Suomalaisessa mediassa on pian kymmenen kuukauden ajan uutisoitu Venäjän informaatiosodasta ja Venäjä-trolleista, jotka levittävät Venäjän agendaa tukevaa propagandaa ja ohjaavat sosiaalisen median keskustelua.1,2 Puolustusvoimien tutkija Saara Jantunen, joka on näkyvästi ottanut aiheeseen kantaa, kirjoitti heti uutisoinnin alettua, ettei Venäjän trolleista käyty keskustelu saisi kuitenkaan johtaa toisten keskustelijoiden syyttelyyn tai kriittisten mielipiteiden leimaamiseen trollaukseksi.3 Vaikka useat ihmiset ovat kokeneet juuri näin käyneen, kiisti Jantunen asian siitä hänelle Twitter-keskustelussa mainitessani.4 Siksi päädyinkin kysymään aiheesta ihmisiltä itseltään Facebookiin trollausuutisoinnin myötä ironiamielessä perustetussa Venäjän trolliarmeija -ryhmässä. Aikaisemmassa artikkelissani käsittelin joitain tapauksia osoittaakseni, että uutisointi Venäjä-trolleista todellakin on johtanut nimittelyyn, kiusaamiseen ja jopa uhkailuun sosiaalisessa mediassa ”Venäjä-myönteisiä” näkökulmia esittäneitä kohtaan.4 Tässä kirjoituksessa käsittelen vielä muita kyselyyni saamiani vastauksia, minkä jälkeen pohdin kysymystä, onko viime aikoina harjoitetun kaltainen uutisointi trollauksesta itsessään informaatiosotaa.

Kantelusta seurannutta

Helsinkiläisellä yrittäjällä, joka ei halua nimeään julkisuuteen, on minulle tarina kerrottavanaan. Kaikki alkoi hänen kohdallaan siitä, kun hän kiinnitti huomionsa Ukrainan uutisoinnin alettua mediassa usein asiantuntijana käytetyn Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtajan, upseeri Torsti Sirénin julkisessa Facebook-profiilissaan esittämiin selkeän Venäjä-vastaisiin mielipiteisiin.

Alkuun Ukraina-uutisointi oli melko neutraalia, joten oletin, että media pyrkisi käyttämään asiantuntijanaan mahdollisimman puolueetonta tahoa. Niinpä lähetin sähköpostia useille toimittajille ja poliitikoille tarkoituksenani kertoa heille Sirénin mielipiteistä. Ajattelin, että kansalainen saa ottaa heihin tällaisessa asiassa yhteyttä.

Lisäksi hän kertoo tehneensä Sirénin kirjoittelusta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska koki Sirénin mielipiteet hämmentäviksi ja halusi oikeudellisen kannanoton siihen, saako upseeri ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin edustaessaan kuitenkin virkansa puolesta Suomen puolustusvoimia. Oikeusasiamies ei nähnyt Sirénin kirjoittelussa ongelmaa, vaan antoi lausunnon, jonka mukaan tämä oli ottanut kantaa yksityishenkilönä. Helsinkiläisyrittäjä toteaa, että hänelle tämä olisi riittänyt, mutta pian hän sai huomata, että joillekin muille tahoille se ei riittänyt.

Kävi ilmi, että oikeusasiamieheltä oli pyydetty kaksi kopiota hänen kantelustaan. Pian kuva kantelusta ilmestyi anonyymin nettisivuston Verkkomeedio — Neutraali uutispalvelu Twitter-tilille. Verkkomeedio oli selvästi liikkeellä kostotarkoituksessa, mutta ei suinkaan yksin. Twitterissä helsinkiläisyrittäjästä käytyyn keskusteluun liittyi muun muassa Helsingin Sanomien toimittajia, joiden Twitter-tuttava — elokuvatuottaja ja 1990-luvulla mm. opetusministeriössä projektisihteerinä toiminut henkilö — julkaisi hänestä Twitterissä kuvamanipulaation, jossa hän oli sijoittanut yrittäjän vaatekaappiin kommentilla ”kaappitrolli”.

Vielä erikoisempaa oli luvassa. Elokuvatuottaja julkaisi kuvan myös yrittäjän silloiselle puolustusministeri Carl Haglundille lähettämästä sähköpostiviestistä. Yrittäjä tiedusteli asiaa Haglundilta, joka ei osannut sanoa, miten sähköposti oli joutunut elokuvatuottajan käsiin. Mitään tietovuotoa ei puolustusministeriön tekemän selvityksen mukaan ollut tapahtunut. Yrittäjä koetti ottaa tuottajaan yhteyttä selvittääkseen asiaa, mutta tuloksetta.

