VENÄJÄ JA KREIKKA allekirjoittavat 21.4.2015 yhteistyösopimuksen kaasuputken rakentamisesta Kreikkaan. Asiasta uutisoinut saksalainen Der Spiegel -sanomalehti perustaa tietonsa sopimuksen kanssa tekemisissä olleen Kreikkaa johtavan Syriza-puolueen korkea-arvoisen virkamiehen lausuntoon. Myös kreikkalainen talouslehti Agora kertoo sopimuksesta omassa pääkirjoituksessaan.

Asialla on merkittäviä geopoliittisia vaikutuksia Euroopan unionin ja Venäjän suhteisiin, sillä se rikkoo EU:n pyrkimystä jäsenmaidensa yhteiseen energiapolitiikkaan. On epäselvää, kuinka hyvin Kreikan ja Venäjän suunnitelmat sopivat yhteen juuri perustetun Euroopan energiaunionin tavoitteiden kanssa.

EU:n ja Venäjän köydenveto

Kreikan ja Venäjän välinen sopimus koskee venäläistä kaasua Turkin kautta kuljettavan Turkish Stream -kaasuputken yhdistämistä Kreikkaan ja muihin Euroopan maihin. Turkish Stream on Venäjän vastaveto EU:lle, joka torjui viime vuonna Venäjän kaavaileman South Stream -kaasuputkihankkeen, jonka piti kuljettaa venäläistä kaasua Mustanmeren pohjaa pitkin Balkanin ja Keski-Euroopan maihin.

Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras korosti huhtikuisella Venäjän-vierailullaan maansa suvereenisuutta ja kyseenalaistamatonta oikeutta hyödyntää geopoliittista asemaansa. Venäjä antaa Der Spiegelin saamien tietojen mukaan Kreikalle kaasuputken rakentamisesta jo etumaksuna 3–5 miljardia euroa, minkä Venäjä on kuitenkin kiistänyt. Sen lisäksi Kreikka hyötyy kaasuputkihankkeesta kauttakulkumaalle maksettavien osinkotulojen ja halvemman kaasun muodossa.

Turkish Stream voi tehdä Kreikasta yhden Euroopan merkittävimmistä energian jakelukeskuksista. Yhtenäisyyteen pyrkivälle Euroopan unionille tuore kaasuputkisopimus on kuitenkin suuri geopoliittinen haaste. EU on juuri perustanut energiaunionin, joka luo uudet linjat EU:n ja Venäjän väliselle energiayhteistyölle. Sen tavoitteena on juuri estää Venäjää houkuttelemasta eurooppalaisia kaasunjakeluyrityksiä halvan kaasun avulla sopimuksiin, joita komissio pitää Euroopan unionin kokonaisedun kannalta haitallisina.

Euroopan unionin pyrkimyksenä on löytää keinoja vähentää jäsenvaltioidensa riippuvaisuutta Venäjän kaasusta. Venäjä puolestaan pyrkii torjumaan sen kanssa kilpailevat kaasuputkihankkeet. Sen tavoitteena on käyttää tehokkaasti kaasuasettaan poliittisiin tarkoituksiin myös tulevaisuudessa. Suhtautuminen Venäjän kaasuputkihankkeisiin on potentiaalinen kiistakapula EU:n ja sen jäsenmaiden välillä erityisesti Balkanilla ja Keski-Euroopassa. Nykytilanteessa moniin EU:n jäsenvaltioihin kohdistuu kova poliittinen paine niin EU:n ja Yhdysvaltojen kuin Venäjän suunnalta.

Venäjän tavoitteena on kaasuputkihankkeiden avulla kiertää Ukraina ja siten vähentää maan vaikutusvaltaa Venäjän Eurooppaan suuntautuvien energiantoimitusten kauttakulkumaana. Venäjän ensimmäinen Ukrainan kiertävä kaasuputkihanke on Nord Stream, jonka kautta kulkee kaasua Venäjältä Itämeren pohjaa pitkin erityisesti Saksan ja Ranskan markkinoille. Nord Streamin ensimmäinen putki otettiin käyttöön vuonna 2011. Turkish Streamin on tarkoitus olla Venäjän toinen epävakaan Ukrainan kiertävä kaasuputkiyhteys Eurooppaan sen jälkeen, kun South Stream -hanke keskeytyi viime vuonna.

