PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ on sukkuloinut ulkomailla varsin ahkeraan viime kuukausien aikana. Osa sukkuloinnista on liittynyt Yhdysvaltain viestinviejän rooliin.

Tässä lyhyttä kronologiaa viimeaikaisista presidentin toimista Ukrainaan liittyen:

  • 26.2.2015: Valtioneuvosto myönsi vientiluvan 1000 laseretäisyysmittarille Ukrainaan.
  • 30.3.–1.4.2015: Niinistö vieraili Puolassa (”sokka irti”).
  • 14.5.2015: Niinistö ja Poroshenko tapasivat Saksassa.

Tämän sukkuloinnin aikaansaannoksia valotetaan seuraavassa keskittyen asioihin, jotka on pyritty pitämään julkisuudelta piilossa.

Sauli Niinistö valehtelee Suomen aseavusta Ukrainalle

Suomi ei anna aseellista apua Ukrainalle, sanoo presidentti Sauli Niinistö 5.2.2015 Turun Sanomissa julkaistussa haastattelussaan.

– Hänen mukaansa Suomen ulkopoliittisessa johdossa on keskusteltu asiasta.

– Niinistöä huolettaa se, että aseavun antaminen Ukrainalle johtaisi kierteeseen, jossa molemmat osapuolet vuorotellen vahvistavat taistelevia joukkoja.

Niinistö selvästi jeesusteli asiassa. Tuosta lausumasta ei kulunut kuin kolme viikkoa, kun valtioneuvosto kokouksessaan 26.2.2015 päätti antaa luvan viedä Ukrainaan 1000 kappaletta Noptel Oy:n valmistamia LFR-200-laseretäisyysmittareita. Niitä voidaan asentaa raskaampiinkiin asejärjestelmiin ammunnan tarkkuutta parantamaan.

Oikeuskansleri antoi äskettäin lausunnon aiempaan kanteluuni tässä vientilupa-asiassa.

Tähän lausuntoon sisältyvässä ulkoministeriön lausunnossa todetaan, että Suomen voimassa oleva lainsäädäntö perustuu Euroopan unionin yhteiseen puolustustarvikeluetteloon, jonka ”tuotekatteeseen” Noptel Oy:n laseretäisyysmittarit sisältyvät. Näin ollen laseretäisyysmittarit ovat Suomen lainsäädännön mukaisesti kansainvälisen asekauppasopimuksen tarkoittamia puolustustarvikkeita, joiden vienti selkeästi rikkoi mainittua asekauppasopimusta.

Eri asia on, että oikeuskansleri Jaakko Jonkasta on tehty valtiojohdon valkopesulaitos, joka vannoo tarvittaessa mustan valkoiseksi.

Lupaharkinnan yhteydessä sivuutettiin perusteettomasti ainakin nämä kaksi lupaharkintaperustetta: a) ihmisoikeuksien kunnioittaminen lopullisessa määrämaassa ja b) lopullisen määrämaan sisäinen tilanne jännitteiden ja aseellisten konfliktien osalta.

Kaikille asioita seuraaville on selvää, että ainakin näiden kohtien osalta vientilupaan olisi pitänyt suhtautua kielteisesti. Ihmisoikeustilanne erityisesti Itä-Ukrainassa on maaliskuun 2014 jälkeen ollut heikko ja maassa on käynnissä edelleenkin tuolloin käynnistynyt sisällissota, jota Minsk 2 -sopimus ei ole juurikaan hillinnyt.

Ahmoilla ryssien kimppuun?

Pieniä ovat silakat joulukaloiksi. Laseretäisyysmittarit eivät ehkä ole ainoita suomalaisia ”puolustustarvikkeita”, jotka päätyvät Ukrainaan.

Suomella ja Puolalla on laaja yhteistyöprojekti AMV- eli kansanomaisesti Ahma-nimellä kulkevien panssariajoneuvojen valmistamisessa. AMV tunnetaan Puolassa nimellä Rosomak (suomeksi siis ”ahma”).

