SAKSAN HALLITUS on joutunut jälleen saksalaismedian hampaisiin kun paljastui, että Saksan ulkomaan tiedustelupalvelu Bundesnachrichtendienst (BND) on tehnyt luvattoman laajaa yhteistyötä Yhdysvaltain tiedustelupalveluihin kuuluvan kansallisen turvallisuuden virasto NSA:n kanssa.

Yhteistyötä on tehty datan keruussa (Joint Sigint Activity) sekä analysoinnissa (Joint Analysis Center). Yhteistyön oli määrä kattaa vain terrorismin vastainen toiminta, mutta amerikkalaiset ovat käyttäneet teknisiä mahdollisuuksiaan myös saksalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden vakoilemiseen.

Asia on Der Spiegelin mukaan ollut tiedossa vuodesta 2008, ellei jo aiemminkin, mutta mitään ei tehty ennen kuin tietovuotaja Edward Snowdenin vuonna 2013 julkistamien tietojen analyysi osoitti, että Yhdysvallat käyttää Saksan Bad Aiblingissa sijaitsevaa Mangfallin keskustaan saksalaisten ja länsieurooppalaisten kumppanimaidensa vakoilemiseen.

Kaikenkattavaa vakoilua

NSA on kerännyt massiiviset määrät dataa paitsi Saksasta myös Euroopasta. NSA antoi BND:lle valvottavien kohteiden listoja, joihin sisältyi erilaisia tunnistetietoja kuten puhelinnumeroita, sähköpostiosoitteita ja IP-osoitteita. Listoja päivitettiin säännöllisesti. Kohteita ei rajoitettu käsittämään vain terroristeja tai aseiden salakuljettajia. Listoilta löytyi myös esimerkiksi eurooppalainen puolustusalan yritys EADS, helikopterivalmistaja Eurocopter sekä ranskalaisia agentuureja ja virastoja. Myös Ranskan ja Saksan hallitusta on vakoiltu, tietää Washington Post.

Vuoden 2013 jälkimainingeissa tiedettiin, että valvontakohteista ainakin 2000 edusti suoraan saksalaisia ja muita eurooppalaisia intressejä. Uusimpien tietojen mukaan määrä liikkuu kymmenissä tai jopa sadoissa tuhansissa.

Toiminta on vastoin Yhdysvaltain ja Saksan vuonna 2002 allekirjoittamaa yhteisymmärryspöytäkirjaa, jolla sovittiin yhteisistä, globaaleista terrorismin vastaisista operaatioista. Pöytäkirjassa määritellään, että saksalaiset ja amerikkalaiset kohteet — yksityishenkilöt, yritykset, organisaatiot — eivät kuulu seurannan kohteisiin.

Keväällä 2014 Saksan Vasemmisto ja Vihreät jättivät virallisen tutkintapyynnön todisteiden saamiseksi vakoilun kohteista. Parlamentaarinen tutkimuskomitea perehtyi NSA:n BND:lle antamiin tietoihin uudelleen. Noin 40 000 epäilyttävää yrityksiin ja länsi-eurooppalaisiin hallituksiin kohdennettua seurantatietuetta löytyi. BND on nyt vahvistanut, että NSA loukkasi järjestelmällisesti saksalaisia intressejä. Johtopäätös on, että Yhdysvaltojen oli ollut mahdollista harjoittaa kaupallista vakoilua aivan saksalaisten nenän alla.

Die Zeit -lehti uutisoi, että BND ei kertonut Saksan hallitukselle vakoilun laajuudesta, koska pelkäsi sen vaarantavan tulevaisuudessa yhteistyön NSA:n kanssa.

Vasta 21. maaliskuuta 2015 tiedot päätyivät Saksan hallitukselle, kerrotaan, ja niiden poliittisesti räjähdysaltis arkaluonteisuus sai aikaan sen, että liittokansleri Angela Merkelin kanslia kutsui koolle parlamentaarisen kontrollointipaneelin, joka valvoo Saksan kolmea tiedusteluvirastoa. Kokoushuoneeseen U1.214 jätettiin kutsumatta BND:n nykyinen johtaja Gerhard Schindler. Kokouksen jälkeen ilmoitettiin BND:ssä esiintyneen ”teknisiä ja järjestelmällisiä ongelmia”. Schindlerin lista -sanonta saa aivan uusia ulottuvuuksia.

