Lääkärit, tutkijat ja viranomaistahot eri maissa ovat jo vuosia muistuttaneet lasten ja nuorten langattomaan teknologiaan liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä. Päätellen nykyisten älypuhelimien ja tablettien laajamittaisesta käytöstä tärkeä sanoma ei ole tavoittanut kohderyhmäänsä. Kaupalliset tahot sen sijaan ovat onnistuneet paremmin.
Vuonna 2014 matkapuhelinoperaattori DNA selvitti 6–12-vuotiaiden koululaisten vanhemmilta lasten puhelimen käyttötottumuksiin ja hankintaan vaikuttavia tekijöitä. Suurin osa vastaajista piti 6–7 vuoden ikää sopivana matkapuhelimen hankkimiselle. Merkittävin taustalla vaikuttava tekijä oli lasten yhteydenpito vanhempiinsa — siis tavoitettavuus, tuo teollisuuden hyväksi havaitsema argumentti. DNA:n selvityksen mukaan noin 90 prosenttia suomalaislapsista omistaa kännykän ja jopa 75 prosentilla koululaisista on älypuhelin.
Älypuhelin on kallis, mutta etenkin nuoria houkutteleva. Se mahdollistaa internetyhteyden ja monia sovelluksia, kuten netistä ladattavat pelit. Tampereen yliopiston Mobiilimuksut-hanke osoitti, että älypuhelin on syrjäyttänyt tietokoneen lasten ja nuorten arjessa. Pelit ja sosiaalinen media vievät nuorten aikaa jopa useita tunteja päivässä.
Todennäköisesti aniharva DNA:n kyselyyn vastanneista tuli ajatelleeksi, että älypuhelin myös altistaa mikroaaltosäteilylle tavallista peruskännykkää enemmän: WhatsApp-viestipalvelu, Twitter, Facebook, Instagram, uutiset ja muut sovellukset päivittävät säännöllisesti tietojaan älypuhelimeen. Wlan-toiminto sekä älypuhelimissa että tableteissa lisää altistumista. Vallitseva kehitys, älypuhelimien yleistyminen, on voimakkaassa ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että lapset ja nuoret ovat monella tavalla aikuisia herkempiä.
Lapsen hermosto on kehitysvaiheessa, nestepitoisempi, ja absorboi säteilyä enemmän kuin aikuisen aivot. Kallon luusto on ohuempi, läpäisevämpi, ja elinikäinen altistumisaika lapsilla ja nuorilla on pidempi kuin aikuisilla. Kuitenkin lapset käyttävät samoja päätelaitteita kuin aikuiset.

Ruotsalaisprofessori Lennart Hardell julkaisi kollegoineen vuonna 2011 International Journal of Oncology -tiedelehdessä tutkimuksen, jonka mukaan niillä nuorilla, jotka aloittavat kännykän käytön teini-iässä ja jatkavat sitä yli kymmenen vuotta, on 4,9-kertaisesti kohonnut riski sairastua pahanlaatuiseen aivokasvaimeen, astrosytoomaan.
Professori Hardell on yksi 30 asiantuntijasta, jotka kutsuttiin Ranskan Lyoniin vuonna 2011 arvioimaan langattomien verkkojen syöpäriskiä. Maailman terveysjärjestö WHO:n alaisen syöväntutkimuslaitos IARC:n (International Agency for Research on Cancer) asettama työryhmä päättikin luokitella radiotaajuiset verkot ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”, kategoriaan 2B. Kyseisessä luokassa on yhteensä 285 yhdistettä, joista monen käytölle on asetettu rajoituksia. Esimerkkeinä mainittakoon nikkeli, lyijy, pakokaasut ja matalataajuiset magneettikentät.
On merkittävää, että IARC:n päätös perustuu satoihin tieteellisiin julkaisuihin, epidemiologisiin tutkimuksiin tai vastaavasti eläinkokeissa todennettuihin vaikutuksiin. Edellä mainituissa tutkimuksissa altistus on tapahtunut tavallisilla peruskännyköillä. Entä millainen pitäisi olla IARC:n luokitus nykyisille, enemmän säteileville älypuhelimille? Vai tiukennettaisiinko luokitusta erityisesti älypuhelinta käyttävien lasten kohdalla?
