Talouspolitiikan ja taloudellisten trendien vaikutuksia Yhdysvaltain työtätekeviin tutkiva riippumaton ajatushautomo Economic Policy Institute (EPI) raportoi David Cooperin kynällä:
”On sitkeä myytti, että sosiaaliturvaan nojaavat henkilöt eivät ole halukkaita tekemään työtä. Kuitenkin on 41,2 miljoonaa työssäkäyvää amerikkalaista (lähes 30 % työvoimasta), jotka nauttivat sosiaaliturvaa — ja lähes puolella näistä henkilöistä (19,3 miljoonalla) on kokopäivätyö.”
Sosiaaliturvaa tarvitsevat työntekijät ovat keskittyneet matalapalkkaisille aloille. Enemmistö näistä työssäkäyvistä köyhistä (53,1 %) tienaa alle 12,16 dollaria (€10,90) tunnissa.
”Kun yritykset maksavat niin pientä palkkaa, että työntekijät joutuvat turvautumaan toimeentulotukiin, tukevat — subventoivat — veronmaksajat tehokkaasti näitä yrityksiä” kustantamalla elämiseen riittämättömän palkan ja elinkustannusten välisen erotuksen.
Samaan aikaan nämä yritykset ilmoittavat ennätyskorkeista voitoista, ja niiden toimitusjohtajien palkat jatkavat nousuaan”, havainnoidaan EPI:ssa.
EPI kehottaa nostamaan lakisääteisesti minimipalkkaa, koska se on yksinkertaisin ja tehokkain tapa auttaa miljoonia matalapalkkaisia selviämään elinkustannuksistaan sekä varmistaa, että yritykset tekevät oman osansa varmistaakseen työntekijöilleen kohtuullisen toimeentulon. Jakoperusteet tulee siis uudelleen arvioida.
Palkkatason nostaminen vapauttaisi myös miljoonia dollareita, joita voitaisiin käyttää vahvistamaan köyhyyden vastaisia ohjelmia, uusien koulutusaloitteiden rahoittamiseen tai talouskasvua tukevien toimien rahoittamiseen, EPI sanoo.
| Kommentti. Kalifornialaisen Berkeleyn yliopiston vuonna 2015 julkaisema tutkimus selvitteli matalapalkkaisuuden kustannuksia Yhdysvaltain sosiaaliturvajärjestelmälle. Tutkijat havaitsivat että jopa 56 % liittovaltion ja osavaltioiden sosiaaliturvaan käyttämistä rahoista meni työssäkäyville köyhille. Tämä on suoraa tulonsiirtoa veronmaksajilta yritysten omistajille. Sivuvaikutuksena tällainen vinoutunut järjestelmä leikkaa yksityissektorin ostovoimaa, kasvattaa valtioiden velkaantumista lisäten menoleikkauspaineita ja synnyttää alati kasvavaa taloudellista eriarvoisuutta. Lopputuloksena on sekä talouden hyytyminen että lukuisat erilaiset sosiaaliset ja poliittiset kriisit. |
Lähde
Cooper, David | Economic Policy Institute (9.2.2016): A majority of low-wage workers earn so little they must rely on public assistance to make ends meet
http://www.epi.org/publication/a-majority-of-low-wage-workers-earn-so-little-they-must-rely-on-public-assistance-to-make-ends-meet/
Pitäisikö yhteiskunnan tukea että ihmisiä voidaan pitää kehnoilla palkoilla, vai määrätä riittävä vähimmäispalkka? Vähimmäispalkan nosto tarkoittaisi todennäköisesti sitä, että monien tuotteiden ja palveluiden hintoja olisi nostettava. Mutta toisaalta sosiaaliturvalla nyt tuetaan alhaisempia hintoja.
Onko 10,90€ tunnissa ”elämään riittämätön” palkka Yhdysvalloissa? Mikähän siellä on niin kallista? Siellähän on ainakin vuokrat ja polttoaineet murto-osa Suomen hinnoista. Manhattanillakaan makseta kuin pieni murto-osa Helsingin vuokrista! Vaikka suomalainen saisi asumistukea, hän maksaa todennäköisesti siltikin enemmän vuokraa asunnostaan kuin amerikkalainen: asumistuki kattaa keskimäärin vain puolet vuokrasta.
