WPP plc:lla on siis 179 000 työntekijää ja 3000 toimistoa 111:ssä maassa, ja sen tytäryhtiö Hill+Knowltonilla on 88 toimistoa 52 maassa.
Olin Haagissa mukana Women’s International League for Peace and Freedom -järjestön (WILPF) 100 vuotis-juhlakongressissa, jossa oli 900 osanottajaa. Siellä saksalainen tohtori Sabine Schiffer, median etiikkaa seuraavan instituutin (Institut für Medienverantwortung) johtaja, kertoi Hill+Knowltonin vastaavan lännessä kulovalkean tavoin levinneestä ”Venäjän aggressio”- ja ”Putin on hirviö” -propagandasta. Kammottavat kuvat kiilusilmäisestä Putinista halventavine otsikoineen Newsweekin kannessa sekä tuhansissa muissa lehdissä, TV-uutisissa ja netissä ovat tämän Hill+Knowltonin trolliarmeijan tuotoksia.
Sabine Schiffer mainitsi myös tutun Ruder-Finn-mainostoimiston osuuden holokaustin serbiuhrien muuttamisessa 1990-luvulla Jugoslavian hajottamisen aggressoreiksi. Ruder-Finnillä oli lukuisten toimittajien yhteysverkosto, jolle syötettiin valmis ”totuus”. Heidän tarvitsi mennä vain valmiin jutun kanssa paikalle ja saada siihen mukaan hieman ruudintuntua ja kuvamateriaalia.
Schiffer mainitsi Georgian sodan aloittaneen presidentti Mikheil Saakashvilin propagandavälineen, belgialaisen Aspect Consulting -toimiston aikaansaannokset Venäjän demonisoinnissa ja Georgian pyrkimysten kaunistelussa. Suomalaiset toimittajat selittävät vieläkin Venäjän aloittaneen sodan, kuten Alexander Stubb sodan alkaessa väitti. Sodasta on julkaistu EU:n virallinen raportti, jossa todetaan sodan alkaneen Georgian hyökkäyksellä eteläossetialaisten siviilien ja venäläisten rauhanturvaajien kimppuun.
Hill+Knowlton on tullut tunnetuksi tupakkateollisuuden raivokkaana puolustajana. Nyt se ajaa liuskekaasun särötystä (fracking) ja Monsanton geenimuuntelun levittämistä.
Miksi vimmattu aggressio Venäjää ja Putinia vastaan juuri nyt?
Ukraina on viljava maa. Se on kieltänyt geenimuunnellun viljan viljelyn. EU:n lähentymissopimuksessa puhutaan kautta rantain velvollisuudesta uusien viljelymenetelmien kokeiluun (tarkoittaa geenimuuntelua), mitä mm. Ukrainan syrjäytetty presidentti Viktor Janukovits kavahti. Nyt Yhdysvaltojen vaikutuspiiriin kuuluva IMF edellyttää lainansaannin ehtona, että Ukraina sitoutuu entistä selvemmin geenimuunnellun viljan viljelyyn. Ukrainan lainsäädäntöä on tässäkin suhteessa alettu sopeuttaa Yhdysvaltojen tavoitteisiin.
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev on ilmoittanut, että Venäjä ei aio tuoda maahan geenimuunneltuja tuotteita ja kehottaa amerikkalaisia syömään itse geenimuunnellut elintarvikkeensa.
Hill+Knowlton ei ole mukana ainoastaan Venäjän ja Putinin vastaisen propagandan tuottajana; sen varajohtaja Myron Wasylyk on Yhdysvallat–Ukraina-liiketoimintaneuvoston (US–Ukraine business council) hallituksen jäsen. Itsenäisesti käyttäytyvä Venäjä on siis sekä propagandan tilaajien (Yhdysvaltojen hallitus + muut yhdysvaltojen pääomapiirien edustajat, kuten George Soros) että Hill+Knowltonin omien taloudellisten intressien toteutumisen esteenä.
Venäjää rangaistaan talouspakotteilla itsenäisestä toiminnasta ja poikkiteloin asettumisesta. Koko Eurooppa on niellyt Hill+Knowltonin massiivisen propagandan.