Jäin kaipaamaan Maailman terveysjärjestöltä ja IARC:ltä kaikille maailman lapsille suunnattua virallista kehotusta noudattaa varovaisuutta. Olen odottanut Euroopan unionilta direktiiviä samasta asiasta. Ranskan, Kanadan, Venäjän, Belgian, Israelin, Sveitsin ja Australian lapsia suojellaan suomalaislapsia enemmän, eikä yhdenvertaisuusperiaate toteudu. Kyseisissä maissa kehitykseen on reagoitu joko puuttumalla lapsiin kohdistuvaan mainontaan, sisällyttämällä koulujen opetusohjelmaan turvallisempia teknologioiden käyttötapoja tai rajoittamalla kännykän käyttöä oppitunneilla.
Onhan meilläkin säteilyturvakeskuksemme, joka vuonna 2009 antoi lapsille yleisluonteisen kehotuksen noudattaa varovaisuutta, mutta asiassa on pidetty matalaa profiilia. Viranomaistahon olisi aika reagoida lasten älypuhelimiin.
Kertokaa te, hyvät lukijat, lapsillenne toistuvasti ainakin seuraavat asiat: Puhu älypuhelimeen vain lyhyesti ja hyvässä kentässä, käytä aina hands free -laitetta, älä pidä kännykkää tyynyn alla tai yöpöydällä äläkä pidä kännykkää taskussasi. Aseta se lentotilaan yöksi.
MOT-ohjelmassa 4.12.2014 käsiteltiin lasten älypuhelimien käyttöä. Oululainen Cellraid-yritys esitteli kännyköihin kehittämäänsä sovellusta, joka antaa yksityiskohtaista tietoa altistumisesta — säteilyn lähde, etäisyys, aika jne. Toiminto perustuu kännykkään asennettavaan ohjelmaan, joka hyödyntää laitteessa olevia antureita. Cellraid selvitti viikon ajan erään nuoren altistumista älypuhelimen säteilylle. Älypuhelimen Wlan-säteily osoittautui vaikutuksiltaan merkittävimmäksi. Älypuhelimesta oli mittausten mukaan imeytynyt eniten säteilyä elimistöön nuoren pidettyä puhelinta pääasiassa lähellä kehoaan, housun taskussa.
Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Tommi Toivosen mukaan älypuhelimen Wlan-säteily on niin vähäistä, ettei se voi olla haitallista käyttäjälle. Toivosen perustelu on se, että vallitsevat mikroaaltosäteilyn raja-arvot eivät suurella todennäköisyydellä ylity. Raja-arvot ovat kuitenkin vuodelta 1998, ajalta, jolloin yksikään nuori ei puhunut älypuhelimeen tai käyttänyt tablettia. Raja-arvot huomioivat ainoastaan niin sanotun lämpösäteilyn ja lyhytkestoisen altistuksen, mutta eivät kumuloituvia tai biologisia vaikutuksia. Biologisia vasteita on todettu lukuisissa tutkimuksissa. Laajassa BioInitiative-koosteessa (2012–2014) esitellään noin 4000 tutkimusta, joista 68 prosentissa löytyy jokin biologinen vaste.
Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL) teki vuonna 2013 kouluterveyskyselyn, jonka mukaan sekä poikien että tyttöjen päänsärky- ja silmäoireet sekä niska- ja hartiakivut ovat yleistyneet vuosista 2004–2005 alkaen. Viikottaisesta päänsärystä kärsi jopa noin 30 prosenttia peruskoulua tai lukiota käyvistä pojista ja tytöistä. THL:n kouluterveyskyselyssä ei valitettavasti selvitetty lasten älylaitteiden käyttöä, vaikka se on kansainvälisestikin tarkasteltaessa yleistä.
THL:n kyselyn tuloksia taustoittavat säteilyturvakeskuksen vuonna 2012 julkaisemat väliaikatiedot matkapuhelimen käyttöön liittyviä oireita kartoittavasta COSMOS-kyselytutkimuksesta. Siinä 10 prosenttia vastaajista koki ainakin joskus kännykän käyttöön liittyvää päänsärkyä. Tutkimus on suunnattu aikuisille eikä siinä tutkita lapsia. Lasten herkkyys huomioon ottaen prosenttiluku olisi heidän kohdallaan ollut todennäköisesti tätä suurempi.
Kiinassa, Shanghain maakunnassa, noin 60 prosenttia nuorista omistaa kännykän, mikä on huomattavasti alhaisempi luku kuin Suomessa. Tämäkin määrä huolestuttaa Lei Zhengin tutkimusryhmää. Zheng teki vuonna 2014 haastattelututkimuksen, johon osallistui 7102 nuorta koehenkilöä. Lisääntynyt matkapuhelimen viihdekäyttö heikensi nuorten tarkkaavaisuutta — erityisesti heidän, jotka pelasivat yli 60 minuuttia päivässä. Tutkimuksissa todettuja aivovaikutuksia on muitakin: vaikutukset uneen, aivojen sokeriaineenvaihduntaan, käyttäytymiseen, mielialaan, oppimiseen ja aivojen välittäjäaineiden toimintaan.