Helmi–maaliskuussa nimetön henkilö alkoi lähettää hänen yhtiökumppanilleen sähköpostiviestejä, joissa liitti yrittäjän mm. MV-julkaisuun ja jopa Bandidos-moottoripyöräkerhoon. Myös yrittäjän yhtiökumppania alettiin pingata Twitter-keskusteluihin, joissa syytös kuului yksinkertaisuudessaan, että yrittäjä oli toimillaan pyrkinyt vaientamaan virkamiehen ja siten loukannut tämän sananvapautta.

Yrittäjän mukaan keskinäinen luottamus hänen ja yhtiökumppanin välillä meni mustamaalauskampanjan myötä, ja hän päätyi myymään omat osakkeensa ja perustamaan oman yrityksen. Nyt hän toivoo saavansa harjoittaa ammattiaan ja elättää perheensä rauhassa.

Viesti on tullut selväksi. Toimittajien, virkamiesten ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kritisoiminen on kansalaisilta kielletty. Venäjä-myönteisinä nähtyjen mielipiteiden lisäksi.

Leimautumisen pelko

Useissa muissakin saamissani vastauksissa kerrottiin siitä, että nimittely ja negatiivissävytteinen uutisointi oli johtanut leimautumisen pelkoon ja jopa estänyt aiheiden kommentoinnin sen pelossa.

Asun oikeistovetoisessa pienessä kunnassa ja kunnan työntekijänä pitää miettiä toimeentuloa jatkossakin. Siksi en ole uskaltanut liittyä Venäjän trolliarmeija-ryhmään enkä ottaa näihin asioihin kantaa, vaikka seuraan ryhmää päivittäin.

Toiset ovat kokeneet uhkauksia ja nimittelyä tuttujenkin ihmisten taholta:

Sain Facebookissa mieshenkilöltä yksityisviestin, jossa kysyttiin, kuulunko Venäjän trolliarmeija-ryhmään. Vastasin kuuluvani, sillä olen kyllästynyt yksipuoliseen propagandaan, jota mediasta saa jatkuvasti lukea. Sain kaksi vastausta:

Voi hyvä tyttö oletko sinä sokea??? Avaa jo silmäsi ja näe mitä siellä OIKEASTI tapahtuu!! Oletko sinä valmis eroamaan niistä porukoista.

Jos haluat edelleen jatkaa maanpetoksellista toimintaasi Ryssän trollina, minun on poistettava sinut näiltä sivuilta. Myhöhemmin julkaisemme trollina olleiden suomalaisten Fb läisten nimet ja kuvat. Ryssän kätyrfin EI ole kovin mukava elää Suomessa, sen sinä varmaan ymmärrät!!

En ehtinyt vastata näihin viesteihin, sillä henkilö oli laittanut minulle eston Facebookissa.

*  *  *  *  *

Olen useasti saanut kuulla olevani ”trolli” ja kaikenlaista muunlaista skeidaa, joita nettikeskusteluissa (tosin viime aikoina hieman vähemmässä määrin) on saanut kuulla kuka tahansa ei-USA-fani, mutta ex-puolueessani Kokoomuksessa saatuani syytteen varsin korkeassa asemassa olleelta henkilöltä täysin totisessa sävyssä olevani ”Putinin maksettu agentti” mainitessani seuraavasti: -”Sodissa on yleensä kaksi eri osapuolta, muistakaamme se”, olin täysin pöyristynyt.

Pelkoa ja propagandaa

Informaatiovaikuttamisen tarkoituksena on vaikuttaa kohdeyleisön havaintoihin, asenteisiin, arvoihin ja uskomuksiin ja siten mielipiteisiin, päätöksentekoon ja käyttäytymiseen. Viime kädessä tarkoituksena on saada kohdeyleisö myötämieliseksi omalle toiminnalle, mikä mahdollistaa poliittisten ja sotilaallisten tavoitteiden saavuttamisen. Samalla pyritään mm. horjuttamaan uskoa vastapuolen tuottaman tiedon sisältöön.5,7

TV on tehokas pelonlietsonnan väline. Kuva: Tomas13 | Cartoonmovement.com
Mediassa luodaan pelkoa ja viholliskuvia. Kuva: Tomas13 | Cartoonmovement.com

Nykyisin puhutaan paljon informaatiosodankäynnistä, jonka käsitteet ovat usein sekavia ja harhaanjohtavia.5 Puhuttiinpa informaatio-operaatioista, strategisesta kommunikaatiosta tai psykologisesta sodankäynnistä, sanat ovat vain uusia nimityksiä propagandalle.5,6 Toisen maailmansodan jälkeen propaganda oli terminä saanut negatiivisen merkityksen, joten todellisuutta pyrittiin kaunistelemaan semanttisin keinoin. Kuitenkin vastustajan toimista puhutaan usein yhä propagandana juuri sanan negatiivisen leiman vuoksi.7

Perinteisellä propagandalla on pyritty vaihtoehdottomaan binäärisyyteen, mustavalkoisuuteen, jossa hyvä ja paha on selkeästi määritelty ja jossa sota saa oikeutuksensa näiden välisessä taistelussa.5,8 Vihollinen esitetään murhanhimoisena, moraalittomana hyökkääjänä, jonka olemassaolo estää ”meidän” arvojemme toteutumisen.8 Useat kyselyyni vastanneista viittasivatkin nykyiseen uutisointiin juuri propagandana ja kirjoittivat sen luomista peloista ja ahdistuksesta.