Patria AMV on panssaroitujen 8×8-pyöräajoneuvojen markkinajohtaja ja Patrian tärkein vientituote. Yhtiöllä oli jo vuonna 2013 sopimukset yhteensä lähes 1400 ajoneuvosta. AMV-tuoteperhettä kehitetään jatkuvasti ja siihen sovelletaan systemaattisesti testattua uutta teknologiaa. Ajoneuvon rakenneratkaisut mahdollistavat suuren kantavuuden, korkean suojaustason sekä raskaiden asejärjestelmien integroitavuuden.

Patria teki vuonna 2003 sopimuksen puolalaisen yhteistyökumppanin Wojskowe Zakłady Mechaniczne S.A.:n (WZM) kanssa. Sen ensimmäinen 690 ajoneuvon projekti saatiin Patrian osalta valmiiksi vuonna 2013. Puolan armeija on käyttänyt ajoneuvoja muun muassa kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa.

Elokuussa 2013 Patria ja Puolan valtion omistama WZM allekirjoittivat uuden Patria AMV:tä koskevan valmistuslisenssisopimuksen. Sopimuksen myötä WZM:llä on ajoneuvojen valmistuslisenssi vuoteen 2023 sekä oikeus tuottaa toimittamiinsa ajoneuvoihin kunnostus- ja ylläpitopalveluja vuoteen 2052. Patria omistaa ajoneuvon tuoteoikeudet ja toimittaa jatkossakin WZM:lle ajoneuvon kriittisimmät komponentit. Ilman Suomen myötävaikutusta Puolan jatkokaupatkaan eivät siis onnistu.

Heinäkuussa 2013 uutisoitiin myös 307:n Ahman lisätilauksesta. Ajoneuvot rakennetaan WZM:n tehtaassa Puolassa.

Rosomak-panssariajoneuvo Afganistanin talvessa.
Rosomak-panssariajoneuvo Afganistanin talvessa. Kuva sivustolta Defense Industry Daily.

Kesäkuussa 2014 uutisoitiin Puolan tilanneen 34 kappaletta erikoisversio Rosomak-WRT:tä. Ajoneuvo on varusteltu tonnin nostotehoisella HIAB-nosturilla.

Näin ollen yhteistyö Ahmojen valmistuksessa on ollut varsin tiivistä ja toimivaa Suomen ja Puolan välillä. Tässä yhteydessä Puolan ilmaisema halukkuus aseistaa Ukrainaa saattaa olla jo johtanut huolestuttavaan lopputulokseen. Tästä onkin viitteitä.

Sevastopolin ”sotakronikka” antaa lisävalaistusta

Golos Sevastopolja eli Sevastopolin ääni -niminen julkaisu antaa helmikuun 2015 raportissaan asiaan lisävalaistusta Ahmojenkin osalta.

Linkin esittämän sivuston otsikossa lukee ”Novorossijan sotatapahtumien kronikka 11.02.15”. Nikita Sidorov on kerännyt siihen varsinkin Itä-Ukrainassa sijainneen Devaltsevon motin purkamiseen liittyvää materiaalia monista eri lähteistä — tietotoimistojen uutisista rintamakirjeenvaihtajien ja sotilaskirjureiden raportteihin. Valokuvien ja videoiden lähteeksi ilmoitetaan ”sotajournalistit” (suomalaisittain 70 vuoden takaa lähinnä ”TK-kirjeenvaihtajat”).

”Kodinturvajoukot” / kapinalliset raportoivat löytäneensä tshekkiläisiä, saksalaisia ja amerikkalaisia aseita (aikajanan kohta 01:34). Ahmoja esittävää kuvasarjaa (aikajanan kohta 00:34) saattelee toteamus ”Journalistien ilmoituksen mukaan Ukrainan länsirajalla on havaittu Nato-blokin panssaritekniikkaa”.

Patrian "Ahmojen" joukkokuljetusta. Kuvasarja osoittaa, että kuljetettavia ajoneuvoja oli useita kymmeniä.
Patrian ”Ahmojen” joukkokuljetusta. Kuvasarjasta käy ilmi, että kuljetettavia ajoneuvoja oli useita kymmeniä.

