Kaupallinen ja valtiollinen media ovat molemmat pääasiassa tyytyneet toistelemaan rahoitussektorin ja poliittisen eliitin esittämiä näkökulmia vaivautumatta mihinkään niin vaivalloiseen kuin faktojen tarkistamiseen. Sama toistuu useimmissa blogeissa: keskustelu rajautuu median ohjaamana parhaan Hasbara-perinteen mukaan sallitulle alueelle. Totuus on vain järjestelykysymys, niin sanoakseni.

Myytti: Kreikkalaiset ovat laiskoja, saamattomia ja tuhlaavaisia, ja siksi velkaongelmissa.

Faktaa: OECD:n tilastojen mukaan Kreikassa tehdään enemmän työtunteja vuoden mittaan kuin useimmissa muissa EU-maissa, mukaan lukien Suomi.

Vuonna 2013 Kreikassa tehtiin keskimäärin 2 037 työtuntia per työntekijä, Suomessa vastaava luku on 1 666 tuntia. OECD-maiden keskiarvo oli 1 770.

Faktaa: Maailmanpankin tilastointien perusteella Kreikka ylivelkaantui, kun sille pakotettiin miljarditolkulla solidaarisuusvelkaa ytimen pankkisektorin pelastamiseksi.

Myytti: Kreikka ei pärjää ilman Euroopan unionia ja euroaluetta, Kreikka ei pärjää ulkopuolella.

Faktaa: Tässä tulee kuvaan mukaan usein Suomessa toistettu hokema ”me kuulumme läntiseen arvoyhteisöön”. Tämä oletus ulotetaan kuulumaan kaikkia Euroopan unionin maita. Läntinen arvoyhteisö tarkoittaa nykyään lähinnä uskoa markkinoiden kaikkivoipaisuuteen, vientiylijäämään, rahoitussektorin vapauttamisen onnellistuttavaan vaikutukseen sekä siihen, että NATO hoitaa siirtomaapolitiikan edistämisen ”humanitaarisella interventiolla” pommittamalla niskuroivat maat yksityisten pankkien luoman velkasuhde-rahan käyttäjiksi.

Mutta Kreikka on uskonnoltaan ortodoksinen maa, ja uskonnon merkitys on suuri — vaikka sitä täällä tapauskovaisten valtiokirkko-länsimaissa onkin vaikea ymmärtää. Ortodoksisuus huomioon ottaen Kreikka kuuluu yhteen lähinnä Venäjän, Balkanin maiden ja Kyproksen kanssa.

Ortodoksiset maat.
Maat, joissa ortodoksisella uskolla on merkittävä asema.

Venäjä on jo ilmaissut halunsa auttaa Kreikkaa. Kreikka tietää, että Venäjän apu ei ole tyhjää puhetta, sillä Venäjä auttoi lainalla Kyprosta sen jälkeen kun Euroopan unioni pelasti rahoitussektoria tyhjentämällä tallettajien tilit Kyproksella. Venäjällä on siihen varaakin, koska taloudellisesti Venäjällä menee edelleen paremmin kuin EU:lla ja euroalueella. (Sivuhuomautus: Västörekisteriläisenä olen pannut merkille, että ortodoksit eivät historian saatossa ole olleet yhtä innokaita levittämään uskoaan aseellisesti perustellen kuin roomalaiskatolilaiset.)

Houkutus erota eurosta kasvaa, mikäli Venäjä lupaa avata rajansa kreikkalaisille tuotteille eron jälkeen. Kiinakin on oletettavasti halukas liittymään mukaan yhteistoimintaan, koska se hyödyttäisi kaikkia osapuolia. Kirjoitin hyödyistä ja haitoista jo aiemmin artikkelissa ”Nolostuttavan tyhmää touhua euroryhmältä — Tapaus Kreikka”.

Pikemminkin on niin, että Kreikka ei pärjää eurossa Troikan sanellessa sen elämiset ja olemiset.

Myytti: Kreikan huono taloudellinen tilanne ja yleinen epäluotettavuus on syynä siihen, että Kreikkaan ei investoida. Kreikka ei ole tehnyt tarvittavia rakenteellisia uudistuksia eli purkanut sääntelyä tehokkaamman ryöstön mahdollistamiseksi.

Faktaa: Talouskurin puoltajat ovat perustelleet talouskuria ”markkinoiden luottamuksen palauttamisella”.
Luin vastikään Hans Böckler -säätiön Makroekonomisen politiikka -instituutin, IMK:n (Institut für Makroökonomie und Konjunkturforschung) johtajan Andrew Wattin kiinnostavaa artikkelia Kreikan asioista. Artikkelin nimi on ”Ylenmääräinen talouskuri, ei rakenteellisten uudistusten puute, pidättelee investoimasta Kreikkaan” (”Excessive austerity not a lack of structural reforms is holding back investment in Greece”).

