Lontoon rikostuomioistuimessa käyty terrorismioikeudenkäynti keskeytettiin maanantaina 1.6.2015 erikoisten käänteiden jälkeen.

Syytettynä oli Ruotsin kansalainen Bherlin Gildo, 37, joka pidätettiin Lontoon Heathrown lentokentällä 27.9.2014 kun hän oli matkustamassa Kööpenhaminasta Manilaan tapaamaan vaimoaan. Gildoa syytettiin kolmesta terrorismirikoksesta.

Syytteet raukesivat kun Ison-Britannian tiedustelupalvelut eivät suostuneet kommentoimaan oikeudelle, olivatko ne tukeneet samaa järjestöä, jonka jäsenyydestä Gildoa vastaan oli nostettu terrorismisyytökset.

Al-Qaida ja Isis

Gildo oli matkustanut Syyriaan loppukesästä 2012 ja liittynyt Kataib al-Muhajiriin -nimiseen järjestöön, jonka riveissä hän taisteli vuoden 2013 kevääseen saakka.

Kataib al-Muhajiriin koostui pääsääntöisesti ulkomailta Syyriaan matkustaneista taistelijoista. Sinä aikana kuin Gildo taisteli järjestön riveissä, ryhmä teki yhteistyötä al-Nusran kanssa. Al-Nusra on al-Qaidan Syyrian haara. Oikeudenkäynnissä Gildo oli myöntänyt olleensa mukana yhteisissä operaatioissa sen kanssa.

Keväällä 2013 Kataib al-Muhajiriinin johtaja Omar Shishani vannoi uskollisuuden valan Abu Bakr al-Bagdadille, liittäen ryhmän näin ollen Isis-järjestöön, joka oli juuri virallisesti laajentanut toimintansa Irakista Syyriaan.

Näihin aikoihin alkoivat Syyriassa toimivien aseellisten ryhmien keskinäiset yhteenotot. Samoihin aikoihin Gildo oli ottanut yhteyttä Ruotsin suojelupoliisiin (SäPo) ja pyytänyt heiltä apua palatakseen Ruotsiin.

SäPo auttoi Gildoa pakenemaan Turkin kautta takaisin Ruotsiin. Suojelupoliisi oli oikeudenkäynnin aikana vastannut yhdeksästä sille esitetystä kysymyksestä ainoastaan yhteen.

Tekopyhyyttä

Syyttäjä Riel Karmy-Jones oli oikeudenkäynnissä esittänyt, että Gildo oli syyllinen vakaviin rikoksiin.

”Gildo on myöntänyt matkustaneensa Syyriaan tarkoituksenaan liittyä ryhmään harjoittaakseen väkivaltaa. Hänestä on kuvia, joissa hän seisoo ruumiiden vieressä ja osoittaa sormella taivasta. Hän on osallistunut Suleimanin taisteluun. Hän on liittynyt ryhmään, joka on tehnyt yhteistyötä al-Nusran kanssa, joka tuli Suleimanin taistelun jälkeen tunnetuksi al-Qaidan Syyrian haarana.”

Bherlin Gildo poseeraamassa sosiaaliselle medialle Syyriassa.
Gildo poseeraamassa sosiaaliselle medialle Syyriassa.

Syyttäjän kanne kärsi kuitenkin oman asiantuntijansa lausunnoista. Tohtori Wilkinson oli kertonut oikeudelle, että Syyriassa hallitusta vastaan taistelevat ryhmät ovat saaneet ”materiaalista ja aseellista tukea Turkilta, Saudi-Arabialta ja Yhdysvalloilta.”

Gildonin puolustusasianajaja Henry Blaxland tarrautui tähän, ja totesi:

”Ottaen huomioon, että Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat läheisiä liittolaisia, on kohtuullista tutkia, onko Ison-Britannian hallitus, tiedustelupalvelujensa kautta, ollut mukana aseistamassa Syyrian kapinallisia. Näyttää siltä, että hallitus on ollut mukana salaisessa kansainvälisessä operaatiossa, jossa on toimitettu suuressa mitassa aseita Syyrian hallitusta vastaan taisteleville ryhmille.”

Blaxland jatkoi tekemällä johtopäätöksen, että olisi tekopyhää tehdä ero niiden välillä, jotka ampuvat aseilla Syyrian hallitusta kohti ja niiden välillä, jotka ovat toimittaneet aseet tätä tarkoitusta varten.

Valheenpaljastin

Syyttäjä Karmy-Jones oli aiemmassa istunnossa myöntänyt, että ”kolmannet osapuolet” eivät suostu tuomaan julki puolustuksen pyytämiä materiaaleja. Syyttäjä luopui kaikista syytteistä Bherlin Gildoa vastaan, kun kävi selväksi, että Ison-Britannian tiedustelupalvelut kieltäytyvät kertomasta, mitä aseellisia ryhmiä ne ovat Syyriassa tukeneet.

Gildon oikeudenkäynti on jälleen kerran yksi todistus siitä, kuinka Iso-Britannia ja Yhdysvallat liittolaisineen ovat tietoisesti tukeneet radikaaleja ryhmiä Syyriassa. Vain kaksi viikkoa ennen Gildon oikeudenkäynnin raukeamista Yhdysvaltain asevoimien tiedustelupalvelun julkituodut asiakirjat paljastivat, että Yhdysvaltain tiedustelu näki Isisin välineenä Syyrian eristämiseen.

Gildon kohdalla terrorismisyytteet raukesivat. Lontoolaisella Anis Sardarilla kävi huonompi tuuri. Vain muutama viikko ennen Gildon oikeudenkäynnin raukeamista Sardar tuomittiin elinkautiseen murhasta. Hän oli rakentanut räjähteen, joka tappoi yhdysvaltalaisen sotilaan Irakissa syyskuussa 2007. Ison-Britannian hallitus pitää siis laittoman miehityksen vastustamista rikoksena vastoin YK:n peruskirjan VII kappaleen 51:n pykälää.

Viimeaikaiset paljastukset ovat osaltaan luomassa konsensusta, että länsimaat ovat harjoittaneet sosiopaattista hajoita ja hallitse -politiikkaa Lähi-idässä. Veteraanitoimittaja Seumas Milne päätteli osuvasti kolumnissaan The Guardian -lehdelle:

”On selvää, ettei Isis hirveyksineen ole voitettavissa samoin voimin, jotka alun perin toivat sen Irakiin ja Syyriaan ja joiden avoimet ja salaiset sotaoperaatiot ovat ruokkineet sitä. Loputtomat läntiset väliintulot Lähi-idässä ovat tuoneet mukanaan ainoastaan tuhoa ja hajaannusta. Vain alueen asukkaat voivat parantaa tämän taudin — eivät ne, jotka itse kasvattivat virusta.”

 

Lähteet

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here