Liite 2. Julkaisematta jätettyjä kaivospuheenvuoroja / Helsingin Sanomat
Aihe 1: Valtion varoja ei tule suunnata taloudellisesti kannattamattoman kaivoksen toiminnan jatkamiseen
Lähettäjä: hannu@elonmerkki.net
Päiväys: ti 22.1.2013 13:13
Vastaanottaja: hs.mielipide@hs.fi
————————————————————————–
Tervehdys
Tarjoamme oheista ajankohtaista ryhmäkirjoitustamme.
Allekirjoittajien joukkoa voidaan vähentää tarvittaessa kolmeen
ensimmäiseen. Muitakin muutoksia ja lyhentämistä voidaan tehdä
terveisin
Hannu Hyvönen
p. 0442003654
Valtion varoja ei tule suunnata taloudellisesti kannattamattoman kaivoksen toiminnan jatkamiseen
Viime kuukausina suuri määrä suomalaisia piensijoittajia on ostanut Talvivaaran osakkeita. Nyt myös valtiota halutaan investoijaksi ja kaivoksen pelastajaksi Solidiumin kautta.
Emme hyväksy uuden rahan pumppaamista kaivosyhtiöön.
Mitä pidemmälle kaivoksen toimintaa yritetään jatkaa, sitä suuremmaksi voi kasvaa myös veronmaksajien loppulasku ja vahingot ympäristölle. Tässä vaiheessa tulisi tehdä puolueeton selvitys siitä, onko kaivoksen toiminnan jatkamiselle olemassa taloudellisia ja ekologisia edellytyksiä.
Olisi myös korkea aika, että pitkään jatkuneet epäilykset kaivoksen ydintoiminnan ongelmista otetaan selvitykseen.
Finanssialan sääntöjen mukaan pörssiyhtiön hallituksen jäsenen tulee viipymättä tuoda hallitukseen tuotantotoimintaan liittyvä oleellinen uusi tieto. Bioliuotusprosessissa ilmenneet ongelmat ovat olleet juuri sellaisia asioita, joista olisi tullut tehdä pörssitiedote viipymättä. Yhtiön viimeisessä pörssitiedotteessa itseasiassa ilmenee, että prosessiongelmat biokasaliuotuksessa oli tiedostettu jo viime keväänä.
Ensimmäisen kerran biokasaliuotuksen ongelmista kerrottiin käsittääksemme kuitenkin vasta 15.10.2012 julkaistussa tuotantopäivityksessä.
Tässä tuotantopäivityksessä kerrotaan ryhdytyn toimiin kasaliuotuksen ilmastuksen parantamiseksi. Eikö havaituista ongelmista olisi pitänyt osakemarkkinoille kertoa silloin, kun ne ilmenivät ja ongelmaa ryhdyttiin ratkomaan?
Tuossa tuotantopäivityksessä biokasaliuotuksen ongelmat vieritetään vesisateitten syyksi, mutta on vahvoja epäilyjä sille, että asia onkin toisinpäin kuin yhtiö on esittänyt.
Liika vesi ei olekaan poikkeuksellisen sadekesän syytä, vaan johtuu siitä, ettei lämpöä tuottava biokasaliuotus olekaan hallinnassa odotetulla tavalla.
Seura-lehden reportaasissa kerrottiin, että ongelmia tuottaa malmiossa oleva grafiitti, joka aiheuttaa murskatun aineksen kivettymistä ja häiritsee ilmastusta ja kastelua. (Seura-lehti 48/12, 29.11.2012)
Näiden prosessiongelmien vuoksi itse kasaliuotuksen bakteeriprosessi on hyytymässä ja sen seurauksena lämmöntuotanto on laskenut. Tämä on johtanut haihdunnan dramaattiseen laskuun. Koska haihdunta on keskeinen tekijä vesitasapainon ylläpidossa, on syntynyt kaikkialle tulvivien vesien ongelma.
Jos asia on näin, silloin osakesijoittajia, viranomaisia ja kansalaisia on johdettu harhaan. Seura-lehden väitteisiin kasaliuotuksen ongelmista ei Talvivaaralta ole tullut vastausta.
