Koska maailmalla liikkuu erilaisia käsityksiä siitä, mikä on esimerkiksi Venäjän talouden tila, mikä on BRICS-talousyhteisön tila ja miten niin sanottu läntinen eli dollaritalous vertautuu siihen, tarkastellaanpa asiaa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n velkatietojen pohjalta (IMF 2015). Numerot ovat vuoden 2014 lukuja, eli vahvistettuja.
Koska meillä Suomessa hallitus ja virkamiehet ja niin sanotut talousviisaat puhuvat nykyisen talouspolitiikan autuaallisuudesta, siitä että leikkaukset ovat välttämättömiä ja niitä tekevät kaikki fiksut ja että valtion velkaantuminen on kauhea asia ja vääryys, käytämme vertailumme indikaattorina nimenomaan valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen (Gross Government Debt (sortable) percent of GDP). Sillä suomalaisillekin perustellaan valtion talouden terveyttä ja hyvinvointia. Mitä suurempi velka, sen sairaampi maa.
Ensin läntisten talousmahtien velan suhde BKT:hen.
Saksalla on valtion velkaa 73,11 %.
Kanadan velkaprosentti on 86,51 %.
Iso-Britannia on velkaa 89,54 %.
Euroopan unionin velka on 87,72 %.
Ranskalla velkaprosentti on 95,14 %.
Italialla se on 132,10 %.
Suurimmalla ja mahtavimmalla läntisella taloudella, Yhdysvalloilla, valtion velka bruttokansantuotteeseen verrattuna on 104,72 %.
Japani luetaan sekin jostakin syystä usein läntiseksi talousmahdiksi, osaksi dollari-vetoista talousjärjestelmää, ja se onkin pysytellyt hyvin varovaisena Kiinan vetämän BRICS-yhteisön suhteen. Joulukuussa 2014 Japanin valtion velkaprosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 246,42 %.
Entäs se läntisen talousjärjestelmän kilpailija, BRICS?
Brasilia on yhteisön heikoin lenkki ja sen velka on 65,22 %.
Intialla velka on 64,96 %.
Etelä-Afrikan velka on 45,87 %.
Kiinan valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 41,06 %.
Entä se Venäjä, jonka talous on suomalaisen valtamediankin mukaan romahtanut pakotteiden alla jo useaan kertaan viimeisen vuoden, parin aikana?
Venäjän valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 17,92 %.
Lopuksi voimme listata pohjoiset EU-maat.
Euro-maa Suomi: 59,63 %
Euroon ERM II -sopimuksella sidottu omaa kruunua käyttävä Tanska: 42,62 %
Omaa valuuttaa käyttävä Ruotsi: 41,50 %
EU:n ulkopuolisella Norjalla on silläkin oma valuuttansa ja öljyä, ja sen valtion velka on 30,12 %.
Meillä sanotaan usein, etteivät luvut valehtele. Jokainen teistä voi tehdä omat johtopäätöksensä näistä kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n luvuista euron, dollarin, BRICS:in ja Suomen suhteen.
Sami Parkkonen on blogisti, joka on kirjoittanut poliittisesti epäkorrektia kommentaaria vuodesta 2013.
Toimituksen huomautus: Kuten lukijatkin ovat huomauttaneet, Tanskalla on oma valuutta. Tanskan kruunu on kuitenkin sidottu euroon ERM II -sopimuksella, joka säätelee sen vaihtokurssia euroon. Tämä on tarkennettu blogikirjoitukseen.
Tanskassa on varmaan vielä käytössä oma valuutta kruunu ja oma keskuspankki. Tuskin enää edes harkitsevat liittymistä valtioiden talouksia tuhoavaan emuun. Pieni virhe ei itse asiassa pilaa muuten hyvää blogia.
Tanskan väkiluku näyttää olevan melkein sama kuin Suomessa, mutta BKT viitisenkymmentä miljardia korkeampi. Siellä tehdään enemmän. Jospa siellä ei ole meidän EK’ta vastaavaa kansantaloutta ( ja valtion omaisuutta) tuhoavaa valittajajärjestöä.