Esimerkiksi ruotsalaisprofessori Bengt Arnetz on todennut (2007), että kolmen tunnin altistus tavanomaiselle matkapuhelimen säteilylle (1,4 W/kg) illalla heikentää unen laatua ja aiheuttaa koehenkilöillä neurologisia oireita, kuten päänsärkyä. Turun yliopiston PET-kameralla tehdyssä tutkimuksessa (2011) nähtiin, että puolen tunnin altistus matkapuhelinsäteilylle heikensi aivojen sokeriaineenvaihduntaa nuorilla miehillä. Amerikkalaisessa Nora Volkowin tutkimuksessa havaittiin sokeriaineenvaihdunnan lisääntymistä kännykäsäteilylle altistetuilla aivojen alueilla. Ranskan säteilyviranomaiset totesivat vuonna 2014, että vaikutukset kognitiivisiin toimintoihin lapsilla ovat mahdollisia, ja tästä syystä Ranskassa on tullut voimaan laki, jossa lapsiin kohistuva matkapuhelinmarkkinointi ja mainonta kielletään.
Edellä mainitut ovat enimmäkseen peruskännyköillä raportoituja tuloksia, koska tiede kulkee teknologioidenkin osalta aina ”jälkijunassa”. Vasta tulevaisuus näyttää, onko älypuhelimen hankinta lapselle, edes tavoitettavuuden ja turvallisuuden nimissä, ollut älykäs ratkaisu. Näemme silloin myös sen, mikä on ollut valintojemme todellinen hinta.
Erja Tamminen on tietokirjailija, joka on selvittänyt sähkömagneettisten kenttien terveys- ja ympäristövaikutuksia vuodesta 1997 lähtien. Hän on julkaissut aiheesta useita kirjoja.
Lähdeviite artikkelissa viitattuun Bengt Arnetzin ja kollegoiden tutkimukseen lisätty 21.4.2015.
Lähteitä
- Arnetz, Bengt B. et al. | Stress Research Institute, Stockholm University (2008).
Effects from 884 MHz mobile phone radiofrequency on brain electrophysiology, sleep, cognition, and well-being.
http://www.ursi.org/Proceedings/ProcGA08/papers/K02cp2.pdf - Bioinitiative 2012: A Rationale for Biologically-based Exposure Standards for Low-Intensity Electromagnetic Radiation.
http://www.bioinitiative.org/ - Hardell, L. et al. | International Journal of Oncology (2011). Pooled analysis of case-control studies on malignant brain tumours and the use of mobile and cordless phones including living and deceased subjects.
http://avaate.org/IMG/pdf/Pooled_analysis_of_case-control_studies_on_malignant_brain_tumours_and_the_use_of_mobile_phone.pdf - International Agency for Research on Cancer | WHO (2011). IARC classifies radiofrequency electromagnetic fields as possibly carcinogenic to humans.
http://www.iarc.fr/en/media-centre/pr/2011/pdfs/pr208_E.pdf - Lundell, Tiina (MOT) | Yle (4.12.2014). Säteilevä sukupolvi: käsikirjoitus.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/04/sateileva-sukupolvi-kasikirjoitus - Morgan, L. Loyd et al. | Journal of Microscopy and Ultrastructure (Vol. 2, no 4, 2014). Why children absorb more microwave radiation than adults: The consequences.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2213879X14000583 - NHS Choices (2008). Mobile effect on sleep.
http://www.nhs.uk/news/2007/january08/pages/sleepandmobilephones.aspx - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2013). Kouluterveyskysely: Tulokset.
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset - Volkow, Nora D. et al. (2011). Effects of Cell Phone Radiofrequency Signal Exposure on Brain Glucose Metabolism.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3184892/ - Yle uutiset (2011). Matkapuhelinsäteily vaikuttaa aivojen sokeriaineenvaihduntaan.
http://yle.fi/uutiset/matkapuhelinsateily_vaikuttaa_aivojen_sokeriaineenvaihduntaan/5423839 - Zheng, F et al. | BMC Public Health (2014). Association between mobile phone use and inattention in 7102 Chinese adolescents: a population-based cross-sectional study.
http://www.biomedcentral.com/1471-2458/14/1022
Lapsista puhutaan, mutta tuskin aikuisenkaan terveys paranee 3 tunnin älypuhelinkäytöstä iltaisin ym Wlan-kentistä.