Ekonomisesti perusongelma näyttää olevan se, ettei yhtiö kertakaikkiaan ole saanut liuotuskasoista irti riittävästi päätuotettaan nikkeliä toimiakseen taloudellisesti kannattavasti. Ongelma on vakava.
Olisi hyvä, että Solidium suurena osakkeenomistajana käyttäisi omistajan valtaansa ja vaatisi perusteellisen selvityksen mahdollisista ja väitetyistä biokasaliuotuksen ongelmista. On syytä tehdä arvio myös siitä vaihtoehdosta, että voimavarat suunnataan kaivoksen hallittuun alasajoon, eikä riskejä entisestään kasvattavaan toiminnan jatkamiseen ja laajentamiseen.
Stop Talvivaara – Kansanliike vesistöjen puolesta, allekirjoittaneet:
Hannu Hyvönen, Iisalmi
Ari Kananen, Sotkamo
Antti Lankinen, Sotkamo
Sami Maaranen, Syvärinpää
Lasse Flöjt, Kuusamo
– Helsingin Sanomat ei julkaissut kirjoitusta
Aihe 2: Talvivaaran umpikujaan on ratkaisu
Lähettäjä: hannu@elonmerkki.net
Päiväys: ti 5.2.2013 12:51
Vastaanottaja: hs.mielipide@hs.fi
———————————————
Helsingin Sanomat
Ministeri Heidi Hautala kävi perjantaina Talvivaarassa ja nosti
keskusteluun sen tulisiko verorahoja sijoittaa Talvivaaran toimintaan vai onko mahdollista antaa yhtiön kaatua.
Tässä kommenttimme tähän avaukseen.
terveisin
Hannu Hyvönen
p. 0442003654
Talvivaaran umpikujaan on ratkaisu
Ministeri Heidi Hautala osoitti harvinaista poliittista kykyä kuunnella myös kansalaisten ääntä vieraillessaan Vuokatissa tapaamassa kansalaisia, aktivisteja, viranomaisia ja Talvivaaran Kaivosyhtiön edustajia.
Pyrkimys hankkia lisää tietoa kaikilta tahoilta pohdittaessa Talvivaaran tulevaisuutta ansaitsee arvostusta.
Heidi Hautalan näkemys kaivosyhtiön umpikujasta on kuitenkin liian synkkä. Hautalan mielestä olisi vaarallista antaa yhtiön ajautua konkurssiin, sillä joku yhtiön suurista velallisista ottaisi pesän haltuunsa. Olisiko sitten venäläinen Norilsk Nikkel nykyistä parempi vaihtoehto kaivoksen jatkajana? Olemmeko puun ja kuoren välissä ja valtion on pakko sijoittaa lisää panoksia kaivosteollisuutemme uuteen uljaaseen lippulaivaan, vaikka laiva olisi jo uppoamassa?
Tilanne ei ole näin toivoton. On mahdollista palata lailliseen järjestykseen. Koko kaivoslupa on saatu tahallisesti puutteellisten selvitysten perusteella. Luvan antajilta eli viranomaisilta, kansalaisilta ja medialta salattiin kokonaan, että kaivos tuottaa nikkelin lisäksi myös merkittävän määrän uraania. Kun tätä ei kerrottu ei uraanin rikastamiseen liittyviä riskejä myöskään arvioitu, vaikka uraania kertyi kipsisakka-altaaseen satojatuhansia kiloja vuodessa. Tämä uraanin ja sen loppusijoituspaikan salaaminen lupavaiheessa konkretisoitui massiivisessa kipsisakka-altaan vuodossa. On lupa olettaa, että jos olisi tiedetty altaaseen kertyvän miljoonien kilojen uraanimäärä, sen rakenteet ja rakentaminen olisi tehty paljon huolellisemmin.
On pidettävä yleisen yhteiskuntamoraalin kannalta ongelmallisena sitä, että näin ison asian tahallisella salaamisella saatua lupaa on pidetty lainmukaisena.
Kyse on ollut ministerin sanoin ”vastuuttomasta kokeilusta” josta sekä Oulujoen että Vuoksen vesistöt ja niiden varrella olevat ihmiset ja yhteisöt maksavat kallista hintaa.
Omistuksen siirtyminen konkurssin kautta ulkomaille on torjuttavissa perumalla kaivoslupa.