Yhdysvaltojen omatunto Noam Chomsky kutsuu Yhdysvaltoja maailman pahimmaksi terroristiksi. Supervallan aiheuttama kaaos Lähi-Idässä, Afganistanissa ja Pakistanissa, puhumattakaan lukuisista sotilasoperaatioista Afrikan mantereella, luo maailmaan rankaisemattomuuden logiikan. Yhdysvallat kutsuu itseään presidentti Barack Obaman suulla ”poikkeukselliseksi”, paremmaksi kuin mikään muu maa, ja siksi velvoitetuksi johtamaan maapalloa. Mikään ei näytä voivan estää tätä propagandalla kuorrutettua sotilasvaltaa.
Länsimedia kiinnittää huomion pakistanilaisen koulutytön, sittemmin Nobel-palkitun nuoren naisen kammottavaan murhayritykseen. WILPF:in kokouksessa pakistanilainen edustaja kertoi Obaman ”terrorismin vastaisten” lennokkimurhien tappaneen tuhansia siviilejä. Presidentti määrää henkilökohtaisesti jokaisen lennokkimurhan. Siten hänen vastuullaan pelkästään Pakistanissa on jopa tuhansia viattomia siviilejä. Montako Jemenissä? Somaliassa? Obama pyysi anteeksi kahdelta Pakistanissa kuolleelta viattomalta uhrilta — yhdysvaltalaiselta ja italialaiselta. Pakistanilaisen kokousedustajan ahdistus oli pohjatonta.
Suomen uutismedia ei läpäise totuustestiä. Se on läpeensä korruptoituneen yhdysvaltalaisen rahan vallan lumoama. Yksikään suomalainen poliitikko ei propagandan vallassa olevan median pelossa, ehkä Paavo Väyrystä lukuun ottamatta, uskalla puhua asioista niiden oikealla nimellä. Väyrynen totesi taannoin Pressiklubi-ohjelmassa suomalaisen median olevan angloamerikkalaista propagandaa. Voiko tätä näpsäkämmin sanoa!
Toimittajan (VR) kommentti:
Yksi merkittävimmistä viime vuosikymmenten tunnustetuista psykologisista operaatioista oli ns. keskoskaappihuijaus (incubator hoax), joka pohjusti ensimmäisen Persianlahden sodan aloittamista. 15-vuotias kuwaitilaistyttö, joka esiintyi vain nimellä ”Nayirah”, kertoi 10.10.1990 Yhdysvaltain edustajainhuoneen ihmisoikeusvaliokunnalle, että Kuwaitin miehittäneen Irakin sotilaat murhasivat kuwaitilaisvauvoja heittämällä niitä ulos keskoskaapeista.
Tyttö paljastui sodan jälkeen Kuwaitin Yhdysvaltain-suurlähettilään tyttäreksi Nayirah al-Sabahiksi, jota edellä käsitelty Hill+Knowlton oli valmentanut esittämään kuvitteellisen kertomuksen irakilaissotilaiden julmuuksista. Sotaa edeltävinä kuukausina tytön kertomusta toistettiin amerikkalaismedioissa kerta toisensa jälkeen. Siihen viitattiin myös YK:n turvallisuusneuvostossa. Sairaalan lattialle kuolemaan jätetyt fiktiiviset kuwaitilaislapset olivat tärkein amerikkalaisten mielialoja sodalle myönteiseksi muokannut kertomus.
Pirkko Turpeinen-Saari on psykiatrian sekä lasten-ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja entinen kansanedustaja, joka on julkaissut useita kirjoja (mm. Urho Kekkosta psykiatrian näkökulmasta tarkastelevan Suuri yksinäinen -kirjan) ja 40 tieteellistä artikkelia kansainvälisissä julkaisuissa. Hän on ollut vuodesta 1997 Euroopan neuvoston kidutusta ja ihmisarvoa alentavaa kohtelua tutkivan komitean (CPT) psykiatrian asiantuntija.