Paljonkohan Suomessa pitäisi olla ”elämiseen riittävä” palkka tai vielä laajemmin, elämiseen riittävät tulot? Kaipa se tiedetään, kun tukia pitää määrittää? Vai lasketaanko vain tietty määrä mediaanituloista, ja väitetään että se riittää elämiseen?
Jos tekee 10,90€ tuntipalkalla kahdeksan tunnin työpäivää, niin se on 87,20€ päivässä. Suomessa ei ole vähimmäispalkkaa määritelty, mutta suositellaan vähintään 5,95€ tunnissa, 47,60päivässä (mutta jopa julkisella sektorilla maksetaan vieläkin heikompia palkkoja kokopäivätyöntekijöille). Sehän selkeästi ei silloin ole elämiseen riittävä palkka myöskään! Varsinkaan korkeiden hintojen Suomessa. Suomessa työmarkkinatukea saa 32,80€ päivässä, ja siitä joutuu maksamaan vielä suhteettoman korkean 20% veron. Takuueläke on yhtä heikko kuin työmarkkinatuki.
Suomessa olisi Cooperin mukaan siis syytä tökkiä matalimpia palkkoja huimasti ylöspäin, jos haluttaisiin ettei sosiaaliturvalla tueta matalapalkkatyön teettämistä. Ja nähtävästi sosiaaliturvaa ja pienintä eläkettä pitäisi korottaa selvästi myös, koska niillä nimenomaan pitäisi pystyä elämään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Minimipalkka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6markkinatuki
Täytyy muistaa että Suomessa ovat esim. terveydenhuolto ja hammaslääkärit edelleen julkisia joten hintaluokka on aivan toinen kuin Yhdysvalloissa jossa sormeasi ei edes laastaroida sairaalassa ellei sinulla ole vakuutusta.
Yhdyvalloissa maksaa moni sellainen asia, jotka täällä kuuluvat julkisiin palveluihin. (Oikea) ruokakaan ei ole halpaa.
Aivan! Terveydenhuolto ja lääkkeet. Koulutus maksaa myös, jos on lapsia.
Siitä huolimatta, Suomen kaikissa hinnoissa on pohjoisen periferian lisä, ei siitä mihinkään pääse. Kaikilla kansainvälisillä firmoilla on Euroopan varastot joko Saksassa tai Saksassa ja Iso-Britannissa. Siksi kaikki on siellä halvempaa: Suomeen täytyy kuljettaa erikseen. Yhdysvalloissa on vielä suuremmat markkinat kuin Saksassa, joten siellä on kaikilla maahantuojilla varastot ja suurella osalla firmoista pääkonttoritkin. Suomeen ei paljon kannata ulkomaisten firmojen rakentaa omaa tuotantoa, eikä kotimaisetkaan voi tuottaa suuria kappalemääriä. Ruokaa ei voi kasvattaa Suomessa edes yhtä hyvissä oloissa kuin jossain Alankomaissa, puhumattakaan Espanjassa tai Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa ei muuten ole liittovaltionlaajuisesti arvonlisäveroakaan (value-added tax). Joten hinnat on senkin takia alemmat. Joissain osavaltioissa on pieniä arvonlisäveroja.
Suomessa asuminen on kallista. Mutta niinhän se on joka paikassa jos ei ole rahaa 😀
Numbeossa voi vertailla elinkustannuksia eri puolilla maailmaa saadakseen yleiskuvan
http://www.numbeo.com/cost-of-living/compare_cities.jsp?country1=Finland&country2=United+States&city1=Helsinki&city2=San+Francisco%2C+CA
Kiitos linkistä, erittäin kiva vertailusaitti! Ohoo, mitä ihmettä on tapahtunut Yhdysvaltain vuokrille? Tuon mukaan lähes kaikissa amerikkalaisissa suurkaupungeissa vuokrat on korkeampia kuin Helingissä, ja osassa huimasti korkeampia. Täytyypä korjata omaa käsitystä.
