Suomen taloutta on jo useita vuosia hoidettu leikkauksilla ja veronkorotuksilla tavoitteena valtionvelan kasvun hillitseminen. Toisin on kuitenkin käynyt. Kansalaisten ostovoima on heikentynyt, työttömyys ja sosiaalimenot lisääntyneet, verotulot vähentyneet ja valtionvelka jatkanut kasvamistaan.
Kuitenkin tällä linjalla aikoo jatkaa myöskin tuleva Juha Sipilän (keskusta) johtama hallitus. Edessä ovat miljardiluokan leikkaukset. Ainoa muuten, mistä ei leikata, on maatalouden tuki, joka on arvioiden mukaan 2,7 miljardia euroa (Helsingin Sanomat 26.5.2015).
Sekä kotimaiset että ulkomaalaiset taloustieteilijät ovat suositelleet elvytystä leikkausten sijaan. Satakunnan Kansassa (23.5.2015) Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala arvostelee hallituksen muodostajien talousnäkemyksiä:
”Viime aikoina on tehty maailmalla paljon tutkimuksia elvytyksen ja menoleikkausten vaikutuksista. Ne antavat vahvaa tukea elvytykselle ja kritiikkiä menoleikkauksille.”
USA:n entinen valtionvarainministeri ja nykyinen Harvardin yliopiston taloustieteen professori Lawrence Summers antaa myös tukensa elvytykselle (Helsingin Sanomat 23.5.2015):
”Euroalueella pitäisi kaikin mahdollisin keinoin lisätä kokonaiskysyntää talouskasvun vauhdittamiseksi. Yksinkertaisin keino lisätä kokonaiskysyntää on kasvattaa julkisen talouden menoja.”
Suomessa kuitenkin tehdään päinvastoin vetoamalla valtionvelan kasvuun ja kestävyysvajeeseen. Totta on, että valtionvelka on kasvanut, mutta onko se juuri ollut virheellisen talouspolitiikan tulosta? Muuten, Suomen velka on 60,3 prosenttia BKT:sta, kun esim. Saksassa se on 79,4 % ja koko euroalueella 90,0 %.
Pahoin pelkään, että tulevan hallituksen leikkauslinja ainoastaan pahentaa taloutemme tilaa, mutta toivon olevani väärässä.
Mikko Elo, valtiopäiväneuvos, Pori
Kokoomuksen ongelma on, ettei se voi verottaa sieltä, missä rahaa on, koska samainen suurpääoma on kokoomuksen tärkeä tukija. Kokoomuksen johtama hallitus valtionvelan sai aikaan, ja ennusteet on siksi melko huonot. Nyt kun Stubbista tulee valtiovarainministeri, mitenhän tässä käy. Toisaalta Stubb on niin kokematon ja asiantuntematon, että valtiovarainministeriön kokeneet virkamiehet ehkä pitää Stubbin kurissa..?
Näistä leikkaus jutuista kannattaa lukea artikkeli: ”Totuus Suomen julkisesta taloudesta – kansalaisten ’älyttäminen’ perusturvan leikkauksiin”
Riikka Söyring http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=13014
Lainaus artikkelista:
— —
Muistattehan, kuinka maamme poliittinen eliitti viime vuonna taivasteli Suomen julkisen sektorin kokoa.
– Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on 58 prosenttia. Tilanne ei ole terve, presidentti Sauli Niinistö (kok) sanoi tammikuussa 2014 presidentin kanslian Twitter-viestin mukaan. Niinistö piti julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta jopa täysin kestämättömänä.
Samalla kannalla oli Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, päättämätön ministeri Alexander Stubb (kok) ynnä joukko muita poliittisia ja yliopistollisia hahmoja. Timo Soini (ps) puhui ylisuuresta julkisesta sektorista.
Valtamedia toisti väitteet pääosin sellaisenaan, Yleä ja Hesingin Sanomia myöten, vaivautumatta mihinkään niin vaivalloiseen kuin faktojen tarkistukseen.
Lausunnot nostivat osan suomalaisista pyhään leikkausraivoon: maata myöten vähintään on leikattava moinen julkinen sektori, karmea rahanielu.
Mitkä ovat tosiseikat?
Bruttokansantuote (bkt) koostuu taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvosta, ei julkisista ja yksityisistä menoista
Vuonna 2013 julkinen sektori tuotti 21% bkt:sta, yksityinen sektori 79% bkt:sta
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on 58%, yksityisten menojen suhde on 239%
Määrittely on virheellinen sikäli että julkiset menot eivät ole osa bruttokansantuotetta kuten eivät yksityiset menotkaan. Kysymys on vain kahden tunnusluvun välisestä suhteesta, joka siis oli 58% vuonna 2013.
— —
Huolestuttavaa tässä on, etteivät Suomessa taloustieteen professorit, kuten Viren, ymmärrä edes talouden perusasioita… Tai mahtoikohan Viren kuitenkin vain yrittää ’älyttää’ ihmisiä? Muistanette, että tilastokeskus vihelsi pilliin, kun Sipiläkin alkoi toistaa tarinaa julkisen sektorin koosta. Sipilällä ehkä oli kavereita tilastokeskuksessa, jotka halusivat pelastaa Sipilän puhumasta enää lisää läpiä päähänsä(?)