South Stream aikaisempana kiistakapulana

Ukrainan kriisi kiihdytti energian käyttöä valtapolitiikan välineenä länsimaiden ja Venäjän välisissä suhteissa. Tilanne kulminoitui viime vuonna riitaan EU-maiden ja Brysselin välillä Venäjän kaasuputkihankkeesta, South Streamista. South Streamin avulla Venäjän oli tarkoitus kuljettaa kaasua Mustanmeren pohjaa pitkin Balkanin niemimaan ja Keski-Euroopan maihin.

South Stream kärjisti viime vuonna EU:n suhteita erityisesti Bulgariaan. EU vaati kesäkuun alussa Bulgariaa keskeyttämään kaasuputken rakentamisen siihen saakka kunnes hanke täyttää täysin EU-lainsäädännön määräykset. EU:n sisämarkkinoista vastaavan komissaarin Michel Barnierin mukaan South Streamissa sovellettu käytäntö, jonka mukaan Gazpromille myönnettiin lupa suunnitella, rahoittaa, rakentaa ja operoida kaasuputkia ilman kilpailutusta, saattoi rikkoa EU-lakia.

Kolmen yhdysvaltalaisen senaattorin vierailtua Bulgariassa kesäkuun alussa ilmoitti maan pääministeri Plamen Oresharski South Streamin rakennustöiden keskeyttämisestä. Kuun lopussa maan hallitus kuitenkin pyörsi päätöksensä ilmoittaen, ettei hanke riko EU-lakia. Tilanne mutkistui jälleen heinäkuun 23. päivänä Bulgarian hallituksen erottua. Pitkien neuvottelujen jälkeen Bulgariaan muodostettiin lokakuun alussa uusi hallitus, jonka tavoitteeksi muodostui rakentaa läheisemmät suhteet EU:in ja Natoon ja vähentää maan energia- ja puolustusriippuvaisuutta Venäjästä.

Bulgarian lisäksi myös muut South Streamin varrella sijaitsevat valtiot olivat pettyneitä kaasuputkihankkeen viivästyksistä. Itävallan ulkoministeri Sebastian Kurz ilmoitti kesäkuun lopussa maansa olevan sitoutunut hankkeeseen. South Streamiin oli silloin sitoutunut myös Euroopan unioniin kuulumaton Serbia. Euroopan komissio myönsi syyskuussa, että sillä ei ole valtuuksia estää Serbiaa rakentamasta kaasuputkea alueelleen. Komissio varoitti kuitenkin samaan hengenvetoon, että rakennustöiden eteneminen voi haitata Serbian EU-jäsenyysneuvotteluja. South Streamin ei myöskään sallittu kuljettavan kaasua Serbian alueella ennen kuin hanke on EU-lain mukainen.

Venäjä käyttää hyväksi kaasuasettaan

Monien vaikeuksien jälkeen Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti joulukuun alussa 2014 Venäjän keskeyttävän South Stream -hankkeen. Korvaavana hankkeena esiteltiin välittömästi tämän jälkeen Turkish Stream. Sen sijaan, että Venäjä olisi johtanut kaasunsa suoraan Bulgarian kaltaiseen painostukselle alttiiseen EU-jäsenmaahan, se sai sillanpääasemakseen EU:n ulkopuolisen Turkin, joka on hakenut pesäeroa Natoon ostamalla ohjuspuolustusjärjestelmänsä länsimaiden sijaan Kiinasta.

Turkin jälkeen Venäjä pyrkii Kreikan kanssa solmittavalla yhteistyösopimuksella saamaan jalansijan EU-alueelta. Tavoitetta edistävät Kreikan kireät välit Euroopan unioniin ja sen johtavaan jäsenmaahan Saksaan. Kreikka pyrkii saamaan Venäjän avulla neuvotteluvaltteja kiistoihinsa velkojamaidensa kanssa. Eurokriisi on osoittautunut Venäjälle mahdollisuudeksi rikkoa EU-maiden yhteistä linjaa ensin energiapolitiikassa, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa liittyen esimerkiksi Venäjälle asetettuihin pakotteisiin ja Ukrainan kriisiin.

Turkish Streamin on määrä valmistua vuonna 2019. Ajankohta on sattumoisin sama, jolloin Gazpromin toimitusjohtaja Aleksei Miller on ilmoittanut Venäjän lopettavan kaasutoimitukset Ukrainaan ja sitä kautta myös muihin Euroopan maihin. Monille EU:n jäsenmaille jäänee vaihtoehdoksi kytkeytyä osaksia Turkish Streamia tai etsiä uusia energianlähteitä, joiden saatavuudesta ei ole mitään varmuutta.