Ritva, olet oikeassa. Sama pätee aikuisiin. Kannattaa hankkia nettipuhelin kotiin. Puhelut ovat edullisia ja yhteys edellyttää kiinteää laajakaistaa.
TÄÄLTÄ LÖYTYY LI$ÄTI€TOA !
https://www.youtube.com/results?search_query=barrie+trower
Jännää… kuvan alla mainittu Lähde johtaa julkaisuun jossa on ihan eri kuva kuin yllä esitetty ja ilmenee että mittaus tehtiin 600 mW teholla ja 835 MHz:lla. Samalla STUK:n mukaan kännykän maksimiteho 900 MHz kaistalla on 250 mW eli 2,4 kertaa pienempi kuin käytetyssä julkaisussa.
Lisäksi kuvan yhteydessä mainitut arvot olivat 1 grammalle ilmoitettuja huipputehoarvoja, kun STUK ilmoittaa kännykän säteilyrajaksi iholle ja aivojen pintaan maksimissaan noin 1 W/kg SAR-arvon 10 g:n kudosmassan keskiarvolle.
Entä miten olikaan tuo ruotsalaisprofessorin 1,4 W/kg arvo määritetty?
Onneksi kaikki luvuthan ovat keskenään vertailukelpoisia, eikö niin? Samoin ihan minkä tahansa tutkimuksen voi liittää täysin eri aiheiseen tutkimukseen ja tehdä siitä omia johtopäätöksiä.
Kuva on toimituksen tekstiin liittämä ja vastaa tarkkaan niitä tietoja, joita artikkelissa esitetään.
Otan kommenttiani hieman takaisin. Tarkemmin katsottuani toimituksen uudelleen piirtämässä kuvassa ominaisabsortiokuvio tosiaan näyttää vastaavalta (600 mW säteilyteholle ja 835 MHz taajuudelle), väriskaalat ovat vain jääneet hieman erilaisiksi. Mutta miksi toimitus on jättänyt kuvista pois skaalat ja ilmoittaa vain huippu SAR1g arvot? Mistä lähteestä ovat kallon paksuudet? Mikäli johonkin julkaisuun viitataan asiat pitäisi ilmoittaa jutun mukaisesti eikä muokkailla omien mieltymysten mukaisesti.
Kannustan tutustumaan laajemminkin asiasta tehtyihin tieteellisiin julkaisuihin. Esimerkiksi huomattavasti tuoreempi julkaisu (yllä mainittu oli vuodelta 1996) “J. Wiart, A. Hadjem, M. F. Wong , I. Bloch, Analysis of RF exposure in the head tissues of children and adults, Physics in Medicine and Biology, 53, 3681-3695, 2008” raportoi samasta aihepiiristä. Tässä julkaisussa havaittiin, että MSAR10g arvo oli ~0,55-0,70 W/kg 5-15 vuotiaan lapsen tapauksessa paitsi 7-vuotiaan tapauksessa jolloin luku oli 1,2 W/kg CMP mallilla (commercial mobile phone) ja 900 MHz taajuudella. Lisäksi havaittiin, että suurin osa säteilystä 900-2400 MHz taajuuksilla (CMP mallila) absorboituu ihoon ja lihaksiin ja vähemmässä määrin aivoihin ja kalloon. Yksi tulos oli myös se, että aikuisella MSAR1g arvot olivat huomattavasti tai hieman alhaisemmat (karkeasti ottaen noin puolet) kuin lapsilla, mallista ja taajuudesta riippuen. Suhteellisesti suurimman annoksen aivoihin saivat 5-8 vuotiaat lapset, kun taas 8-15 vuotiaiden lasten MSAR1g arvot olivat lähes samalla tasolla kuin aikuisilla.
WLAN taajuuksilla havaittiin puolestaan, että MSAR10g arvo on aikuisella ~80 % lapsen vastaavaan arvoon nähden. Aikuisella absoptiosta suurin osa tapahtui ihossa (2400 MHz taajuudella), kun lapsilla sekä ihossa että lihaksissa. Aivojen ja kallon ominaisabsortiotasot olivat noin 1/5 ihon saamasta annoksesta. Huomattakoon vielä, että pelatessa kännykät ja tabletit eivät yleensä ole poskessa kiinni kuten kyseisissä malleissa vaan kädessä. Lisäksi STUK:n mukaan esim. WLAN-sovittimen maksimiteho on huomattavasti pienempi kuin aiemmin todettu puheyhteyden teho eli noin 0,1 W luokkaa. Asiat tuppaavat olemaan varsin monimutkaisia eikä yleistäviä johtopäätöksiä kannattaisi tehdä noin vain.