SSS miehet pitäisi laittaa jonkinlaiseen testiin, ennenkuin he saisi mitään lupia yrittää järjestää kansantaloutta. Esimerkiksi kysyä ensiksi, mitä mieltä he on nyt julkisten menojen ’suhteesta’ bruttokansantuotteeseen.
Nyt kun hallitusohjelman talous osioita on alettu paljastaa, se alkaa näyttää aika kehnolta. Koulutuksesta ja julkisista palveluista leikataan.
Soini yrittää pelastautua omiensa ja muidenkin tuomiolta pakenemalla vastuuta ulkoministerinä ulkomaanmatkoille. Toisaalta on tietenkin hyvä, että natottajista pahin, Stubb osattiin syrjäyttää ulkopoliittisista hommista, mutta mahtaakohan semmoisella miehellä, joka väitti oppivansa Suomen sisäpolitiikan asiat muutamassa päivässä, olla mitään eväitä hoitaa valtiovarainministerin hommia? Ja muistellen Stubbin itsensä johtamaa hallitusta, onkohan miehellä kykyä minkäänlaiseksi ministeriksi?
Sipilä on poliitikkona jokseenkin kääntämätön kortti. Keskustapuolue arvasi oikein, millaisella keulakuvalla voidaan voittaa vaalit, mutta mahtoikohan arvioida oikein miehen kykyjä pääministeriksi? Tulee mieleen, etteivät kokeneista kepun poliitikoista läheskään kaikki pitäneet Sipilän valintaa kovin viisaana.
Kun itsemääräämisoikeutemme on suhteellisen olematon ,niin tuleva hallitus tekee tässä toimintaympäristössä sen minkä voi.Vaikka hallitus olisi koostumukseltaan toinen ,niin tuskin toimenpiteet olisivat olleet kovin erilaisia.Säästöjä ja elvytyksiä pitäisi tehdä ,mutta kumpikaan ei oikein toimi,joten toimenpiteet jäävät kosmeettisiksi. Kantapääkoulun kautta suomalaisille menee oppi perille ja opitaan käyttämään lääkkeitä ,jotka vaikuttaa.Ehkä ymmärretään viimein mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa käytännössä?
Tuosta maataloustuesta mielestäni heitellään aika kevyesti.Kai silläkin on joku perusteltu pointti sen olemassaoloon? Sitä joku asiaan vihkiytynyt voisi avata hieman laajemmin ,että mitä maataloustuki kaikkinensa pitää sisällään ja ennenkaikkea minne se päätyy.Asian voisi käsitellä samaan tapaan kuin muutkin aihealueet on täällä käsitelty. Sektori on kuitenkin mielestäni yksi tärkeimmistä maallemme.
Poliitikot eivät ymmärrä taloudesta tuon taivaallista. He tekevät poliittisia päätöksiä. Ja vieläpä sen ideologian mukaan, mihin poliittiseen ryhmään kuuluvat.
Tästähän saatiin hyvä näyttö, kun johtavilta veteraanikansanedustajiltamme kysyttiin, mistä raha tulee. Kukaan ei tiennyt (video löytyypi juutuupista). Tokkopa tietävät sitäkään mistä velka tulee. Raha ja velka kun tulevat aivan tasan samasta pisteestä: pankin lainatiskiltä.
Luojan tähden, kun saataisiin näitä poliitikkoja avustamaan joitain talousihmisiä, jotka opettaisivat näille puupäille edes perusasiat! Suomea kun yritetään pelastaa juuri tällä Kokoomuksen ”leikataan julkista sektoria” valheella, jonka tarkoituksena on tietysti vain välttää verojenmaksua ja pitää se raha itsellä, sen sijaan että se sitä jaettaisiin muille. Tosiasiassahan asia on niin, että raha ei käyttämällä katoa eikä vähene, ellei sitä sitten lähetetä ulkomaille, tai makseta sillä lainoja pois. Lainan lyhennykseen käytetty raha nimittäin häviää olemasta, eli velkojen lyhentäminen lamassa on typerin liike minkä voi tehdä! Ennen sentään ymmärrettiin elvyttää laman aikaan. Kun julkista taloutta leikataan, se tarkoittaa rahan kierron vähenemistä ja samalla tehty työ siis vähenee, hyvinvointi ja infrastruktuuri rapistuu. Vain kiertävä raha luo työtä! Julkiselle sektorille laitetut rahat ovat kyllä menoa budjetille, mutta saman verran tuloa julkisen sektorin työntekijöille ja julkiselle sektorille töitä tekeville firmoille. Selvisikö, poliitikot? Lainaaminen pitäisi kyllä lopettaa ja varsinkin ulkomailta lainaaminen: raha pitäisi luoda itse, eikä lainata!
Lukisivat edes Taloussanomia ja Hurrin hyviä kirjoituksia!