Oma pelastukseni nykytilanteessa jossa elämme natsipropagandaan verrattavalle NATO-propagandalle alistettuina jopa valtion omistaman YLE.n taholta on juuri riittävä yleissivistys, jonka olen hankkinut, ja lähdekriittisyys, jota historian opiskelu [yliopistossamitä suurimmassa määrin on.  

Koen todellakin ahdistavana huomata, että oikeiston hallitsemassa EU-Suomessa rajoitetaan ja halveksitaan faktoja esittävien ihmisten sananvapautta (mm. kyseenalaistamalla heidän sanomisensa leimaamalla ”trolleiksi”) ja syötetään kansalaisille NATO:n takoitusperiä edistävää disinformaatiota nykyisessä määrin valtamedioiden (jopa verorahoitteisten) avulla.  Pahinta on mielestäni lööppien kautta sodalla ja ryssillä pelottelu, joka kohdistuu traumaattisimmin niihin, joilla ei ole suuremmin kykyä mediakritiikkiin; lähinnä lasten ja sotia kokeneiden vanhusten suojelemisen propagandalta luulisi kiinnostavan kaikkia, joilla empatiakykyä on.

*  *  *  *  *

En ole huomannut trolleja. Kaikki ovat olleet ymmärtääkseni aitoja ihmisiä. Siksi en usko uutisointiinkaan trolleista, vaan pidän sitä tarkoitushakuisena.

Uutisointi on luonut pelkoa ja ahdistusta. Samoin sananvapautta on rajoitettu tyrmäämällä keskustelu leimaamalla vastapuoli trolliksi.

Mielestäni mielipiteen ilmaisu alkaa olla erityisen ahdistavaa, tulee jopa pelot mahdollisista poliittisista vankileireistä. Kuitenkin olen koettanut jotain järjen hiventä vaikkapa huumorin avulla joihinkin paikkoihin ”työntää”.

*  *  *  *  *

Pöyristyttää, ottaa päähän. ”Toimittajat” ovat prostituoineet itsensä, lakkauttaneet ammattiylpeytensä ja etsikkaansa. On surullinen olo. Ja epävarma, kun on joutunut ymmärtämään kuinka paljon ja kuinka systemaattisesti meille valehdellaan.

Trollijahti propaganda on selvästi suunniteltu psykologisesti todella taitavasti leimaamaan ihmiset, jotka eivät niele virallista totuutta.

*  *  *  *  *

Olen lukenut aika säännöllisesti VTA fb -sivua, sillä olen ollut todella tyrmistynyt Suomen median toiminnasta ns. venäjätrolleja vastaan ja Ukraina uutisoinnista. Ukrainan tilanne ja se miten sitä on käsitelty Suomen ja ilmeisesti muunkin ns. ”lännen” mediassa on huolestuttavaa, suorastaan pelottavaa.
On uskomatonta miten totaalisest koko mediakentällä kautta linjan on omaksuttu kritiikittömästi ja suoraviivaisesti ”Länsi” vs. paha Venäjä -linja. Luokatonta ”journalismia”. Tiedonvälityksestä ei voi puhua kun tietoa tarkoituksellisesti pimitetään ja tarjoillaan manipulatiivisesti yksisuuntaista ja asenteellista agendaa.
Lisätietoa tilanteesta tuovat tai keskustelua laajentavat ja syventävät näkemykset leimataan ”trolleiksi”. Jopa Aleksanteri -instituutin johtaja leimasi tv -haastattelussa (liittyen Newsweek -juttuun) ao. henkilöt ’tunnetuiksi putinisteiksi’ ja antoi ymmärtää, ettei kukaan rehellinen, kunnon ihminen ole ’paha putinisti’. 

Mutta meitä tavallisiakin ’putinisteja’ , jotka haluamme tietää ja ajatella ja arvostella itse on vielä. Media tosin tuntuu tekevän kaikkensa, ettei olisi. Yhtenä räikeimpänä esimerkkinä YLE Kioskeineen ja trollijahteineen. Ja nyt myös venäjäksi. Mitä luulevat sillä saavuttavansa? Totuus ei kiinnosta, propagandamylly jauhaa.

Odotan sitä päivää kun koko kuva Ukrainasta tulee suuren yleisön tietoon. 

Viholliskuvien luominen, pelottelu ja manipulaatio on moraalitonta ja vaarallista.

Miksi Venäjä-trolleista ylipäätään keskustellaan?