Mitä ovat nuo kumuloituvat vaikutukset mistä mainitset? Kuinka paljon havaitut oireet lapsilla (päänsärky, niska- ja hartia oireet, unen laatu) johtuu huonosta asennosta tai yleensä pelaamisen aiheuttamista oireista säteilyn sijaan? Kuinka paljon nuorten tarkkaavaisuus heikkenee tai mieliala muuttuu yleensä tietokonepelaamisen seurauksena, oliko verrokkiryhmää mukana tutkimuksissa? Palautuiko tilanne tietyn ajan jälkeen? Kuinka paljon tuntikausien näyttöpäätetyöskentely vaikuttaa aikuisten uneen, aivojen sokeriaineenvaihduntaan, käyttäytymiseen, mielialaan, oppimiseen ja aivojen välittäjäaineiden toimintaan?
Olen kuitenkin samaa mieltä (syyt vain ovat erit), että lasten ei tarvitse olla jatkuvasti kännykällä ja tabletilla …muutakin tekemistä pitää löytyä.
Kiitos palautteesta, MrX. Selvennyksenä kysymykseesi artikkelin kuvituksesta: kuva lisättiin siis toimituksen aloitteesta artikkelitekstin kohdan
”Lapsen hermosto on kehitysvaiheessa, nestepitoisempi, ja absorboi säteilyä enemmän kuin aikuisen aivot. Kallon luusto on ohuempi, läpäisevämpi, ja…”
havainnollistamiseksi. Kuva ei ole Vastavalkean toimituksen itse uudelleenpiirtämä. Se on laajalti julkaistu kooste lähdeviitteenään mainitun artikkelin kuvassa 2 (Figure 2) esitetystä kuvamateriaalista ja sen taulukossa IX annetuista aiheeseen liittyvistä arvoista.
http://www.ece.ncsu.edu/erl/html2/papers/lazzi/1996/NCSU-ERL-LAZZI-96-03.pdf
MOT ohjelman Cellraid sovelluksen mukaan matkapuhelimen säteily on erittäin pientä verrattuna esim. siihen, että asutaan matkapuhelintukiasemien lähellä. Samoin matkapuhelintukiasemat viereisessä talossa aiheuttavat merkittävästi suuremman säteilytason kuin samanssa huoneessa olevan wlan tukiasema. Käsitykseni mukaan wlan tukiaseman teho (noin 0,1W) on noin 2 000 kertaa pienempi kuin matkapuhelintukiaseman teho (noin 200W). Sama suhde koskee myös matkapuhelinta. Matkapuhelintukiasemat voivat sijaita jopa yhtä lähellä kuin wlan tukiasema viereisessä huoneessa! MOT ohjelmassa oli mitattu tyttöön kohdistuneet säteilytasot (Cellraid). Tulos 17 000 uWh/m2 ohjelman
mukaan vastaa 40 minuutin mittausta puhelua huonossa 3G-verkossa. 17 000 uWh/m2 vastaa kuitenkin vain 6 minuutin oleskelua 170,000 uW/m2 säteilykentässä, mikä on tavallinen matkapuhelintukiasemien
läheisyydessä.
Tietoa matkapuhelintukiasemien säteilytasoista:
http://www.stuk.fi/sateilyn-hyodyntaminen/matkapuhelimet-ja-tukiasemat/fi_FI/linkkeja/_files/92201342875553488/default/STUK-TR16.pdf
Katsauksessa on valmiiksi annettu mitattujen altistumissuhteiden tunnuslukuja (sivu 14, taulukko 5). Kaikkien mittaustulosten keskiarvo on 0,14 %, asuntojen mittaustulosten keskiarvo on 0,07 %
enimmäisarvoista ja mittaustulosten mediaani on 0,03 % enimmäisarvoista. Enimmäisarvot riippuvat taajuudesta, joten altistumissuhteiden muuntaminen yksikköön mW/m2 ei onnistu suoraan.
