JULKISTA SEKTORIA on Suomessa väitetty liian suureksi, tehottomaksi ja kalliiksi. Onko se todella sitä?

–Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on 58 prosenttia. Tilanne ei ole terve, presidentti Sauli Niinistö (kok) sanoi tammikuussa 2014 presidentin kanslian Twitter-viestin mukaan. Niinistö piti julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta jopa täysin kestämättömänä.

Samalla kannalla oli Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, päättämätön ministeri Alexander Stubb (kok) sekä joukko muita poliittisia ja yliopistollisia hahmoja. Timo Soini (ps) puhui ylisuuresta julkisesta sektorista.

Valtamedia toisti väitteet pääosin sellaisenaan, Yleä ja Helsingin Sanomia myöten, vaivautumatta mihinkään niin vaivalloiseen kuin faktojen tarkistukseen.

Lausunnot nostivat osan suomalaisista pyhään leikkausraivoon: maata myöten vähintään on leikattava moinen julkinen sektori, karmea rahanielu.

Mitkä ovat tosiseikat?

  • Bruttokansantuote (bkt) koostuu taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvosta, ei julkisista ja yksityisistä menoista.
  • Vuonna 2013 julkinen sektori tuotti 21 % bkt:sta, yksityinen sektori 79 % bkt:sta.
  • Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on 58 %, yksityisten menojen suhde on 239 %.

Määrittely on virheellinen sikäli että julkiset menot eivät ole osa bruttokansantuotetta, kuten eivät yksityiset menotkaan. Kysymys on vain kahden tunnusluvun välisestä suhteesta, joka siis oli 58 % vuonna 2013.

  • Menojen suhdeluku bruttokansantuotteeseen muuttuu, kun bkt pienenee — kuten Suomessa on käynyt: menot eivät ole kasvaneet, vain suhdeluku on kasvanut.
Julkisyhteisöjen kokonaismenot suhteessa bkt:hen ja vuoden 2013 rahassa
Julkisyhteisöjen kokonaismenot suhteessa bkt:hen ja vuoden 2013 rahassa. Lähde

 

  • Menojen määrään ja menojen suhdelukuun vaikuttaa talouden suhdanteiden (taantuma, lama, nousukausi) lisäksi se, että julkisen sektorin tehtäviä on lisätty.
Julkisen talouden tunnuslukuja 1975-–2013, % bkt:sta. Lähde (s. 20)
Julkisen talouden tunnuslukuja 1975-–2013, % bkt:sta. Lähde (s. 20)

 

  • Suomessa yksityiset työeläkemenot lasketaan julkisen sektorin menoiksi, samoin kunnan toiselta kunnalta ostamat palvelut.
  • Julkisella sektorilla työskentelee noin 24 % kaikista työllisistä. Julkisen sektorin tuottavuus on hyvä.
Julkisyhteisöjen menot 1990-2013. Lähde
Julkisyhteisöjen menot 1990-2013. Lähde

Julkisen sektorin suurimmat menoerät ovat sosiaaliturva, terveydenhuolto, koulutus, ympäristönsuojelu, puolustus, julkishallinto sekä lainojen hoitokulut. Sosiaaliturvan osuus on noin 43 % ja julkishallinnon osuus noin 8,5 %. Julkishallinnon kulut ovat pysyneet suunnilleen samoina aikajaksolla 1990–2013.

Muihin julkisen sektorin menoeriin kuuluu mm. tieverkon rakentaminen ja ylläpito, rataverkko, KELA-korvaukset, eläkkeet, EU-maksut, investointiavustukset, maatalous- ja liikennetuki, työnantajan sosiaaliturvamaksut, tehdyt investoinnit.

  • Suomen nettososiaalimenot olivat 22,6 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2011.

  • Suomen julkishallinnon tehokkuus on parhaasta päästä Euroopassa.

Julkishallinnon tehokkuus EU-maissa 2008 ja 2013. Lähde (s. 28)
Julkishallinnon tehokkuus EU-maissa 2008 ja 2013. Lähde (s. 28)

Maanmieheni ja -naiseni: Teitä on älytetty huutamaan ”väärän ehdokkaan” puolesta. Vaatiessanne leikkauksia julkiseen sektoriin vaaditte tosiasiassa leikkauksia sosiaaliturvaan, koulutukseen, terveydenhuoltoon, eläkkeisiin, opintotukiin, lapsilisiin ja vastaavaan.

Lähteet:

Tallenna

JÄTÄ VASTAUS