Propagandan uusi tuleminen liittyi vahvasti Yhdysvaltojen kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen saavuttamaan sotilaalliseen ylivoimaan ja sodankäynnin muuttumiseen. Nykyiset sodat voidaan nähdä ”sotina terrorismia vastaan” tai ”uusina sotina”, jotka ovat kansainvälisiä poliisioperaatioita muistuttavia rankaisemissotia kansainvälistä järjestystä uhkaavia toimijoita vastaan (joissa poliisina toimii Yhdysvallat ja/tai Nato). Tällaiset sodat ovat hyvin riippuvaisia yleisestä mielipiteestä ja siten mediasta: sodan oikeutus voitetaan ihmisten mielissä ja sydämissä. Siksi sodalla pitää olla hallittavissa oleva julkisuuskuva, jonka kannalta on tärkeää sekä se, mitä ja miten asioita mediassa esitetään, että se, mikä jätetään esittämättä. Sodan julkisuuskuvan hallintaan ja luomiseen käytetään yhä enemmän aikaa, rahaa ja pr-ammattilaisten tukea.8

Kaikki maat suorittavat jonkinlaisia informaatio-operaatioita, mutta Yhdysvallat on etulyöntiasemassa edelläkävijän roolinsa ja Internet-palvelujen tuottajan asemansa vuoksi.9 Itse asiassa olemme jo pitkään olleet Yhdysvaltojen ja muidenkin länsimaiden informaatiovaikuttamisen kohteena. Sen voi havaita eri valtioiden erilaisena kohteluna uutisoinnissa.9 Esimerkiksi Yhdysvaltoja ja Venäjää koskevissa uutisissa maiden paikkaa ei voisi vaihtaa ilman että niiden tekojen merkitys muuttuu. Se, mikä on hyväksyttävää ja sallittua Yhdysvalloille, ei ole sitä Venäjälle. Ihmisten asenteet näitä maita kohtaan ovat siis erilaiset, eikä kyse suurimmalla osalla ole henkilökohtaisen kokemuksen kautta opitusta asiasta, vaan mediasta ja ympäröivästä yhteiskunnasta omaksutusta ajatusmaailmasta – ja juuri tämä on informaatio-operaatioiden tarkoituskin.

Putin ja syyllisyyden varjo Time-lehden kannessa. MH17-matkustakoneen tuhoutumista Ukrainan ilmatilassa on pian selvitetty vuoden ajan, mutta Time "tiesi" syyllisen muutamassa päivässä.
Putin ja syyllisyyden varjo Time-lehden kannessa. MH17-matkustakoneen tuhoutumista Ukrainan ilmatilassa on  selvitetty pian vuoden ajan, mutta Time ”tiesi” syyllisen muutamassa päivässä.

Yhdysvallat on onnistunut luomaan kuvan, jonka mukaan sen väkivaltaisen väliintulon politiikka on lähtökohdiltaan humaani ja edistää demokratiaa ja ihmisten vapautta. Syntynyt kuva on länsimaisten ihmisten mielissä niin vahva, ettei sitä häiritse edes tämän kuvan ilmeinen ristiriita todellisuuden kanssa. Todellisuudessa demokratiaa ei ole esimerkiksi Lähi-Idän maissa edistetty, vaan on suvaittu diktatuureja silloin kun ne ovat olleet Yhdysvalloille myötämielisiä, on vahvistettu milloin mitäkin etnisiä ja kulttuurisia valta-asemia ja maksimoitu Yhdysvaltojen saamat taloudelliset hyödyt. Punaisena lankana ei näytäkään olevan demokratia, vaan pikemminkin öljyn kitkaton kulku.8,10

Yhdysvaltain maailmanherruuden aikana kukaan muu kuin Yhdysvallat ei ole ollut oikeutettu käyttämään sotilaallista voimaa muuten kuin Yhdysvaltojen luvalla ja sen hyväksi tulematta leimatuksi terroristiksi tai sijoitetuksi ”pahan akselille”. Hyvän ja pahan vastaisessa taistelussa pahan olemus on vuoron perään sijoitettu yhteen mieheen, valtioon tai ryhmittymään informaatiovaikuttamisen eri menetelmiä käyttäen. Sotilaallisten väliintulojen oikeutusta etsittäessä politiikan ja sodan välinen ero on hämärtynyt ja vihollisten spektri laajentunut: Terrorismin vastaisen sodan oikeutuksen epäilijät ovat vaarassa joutua itse luetuksi terroristien joukkoon tai heidän tukijoikseen. Samalla ei pelkästään Yhdysvalloissa vaan kaikkialla maailmassa on kavennettu kansalaisoikeuksia, rajoitettu sananvapautta sekä lisätty tiedonkulun valvontaa.8

