Tilastokeskuksen Olli Savela: Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

Blogikirjoituksessaan 4.5.2015 Tilastokeskuksen tutkija Olli Savela kirjoittaa EU:n verotilastoista. Niistä käy ilmi huomionarvoisia seikkoja Suomen verotuksesta.

Savela toteaa EU:n jakavan veroasteeseen luettavat verot ja maksut kolmeen osaan veropohjan perusteella. Ne ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Blogikirjoituksessa eritellään nämä veropohjat tarkemmin. Meitä kiinnostavat tässä yhtäältä kulutukseen kohdistuvat verot (lähinnä siis arvonlisä­vero, autovero ja valmiste­verot) ja toisaalta pääomaan kohdistuvat verot. Jälkimmäisiä ovat muun muassa yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääoma­tulovero, kiinteistö­vero, varallisuus­vero, varainsiirto­vero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut. Mukaan luetaan siis sekä itse pääomaan että sen tuottoon kohdistuvat verot.

Koska kaikkien EU-maiden tiedot tilastoidaan, tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä. Uusimmat tiedot on koottu vuodelta 2012.

Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vertailu tuottaa seuraavan tuloksen:

Työhön kohdistuvat verot ovat Suomessa 53,2 prosenttia, EU-maissa 51 prosenttia.

Kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.

Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.

Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. EU:n keskimääräiseen pääomaverorasitukseen nähden Suomella olisi siis varaa verottaa pääomaa ja sen tuottoja 5,5 miljardia euroa enemmän vuosittain.

Savela toteaa, että myös suhteessa kansan­talouden kokoon oli pääoma­­verojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, siitä huolimatta, että veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääoma­­verojen suhde bruttokansan­­tuotteeseen oli 6,3 prosenttia, kun taas EU-maissa se 8,2 prosenttia.

EU:n tilastossa pääomaverot jaetaan neljään alaryhmään: yritys­veroihin, yrittäjien veroihin, kotitalouksien tuloveroihin ja varallisuus­veroihin. Kaikissa neljässä alaryhmässä verojen suhde bruttokansan­tuotteeseen oli Suomessa pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Varallisuusverojen kohdalla ero oli dramaattinen.

Eri pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2012, %. Lähde: Olli Savela
Eri pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2012, %. Lähde

Varallisuus­verojen — mm. kiinteistö­veron, varainsiirto­veron sekä perintö- ja lahjaveron — suhde bruttokansan­tuotteeseen oli Suomessa 1,5 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 2,8 prosenttia. Eroa selittää mm. se, että Suomessa lakattiin perimästä varsinaista varallisuusveroa vuonna 2005.

 

Lähde

Savela, Olli | Tieto & trendit -blogi (4.5.2015). Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi. http://tietotrenditblogi.stat.fi/paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-keskiarvoa-pienempi/

Päätoimittajan kommentti:

Suomi verottaa siis pääomaa ja sen tuottoa huomattavasti EU:n keskiarvoa kevyemmin.

EU:n keskiarvoisella verotuksella tältä verotuksen lohkolta voitaisiin kerätä vuodessa 5,5 miljardia euroa lisää.

Sillä summalla voitaisiin jo helpottaa pieni- ja keskituloisten verotusta, vähentää ylisuurta kulutusverotusta ja jättää 2–3 miljardia euroa kattamaan kestävyysvajetta ja muitakin verotusvajeita.

Juha Sipilän hallitus on valinnut toisenlaisen tien. Se haluaa entisestään kurjistaa pienituloisten ja sosiaalitukien varassa elävien toimeentuloa. Opiskelijat, eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät monien muiden ryhmien ohella joutuvat tinkimään pakon edessä elämisensä menoista.

Oikeistohallitus on nimensä mukaisesti aito oikeistohallitus, joka pitää pääoman omistajien puolta, vaikka retoriikassaan kainosti aneleekin heitä osallistumaan taakankannon talkoisiin.

Todellinen ja hyvin pikaisesti tarvittava rakenneuudistus on verotuksen rakenteen uudistaminen. Pääoma on Suomessa verotuksen vapaamatkustaja, eikä ongelma poistu ennen kuin lähenemme tältä osin EU:n keskitasoa. Siis KESKIARVOA, ei mitään huippua.