Luottamukselliseksi merkityn muistion mukaan BND kertoi parlamentaarikoille vuonna 2013, että BND:n toiminta noudatti täysin BND:n toiminnalle annettuja suuntaviivoja ja lain kirjainta. BND on myös väittänyt parlamentaarikoille, että kaikki NSA:n toimittamat listat ja hakukriteerit tarkastettiin BND:n lakimiesten toimesta. Nyt tiedetään, että tämä ei pitänyt paikkaansa. Berliner Morgenpost -lehti arvioi Yhdysvaltain eurooppalaisiin kohdistaman vakoilun olevan paljon laajempaa kuin edes nyt tiedetään.

Der Spiegelin mukaan viimeisimmät paljastukset vakoilun laajuudesta merkitsevät sellaisen skandaalin paluuta, jolle kaksi perättäistä Merkelin hallitusta eivät ole tehneet mitään. ”Saksan hallitukselta täytyy alkaa tulla vastauksia”, vaatii lehti.

Eräänlainen vastaus saatiin kenties 28. huhtikuuta 2015, kun EU-komissio julkisti uuden turvallisuusagendansa. 21-sivuisessa asiakirjassa ehdotetaan entistä tiiviimpää jäsenmaiden hallitusten välistä yhteistyötä turvallisuusasioissa. Ääriliikkeiden ja radikalisoitumisen estämisestä on tullut ykkösasia, komissio selittää.

 

NSA vakoilee kaikkialla maailmassa mm. puhelinoperaattoreita.
NSA vakoilee kaikkialla maailmassa mm. puhelinoperaattoreita.
Taustaa

Saksan ja Yhdysvaltain yhteistoiminta ei historiaa tunteville liene yllätys. Toimihan Saksassa Yhdysvaltain hyväksi heti toisen maailmansodan jälkeen Wehrmachtin kenraali Reinhard Gehlenin perustama Saksan sotilastiedustelu Gehlen.org. Gehlenin organisaatio toimi alkuun Yhdysvaltain armeijan vastavakoilun (CIC) siipien suojassa ja sittemmin Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n eurooppalaisena apulaisena. Gehlen itse antaa ymmärtää elämäkerrassaan ”Vuosisadan vakooja”, että organisaatio ei värvännyt entisiä natseja, mutta tämä tuskin pitää paikkaansa, koska CIA:kin värväsi entisiä natseja omaan organisaatioonsa.

Gehlenin organisaatosta syntyi BND ja Gehlenistä tuli sen ensimmäinen johtaja.

Freiburgin yliopistossa työskentelevä professori Joseph Foschepot kertoi vuonna 2013 Deutsche Welle -medialle, että Yhdysvallat on vakoillut toisen maailmansodan jälkeen Saksassa jatkuvasti ja että Saksan johto on täysin tietoinen asiasta. Poliitikkojen yllättyneisyys NSA-vuotaja Edward Snowdenin tekemien paljastusten johdosta on ollut teeskenneltyä.

Salaisten sopimusten nojalla vakoilua on harjoitettu aina Saksan liittotasavallan (FDR) perustamisesta vuonna 1949. Saksan suvereenisuuden palauttava vuoden 1955 yleissopimus, joka määritteli myös Saksan ja kolmen liittoutuneisiin kuuluvan valtion keskinäisiä suhteita, sisälsi salaisia lisäyksiä ja lisäsopimuksia. Mukana salaisissa lisäyksissä on kohtia, jotka takaavat länsiliittoutuneille mm. oikeuden monitoroida tele- ja postiliikennettä.

Foschepot toteaa, että julkiset sopimusmuotoilut on tarkoitettu suurelle yleisölle.

”Saksalaiset johtajat … eivät kertoneet että […] saksalaisten piti hyväksyä tulevaisuudessa aivan samat olosuhteet kuin miehityksenkin aikana, kiitos kansainvälisten sopimusten ja salaisten lisäehtojen. Nämä sopimukset ovat edelleen valideja ja sitovat jokaista Saksan hallitusta vielä nykyäänkin. Yhdysvallat on rakentanut tukikohdillaan Saksaan pikku-Amerikan, jota Saksan hallitus ei voi hallita[…] sopimuslisäykset ovat edelleen voimassa.”

Salaisten sopimusten takia Saksassa eivät posti- ja teleliikenne ole suojattuja, vaikka Saksan perustuslaki niin sanookin, Foschepot alleviivaa.

Kysymyksiä

Viimeisin paljastus jatkuvassa vakoiluskandaalien sarjassa herättää kuitenkin monia kysymyksiä. Kuten: kenelle Saksan ulkomaan tiedustelu BND on vastuussa, Saksan hallitukselle ja saksalaisille vai Yhdysvaltain hallitukselle? Onko tiedusteluvirastoista muodostunut ”valtioita valtioissa”?