Tuolloin siis Sevastopolin äänelle raportoineet ”sotakirjeenvaihtajat” ovat dokumentoineet Ahmojen joukkokuljetuksen rautateitse Ukrainan länsirajalla — eli Puolan vastaisella rajalla.

”Sokka irti” saa selityksensä

Presidentti Niinistö teki Jenni Haukion kanssa valtiovierailun Puolaan 30.3.–1.4.2015. Mukana retkueessa oli myös elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, mikä viestii yhteisten teollisuushankkeiden edistämisestä. MTV3:n uutisen mukaan

turvallisuuspolitiikka oli keskeisessä roolissa, kun Niinistö tapasi Puolan entisen ja nykyisen presidentin. Puheenaiheena olivat muun muassa Suomen Nato-kumppanuus ja eurooppalainen puolustusyhteistyö.

Presidentti Sauli Niinistön Puolan-valtiovierailulla lausumat mystiset sanat herättävät hämmennystä, uutisoi MTV3.

Presidentti halusi Ylen mukaan lisätä vielä yhden asian sen jälkeen, kun varsinainen haastattelu oli päättynyt.

Sokka on irti ja kaikki variaatiot kolmannesta maailmansodasta on käyty vaalien alla, hän totesi.

Niinistö ei halunnut selittää tätä vaan sanoi, että lukija kyllä ymmärtää.

Edellä käsitellyn valossa Niinistön ”mystiset sanat” voivat saada luontevan selityksen. On hyvin mahdollista, että vierailun yhteydessä käsiteltiin myös puolalaisen WZM-yhtiön Patrian lisenssillä valmistamien panssariajoneuvojen edelleentoimittamista Ukrainaan. Tasavallan presidentin kanslian virallinen nettisivusto antaa tästä kuitenkin korkeintaan viitteitä presidenttien yhteisen julkilausuman osalta.

Presidentti Niinistön euforinen ”sokka irti” -lausahdus sekä edellä käsitelty sotareportaasin teksti- ja kuvadokumentaatio yhdistettynä Puolan voimakkaaseen haluun aseistaa Ukrainaa antavat perusteita oletukselle, että Ahma-panssariajoneuvoja on jo toimitettu Ukrainaan. On vaikea kuvitella, että Sevastopolin äänen ”sotakirjeenvaihtajat” olisivat perusteetta lisänneet raporttiinsa Ahmoja koskevat teksti- ja kuvahuomiot.

Vähäistä järjen liikettäkin on ollut keskusteluissa havaittavissa, kun Niinistön kommentista päätellen on ilmeisesti pohdiskeltu myös sodan eskaloitumisen (kolmannen maailmansodankin) mahdollisuutta.

Tykkitornit ja niiden käyttö

Patrian panssariajoneuvojen puolalainen lisenssivalmistaja WZM valmistaa yhteistyössä italialaisen Oto Melara s.p.a:n kanssa HITFIST-30P-tykkitorneja.

HITFIST-30P -tykkitornit on suunniteltu kahdelle henkilölle, ja niiden pääaseistuksena ovat 30 mm kanuuna Mk44 vakausjärjestelmällä sekä 7,62 mm konekivääri UKM-2000C. Tykkitornit on suunniteltu tuhoamaan kevytrakenteisia panssaroituja ajoneuvoja ja jopa helikoptereita.

Tykkitorneilla ja laseretäisyysmittarijärjestelmillä vahvistettuina Ahmat ovat jo hyvin tehokas ase Ukrainan sisällissodassa Itä-Ukrainan siviiliväestöä vastaan.

Ukrainan armeijan päästrategia näyttää nimittäin olevan tuhota tykistötulella mahdollisimman laajasti Itä-Ukrainan infrastruktuuria, jotta alueella eläminen tulisi mahdottomaksi. Tästä kertoo mm. se, että väkeä on paennut jo sadoin tuhansin Venäjälle, mikä lienee Kiovan hallinnon perimmäinen tavoitekin.