Ruoka oli Yhdysvalloissa yllättävän kallista.
Esimerkiksi
San Francisco, Kalifornia, oli tosi kallis paikka. Kuluttajahinnat mukaanlukien vuokra oli paljon kalliimmat kuin Helsingissä ja ostovoima selvästi matalampi. Eläminen San Franciscossa taitaa olla yhtä helppoa kuin Kuussa.
Houstonissa, Texasissa, kuluttajahinnat mukaanlukien vuokra, oli tasoissa Helsingin kanssa, mutta ostovoima oli matalampi.
Atlantassa, Georgiassa sekä kuluttajahinnat mukaanlukien vuokra oli edullisemmat ja ostovoima oli korkeampi.
Detroit… no, joo, vararikkokaupungissa ei ole kallista, todellakaan.
Kiitokset taas rouva Söyring. Hyvä artikkeli ja hyvä linkki kustannus ja palkkavertailuun. Dyyriiltähän tuo eläminen näyttää San Franciscossa. Keskipalkka per netto +54% verrattuna Helsinkiin auttaa kyllä vähän tulemaan toimeen.
Meilläpäin kaikki ajatushautomot ovat todenneet palkkojen olevan liian korkeat ja se on aiheuttanut laman. Palkkoja on leikattava. Jokaisen kynnelle kykenevän puhuvan pään on nykyisin tultava tämä julki toteamaan. Eilen tuli Ahtisaarikin, valitettavasti. Myös kaikki eduskuntapuolueet ovat tähän ”sitoutuneet”, siis kaikki. Tuloneuvotteluja käydään palkkojen laskemiseksi painostuksen alla. Sille on annettu ylevä nimikin, yhteiskuntasopimus, vaikka pöydässä ovat vain palkansaajat. Toisella puolen pöytää kaikki muut tahot.
Kun kysymys on julkisten menojen suhteesta julkisiin tuloihin, hätäisempi luulisi, että julkisen puolen korkeimpien palkkojen leikkaaminen auttaisi. Onhan valtiolla työskentelevät (miehet) ylivoimainen palkkajohtaja. Privaattipuolen palkkojen korottaminenkin auttaisi. Mutta ei, vaaditaan ja myös tehdään juuri päinvastoin kuten politiikassa aina tapahtuu.
Palkkojen suuruudesta ei kukaan puhu eikä ota selvää. Sitä eivät tiedä politikotkaan. Puhuvat ihan pehmeitä. Vilkaisin verottajan taskutilastoa. Viimeinen tilasto tuloista löytyy vuodelta 2013. Kympin tuntipalkka on jo aika yleinen, siis brutto. Niin paljon tai vähemmän tienaa jo puolet tulonsaajista, tai vähemmän. Kympin tienaa tuossa ryhmässä vain top ten. ”Raippaveroa” säädettiin yli 75 tuhatta tienaaville. Heitä oli 2013 tasan 3,5% tulonsaajista, välittömästä verokertymästä he maksoivat 15,3%. Noinkohan tuolla raippaverolla valtion talous kohenee? Ovat varmaan valtiolla töissä kun eivät pääse veroja karkuun.
Osingot kasvavat miljardin verran vuodessa. Näyttävät olevan kääntäen verrannollinen laman syvyyteen. Palkkojen leikkauksilla onkin vain ja ainostaan yksi tavoite. Kasvattaa lisää osinkoja. Mitään muuta tavoitetta sillä ei ole. Lamaa palkkojen leikkaukset syventävät, mutta mitäs siitä. Selitys on ”pääoma”. Me tarvitsemme pääomaa. Ilman pääomaa Suomi ei pärjää. Pääomaa saa ulkomailta. Jos emme leikkaa palkkoja ja alamme verottaa pääomaa, pääoma pakenee Suomesta, (pakeneeko liukkaammin?).
Verottajan tilastosta näkee myös kuka verot Suomessa maksaa. Eivät ne suurituloisia ole. Katellaan sitäkin kun ehditään. Nimittäin, kunhan ”yhteiskuntasopimus” on solmittu, alkaa niiden verojen korottaminen, joilla valtio ja kunnat oikeasti rahoitetaan.