Enimmäisarvot (yksikössä mW/m2) ovat 900 MHz alueella 4500 mW/m2, 1800 MHz alueella 9000 mW/m2 ja yli 2000 MHz taajuuksilla 10 000 mW/m2. Jos oletettaisiin, että kaikki mitatut tukiasemat olisivat lähettäneet vain 900 MHz GSM-signaalia, silloin kaikkien mittaustulosten keskiarvo olisi 0,0014*4,5 W/m2=0,0063 W/m2=6,3 mW/m2 = 6300 uW/m2.
Eli ei paljon auta vältellä matkapuhelinta ja sulkea kotona wlan tukiasemaa, jos matkapuhelintukiasema sijaitsee lähellä?! Miten 6300 uW/m2 kentässä eletään? Mikä olikaan teidän suosittelema säteilytaso?
Hei, Kiitos kommentistasi. Käyttötottumuksemme ja olosuhteet (asunnon sijainti tukiasemaan nähden, maasto, ulkoseinämateriaalit, ikkunoiden sijainti yms.) vaikuttavat pitkälti siihen, missä määrin ja mille altistumme. Kodin pistemäisiä RF-kenttiä voi kuitenkin aina välttää. Siksi kehotan sulkemaan Wlan:n, kun sitä ei käytetä ja käytettäessä pienentämään tehoja – siinähän on tehonsäätöominaisuus. Matkapuhelinta kannattaa käyttää mahdollisimman hyvässä kentässä eikä missään nimessä säilyttää lähellä kehoa, kuten MOT-ohjelman tapausesimerkissä. Tukiaseman sijainti kotiin nähden on ratkaiseva altistumisen kannalta. Mielestäni operaattorit ovat saaneet ohjeen STUK:lta, että antenneja ei pitäisi asentaa suoraan vastapäätä asuintaloa eikä siten, että antennin keila on suunnattu kohti vastapäistä asuntoa, asennettu joko seinään kiinni taikka suoraan räystääseen/katon harjalle. Jotta vastapäisen kerrostalon asukkaille ei koituisi kohtuutonta altistusta tukiasemasta, monissa maissa on suositus, että antennit asennettaisiin pari metriä korkean pylväsvarren varaan, jolloin antennin keilan suuntaus muuttuu eikä kohdistu vastapäisiin asuntoihin. Altistukseen vaikuttaa tietenkin myös antennien tehot. Mikroaaltosäteilyn raja-arvot Suomessa ovat ongelmalliset, koska niissä huomioidaan vain akuutti lämpövaikutus eikä lainkaan biologisia, kumuloituvia vaikutuksia. Esimerkiksi Venäjällä, Kiinassa, Puolassa, Intiassa, Italiassa, Sveitsissä, osin Belgiassa ja Itävallassa on huomattavasti tiukemmat normit kuin meillä. Venäjän standardissa on esimerkiksi 100 kertaa alhaisemmat tasot, (10 µW/cm2) ja asiaa perusteellaan sillä, että raja-arvo on asetettu murto-osaan siitä altistuksesta, joka voi aiheuttaa joitakin sopeutumisreaktioita ihmisen kehossa. Meillä noudatettava ICNIRP:n standardi taas perustuu todettuihin terveysvaikutuksiin, mikä merkitsee vain lämpövaikutuksen hyväksymistä eikä lainkaan biologisia vaikutuksia, joita RF-säteilyllä on todettu jo tuhansissa raporteissa. Suosittelen alta 100 µW/m2 enimmillään sisätiloissa ja ulkona 1000 µW/m2. Tämä on kohtuullinen taso. Nyt, kun 4G-antenneja on asennettu, tällaisia ympäristöjä on vaikea löytää etenkin kaupungeissa. RF-kentät ovat voimistuneet 4G:n myöstä.
Erja Tamminen, Mikko Ahonen ja Dariusz Leszczynski ovat pilanneet
terveyteni ja elämäni. He eivät välitä toisen terveydestä, eivät
vastaa viesteihin, eivät julkaise heitä arvostelevia kommentteja
kirjoituksessaan. Olen lukenut heidän kirjoituksiaan, ostanut
säteilymittarin ja sairastunut. Säteilytasot ovat lähes jokapaikassa
järkyttävän suuret heidän suosituksiin verrattuna. Oman kokemukseni
mukaan pelottelu, epävarmuus ja epätietoisuus aiheuttavat sairauden ja
sähköherkkyyden.
En tiedä voiko näistä peloista ja ahdistuksesta parantua. Ratkaisu olisi varmaan muuttaa yksin maalle, mutta mitenköhän
se vaikuttaisi koko perheen terveyteen… Kuinka paljon huolet
säteilystä sairastuttaa ihmisiä ja kuinka siitä aiheutuva masennus ja
ahdistus lyhentää elämää?