Sen myötä kun Venäjä on Putinin kaudella vahvistunut ja lisännyt sotilaallista ja taloudellista valtaansa sekä samalla haastanut Yhdysvaltojen maailmanherruuden, siitä on tullut Yhdysvaltojen turvallisuuden tämänkertainen suurin uhka.11 Tarvitsemme siis uuden pahan akselin ja jaon hyviin ja pahoihin, ”meihin” ja ”heihin”. Venäjä-trollit ovat ”heitä”, jotka uhkaavat ”meidän” oikeaa maailmankuvaamme. Tähän viittaa jo itse trolli-nimityskin: Siinä missä muiden valtioiden sosiaalisen median mielipidevaikuttajista puhutaan esimerkiksi sotilaina12, on Venäjän mielipidevaikuttajiin yhdistetty ennestään negatiivisella merkityksellä latautunut trolli-sana. Tällaiset terminologiset valinnat ovat jo itsessään informaatiovaikuttamista – tai siis vanhanaikaisesti sanottuna propagandaa – ja se on tehonnut ihmisiin. Kahtiajako tuntuu onnistuneen saamieni vastausten perusteella:

Mä itse olen joutunut poistamaan pari kaveria kokonaan, koska heille ei käynyt mun ”USA-vastainen” linkittelyni, jossa yritin tuoda esille sen yksipuolisen uutisoinnin, joka on selvästi länsimyönteistä. Mua on vihjailtu Venäjän trolliksi useasti, vaikka olen Helsingin kaupungilla töissä vakituisesti ma-pe. Pelkkä USAn vastustaminen tekee sinusta Venäjän trollin, mikä on mun mielestä absurdia.

Monesti olen lähtenyt ihan vartavasten väittelemään näiden ihmisten kanssa, koska en aio antaa heidän voittaa, koska tiedän oman mielepiteeni, ja pystyn sen hyvin perustelemaan. Yleensä ne trollit sitten on hiljaa jossain vaiheessa, kun eivät enää osaa väittää vastaan. Monesti suuttuvat ja poistavat kavereista tai muutenvaan lähtevät ovet paukkuen ja lupaavat etteivät ikinä enää palaa. Mua on väitetty myös rasistiksi ja vaikka miksi sen takia, kun en ole samaa mieltä joka asiasta kuin ”muut”. Yksi kaveri poisti mut kavereistaan sen takia esim.

Se mitä tästä on seurannut, on kahtiajako. Toiset kavereistani ymmärtää mua, mutta valitettavasti ehkä suurempi osa on sitä mieltä, että olen jotenkin hullu, tai ainakin kyseenalainen tyyliin ”mitä’ sulle on tapahtunut”. Se mitä mulle on tapahtunut on se, että olen alkanut ajatella omilla aivoilla, ja se on joillekkin liikaa. Joidenkin mielestä esim kusi on noussut päähän, joidenkin mielestä ”pönkitän omaa egoani”, tai jotain muuta aivan käsittämätöntä, mitä en itse edes osaa yhdistämään tähän.

Oon kuitenkin päässy jo niin pitkälle näissä keskusteluissa, että olen saanut ihmiset myöntämään, että he pelkäävät näitä uutisia, ja ne ahdistavat heitä, josta seuraa vastareaktio suuttuminen tai asioiden kieltäminen. Mä oon harrastanut tätä jo kuitenkin varmaan ehkä 10 vuotta tätä asioiden kyseenalaistamista täällä facessa, joten se vastaanväittäminen on jo vähän laantunut, mutta tää trolliksi syyttely on kyllä uutta.

Informaatiovaikuttamisessa tavallisten ihmisten esittämät mielipiteet vaikuttavat kansalaisiin usein paremmin kuin poliitikkojen puheet. Juuri tähän perustuu sosiaalisen median hyödyntäminen valtiollisessa informaatiovaikuttamisessa. Venäjä-trolleista on uutisoitu, mutta jätetty kokonaan huomiotta muiden valtioiden sosiaalisen median mielipideilmaston muokkaukseen perustamat joukot. Esimerkiksi Kiinassa jopa 300 000 ihmistä kirjoittaa työkseen viranomaisten toiveiden mukaisia viestejä nettiin.9 Ison-Britannian armeija taas on perustanut erityisen Facebook-sotilaiden yksikön, jonka tarkoitus on työllistää ainakin 1500 ihmistä.12 Israel perusti omat somejoukkonsa jo vuonna 2008.9 Vuonna 2011 kalifornialainen Ntrepid-yhtiö puolestaan teki kahden miljoonan euron arvoisen sopimuksen United States Central Commandin kanssa propagandatarkoitukseen kehitetystä ohjelmistosta, jonka avulla yksi henkilö voi hallita kymmentä erilaista verkkoidentiteettiä.13

Samoihin aikoihin Yhdysvaltain puolustusministeriön alaisuudessa toimiva, tulevaisuuden sotilasteknologiaa tutkiva DARPA-virasto (Defence Advanced Research Projects Agency) käynnisti ohjelman, jonka tarkoituksena on seurata ja tunnistaa viestien, ideoiden ja meemien leviämistä sosiaalisessa mediassa sekä tuottaa sinne automaattista sisältöä mm. itsenäisesti toimivien tietokoneohjelmien (bottien) avulla. Social Media in Strategic Communications -nimiselle ohjelmalle budjetoitiin 40 miljoonaa dollaria.14