Kokonaisveroasteen ei tarvitse edes nousta. Kulutuksen ja pieni- ja keskituloisten verohelpotus vapauttaa ostovoimaa, ja uudistus siirtää verorasitusta sinne, missä on maksuvoimaa.

11 KOMMENTTIA

  1. Yhdysvalloissa talous pakkokäynnistetiin suuren depresion jäljiltä yli kovimmilaan yli 90 prosentin yritysveroilla, ei ollut tarkoituskaan että kukaan hölmö maksaisi tuonlaisia ,vaan kiertäisi ne investoimalla pääosin voittonsa. Homma ei tänään ole mahdollinen, koska eläkeläiset on saatu kapitalistien panttiksi osakkeissa olevan eläkevarallisuuden vuoksi. Pankkitileillä makaa pankeille rasitteina yli 80 miljardia, jos osakin näistä varoista saataisiin houkuteltua kulutukseen, lama olisi tuolloin tuupattu tulevaisuuteen.

  2. Me täällä Suomessa huuli pyöreänä siunailemme, kuinka Kreikan laivanvarustajat eivät maksa verojaan.

    Tilastot osoittavat, että olemme itse täsmälleen samassa tilanteessa. Meidänkään omistajamme eivät maksa veroja varallisuudestaan, tai toki hiukan maksavatkin, mutta reilun 30 prosenttia vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.

    Olemme siis tälläkin mittarilla mitaten jo tukevasti Kreikan tiellä.

    Sama koskee muutakin hallituksen talouspoliittista kohellusta, josta IMFkin jo meitä varoittelee. Kreikan tie on meidänkin tiemme hallituksen toteuttaman leikkaus- ja kurjistamispolitiikan jälkeen.

  3. Varmastikin pääomapiireiltä voisi kerätä paljon enemmän veroja.

    Nalle Wahroosin lohkaisu, ettei ’rikkaita voi verottaa, koska he lähtisivät maasta pois’ koskee kai vain Nallen kaltaisia henkilöitä. Ei esimerkiksi satoja hehtaareja metsää omistava voi ottaa metsiään mukaansa, jos muuttaa vaikkapa Maltalle, missä on kuulemma matala veroaste; voisihan niitä metsiä verottaa edelleenkin vaikka omistaja asuisikin muualla. Eikä Nallekaan ottanut kartanoaan mukaansa. Erityisesti siksi ei ottanut, että kartanolle maksetaan melko mukavasti maataloustukea, vaikka Nalle asuukin Ruotsissa? ;=).

  4. Ovat tainneet sytykkeet jäädä kosteiksi, koska liekki ei syttynyt.

    Olisiko niin, että pääoman verot ovat Suomessa pienemmät, koska pääomia on vähemmän suhteessa bruttokansantuotteeseen???

  5. Kimmo. Jos liekki ei syttynyt päässäsi, siihen voi olla kovin monta syytä. Päällimmäisenä epäilen tietämättömyyttä ja asenteellisuutta. Toivottavasti kyse ei ole kuitenkaan tahallisesta harhauttamisesta.

    Tilastokeskuksen alkuperäisen blogin kirjoittaja Olli Savela vastaa ko blogissa esitettyyn samantapaiseen arveluun näin:

    ”Pääomaverojen veropohjan voi katsoa koostuvan sekä pääomasta (varallisuudesta) että pääomasta saaduista tuotoista (voitot, osingot, korot ym.). Varallisuudesta ei ole vielä kovin luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja eri maista.

    Tuskin voi sanoa, että Suomi olisi kovin pääomaköyhä maa.

    Pääoman tuottoja kuvaa esimerkiksi voittojen osuus yritysten bruttoarvonlisäyksestä. Suomessa voittojen (bruttotoimintaylijäämän) osuus yritysten bruttoarvonlisäyksestä oli 39,8 % vuonna 2012 Eurostatin tilastojen mukaan ja koko EU:ssa 39,3 % eli osuus oli Suomessa keskimääräistä tasoa. Ennen finanssikriisiä voittojen osuus oli Suomessa EU-tasoa korkeampi.