Ovatko Saksan muiden EU-maiden kanssa tekemät sopimukset kansainvälisoikeudellisesti pitäviä ottaen huomioon Saksan salaiset sopimukset Yhdysvaltain kanssa?

Paljonko EU:n jäsenmaiden perustuslakien vastaista sisältöä on sellaisissa erilaisissa kahdenvälisissä salaisissa sopimuksissa, joilla on vaikutusta EU-tasolla?

Onko Lissabonin sopimuksen (”EU:n perustuslaki”) yhteydessä tehty erilaisia salaisia varauksia ja lisäsopimuksia, joista EU-jäsenmaiden äänestäjät eivät ole tietoisia?

Jos on, niin millaisia ja paljonko niitä on?

Kuinka uskottavaa on Euroopan hallitusten toiminta eurooppalaisen tieto- ja yksityisyydensuojan parantamiseksi sen jälkeen kun Lobbyplag julkaisi Euroopan hallitusten salaisia asiakirjoja, joista ilmenee, että hallitukset pyrkivät kaiken puheen alla huonontamaan EU:n tietosuojalakia? Onko Yhdysvallat painostanut EU-maita tietosuojan heikentämiseen?

Mikä on se mediassa ystävällismieliseksi valtioksi kuvattu maa, joka viime vuonna kärähti Suomen ulkoministeriön – joka käyttää amerikkalaisperäisiä ohjelmia ja tietoturvaa – tiedostojen varastamisesta?

Lisää kysymyksiä

Yhdysvaltain silloinen puolustusministeri Donald Rumsfeld piti vuonna 2003 lehdistötilaisuuden, jossa hän kutsui (tottelemattomia) Ranskaa ja Saksaa ”vanhaksi Euroopaksi” todeten painopisteen Yhdysvaltain kannalta olevan siirtymässä ”uuteen Eurooppaan” eli Itä-Eurooppaan, ts. Puolaan, Liettuaan, Latviaan, Romaniaan, Bulgariaan jne.

Mainitut entiset itäblokin maat tulivat viimeksi julkisuuteen tarjottuaan toimitilat ja syväkuulustelu-alihankintaa, siis kidutusta, Yhdysvaltain CIA:n operoimissa kuulustelukeskuksissa Euroopan maaperällä. Tämä saa miettimään, paljonko em. maista käsin kohdennetaan seurantaa eurooppalaisiin ja lisätäänkö hankitut tiedot Yhdysvaltain presidentin käyttämälle ”kohdennetun tappamisen listalle” (Kill List eli Disposition Matrix). Kyseinen lista on valtava tietokanta, johon listatut henkilöt voidaan tarvittaessa määrätä likvidoitaviksi. Yhdysvallat käy maailmanlaajuista ”sotaa terrorismia vastaan” (Global War on Terror), joten on hyvät perusteet ajatella, että listalle on voinut ilmestyä tai ennen pitkää ilmestyy myös eurooppalaisia terrorismiepäiltyjä.

Yhdysvallat on rakentelemassa kansainvälistä kaupallisen vakoilun estävää säännöstöä. Kuinka uskottava Yhdysvaltain aie on muiden maiden valtiojohdon silmissä tuoreimpien paljastusten valossa?

Yhdysvallat ja Euroopan unioni neuvottelevat parhaillaan vapaakauppasopimuksista (TTIP, TiSA). Kuinka älykästä on solmia vapaakauppasopimuksia sellaisen valtion kanssa, joka on jäänyt kiinni siitä, että se vakoilee oman yritysmaailmansa eduksi ”kumppanimaidensa” ja ”liittolaistensa” yrityksiä?

Länsimaisten demokratioiden arvoyhteisöhallitukset mainostavat jatkuvasti avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksenteossa. Kannattaisiko nyt, viimeisimmän vakoiluskandaalin valossa, ryhtyä vihdoin raa’an rehelliseksi ja perustaa avoimesti globaali vakoiluorganisaatio. Ehdotan organisaation tunnukseksi tyyliteltyä Lernan Hydran ja mustekalan yhdistelmää ja sen alle mottoa ”Vakoilemme kaikkea, kaikkia, kaikkialla”.

 

Pääasialliset lähteet:

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ

1 KOMMENTTI

  1. Totuus on, että Saksa on Yhdysvaltain vasallivaltio – lukekaapa saksalaisten lehtien kommenttiosastoja: kyllä siellä tiedetään. BND ei tee papereita vaan toimittaa tiedot pöydän alta ilman dokumentointia, jolloin eivät joudu kiusalliseen tilanteeseen asiakirjojen vuoksi.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here