Hallituksen muodostajan Juha Sipilän luottamus-retoriikalle saattaa tulla vakaviakin haasteita, kun punnitaan hallitukseen pyrkivien eri puolueiden suhtautumista sotaan Venäjää vastaan.

Euroopan asioita seuraavalla EurActiv-sivustolla kuvaillaan ”sotaisiksi” (hawkish) puheenvuoroja, joita käytettiin tuoreessa Euroopan kansanpuolue EPP:n (European People’s Party), europarlamentin keskusta-oikeistolaisen parlamenttiryhmän, järjestämässä kuulemistilaisuudessa. Puheenvuoroissa mm. painotettiin, että paras pelote Venäjää kohtaan on valmistautuminen sotaan.

Kokousta johtanut virolainen europarlamentaarikko Tunne Kelam sanoi, että Venäjästä on tullut EU:n vihollinen ja että sen seuraava kohde ovat Baltian maat. Kun hyökkäys tapahtuu, lännen uskottavuus joutuu koetukselle, varoitti Kelam. Hän myötäili Viron presidentin äskeistä lausumaa, jonka mukaan Naton sitoutumattomuus maansa puolustamiseen voisi merkitä koko liittouman loppua.

Romanian edustaja Cristian Dan Preda huomautti, ettei romanialaisten enemmistö usko Putinin lopettavan, ennen kuin hän yhdistää Transnistrian Venäjään Ukrainan eteläisten alueiden kautta. Dan Prada on poliittinen koordinaattori EPP:n ulkopoliittisten asioiden komiteassa.

Roland Freudenstein, EPP:n ajatuspaja Martens Centren johtaja, meni vielä pitemmälle sanoen, että Putin haluaa tuhota ainakin poliittisesti ja moraalisesti kaksi johtavaa euroatlanttista instituutiota, EU:n ja Naton. Hän pahoitteli sitä, että huolimatta lisääntyvästä tietoisuudesta Venäjän uhasta Euroopan valmiudesta käydä sotaan ei ole keskusteltu riittävästi julkisuudessa. Meidän on tehtävä selväksi, että olemme valmiita sotimaan Euroopan tulevaisuuden puolesta, Freudenstein korosti. Hän myös nosti esiin tarpeen ottaa käyttöön ydinasepelote. Freudenstein on toinen Martens Centren julkaiseman kirjasen Lännen renesanssi: miten Eurooppa ja Amerikka voivat paremmin haastaa Putinin Venäjän kirjoittajista.

EPP:n puolalainen varapuheenjohtaja Jacek Saryusz-Wolski aloitti oman puheenvuoronsa vitsailemalla, ettei hänen tarvitsisi oikeastaan puhuakaan, koska paikalla on jo muutenkin ”niin monta sotahaukkaa”.

Kuten EurActiv toteaa, tällainen sotaisa kieli Euroopan kansanpuolueessa on huomionarvoista, sillä ryhmittymällä on syvät juuret Euroopan vallan käytävillä. EPP on suurin poliittinen ryhmä europarlamentissa, ja sen ehdokas Jean-Claude Juncker nimitettiin Euroopan komission puheenjohtajaksi. Ryhmää tukevat monet Euroopan voimakkaimmista johtajista, kuten Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Suomesta EPP:n jäseninä ovat sekä Kokoomus että Kristillisdemokraatit. Uutinen ei kerro niiden läsnäolosta tässä kokouksessa sen enempää kuin mahdollisista puheenvuoroistakaan.

Oleellista Suomen tulevaa hallitusta muodostettaessa on selvittää Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien kanta tähän EPP-ryhmässä esille nostettuun sotavalmisteluun Venäjää vastaan. Jolleivat puolueet selkeästi irtisanoudu EPP:n piirissä kehitellyistä ajatuskuluista, niiden paikka ei ole Suomen hallituksessa.

Kokemukset nyt työnsä päättävästä hallituksesta ovat kyllä sellaiset, ettei Kokoomukseen voi tässä suhteessa luottaa. Venäjä-vastaisuuden ja Nato-myönteisyyden innokkaimpina puhemiehinä ovat esiintyneet pääministeri Alexander Stubb (kok) ja puolustusministeri Carl Haglund (rkp). Jo pelkästään eskaloituvan sotahysterian rauhoittamiseksi olisi perusteltua jättää heidät puolueineen hallituksen ulkopuolelle.

Kepu ja RKP kuuluvat Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmään (ALDE), jolta suunnalta ei ole ainakaan vielä kuulunut näin sotaisia viestejä, vaikka RKP onkin kotimaassaan edustanut radikaalimpaa linjaa kuin europarlamenttiryhmänsä.

Suomalaisten tuntemaa huolta lisää se, että tähänastinenkin Suomen politiikan ohjausliike on tullut suuresti Suomen ulkopuolelta. Venäjän vastaiseen taloussotaan Suomi lähti USA:n painostettua EU:n siihen. Informaatiosodan vanhat kytkennät ilmenevät länsimedian käynnistämien manipulointihankkeiden kritiikittömänä myötäilynä.

Lähde:

JÄTÄ VASTAUS