Valtioiden velkaannuttaminen on ollut länsimaissa tarkoiitushakuista, uusliberalismin keskeinen doktriini on ollut pedon kesytys ohjelma,pedolla he tarkoittavat julkista valtaa,jopa eläkerahastoja. Markx kuvasi saman prosessin muinoin kansallisvaltion kuoleentumisprosessiksi, kun ensin kapitalismille kaikki kustannuksia aiheuttava toiminta on heitetty valtiovallan niskoille, tuotot saadan tällöin mahdollisimman puhtaina. Varufaakis opksesaan maailmantalouden minotaurus kuvaa nykyisen globaalin finanssihirviön syntyä ,jonka mahdollistajana on monetaristien aikaansaama kaksoisvaje. Kissinger on kuvannut maailmanmenon nykytilaa irtautumiseksi festwaalenin rauhan järjestyksestä irtoamiseksi ,länsimaissa olaan erilaisin sopimus järjestelyin siirtymässä yhtiövallan aikaan, siksi valtiot täytyy kuoletaa pois säästämällä.
Globalismin ideologiahan ajaa maailman kansoja suurten korporaatioiden vallankäytön alle. TTIP ja muut vastaavat ovat osa tätä prosessia.
Perinteinen kansainvälinen laki perustuu YK-järjestelmään ja valtioiden välisiin sopimuksiin lainkäytön eri alueilla. Tätä kansainvälistä oikeusjärjestelmää pyritään nyt uusliberalistisen mission toimesta romuttamaan.
Yksi keskeinen keino valtioiden ja valtiojärjestelmän kuolettamisessa on ollut uuden rahan luomisen oikeuden siirtäminen valtioilta yksityisille pankeille. Nämä puolestaan ovat pyrkineet saattamaan valtiot velkaorjuuteen, jollainen ei valtion oman keskuspankkijärjestelmän oloissa ole edes teoriassa mahdollista.
Valtiolla on globalisaatiolla kaksi pelkistettyä tehtävää: a) pitää kansalaiset kurissa tarvittaessa ylikansallisen sotavoiman avulla, ja b) koota kansalaisilta veroina rahat yksityisen liike-elämän tappioiden kattamiseen.
Vielä 90-luvulla puhuttiin luotonantajavastuusta. Nyt nämä puheet on unohdettu, kun yksityinen pankkilaitos on omalla holtittomalla luotonannollaan ajanut kokonaisia valtioita selvitystilaan. Kreikka hyvin ajankohtaisena esimerkkinä, jota Suomi seuraa sinnikkäästi perässä.
Kreikan olisi syytä seurata Islannin esimerkkiä ja kieltäytyä maksamasta pankkien holtittomasta luotonannosta aiheutunutta velkaansa.
Yhtiövallan nykyisin muodostunut suhteellinen ylivoima läntisissä talousvalloissa on tullut mahdolliseksi kaikkein kyvykkäimmän aineksen pestauduttua niiden palvelukseen, julkinenvalta ei ole kyennyt palkkiokilpailussa niiden kyydissä. Tuloksena on ollut heikko lainsäädäntö jota viellä elinkeinoelämän lobbarit valmistelevat. Varsinkin kykypuolueessa näkyy kellokaiden tason lasku, niin Katainen kuin Stubbikin ovat koulutuksensa kesken jättäneitä, heiltä puutuu isompi ymmärrys, kuten myös kulttiasemaan pääseeltä Mannerheimilta, hänkin oli jäänyt vain muutaman pisteeen päähän Pietarin sotakorkeasta, seuresteluupseerin opinnoista oli toki hyötyä kultin rakentamisessa.
Blogin kirjoittaja ei ota huomioon erilaisia bruttokansantuloja. Suomen bruttokansantuloa pitää ensisijaisesti verrata Pohjoismaiden muiden valtioiden bkt:n. Esim. Saksan bkt on n. 20 – 30 % pienempi kuin Pohjoismaiden bkt:t jotka sisältävät ns. ’hyvinvointivaltion’. Pohjoismaita verratessa taas Suomi on ainoa valtio jolla ei ole omaa keskuspankkia. Suomen velkaantuminen on ’vakavassa tilassa’.