Watt osoittaa, että Kreikka on tehnyt enemmän rakenteellisia uudistuksia kuin esimerkiksi Saksa. Troikan Kreikalle määräämä talouskuri pidättelee sijoittajia laittamasta rahaa Kreikkaan, koska sijoittajat tietävät, että rahaton ei osta eivätkä yritykset pyöri ilman maksavia asiakkaita. Ei ole järkeä investoida maahan, jossa ei säästöjen jälkeen ole maksukykyistä väkeä yksityisellä eikä julkisella sektorilla. Toisin sanoen Kreikan kilpailukykyä kasvatettiin siinä määrin, että sen talous otti ja kuoli.

TyömarkkinauudistuksetSaksassa (DE) ja Kreikassa (EL).
Työmarkkinauudistukset Saksassa (DE) ja Kreikassa (EL).

Kilpailukyvyn kasvattaminen tarkoittaa aidon oikeasti sitä, että maat pakotetaan hinnoittelemaan itsensä niin alas, että enemmistöllä ei ole varaa käyttää rahaa mihinkään, ettei palkka riitä elinkustannustenkaan kattamiseen — eivätkä valtion verotulot julkisen sektorin menojen kattamiseen. Tätä talousteologit korjauttavat lisäleikkauksilla.

OECD:n tilasto osoittaa, että ”kilpailukyvyn kasvattaminen” on lisännyt osa-aikatyön määrää ja hävittänyt kokoaikatyötä. Globaalisti — koska lähes kaikilla mailla on samat tavoitteet — perustuen kuvitelmaan siitä, että siten vienti lähtee vetämään. Samasta tilastosta näkee myös, että euroalueeseen liittyminen huonontaa työllisyystilannetta.

OECD:n ulkomaisten investointien liikkeitä (FDI flows) EU:ssa tarkasteleva katsaus vuoden 2014 lopulta vahvistaa, että markkinoiden luottamuksen palauttaminen talouskurilla sai investoinnit EU28:n alueella romahtamaan. EU28:aan ei tehdä eivätkä EU28-maat tee investointeja. Kreikka ei laske EU:n keskiarvoa, vaan tosiasiassa nostaa sitä. Kreikkaan tehtiin ja Kreikka teki enemmän investointeja kuin ytimeen tehtiin tai ydin teki — aina siihen asti, kun Kreikkaa ”alettiin auttaa”.

Eniten Euroopan poliittista eliittiä kuitenkin ärsyttää ja pelottaa se, että vastoin kaikkia toiveita, neuvoja, ”suosituksia” ja Troikalta saatuja ohjeita kreikkalaiset hankkiutuivat eroon mädistä, korruptoituneista, Kreikkaa aiemmin hallinneesta kahdesta vakiintuneesta puolueesta ja nostivat vanhojen puolueiden ulkopuolelta hallitukseksi kokonaan uudet naamat, arvelee taloustieteilijä James K. Galbraith, koska sama voi tapahtua (ja toivon mukaan tapahtuu) muissakin Euroopan maissa. Eliitti pelkää menettävänsä asemansa muuallakin kuin Kreikassa.

Aihetta olisi! Vanhat puolueet ovat Euroopassa ja Suomessa, ja globaalistikin, osaamisensa näyttäneet. Vanhat ideologiat ovat toimivuutensa osoittaneet. Tuloksena itseaiheutettu lama, massatyöttömyys, järjettömät velat, sosiaaliset levottomuudet, tuloerojen kasvu, väestön kurjistuminen ja yleinen toivottomuuden ilmapiiri.

Tuloerojen kasvu on harjoitetun politiikan seurausta.
Tuloerojen kasvu on harjoitetun politiikan seurausta.

Kreikan tapauksessa kyse ei ole niinkään Kreikasta vaan siitä, että Koneisto ei halua myöntää olevansa romuttamokamaa, ongelmajätettä.

Vaihtoehtoja on!

Leikkauslistat silppuriin, auditoidaan Suomen velat! http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192005-leikkauslistat-silppuriin-auditoidaan-suomen-velat

Islanti kieltämässä yksityisen rahanluonnin http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191773-islanti-kieltamassa-yksityisen-rahanluonnin

Ojapelto, Ari (8.4.2015). Äänestys on alkanut — Näitä toimittajien pitäisi kysyä. http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=13218

Pääasialliset lähteet:

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here