    Yhteisövero on Suomessa nyt 20 %, kun yritysvero on EU-maissa keskimäärin (asukasluvuilla painotettuna) noin 26 %.”

  6. Lähetin tämän artikkelini tiedoksi Perussuomalaisten puheejohtajalle Timo Soinille ja Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Sampo Terholle pyyntönäni heille toimia asiassa.

    Ryhmäjohtaja Sampo Terho ystävällisesti vastasikin näin:

    ”Terve,

    pääomaverotus on tosiaan Suomessa alempaa, mutta työn ja kulutukset verotus korkeampaa. Pelkkä pääomaverotuksen kiristys nostaisi ennestään korkeaa veroastetta kohtuuttomasti ja osuisi varsin moneen kansalaiseen, kun osakkeenomistajia on maassamme 800.000 yksityishenkilöä. Tämä taas iskisi kipeästi kulutuskysyntään. Sen sijaan verojen uudelleenkohdennusta voi aina miettiä, mutta silloin ei tietysti saataisi mainittua verotuottoa.

    yst. terv.
    Sampo Terho”

    Tähän pari kommenttia:

    – ensinnäkin tärkeä periaatteellinen kysymys on verotuksen oikeudenmukainen kohtaantuminen. Nyt kulutusta ja työtä verotetaan liikaa ja pääomaa liian vähän EU:n keskiarvoihin verrattuna

    – verotuksen oikaisu ei välttämättä nostaisi kokonaisveroastetta, mitä sitäkään ei pidä pelätä, jos verotus kohdentuu paremmin maksukyvyn mukaan

    – työn ja kulutuksen verotuksen alentaminen parantaa erityisesti pienituloisten maksuvalmiutta ja kulutuskysyntää ja lisää siis talouden toimeliaisuutta

    – Sampo Terhoa huolettaa 800.000 yksityishenkilöosakkeenomistajan asema. Tässä hänen ajattelunsa on täysin harhassa. Osakkeisiin sidottu rahahan ei ole kulutuskysynnän käytössä, vaan se on ”säästössä”. Päin vastoin, osakeomistusta sopivasti verottamalla voitaisiin vapauttaa siellä olevia varoja kulutuskysynnän piiriin.

    Eli Perussuomalaisia huolettaa osakkeenomistajien asema, johon pääomaverotus ”iskisi kipeästi”. Nyt suunnitteilla olevat hallituksen leikkaukset eivät siis aivan ilmeisestikään iskisi ihan niin kipeästi, ainakaan siis omistajiin.

    • Tämähän on perussuomalaisten iso ongelma. Talouspolitiikassa perussuomalaiset joutuvat kepun ja kokoomuksen vietäviksi, kun halusivat hallitukseen ehdoilla millä hyvänsä.

      Ja nyt valtionvarainministerinä on Stubb, joka saa ohjeensa, mistäpä muultakaan kuin pääomalta, niinkuin kokoomus ennenkin. Sipilä on näissä asioissa samaa maata kuin kokoomus, ehkä jopa pahempi. Kokoomuksen kannattajista suuri osa lienee kohtuullisen pienipalkkaisia virkamiehiä, jotka äänestävät kokoomusta vanhoista ideologisista syistä, omaa etuaan vastaan. Sipilän täytyy pitää myös maanomistajat ja maataloustukien saajat tyytyväisinä, muuten Sipilän käy huonosti.

  7. Terho on näköjään omaksunut (kuten suurin osa Suomen kansastakin) oikeistolaisen harhautuksen veroista ja ostovoimasta. Kun puhutaan ostovoimasta, yleensä puhutaan pelkistä palkansaajista. Silloin matalat palkat ja korkea verotus ovat tärkeimmät ostovoimaan vaikuttavat tekijät. Ostovoimasta puhuminen antaa vääristyneen käsityksen rahan käytöstä koko maan taloudessa!

    Kerätyt verothan palautetaan takaisin kansalle ja yrityksille! Verotus on tulonsiirtoa kansalaiselta toiselle eikä rahan polttamista tai säilömistä valtion aarrekammioon! Se mikä toiselta verotetaan, se toiselle tukina maksetaan. Verotus vähentää käytössä olevaa rahaa niiden kohdalta joilta verot KERÄTÄÄN, mutta lisää niiden käytössä olevaa rahaa, jotka SAAVAT tukia ja edullisia palveluita, tai myyvät palveluita tai tuotteita veronkerääjälle!