Kiitos tästä tekstistä. Media- ja pr-toimistojen osuus sotien ja konfliktien myymisessä on jäänyt liian vähälle huomiolle kun keskustellaan geo-, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Kiitos mainiosta tekstistä. Medialla on viime vuosikymmeninä ollut kasvava rooli sotateollisuuden palveluksessa niin ennen konflikteja niiden oikeuttajana, konfliktien aikaisessa mediasodankäynnissä kuin myös konfliktien jälkeen toteutettujen toimien puolustajana. Yksityisten toimistojen ohella myös julkishallinnolliset yhteisöt tekevät suoraan psykologisia operaatioita. Esimerkiksi Yhdysvallat ei säästele pitääkseen median omalla puolellaan. Joku vuosi sitten pelkästään Pentagon kohdisti liki viisi miljardia dollaria vuodessa näihin vaikutusoperaatioihin ja 27 000 työntekijää omistautui niiden toteuttamiseen. Aivan vastaavasti on Venäjän puolustusministerikin todennut median olevan osa maansa asevoimia.
Balkanilla separatistiset kroatialaisnatsit ja Bosnian muslimit palkkasivat hyvissä ajoin yksityiset toimistot asiansa ajajiksi USAn saamiseksi puolelleen. Jutussakin mainittu Ruder-Finn toteutti tehtävänsä todella tehokkaasti. He saivat jenkeissä vaikutusvaltaisen juutalaislobbyn liittämään serbit holokaustin historialliseen jatkumoon vaikka IIMS:n Jasenovacin keskitysleirillä nimenomaan serbit juutalaisten ohella olivat uhreja ja heidän teloittajansa kroatilaisnatseja ja näiden kanssa yhteistyötä tekeviä katolisia fanaatikkoja. Itse asiassa Balkanin SS-divisioonat oli muodostettu kroaateista ja (muslimi)albaaneista. Myöhemmin Kosovossa julkinen ja yksityinen prapaganda olivatkin jo yhdistäneet toimensa kun julkinen toimija – ETYJ tarkkailijoiden johtaja (aiempi kuolemanpartioiden organisoija latinalaisessa Amerikassa) W.Walker ”löysi” Rasakin lavastetun joukkohaudan ja valmiiksi laadittu kampanja voitiin laukaista yksityisen ”vapaan” median kautta julkisuuteen.
Kiitos lisätiedoista, Ari. Median mahti on todellakin suuri.
Omassa artikkelissani ”Suomen media ja Venäjän propaganda”
http://vastavalkea.fi/2015/04/08/suomen-media-ja-venajan-propaganda/
tuon esiin sen, miten Suomen media antaa kuvan, että ainoastaan Venäjä ja Venäjän media harjoittavat merkittävää informaatiosotaa ja propagandaa (korkeintaan jossain yksittäisessä lauseessa mainitaan, että harjoittavathan sitä tosin toisetkin):
”Esimerkkinä Yhdysvaltain informaatiovaikuttamisesta voidaan mainita vuonna 2008 paljastunut operaatio, jossa Yhdysvaltain puolustusministeriö oli valjastanut television uutiskanavien usein käyttämistä sotilasasiantuntijoista propagandaryhmän muokkaamaan kansalaisten mielipiteitä mm. Irakin sodasta ja Guantanamon vankileirin olosuhteista.
Tuoreempana esimerkkinä voidaan mainita Frankfurter Allgemeine Zeitungin toimittaja Udo Ulfkotte, joka kirjoittaa kirjassaan Gekaufte Journalisten (ostetut toimittajat), että CIA ja Saksan tiedustelupalvelu BND lahjovat saksalaisia journalisteja kirjoittamaan Nato-myönteisiä propaganda-artikkeleita ja tuomaan eri aiheita esille tietyssä valossa. Ulfkotten mukaan on yleisesti tunnettua, että toimittaja voi menettää työnsä, jos hän ei suostu mukautumaan ”länsimyönteiseen agendaan”.
Britannian armeija on puolestaan nyt huhtikuussa virallisesti perustamassa 2000 informaatiosotilaasta koostuvaa joukko-osastoa, joka osallistuu psykologisiin operaatioihin Facebookissa ja muualla sosiaalisessa mediassa.