Kun kansa äänesti väärin, kansa täytyy vaihtaa. Tässä menossa kalpenevat monet aiemmat tahdonvastaiset väestönsiirrot.

Suomi ja Liettua Ukrainan aseistamisen vetureina

Liettua aseistaa Ukrainaa, uutisoi Iltalehti maanantaina 22.6.2015.

Liettua on ensimmäinen maa, joka aikoo varustaa Ukrainaa Venäjää vastaan, uutisoi Ukraine Today.

Liettuan Ukrainan-suurlähettiläs Marius Janukonis kertoo, että Vilna valmistautuu lähettämään aseita Ukrainaan, suojellakseen maata Venäjän uusilta aluevaltauksilta.

Yanukonis puhui Ukrainan televisiossa. Hän totesi, että Liettua aikoo esimerkillään kannustaa muitakin Natoon kuuluvia maita tukemaan Ukrainaa.

Suomi on siis presidenttinsä Sauli Niinistön johdolla ja valtioneuvoston myötävaikutuksella noussut vähintäänkin Liettuan rinnalle Ukrainan aseistajana.

Ja kaikki tämä tapahtuu kansainvälisen asekauppasopimuksen määrittelemien periaatteiden vastaisesti sisällissotaa käyvään valtioon. Sanomattakin on selvää, että tämä toiminta rikkoo myös Minsk 2 -sopimusta.

Presidentti Niinistö koettelee perustuslain rajoja

Jo perustuslain 1 § 3. momentti asettaa kehykset presidentin toiminnalle:

”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.”

Sen sijaan, että presidentti Sauli Niinistö keskittyisi rauhanponnisteluihin, hän pikemminkin puuhastelee lisäaseistuksen toimittamiseksi Kiovan hallinnolle. Tämä toiminta on selvästi edellä mainitun perustuslain säädöksen vastainen; se on omiaan eskaloimaan Ukrainan sisällissotaa ja antaa tukea Kiovan hallinnon suorittamille ihmisoikeuksien loukkauksille Itä-Ukrainassa.

Myös perustuslain 93 § eli Toimivalta kansainvälisissä asioissa määrittelee presidentin toiminnan rajoja.

”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.”

Tältäkin osin roikkuu yhä avoimena kysymys Naton isäntämaasopimuksen hyväksymisprosessin lainmukaisuudesta. Presidentti keskeisenä ulkopoliittisen vallan käyttäjänä on tässäkin keskeinen vastuuhenkilö.

Perustuslain 113 § eli Tasavallan presidentin rikosoikeudellinen vastuu suojelee Suomen olosuhteissa erittäinkin hyvin presidenttiä syytetoimilta:

”Jos oikeuskansleri, oikeusasiamies tai valtioneuvosto katsoo tasavallan presidentin syyllistyneen maanpetosrikokseen, valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan, asiasta on ilmoitettava eduskunnalle. Jos eduskunta tällöin kolmella neljäsosalla annetuista äänistä päättää syytteen nostettavaksi, valtakunnansyyttäjän on ajettava syytettä valtakunnanoikeudessa ja presidentin on pidättäydyttävä siksi ajaksi toimestaan. Muissa tapauksissa presidentin virkatoimesta ei saa nostaa syytettä.”

Presidentti Niinistö voinee kaikessa rauhassa jatkaa kansalaisten valtaenemmistön mielipiteen vastaista Nato-puuhasteluaan ja jopa edellä kuvattuja, asiallisesti ottaen sotaa edistäviä toimiaan tarvitsematta pelätä, että oikeuskansleri, oikeusasiamies tai valtioneuvosto tarttuisi hänen tekemisiinsä.

Kansalaisille ja riippumattomalle medialle tämä jättää kuitenkin velvoitteen seurata tarkasti presidentin toimia sodan edistämisen alueella, sillä kansalaiset joutuvat kantamaan suurimman taakan politiikan kariutumisesta.

Johdattaako presidentti Niinistö Suomea konfliktiin Venäjän kanssa?