    Raha ei käyttämällä kulu eikä vähene. Rahaa katoaa taloudesta vain, mikäli raha siirtyy pois SUOMESTA tai jätetään pankkitileille makaamaan. Tosin sanoen, kun raha ei liiku Suomessa. Samoin lainojen maksu takaisin pankkiin, vähentää rahaa taloudesta.

    Kannattaa muistaa se wanha, ennen EU-aikaa Suomen televisiossakin pyörinyt mainos, jossa kehotettiin suosimaan suomalaista! Parasta Suomelle on liikuttaa rahaa Suomessa, jolloin sillä tehdään suomalaista työtä!

    Toki julkinen sektori hankkii verotuksella myös ULKOMAALAISIA tuotteita ja palveluita (jolloin kerätyt verorahat eivät palaudu suomalaisille) joita yksityiset kansalaiset eivät ostaisi, Kuten esimerkiksi puolustusvoimille aseita sekä hallinnolle tietokoneiden ohjelmistolisenssejä tai kulkuvälineitä. Mutta pitäisikö puolustus ja hallinto sitten jättää hunningolle? (Hallinnossa kyllä kannattaa siirtyä ohjelmistolisensseistä vapaiden ohjelmien käyttöön).

    Sampo Terhon pitäisi olla huolissaan LAINOJEN KOROISTA, joita makselemme ulkomaisille pankeille! Ne verorahat todellakin menetetään aivan suotta. Valtion olisi itse kannattanut luoda se raha, tai edes lainata kotimaasta.

    Jos veroja kohdistetaan uudelleen, sillä ei saada vastaavaa verotuottoa? Siis MITÄ? Nythän Terho puhuu aivan pehmoisia! Jos pääomaverotusta kiristetään saman verran kuin tasa- ja ansiotuloja löysätään, niin kyllä sillä saadaan aivan tasan varmasti yhtä suuri verotuotto! Saman verran verojahan tarkoitus on kerätä!

    Liikkuko tuon Terhon ajukopassa yhtään mikään? Kun otetaan koko Suomen kansa huomioon, Terho, niin ei siinä kansalaisten ostovoima kärsi yhtään sen enempää, vaikka kiristetään PELKKÄÄ pääomaverotusta. Ne yksityishenkilöt jotka eivät pääomatuloja nauti, heillä verotus helpottuisi kun pääomatulojen nauttijoilla taas kiristyisi. NIINHÄN SE VEROTUS TASAANTUU kohtelemaan pääomaverotusta eurooppalaiseen suuntaan, mikä oli koko jutun tarkoituskin!

    Ja tarkoitushan ei ollutkaan nostaa kokonaisveroastetta, ainoastaan siirtää verotuksen kohdetta.

    Häpeä Terho, tuollaista typerää harhautusta!

    • Erittäin havainnollista, Pertti! Joillain poliitikoilla näyttävät olevan talouden perusasiat hakusessa – tai sitten kyse on (tapauksesta riippuen) huiputuksesta.

  8. Ooopsista pieni korjaus edelliseen kommenttiin, piti olla:
    Jos pääomaverotusta kiristetään saman verran kuin tasa- ja ansiotulojen verotusta löysätään,

  9. Kaikesta pientulosta 100% menee kulutukseen (= kiertoon) ja siitä palautuu välittömästi 24% (ALV) ja välillisesti paljon enemmän. Siksi kaikki alle 1000€ / kk tulo pitäisi olla verotonta.

    Kotimaisten (Joiden hinnasta n% tukisi kotimaisuutta, miten se sitten halutaankin laskea) tuotteiden ostamisesta pitäisi suomalaisia jollain lailla palkita esim verovähennyksen muodossa kerta vuoteen.

    Veroparatiisiyhtiöt ja selkeä veronkiertomielessä tehty ”verosuunnittelu” tulee ankarasti rangaista (kuten esim. pikkuihmistä rangaistaan jos tuo ylimääräisen tupakkakartongin)

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here