Ottaen huomioon eri osapuolten eturistiriidat ja keskinäiset liittoumat medioiden olisi pitänyt, ja pitäisi, käsitellä kaikkien osapuolten esittämiä näkemyksiä ja väittämiä mahdollisena propagandana. Sen kuvan antaminen, että Ukrainan kriisissä ainoastaan Venäjä harjoittaa noteeraamisen arvoista propagandaa – eivät mitkään EU-maat, ei Yhdysvallat eikä edes Ukraina (jota on muissa yhteyksissä pidetty Euroopan korruptoituneimpiin kuuluvana valtiona) – on journalistisesti niin naiivia, että sitä on vaikea pitää minään muuna kuin itsessään informaatiosotaan kuuluvana toimintana.”
Trollit, lahjonta ja asiantuntijavalinnat ovat mielestäni melko karkeita vaikuttamiskeinoja kuten myös kuvamanipulaatiot, disinformaatio ja väärennökset. Itse olisin eniten huolissani hienovaraisesta piilovaikuttamisesta. Jos joku ”riippumaton” sotareportteri halusi vaikkapa kuvata jenkkien ”Aavikkomyrskyä” niin ainoita tapoja oli mennä sotisovassa jenkkisotilaiden matkassa itse näyttämölle. Jos taasen tarvitsi hyvää kuvamateriaalia niin sitä oli tarjolla operaatiohuoneiden hyökkäystaltioinneissa. Molemmissa tapauksissa ongelma on lähteiden rajoittuminen siihen mitä isäntä tarjoaa, voipa hyvästä huolenpidosta syntyä kiitollisuudenvelkaakin. Läntisen julkikuvan kannalta kielteisistä operaatioista saatettiin taas vaieta joko materiaalin puutteen tai ko kiitollisuudenvelan takia. Esimerkiksi Kosovon pommituksissa ilmeisesti suurin yksittäinen siviilien joukkosurma tapahtui kun jenkit vahingossa pommittivat albaanipakolaisten bussiletkaa ja kaikki kuolleet olivat juuri niitä joita pelastamaan oli rynnätty humanitaarisen intervention nimissä. Joka tapauksessa nähdäkseni niin sodassa kuin rauhassakin ”isäntien” kanssa veljeily saattaa vaikuttaa toimittajien asenteisiin ja sitä myöden tietynsuuntaisen mielipideilmaston muodostumiseen, musta-valkoiseen asioiden käsittelyyn ja yhden totuuden politiikkaan.
Totta, Ari — joskaan en vähättelisi uutislähetyksiin ja ajankohtaisohjelmiin marssitettujen ns. asiantuntijoiden ja ”todistajien” roolia. Heidän tehtävänsähän on pohjustaa suunniteltuja sotatoimia, siis luoda niiden aloittamiselle suotuisaa mielipideilmastoa. Tämä nähtiin mm. juurikin Irakin sodan edellä, ja PR-firman avustuksella toteutettu keskoskaappihuijaus ajoi samaa agendaa ennen Persianlahden sotaa — varsin menestyksekkäästi, kuten tiedämme. Esimerkiksi sotakirjeenvaihtajien merkitys nousee esiin sitten kun sotatoimet ovat jo päässeet käyntiin.
Sodan käynnistämisen jälkeistä vaikuttamista ja erilaisia strategioita käytetään sotaa tukevan mielialan ylläpitämiseen mm. vahvistamalla kuvaa sotatoimialueen asukkaiden tuesta hyökkäysjoukoille. Esimerkiksi Saddam Husseinin patsaan kaataminen Irakin sodan alussa esitettiin mediassa irakilaisten spontaanina toimintana. Tosiasiassa irakilaisia kuulutettiin paikalle ja jopa laitettiin armeijan ajoneuvojen kyytiin. Yhdysvaltain armeija valmisteli patsaan kaatovalmiiksi ja myös otti sen jalustaltaan.
Olikos se tuo Nayirah jo Robert de Niron tähdittämässä mediasirkusta parodioivassa filmissä Wag the Dog? Siinähän USA suunnittelee hyökkäystä Albanialle ja samanlainen tyttö pannaan esiintymään ”hyökkääjien” tuhoaman kylän asukkaana. Jos joku ei vielä ole ko. filmiä nähnyt niin suosittelen sen katsomista. Nykyiset mediamogulit ovat varmaankin ottaneet oppinsa siitä.