”Meilläpäin kaikki ajatushautomot ovat todenneet palkkojen olevan liian korkeat ja se on aiheuttanut laman. Palkkoja on leikattava.”
Koska suurpääoma Suomessa on vientiteollisuutta tai kansainvälisiä yrityksiä. Heitä ei kiinnosta kotimaanmarkkinoiden ostovoima, vaan viennin lisääminen maasta pois. Siksi suomalaisten pitäisi työskennellä samalla palkalla kuin kiinalaisten ja bulgarialaisten.
Meillähän on tuettu pienipalkkaisia työntekijöitä ”sosialiturvalla” niin kauan kuin muistan. Täällä ei olisi muuten ollut kaikille mahdollista pelkillä palkoilla asua lämpimässä ja syödä yhtä lämmintä ateriaa päivässä. Toinen vaihtoehto olisi jätettävä pois. Jo pelkästään asumisen tukeen menee vuodessa pari miljardia. Kenelle mahtaa mennä?
Mutta uutiset kertovat. Nyt on hallitus saanut leikkauslistaa valmiiksi. Kunnilta pois miljardi. Miten sattuikaan nuo leikkaukset sattumaan ”heikompaan ainekseen”. Niihin jotka eniten apua tarvitsisivat ja joiden kyky vastustaa leikkausta on vähäisin. Ja kävi kuin pelkäsin. Suorittavaa työtä leikataan, hallintoa lisätään. Kaksikymmentä sotealuetta viranhaltijoineen olisi varmaan kepulle tarpeeksi, vastoin alalla työskentelevien asiantuntijoiden kantaa. Kunhan tämä hallitus saa kohkaamisensa kohkattua, voidaan varmaan sanoa taas, vituiksmän ja kalliiksi tuli, eikä palveluja saa enää mistään, mutta onpahan virkamiehiä valvomassa.
Muuten tuo sama summa (tuhat miljoonaa) menee varovaisten arvioiden mukaan pakolaisten hoitoon. Kävi juuri kuin Sampo Terho sanoi, suomalaisilta leikataan, pakolaisille annetaan. Sitoohan meitä kansainväliset sopimukset, jotka eivät ilmeisesti koske suomalaisia. Mielestäni hallitus on lähtenyt epäilyttäville ja vaarallisille poluille. Kenen asialla mahtavat pikkujaloillansa juosta?
Asumistukeen menevät rahat menee tietysti Suomen isorikkaille, vuokranantajille, pääomatuloksi. No, on niitä muutama säätiökin joukossa. Ja mikäs on vuoria korotellessa, kun KELA maksaa.
Se onkin kummallista, että meidän pitää verovaroin maksaa voittoja vuokranantajille. Minusta pitäisi lailla kieltää, että yksityiset saavat omistaa vuokra-asuntoja. Ei kertakaikkiaan ole oikein, että veronmaksajat rahoittavat tällaista ansaitsemista. Kommari en ole, mutta veronmaksajien ei minusta tarvitse tällaista sietää! Ostakoon ja myyköön asuntoja, jos haluavat tehdä asunnoilla rahaa.
Ajatushautomoista vielä, hautomo Liberassa toimivan kansanedustaja Lepomäen avustaja Mikko Laakso on kuulemma julkaissut työntekijöiden etujärjestöjen olevan terroristeja. No, joskus joku nuorempi kokkari tulee sanoneeksi mitä siellä oikeasti ajatellaan, mutta mahtaakohan tuo täyttää nyt ne vihapuheen tunnusmerkit joista on säädetty kaksi vuotta vankeutta? Ja onko tämä asianomistajarikos vai meneekö suoraan syyttäjälle?
Toisaalla xyz otti puheeksi Luona nimisen firman joka hääräilee maahanmuuttoteollisuuden piirissä. Kertovat etusivullaan, että on kotimaisesti omistettu yhtiö. Kuitenkin omistajiksi mainitaan Barona ja sijoittaja Nordic Mezzanine Fund. Haiskahtaa taas veronkierrolle ja toimintansa rahoitetaan veroilla. Hallituskin sillä kuulemma on mutta taitaa olla salainen?