On erityisesti pantava merkille, että presidentti Sauli Niinistön Nato-puuhastelu ja Ukrainan aseellisen konfliktin ruokkiminen materiaalitoimituksin suuntautuu Venäjää vastaan. Siten presidentti Niinistön toiminta on omiaan saattamaan Suomen pidemmällä tähtäimellä alttiiksi Venäjän vastatoimille ja samalla torpedoi käytännössä hyvin tehokkaasti molempia hyödyttävän yhteistyön mahdollisuudet.

Sauli Niinistö on pitkälti taustalla lankoja vetelevä vaikuttaja, mikä ei muuta hänen asemaansa ulkopolitiikan päävastuullisena toimijana. Edellisen hallituksen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) toimi suorastaan innostuneesti Niinistön Venäjän-vastaisen linjan toteuttajana sitoen samalla SDP:n tähän linjaan; nähtäväksi jää, onko uudella ulkoministerillä Timo Soinilla (ps) itsenäisempi ote.

Vastavalkea tulee jatkossakin tiiviisti seuraamaan ulkopoliittisen johtomme toimintaa.

 

2 KOMMENTTIA

  1. ”Ukrainan armeijan päästrategia näyttää nimittäin olevan tuhota tykistötulella mahdollisimman laajasti Itä-Ukrainan infrastruktuuria, jotta alueella eläminen tulisi mahdottomaksi. Tästä kertoo mm. se, että väkeä on paennut jo sadoin tuhansin Venäjälle, mikä lienee Kiovan hallinnon perimmäinen tavoitekin.”

    Näyttää olevan oikea huomio tuo. Viime vuonna Venäjä oli YK n mukaan kaikkein eniten turvapaikanhakijoita vastaanottanut maa. Kun Kiovan ’hallinto’ ei enää muuhun kykene, yrittäväty tuhota itä Ukrainan ja ajaa väestön sieltä pois.

    Liettua tässä asekauppajutusssa lienee pieni nappula, jonka usa on määrännyt hommiin aseistamaan Kiovaa, Baltian maat kun on käytännössä usan miehittämiä. Suomi saa kai määräyksensä samalta taholta. Vaikkei (vielä) olekaan usan miehittämä.

    ”- Niinistöä huolettaa se, että aseavun antaminen Ukrainalle johtaisi kierteeseen, jossa molemmat osapuolet vuorotellen vahvistavat taistelevia joukkoja.

    Niinistö selvästi jeesusteli asiassa. Tuosta lausumasta ei kulunut kuin kolme viikkoa, kun valtioneuvosto kokouksessaan 26.2.2015 päätti antaa luvan viedä Ukrainaan 1000 kappaletta Noptel Oy:n valmistamia LFR-200-laseretäisyysmittareita. Niitä voidaan asentaa raskaampiinkiin asejärjestelmiin ammunnan tarkkuutta parantamaan.”

    Tässä on mielenkiintoista myös se, ettei Niinistö välttämättä ole edes selvillä asioista. Tulee mieleen Tuomiojan aiempi blogikirjoitus, jossa hän totesi, ’ettei hän saanut ulkoministeriöstä oikeaa tietoa’. On mahdollista, ettei oikeaa tietoa saa Niinistökään.

    Missähän lehdistötilaisuudessa Niinistö voitaisiin laittaa vastaamaan kysymykseen näistä asekaupoista? Onko hän edes tietoinen niistä?

  2. Vähintään kaksilla rattailla ajelulla on pitkät perinteet maamme ulkopolitiikassa. Kekkosen aikakaudellakin maamme hyötyi, kun yhdysvallat kustansi maamme seislmologista mittaus verkostoa tarkkaillesaan Neuvostoliiton ydinkikokeita, jotkut viellä viitsivät leimata tuon aikakuden pelkästään rähmäläänoloksi. Viron itsenäityessä Koivisto päällepäin rauhoitteli intoa, mutta alemmalla tasolla koulutetiin täyttähäkää Eestin uusia virkamiehiä., joten mitähän tänäänkin valtiojohtomme puuhailee, se jää nähtäväksi aikanaan.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here