Joissain saamissani vastauksissa tuodaan esiin median yksipuolinen keskittyminen Venäjään:

Sitä muuten ihmettelen, että puhutaan trollitehtaista Venäjällä. On joku salainen kerrostalo (niin salainen että Suomalainen toimittaja voi lähietäisyydellä seurata taloa). Jutuissa ei mainita sitä, kuinka paljon länsi tai pelkkä USA käyttävät väkeä ja rahaa propagandaansa. NSA:n budjetti lienee toista luokka kuin jonkun Venäjän trollitehtaan jos sellaista nyt edes on.

Venäjällä on osaamista edistyneeseenkin informaatiosodankäyntiin.15 Sosiaalisessa mediassa levinnyt Venäjä-myönteinen propaganda sen sijaan on kömpelöä9, eivätkä asiantuntijat ole voineet todentaa, toimiiko Suomessa Venäjä-trolleja.4 Valtioneuvoston viestintäjohtaja ja Suomen turvallisuuskomitean asiantuntijajäsen Markku Mantila itse asiassa toteaa, ettei Venäjä edes kohdista Suomeen tällä hetkellä informaatiosotaa, joskin vaikuttamista esiintyy, ja trollitehtaiden toimintaakin hän pitää lapsellisena.16 Miksi siis puhumme juuri Venäjä-trolleista ja kuka meistä loppujen lopuksi on joutunut informaatiosodan kohteeksi — ja kenen taholta?

Päätoimittajan kommentti

Suomalainen maantieteen professori ja geopolitiikan tutkija Sami Moisio on ollut kehittämässä toimivaa tutkimuksellista viitekehystä näidenkin Julia Junnon kirjoituksissaan esittämien prosessien tutkimiselle. Niitä voidaan lähestyä geopoliittisen kamppailun käsitteestä käsin. Jo 12 vuotta sitten ilmestyneessä Vilho Harlen & Sami Moision toimittamassa kirjassa Muuttuva geopolitiikka (Gaudeamus 2003) Moisio artikkelissaan ”Geopolitiikka kamppailuna” (ss. 93–109) esittää viimeisessä kappaleessa seuraavan kommentin:

”Lopuksi on vielä tähdennettävä sitä, että geopoliittisessa kamppailussa käytettävä retoriikka viittaa kahtaalle: geopoliittinen toimija ei ainoastaan tuota puhetta maantieteellisestä ympäristöstä, sen historiasta ja tulevaisuudesta ja pyri määrittämään sen sisältämiä käsitteitä omalla tavallaan, vaan hän tekee myös kuvauksia geopoliittisista vastustajistaan. Suomen EU-jäsenyyskamppailun aikana syntyneessä tutkimusmateriaalissa näkyy selvästi esimerkiksi se, että jäsenyyden aktiivisimmat kannattajat eivät ainoastaan pyrkineet kuvaamaan Venäjää uhkaavana valtiona, esittämään Suomea kylmän sodan kaudella yksin jääneenä rajamaana tai pelottelemaan albanisoitumisella. Tämän lisäksi he esittivät, että jäsenyyden vastustajat olivat menneisyyden miehiä ja naisia, jotka olivat seuranneet Kekkosen ulkopoliittisia linjauksia liian kauan tai olivat suoranaisia Neuvostoliiton tai Venäjän kätyreitä. Näin he pyrkivät esittämään vastustajansa itäsuuntautuneina ja arveluttavina geopoliitikkoina, heikentämään heidän kannatustaan ja lisäämään omia mahdollisuuksiaan suostutella yleisö oman politiikkansa tukijaksi.”

Juuri tästähän on kyse vielä tänäänkin.

Hesari kävi aikoinaan voimallisen geopoliittisen kamppailun Suomen EU-jäsenyyden puolesta, minkä jatkumona syntyi geopoliittinen kamppailu Suomen Nato-jäsenyydestä. Siinä syntyi Suomen ensimmäinen aito trollitehdas eli Nato-trollitehdas netti-Hesariin, jossa arkkitrolli Tavallisen maisterin alias Matti Ridanpään johdolla sovellettiin kaikkia Sami Moision yllä kuvaamia keinoja vastustajien nujertamiseksi.

Valtiollinen Ylekin liittyi joukkoon Lauri Kivisen ja Atte Jääskeläisen ohjastamana kehittämällä anti-Venäjä -trollausohjelman väitettyjä Suomessa toimivia Venäjän informaatiosotilaita vastaan. Pietarista löytyi ”trollitehdas”, mutta erotetun työntekijän mukaan ”trollaus” ei ollut suomenkielistä eikä Suomeen suunnattua. Tutkijat eivät ole toistaiseksi kyenneet kertomaan, toimiiko Suomessa ylipäätään Venäjän valtion rahoittamia ammattitrolleja.

