Suomen valtamedia kunnostautui — jälleen kerran — loiskiehunnan alueella valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd) yksityisen keskustelun salanauhoituksen ja sen julkistuksen muodossa ja innoittamana. Sopan kiehautus sattui enemmän kuin sopivasti hallitusneuvottelujen alkutaipaleelle. Yle siis julkaisi maanantaina videon, jolla Rinne sanoo Jutta Urpilaisen (sd) aloittaneen puheenjohtajakampanjan. Video on nauhoitettu perjantaina 24.4. Riiassa järjestetyssä euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa.

Video oli näyttävästi esillä sekä Ylen että MTV:n uutislähetyksissä, ja sitä reposteltiin laajasti muissakin medioissa.

Valtamedian rynnäkössä kyse kaikkinensa ei ole vain mahdollisesta tulevasta SDP:n puheenjohtajataistosta. Valtamedian julkilausumaton tavoite on saada maahan puhdas porvarihallitus.

Antti Rinteen puheenjohtajuuden myötä vasemmistolaistunut SDP on kantona kaskessa. Sitä täytyy mahdollisuuksien mukaan heikentää. Parhaiten se tapahtuu kyseenalaistamalla puheenjohtaja Antti Rinteen asema.

Ylen osalta kyse on sen yhä selvemmin omaksumasta poliittisen toimijan roolista. Yle mestaroi jo ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Venäjä-vastaisella tendenssimäisellä uutis- ja artikkelituotannollaan, jolla tuetaan oikeiston kantoja ja manipuloidaan yleisöä. Tämän takanahan on Kokoomus–RKP-akselin vahva Venäjä-vastaisuus, joka tukeutuu Euroopan kansanpuolueen, EPP:n, piirissä kehiteltävään EU:n sotimisajatukseen Venäjää vastaan, viimekätisinä toimijoinaan USA ja Nato.

Ylen nykysuuntautumisen taustalla lienee moniakin toimijoita. Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen — entinen Nokian vakoilusoftaa Iranille myynyt toimija — on avoimesti kokoomuslainen ja ottaa varmasti ohjaussignaalinsa siltä suunnalta. Yhtenä muista mahdollisista taustavaikuttajista Mikael Jungner entisenä SDP:n puoluesihteerinä ja Ylen toimitusjohtajana varmasti hallitsee poliittisen vaikuttamisen kuviot Ylen suuntaan, ottaen huomioon eritoten sen, että Ylen nykyinen esikuntaporras on hänen rekrytoimaansa joukkoa. On ennakoitavissa, että Jungner on kulkemassa Juhana Vartiaisen viitoittamaa tietä. SDP:n puoluesihteeriaikanaan Jungner oli edesauttamassa mediakentän oikeistolaistumista lakkauttamalla puheenjohtaja Jutta Urpilaisen kanssa demarilehtiä.

Joten tätä Yle-peliä tullaan kaikesta päätellen pelaamaan vielä pitkään…

Jäämme suurella mielenkiinnolla odottelemaan mahdollisia yhteiskunnallisesti merkittäviä salanauhoituksia Kokoomuksen, RKP:n, KD:n, Vihreitten, Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja Keskustapuolueen johdon keskusteluista.

Juupas–eipäs -sääntövääntöä

Hesari kommentoi Ylen toimintaa seuraavasti:

”Ylelle voi olla tiedossa rangaistus, koska se julkaisi valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd) keskustelun Slovakian ministerin kanssa viime viikon euroryhmästä Riiasta.

Nauhan julkaisu rikkoo Euroopan unionin neuvoston sääntöjä, jotka kieltävät ministerien yksityisten keskustelujen nauhoittamisen ja julkaisemisen. ”Säännöt on sovittu kansainvälisen kirjeenvaihtajayhdistyksen kanssa. Ne pätevät myös epävirallisissa kokouksissa”, neuvoston virkamies sanoi HS:lle.”

Yle puolestaan väittää, että Kuvausohjeet eivät päteneet viime perjantain kokouksessa.

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan yhteiskuntatoimituksen päällikkö Riikka Venäläinen kertoo, että keskustelu julkaistiin sen yhteiskunnallisen merkittävyyden takia.

”Ohjeiden mukaan säännöt pätevät EU-neuvoston tiloissa Justus Lipsius -rakennuksessa Brysselissä ja EU-neuvoston Luxemburgin kokousrakennuksessa. Tämä keskustelu ei tapahtunut kummassakaan näistä paikoissa. Sen lisäksi tämä keskustelu tapahtui epävirallisessa valtiovarainministereiden kokouksessa, eli ei EU-instituution kokouksessa. Meidän mielestämme tulkinta on aika selkeä”, Venäläinen sanoo.

Tämä tulkinta — kuten Ylen muutkin viimeaikaiset omintakeiset tulkinnat — tulee hyvin todennäköisesti testattavaksi Julkisen sanan neuvostossa (JSN).

Yle-veron legitimiteetti koetuksella

Jokaiselle kansalaiselle lankeava Yle-vero joutuu perusteiltaan sitä enemmän koetukselle, mitä enemmän Yle suuntautuu poliittiseksi toimijaksi yksipuolisella uutis- ja tiedonvälityksellään.

Jo tähän asti nähty Ylen Venäjä-vastaisuus ravistelee käsityksiä ulkopoliittisten kysymysten tasapuolisesta käsittelystä. Esimerkiksi epämääräisesti läpivietyyn ja hyväksyttyyn Nato-isäntämaasopimukseen Yle on ottanut varsin ”hillitysti” kantaa. Ja jonkun Haglundin sooloilu muun ulkopoliittisen johdon selän takana on jäänyt liki kokonaan huomiotta. Noihin verrattuna jonkun Antti Rinteen yksityiskeskustelut ovat marginaalista ajantäyttöä.

Odotettavissa onkin, että syntyy kansalaisliike, joka asettaa omalta osaltaan kyseenalaiseksi Yle-veron maksamisen. Nekin rahat haluttaneen käyttää johonkin parempaan tarkoitukseen, kuten köyhyyden vähentämiseen.

Lähteet:

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here