Hei, Tarkoitus ei ole ollut ketään pelotella vaan jakaa tietoa asioista siitä toisestakin näkökulmasta, Mobiiliteknologian terveysvaikutukset ovat Suomessa vähän sellainen ”vaiettu asia”, joten ymmärrän kyllä, että saattaa aiheuttaa huoltakin, kun törmää toisenlaisiin näkemyksiin. Mutta, samahan koskee kaikkea muuta tiedonvälitystä. Ihmisen on ajateltava itse ja otettava selvää, mistä on kysymys. Meillä ei kuitenkaan ole täällä Suomessa tässä asiassa mitään hätää eikä suurempaa huolta, joten otetaan asiat rauhallisesti. Kyllä täällä on vielä hyviä asuinalueita, Toisaalta, omaan kännykän- ja laajakaistan käyttöön voi aina vaikuttaa, minimoida sitä. – Asiat on hallinnassa.!
Olen samaa mieltä kuin nimimerkki Säteilypelko.
Vanliga mobiltelefoner kan stråla långt över gränsvärdet
http://www.stralskyddsstiftelsen.se/2017/06/vanliga-mobiltelefoner-kan-strala-langt-over-gransvardet/
8 juni, 2017
9 av 10 mobiler kan överskrida gränsvärdet och 4 av 10 det dubbla gränsvärdet då de hålls direkt mot kroppen. Det visar mätningar från den franska myndigheten ANFR. Experter drar paralleller till skandalen kring Volkswagens dieselutsläpp. Apple 5 kan utsätta användare för 5,3 W/kg, långt över gränsvärdet 2 W/kg. Redan 0,04 W/kg har visats främja tumörer enligt forskning.
Mätningar visar att vanliga mobiltelefoner stråla långt över gränsvärdet vid användning direkt mot kroppen. Den franska myndigheten ANFR (Agence Nationale des Fréquences), motsvarande svenska Post- och Telestyrelsen, har kontrollmätt strålningen från 379 olika mobiltelefonmodeller och den 1 juni 2017 offentliggjordes resultaten. 9 av 10 mobiler överskrider gränsvärdet medan 4 av 10 överskrider dubbla gränsvärdet.
Hela listan med 379 mobilmodeller finns här
Anledningen till att mobilerna i själva verket strålar långt mer än gränsvärdet och mer än vad som anges av tillverkarna själva är att mobilerna inte kontrollmätts direkt mot kroppen. I stället har användning en bit från kroppen simulerats, vanligen mellan 5 och 15 mm avstånd, vilket leder till betydligt lägre uppmätt strålning.
Skandal jämförbar med Volkswagens dieselutsläpp
– Som läkare är jag djup oroad över vad detta betyder för vår hälsa och särskilt barnens hälsa, säger Marc Arazi. Han är den läkare som genom överklagande sett till att mätresultaten till slut offentliggjorts efter att ANFR först motsatt sig det. Arazi drar paralleller till skandalen kring Volkswagens dieselutsläpp.
Den amerikanska professorn Devra Davis, grundare av Environmental Health Trust håller med och pekar på att de långt överskridna gränsvärdena inte ens är tillräckliga. Davis nämner som exempel en stor djurstudie från ansedda National Toxicology Program som 2016 visade att mobilstrålning under gällande gränsvärden orsakade hjärntumörer. Hennes organisation pekar på att tillverkarna själva uppmanar konsumenter i det ”finstilta” att hålla ut mobilen från kroppen:
– Detta är en enorm skandal. På samma sätt som för Volkswagens dieselutsläpp överskrids gränsvärdet kraftigt. Men ännu mer oroväckande är att gällande gränsvärden inte ens skyddar människor mot hälsorisker med långtidsexponering.
Frank Clegg var under 16 år Vd för Microsoft Kanada. I dag leder han Strålskyddsstiftelsens motsvarighet i Kanada, C4ST. Liksom Strålskyddsstiftelsen pekar han på omfattande forskning som visar att det finns avsevärda hälsorisker med tekniken:
– Det är uppenbart att de testmetoder som mobiltelefontillverkarna använder sig av är felaktiga. Tillverkarna bör investera i nödvändig forskning och utveckling för att minska strålningen som avges.
Mobilindustrin bestämmer testen
Mobiltelefoner regleras av NF EN 62209-2 som låter tillverkaren själv bestämma på vilket avstånd mobilen ska testas, dock som mest 25 mm. De flesta har testats på 15 mm avstånd.