Mutta ahkerasti leimakirvestä käyttämällä Ylekin on saanut kiihoitustyölle altistuneita vouhakkeita hyökkäämään vastenmielisin keinoin eri mieltä olevia vastaan.

Käynnissä olevassa geopoliittisessa kamppailussa valtamedia ja oikeistolainen poliittinen eliittimme pyrkii siis infosodan ja tekaistun trollijahtauksen keinoin edesauttamaan omia pyrkimyksiään USA-keskisen yksinapaisen maailmanjärjestyksen luomiseen. Tämä ”uusi” järjestys pitää sisällään finanssi- ja muiden suurkorporaatioiden vallan kasvattamista demokratian perusyksikköjen eli valtioiden kustannuksella. Ja kuten on nähty, tämä uusi vallankäyttö ei kaihda sotakoneenkaan käyttöä omien tavoitteidensa edistämisessä.

Viimeisimpiä esimerkkejä tästä geopoliittisesta kamppailusta oli Euroopan parlamentin äänestys TTIP-sopimuksesta. Siinä suomalainen suuroikeisto — demarieuroparlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri ja Liisa Jaakonsaari siinä mukana — antoi tukensa suurkorporaatioiden vallan kasvattamiselle.

Lähteet
  1. Brännare, S., Liekki, T-R. | Yle Uutiset (12.9.2014): Tutkija: Verkkosodan takana voi olla Pietarissa sijaitseva trollitehdas.
    http://yle.fi/uutiset/tutkija_verkkosodan_takana_voi_olla_pietarissa_sijaitseva_trollitehdas/7469539
  2. Aro, J. | Yle Uutiset (15.9.2014): Oletko joutunut Venäjän trolliarmeijan kohteeksi – kerro kokemuksistasi.
    http://yle.fi/uutiset/oletko_joutunut_venajan_trolliarmeijan_kohteeksi__kerro_kokemuksistasi/7470016
  3. Jantunen, S. (18.9.2014). Trolliarmeija, eli Venäjän informaatiopsykologinen sodankäynti. Random Thoughts -blogin vieraskynäkirjoitus. https://fmashiri.wordpress.com/tag/saara-jantunen/
  4. Junno, J. | Vastavalkea (3.7.2015). Trollijahti sananvapauden tyrehdyttäjänä.
    http://vastavalkea.fi/2015/07/03/trollijahti-sananvapauden-tyrehdyttajana/
  5. Huhtinen, A-M. | Niin & näin (2/2002). Informaatioajan sodankäynti – psykologinen vaikuttaminen. Esimerkkinä Natsi-Saksa ja Yhdysvallat (sivut 19–23).
  6. Siltala, H. (12.2.2015). Propagandan renessanssi eli keisarin uudet (v)aatteet. Blogikirjoitus. http://www.aacglobal.com/fi/blog/propagandan-renessanssi-eli-keisarin-uudet-v-aatteet/
  7. Eskelinen, V. (4/2012). Psykologinen vaikuttaminen venäläisessä sodankäyntiopissa. Kandidaatintutkielma. Maanpuolustuskorkeakoulu. http://www.doria.fi/handle/10024/84854
  8. Harle, V., Seppälä, T. | AGON, Pohjoinen tiede- ja kulttuurilehti (1/2003). Kuvasota – sodan ja sen kuvan muutos hierarkkisessa kansainvälisessä järjestelmässä (sivut 3–7).
    http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=35e04dd9-0577-4313-8629-55b7eaa390b7
  9. Järvinen, P.  | Helsingin Sanomat (28.1.2015). Kömpelö Venäjä havahduttaa meidät huomaamaan informaatiosodan. Kolumni. http://www.hs.fi/tekniikka/a1305922077786?jako=0f7513d71f6019addf62de8b7d4cfb54&ref=og-url
  10. Väyrynen, K. 2003. | AGON, Pohjoinen tiede- ja kulttuurilehti (1/2003). Humanitäärisen sodan ideologiasta (sivut 1–2). http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=35e04dd9-0577-4313-8629-55b7eaa390b7
  11. Aittokoski, H. | Helsingin Sanomat (9.7.2015). USA:n asevoimien tuleva komentaja: ”Venäjä on suurin uhka”. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1436414335317
  12. Ikkala, T. | Tekniikka & talous (2.2.2015). Armeija 2.0: Iso-Britannia värvää pataljoonallisen Facebook-sotilaita. http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2015-02-02/Armeija-2.0-Iso-Britannia-v%C3%A4rv%C3%A4%C3%A4-pataljoonallisen-Facebook-sotilaita-3258617.html
  13. Puolustusvoimat (2013). Psykologiset operaatiot. Teoksessa: Turvallinen Suomi – Tietoja Suomen kokonaisturvallisuudesta 2013 -verkkojulkaisu.
    http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/Erikoissivustot/kokonaisturvallisuus/Suomeksi/11/11.6/
  14. 14. Tarran, B. | Research.TM (22.7.2011). Darpa sees social media as new theatre of information war. http://www.research-live.com/news/government/darpa-sees-social-media-as-new-theatre-of-information-war/4005667.article
  15. Berger, H. | Maanpuolustuskorkeakoulu, Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos (Julkaisusarja 1 – Tutkimuksia 5/2010). Venäjän informaatio-psykologinen sodankäyntitapa terrorismin torjunnassa ja viiden päivän sodassa.
    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74117/berger-ven%C3%A4j%C3%A4n_informaatio-psykologinen_sodank%C3%A4yntitapa.pdf?sequence=1
  16. Vainio, J. | Satakunnan Kansa (26.4.2015). Viranomaiset varautuvat Venäjän infosotaan – Suomeen perustettiin iskuryhmä. http://www.satakunnankansa.fi/Kotimaa/1194976509470/artikkeli/viranomaiset+varautuvat+venajan+infosotaan+suomeen+perustettiin+iskuryhma.html