On olemassa riittävästi syitä Talvivaaran kaivosluvan peruuttamiseen. Kun lupa perutaan ympäristön ja ihmisten kannalta äärimmäisen ongelmallinen mustaliuske voidaan jättää rauhaan. Bioliuotus ei ehkä ollutkaan se taikasana, jolla heikkoja malmipitoisuuksia voidaan hyödyntää.
Ympäristöhaitat kasvavat samassa suhteessa missä malmit heikkenevät. Ei voida ylittää luonnon kantokykyä ja ihmisten sietokykyä.
Suomen tulevaisuutta ei voi rakentaa tällaisen kaivostoiminnan varaan. Talvivaaran esimerkki kertoo karua kieltä. Vaaravyöhykkeessä on Sotkamon todellinen kultakaivos ja työllistäjä eli matkailuelinkeino. Myös Vuoksen vesistön erämaisten latvavesien huikeita matkailumahdollisuuksia tärvellään. Vahingot tuhansille ranta-asukkaille ovat rahassa mitattavia, mutta myös rahassa mittaamattomia.
Hannu Hyvönen
Iisalmi
Ari Kananen
Sotkamo
– Helsingin Sanomat ei julkaissut kirjoitusta
Aihe 3: Ei suljettuja vyöhykkeitä kaivosten ympärille
Hyvä toimitus
On jäänyt kovin vähälle huomiolle Talvivaaran kaivosyhtiön yritys rajoittaa jokamiehen oikeuksia ja saada oikeus sulkea kaivosalueet.
Olin kuvaamassa keväällä 2012 kuolleita lintuja julkisen tien vieressä olevalla alueella ja yhtiö teki asiasta tutkintapyynnön poliisille julkisrauhan rikkomisesta. Asiaa käsiteltiin Kajaanin käräjäoikeudessa 31.1.2013 ja lopputulos oli se, että syyte raukesi. Julkisrauhan suoja on vain aidatuilla piha-alueilla rakennusten läheisyydessä. Kymmenien neliökilometrien kaivospiirin alueella saa siis kulkea jokamiehen oikeuksien turvin jos ei mene näille julkisrauhan rajaamille alueille.
Yhtiö on nyt tehnyt esityksen asetuksesta sisäasiain ministeriölle ja hakee oikeutta sulkea kaivosalue halutessaan.
Mielestäni tässä mennään nyt vikasuuntaan. Ympäristöä pilaavien teollisuuslaitosten toimintaa ei saa sulkea vartioitujen vyöhykkkeiden sisälle vaan kansalaisilla tulee olla oikeus valvoa ja tarkkailla näitä laitoksia.
Pyydän julkaisemaan oheisen kirjoitusen lehdessänne.
terveisin
Hannu Hyvönen
p. 0442003654
Ei suljettuja vyöhykkeitä kaivosten ympärille
Talvivaaran kaivosyhtiö on tehnyt sisäasiainministeriölle ehdotuksen,, jolla jokamiehen oikeuksia rajoitettaisiin kaivospiirin alueella. Yhtiö perustelee tätä vaadettaan ihmisten turvallisuudella, jopa räjäytysten aiheuttamalla uhkalla. Räjäytystöiden osalta yhtiö siis ilmeisesti rikkoo alan lainsäädäntöä, jos satunnaisen maastossakulkijan on mahdollista tulla huomaamatta vaara-aluelle.
On kuitenkin totta, että sekä kaivospiirin ulkopuolella että sisäpuolella on alueita, joilla liikkumiseen liittyy terveysriskejä. Erityisesti kipsisakka-altaasta vuotaneet nesteet ja sakat patoaltaissa ja luonnonvesissä kaivoksen alapuolella ovat ongelma.
Yhtiön uskottavuus kansalaisten turvallisuudesta huolehtimisessa olisi kuitenkin uskottavampaa, jos yhtiö tunnustaisi ja tunnistaisi nämä toiminnastaan aiheutuneet vaaralliset alueet. Varoitusmerkkejä, aitauksia ja tietoa maastossaolevien aineiden koostumuksesta ei ole maastoon asetettu. Näille myrkyllistä kipsisakka-altaan jätevettä sisältäville lammikoille on vapaa pääsy metsien halki sekä ihmisille että eläimille.