Flera experter har under ett antal år varnat för att mobiler förvarade i fickan eller tryckta mot huvudet kan utsätta användaren för strålning som överskrider gränsvärdet.
Den franska myndigheten för säkerhet i miljö och arbetsliv, ANSES, lämnade år 2016 en rapport i vilken mätresultaten från ANFR översiktligt omnämns och i vilken man ansåg att gränsvärdet behöver revideras. ANSES pekade på att barn dessutom kan absorbera ännu mer strålning och att gränsvärdet inte är anpassat för barn samt att barns psykiska hälsa samt inlärning och minne kan påverkas negativt av trådlös teknik.
Berkeley i Kalifornien beslutade för några år sedan att tillverkare måste upplysa köpare om att mobiler som bärs direkt inpå kroppen, exempelvis i fickan, kan överskrida gränsvärdet. Mobilindustrins samarbetsorganisation CTIA motsatte sig beslutet och vände sig till domstol som emellertid i april 2017 beslutade till fördel för Berkeley och gav dem grönt ljus.
Gällande gränsvärde 2 W/kg är för högt
Det gränsvärde som nu de flesta mobiltelefonmodeller är hårt kritiserat för att vara för högt för att skydda mot visade hälsoeffekter. Exempelvis har studier visat att strålning 40-50 gånger under gränsvärdet (0,04-0,05 W/kg) främjar tumörtillväxt i djurförsök och skadar cellers DNA. Svenska professorer vid Lunds Universitetssjukhus har visat att strålning 100 gånger under gränsvärdet (0,02 W/kg) skadar nervceller hjärnan i djurförsök.
År 2015/2016 har 225 vetenskapsmän verksamma på området krävt att gränsvärdet omprövas mot bakgrund av att mer och mer forskning visar hälsofaror under gällande gränsvärde exempelvis förhöjd risk för hjärntumör.
Gränsvärdet skyddar enbart mot omedelbara uppvärmningseffekter och saknar skydd mot hälsofaror med längre tids exponering, exempelvis cancer.
Referenser:
ANFR databasen
Le Figaro
Environmental Health Trust
CBC News The secret inside your cellphone (CBC Marketplace)
Berkeley “right to know” om strålning från mobiler
#
Strålskyddsstiftelsen – Swedish Radiation Protection Foundation
http://www.stralskyddsstiftelsen.se/om-oss/
Strålskydd – vår viktigaste uppgift
Strålskyddsstiftelsen är en insamlingsstiftelse som arbetar för att skydda människor och miljö mot skadliga former av elektromagnetiska fält och elektromagnetisk strålning, exempelvis mikrovågsstrålning från trådlös teknik genom att informera om risker och publicera rekommendationer. Stiftelsen verkar för skärpt lagstiftning, stärkt konsumentskydd samt ger rådgivning åt enskilda individer och organisationer.
Strålskyddsstiftelsen har bildats på grund av svåra brister i ansvariga myndigheters reglering av och information om risker med verksamheter och produkter som avger elektromagnetiska fält.
Mikrovågsstrålningen har ökat lavinartat i vår miljö, framför allt på grund av den kraftiga expansionen av mobiltelefoni och annan trådlös teknik. En hel generation exponeras idag ända från fosterstadiet för nivåer som ingen tidigare utsatts för. Samtidigt visar forskningen att den elektromagnetiska strålningen innebär allvarliga risker för människan och miljön. Många människor vittnar om att strålningen ger dem lätta till mycket svåra symtom.
Europarådet: Informera brett om riskernaEuroparådet
År 2011 antog Europarådet resolution 1815 om riskerna med elektromagnetiska fält. Europarådet rekommenderade medlemsländerna att
– vidta alla rimliga åtgärder för att minska exponering för elektromagnetiska fält, särskilt för radiofrekvenser från mobiltelefoner, och i synnerhet exponering när det gäller barn och ungdomar som förefaller att ha störst risk att utveckla hjärntumörer;
– ALARA-principen (As Low As Reasonable Achievable) ska tillämpas, dvs. att allmänhetens exponering ska hållas så låg som möjligt;
– införa informations- och upplysningskampanjer om riskerna med potentiellt skadliga långsiktiga biologiska effekter på miljö och människors hälsa, särskilt med inriktning på barn, tonåringar och unga människor i fertil ålder
Strålskyddsstiftelsens arbete är i linje med Europarådets rekommendation som Sverige genom sitt medlemsskap förbundit sig att följa men som myndigheter och regering försummat.