Energia on avaintekijä Euroopan maiden ja Venäjän välisissä suhteissa. Venäjä onkin iskenyt täydellä höyryllä Euroopan poliittiseen hajanaisuuteen energiasuhteissa. Euroopan unionin hajanaisuuteen on ollut otollinen tilaisuus iskeä, sillä unionin jäsenmaat ovat riippuvaisia Venäjältä tuodusta energiasta. EU:n jäsenmaista kaiken kaasunsa Venäjältä tuovat Suomi, Latvia, Liettua ja Viro. South Streamin varrella sijaitsevista valtioista Venäjän kaasun osuus oli vuonna 2012 Bulgariassa 89 prosenttia, Unkarissa 80 prosenttia, Itävallassa ja Sloveniassa 60 prosenttia. EU:n mahtimaa Saksakin toi samana vuonna 37 prosenttia kaasustaan Venäjältä.

Venäjä on energia-asettaan käyttämällä onnistunut saamaan tuloksia aikaan erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja Balkanilla. Tähän ovat vaikuttaneet erityisesti Ukrainan kriisin takia vähentyneet toimitukset Venäjältä. Slovakialainen kaasuntuoja SPP raportoi syyskuussa maahan Venäjältä Ukrainan kautta kulkevan kaasun määrän vähentyneen 25 prosenttia aikaisempaan verrattuna. Myös Puola, Romania ja Itävalta ilmoittivat kaasutoimitusten vähentyneen.

Venäjä on onnistunut vaikuttamaan myös EU-maiden energiatoimituksiin Ukrainaan. Unkarin kaasuyhtiö FGSZ keskeytti syyskuussa 2014 kaasun viemisen naapurimaahansa Ukrainaan. Unkari ilmoitti päätöksestään Gazpromin toimitusjohtaja Millerin vierailtua maassa. Unkarilaisviestimien uutisoima tieto Millerin ja Orbánin käymistä, ”vakaisiin ja luotettaviin kaasutoimituksiin talven läpi” liittyneistä keskusteluista kertoo siitä valtista, joka Venäjällä on EU-maihin nähden.

Laaja-alainen geopoliittinen mittelö

Euroopan ja Euraasian välillä pelattavassa kaasuputkien geopoliittisessa pelissä on suuret geopoliittiset panokset. EU:n ja Venäjän hegemoniataisto näkyy myös Balkanin alueen politiikassa mitattavissa olevina suureina. Verkkosivusto EurActive uutisoi toukokuussa 2014 bulgarialaisista 22 prosentin kannattavan maansa jäsenyyttä Venäjän kaavailemassa Euraasian unionissa. 40 prosenttia bulgarialaisista oli samana ajankohtana Euroopan unionin jäsenyyden kannalla.

Kamppailu EU:n itäisten jäsenmaiden kansalaisten sieluista jatkunee tulevaisuudessa entistä ankarampana. Tätä korostaa Der Spiegelin viime vuonna uutisoima tieto, jonka mukaan Saksan liittokansleri Angela Merkel on huolissaan Venäjän pyrkimyksistä kasvattaa vaikutusvaltaansa Balkanilla. Turkish Stream ja mahdollisesti pian solmittava Venäjän ja Kreikan kaasusopimus lienevät vain alkusoittoa sille, mitä tuleman pitää.

Venäjä onkin ilmoittanut Kreikan ohella myös Unkarin, Serbian ja Makedonian olevan kiinnostuneita Turkin kautta kuljetettavasta Venäjän kaasusta. EU:n säröilevää yhtenäisyyttä syö myös Gazpromin toimitusjohtaja Millerin ilmoitus Venäjän kaasun kallistumisesta, jos Euroopan energiaunioni yhtenäistää EU:n jäsenmaiden maksaman kaasun hintatason. Energiaunionin vaikutukset kaasun hinnannousun muodossa olisivat kylmä suihku monille talousvaikeuksissa kamppaileville EU-maille, joille halpa Venäjän kaasu on ollut taloudellinen mahdollisuus.