Varoituskyltit ja kunnolliset aitaukset olisivat kaiketi se vähin mitä kemikaalilainsäädäntö vaarallisten aineiden säilyttämisestä edellyttäisi.
On valitettavaa, että tämä ja monet muutkin laiminlyönnit tulevat ilmi kansalaisten tarkkailuretkillä, mutta yhtiön johtopäätös kansalaisoikeuksien kannalta on väärä.
Yhtiö puhuu alueelle tunkeutuneista ihmisistä, mutta savolaisten ja kainuulaisten kannalta kaivosyhtiö on tunkeutuja keskellä vedenjakajaa.
Kansalaisten mahdollisuuksia tarkkailla ja saada tietoa elinympäristöönsä perustetuista teollisuuslaitoksista tulee lisätä, eikä vähentää.
Hannu Hyvönen
videodokumentaristi
Stop Talvivaara – kansanliike vesistöjen puolesta
Iisalmi
Janne Kumpulainen
Kainuun Luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja
Kajaani
– Helsingin Sanomat ei julkaissut kirjoitusta
Aihe 4: Kohti öljyn jälkeistä aikaa / Öljyvaroja tarvitaan myös tulevaisuudessa
Lähettäjä: hannu@elonmerkki.net
Päiväys: to 24.10.2013 14:15
Vastaanottaja: hs.mielipide@hs.fi
———————————————–
Hei
Lyhensin ja paransin kirjoitusta. Hyvä ettei mennyt keskentekoisena.
Toivottavasti nyt mahtuu.
Hannu Hyvönen
0442003654
Kohti öljyn jälkeistä aikaa
Fossiilisten energialähteiden käyttöönotto pari sataa vuotta sitten käynnisti teollisen vallankumouksen. Nyt monet tutkijat, poliitikot ja ympäristöjärjestöt vaativat, että loput vielä hyödyntämättömät öljy- ja kaasuvarat pitäisi jättää hyödyntämättä, sillä ilmasto ei kestäisi vapautuvaa hiilikuormaa.
Ilmastonmuutoksen uhkasta voidaan väitellä loputtomasti, mutta skeptikoillekin lienee selvää, että uusiutumattomia luonnonvaroja on rajallisesti. Joka tapauksessa joudumme kehittämään yhteiskuntaa suuntaan, jossa riippuvuus niistä nopeasti saadaan laskemaan. Tämä valtava tehtävä, teollinen rakennemuutos, pitäisi tapahtua sitä nopeammin mitä nopeammin loput öljyvarat käytetään.
Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön keskuudessa on olemassa ns seitsemännen sukupolven sääntö. Toimenpiteiden vaikutuksia pitäisi tarkastella seitsemän sukupolven päähän.
Fossiilisten varantojen käytön hidastamisessa ei olisi kysymys pelkästään uhrautumisesta ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaan oikeudenmukaisesta hiilivetyvarojen jaosta nykyisten ja tulevien sukupolvien kesken. Polttaminenhan ei ole edes ainoa mahdollinen käyttömuoto. Öljystä voi jalostaa hyvinkin pitkäikäisiä ja ekologisesti mielekkäitä, jopa energiaa tuottavia muovituotteita aurinkokerääjistä biokaasujärjestelmiin, tuulivoimaloista kasvihuonerakenteisiin.
Kulttuurievoluutiossa olemme nyt käännepisteessä. Meidän on rakennettava uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa taloutta ja hiilivaroja säilyttävää ja kartuttavaa kulttuuria. Tässä on ihmiskunnan keskeisin tehtävä nyt, kun öljyn kulutus on vääjäämättä laskemassa ja kohtuullisin ekologisin ja ekonomisin kustannuksin saatavat metallivarannot loppumassa. Tästä rakennemuutoksesta löytyvät ne tulevat nokiat ja talouden kasvualat.
Kaivosbuumi tai kilpailu Arctiksen öljyvaroista ovat vain epätoivoista tekohengitystä tälle menneen maailman taloudelle, joka yskii kohdattuaan rajallisten resurssien reunaehdot. Nyt on panostettava pidemmälle kuin pörssiyhtiöden aikaskaalat yltävät.
Hannu Hyvönen
kansalaisaktivisti, dokumentaristi
Iisalmi
– Helsingin Sanomat ei julkaissut kirjoitusta