Venäjän edullisesta kaasusta pyrkii hyötymään erityisesti vakavissa talousvaikeuksissa oleva Kreikka. Sopimuksen toteutuessa Kreikka voikin lykätä euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa käymiään lainaneuvotteluita. Kreikan Venäjä-kortti mutkistaa euroalueen sisäisiä velkaneuvotteluita entisestään. Euroalueella kasvaa paine joko hyväksyä Kreikan vaatimukset edullisemmista lainaehdoista tai päästää Kreikka eroamaan yhteisvaluutta-alueesta.

Kreikan ja Venäjän mahdollisesti pian julkistettava kaasusopimus olisi vakava haaste Euroopan energiaunionille ja EU:n tavoitteelle jäsenmaidensa yhteisestä energiapolitiikasta. Suuri kysymys liittyy siihen, miten maiden hanakasti edistämät kahdenväliset energiasuhteet vaikuttavat koko energiaunionin uskottavuuteen.

Kreikan halu päästä sopimukseen Venäjän kanssa kertoo paitsi Kreikan tukalasta taloustilanteesta, niin myös EU:n itäisessä Keski-Euroopassa ja Balkanilla sijaitsevien jäsenmaiden epäedullisesta geopoliittisesta sijainnista osana nykyistä EU:n ja Venäjän välistä vastakkainasettelua. Vastakkainasettelun sijaan moni niistä haluaisi toimia taloudellisena siltana Venäjän ja Länsi-Euroopan välillä.

Sakari Linden on geopoliittinen analyytikko, joka on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja kansainvälisen oikeuden maisteri (LL.M).

Lähteet:

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ

2 KOMMENTTIA

  1. Ai-jai, nyt ei Bulgariassa paljon naurata. Uskollisuus USA:lle kävi kalliiksi.

    EU:n raha kyllä Kreikalle kelpaa, mutta uskollisuuden kanssa on toisin. Yhdysvallat munasi suhteensa Kreikkaan, ensin tukemalla vallan kaapannutta sotilasjunttaa, ja sitten sodalla Serbiaa vastaa: Kreikka tuki ortodoksiveljiään Serbiassa Jugoslavian hajoamissotien aikana. Euroa ja Saksaa pidetään Kreikan talousongelmien syypäinä, EU:n, EKP:n ja IMF:n talouskuriohjelmalla ei ystäviä hankittu, kuten vaaleissa näkyi. Kreikassa ei tunneta suurta rakkautta Yhdysvaltoja eikä Euroopan Unionin mahtimaitakaan kohtaan. JOS Kreikka vielä euron jättää, se voi siirtyä samantien Venäjän talousyhteisöönkin – Suomi ei ikinä tekisi niin, vaikka euro tai Suomen talous romahtaisikin.

    Vai Kreikka muka ”suvereeni valtio”! Ehkä uusi Kreikan hallinto itsenäisyyttä tavoitteleekin, mutta EU:n jäsenmaat eivät ole suvereeneja millään mittapuulla. Sipilän hallitushan ilmeisesti haluaisi kääntää liittovaltioistumisen kohti takaisin itsenäisiä valtioita. Lykkyä pyttyyn, siinä riittääkin hommaa! Kreikastahan voisi saada liittolaisen. Samassa nesteessähän tässä ollaan lamankin kanssa.

  2. Sopimus etenee.

    Russia, Greece agree to build gas pipeline
    By AFP on June 19, 2015

    http://oilandgas.einnews.com/article/271694946/Gqj-AV-5mbEeMBXt

    — —

    Russia and Greece agreed Friday to sign a preliminary agreement to build a gas pipeline, with the two countries coming together amid a raging debt crisis in Athens and new Western actions against Moscow.

    — —

    ”This is the start of a large investment project in Greece that is beneficial to the country’s economy,” Russian energy minister Alexander Novak said at the signing ceremony.

    — —

    Toiselta tahola kommentti samaan uutiseen

    by Press Association, 19 Jun 2015 11:38

    https://wpcluster.dctdigital.com/eveningexpress/pipe/news/international/greece-signs-russia-gas-supply-deal/

    — —

    Deputy prime minister Arkady Dvorkovich had also said Russia would consider a loan to Greece.

    “The most important things for us are investment projects and trade with Greece. If financial support is needed, we will consider this question,” he said in an interview on RT television.

    On the sidelines of the investment forum, Russia and Greece signed a deal Friday to build an extension of a prospective gas pipeline that would carry Russian gas to Europe through Turkey.

    Russia promised Greece hundreds of millions of dollars in transit payments yearly if it agreed to build the pipeline. Construction of the pipeline is expected to start next year and be completed in 2019.

    — —

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here