.

Tallenna

2 KOMMENTTIA

  1. Miten voi selittää Internetin vaihtoehtomedian, riippumattomien journalistien ja tavallisten ihmisten maailmankuvan ja uutisoinnin täydellisen vastakohdan massamedialle? Siinä kun massamedia kuvaa Venäjän uhkaksi ja syypääksi Ukrainan tilanteeseen ja esittää islamistit uhkaksi länsimaille, Internetin media tuo esiin NATO-laajentumisen, Yhdysvaltain sodat ja hallitusten epävakauttamispolitiikan (mm. GONGO-, BINGO- ja PANGO-järjestöjen kautta) ja länsimaiden sekä niiden arabiliittolaisten tuen islamistijärjestöille. Tarjotut uutiset ja maailmankuvat eivät voisi olla erilaisempia! Selkeästi Internetin median lukijalle paljastuu että massamediamme ei suinkaan tarjoa puolueetonta maailmankuvaa, vaan sillä on uutisoinnissaan agendat.

    Suuri yleisö ei tiedosta, että massamedian uutistarjonnan tarkoitus ei ole tiedonvälitys vaan mielipiteiden ohjaus. Suomen massamedia melkoisen avoimesti tukee NATO-jäsenyyttä ja Euroopan Unionia. Ei ole kovin vaikea ymmärtää, millaisia henkilöitä agendan omaava massamedia ottaa töihin: työnhakijoiden asenteiden täytyy tukea kyseisen median linjaa. Seurauksena tästä linjasta on propagandistinen media: äänekkäin trolliarmeija on todellakin maksettuja kirjoittajia: oma massamediamme. Ja tilanne on sama joka maassa: massamedia tukee aina vallanpitäjien linjaa! Tämä on suuressa ristiriidassa sen kanssa, että demokratiassa massamedian pitäisi nimenomaan suhtautua kriittisesti vallanpitäjiin, olla vallan vahtikoira eikä sen sylikoira.

    Suurvaltojen halu manipuolida mediaa on sellainen itsestäänselvyys etten halua siihen tässä paljon puuttua. Uutisia valtioiden toimistojen ja hallinnon harjoittamasta propagandasta on vaikka kuinka paljon. Joidenkin valtioiden toimistojen toimenkuvaan suorastaan kuuluu propaganda. Kyllä: suurvallat harjoittavat propagandaa. Jos taas halutaan hakea niitä Venäjän asiamiehiä, heitäkin on aina ollut syntyperäisissä suomalaisissa: eiköhän suomettumisen aika ole meille kaikille tuttu. Aivan samoin löytyy niitä natottajia ja bilderbergiläisiä, jotka ajavat länsimaiden globalistien asiaa. Ei siinä mitään uutta, ja näin tulee aina olemaan. Mutta kun media tekee tästä osan uhkakuvia luovaa kampanjaansa, kyseessä on propaganda mediassa. Propagandan olemassaolo tuleekin paljastaa kansalaisille, mutta asiallisesti eikä osana uhkakuvia luovaa asenteellista kampanjaa.

    Massamedian propaganda on minusta paljon surullisempaa kuin valtion harjoittama propaganda. Kun massamedia on propagandistinen, kansalaiset menettävät mahdollisuutensa pitää hallintonsa kurissa. Ikävimmillään, se johtaa siihen että hallinto voi manipuloida propagandalla kansan uskomaan luotuihin uhkakuviin ja suostumaan hyökkäyssotaan, tai tukemaan hyökkäyssotaa.

  2. Hei! Tuli tästä hyvästä artikkelista mieleen yksi juttu reserviläiskirjeestä, kävin intin viitisen vuotta sitten ja olen käynyt kertaamassakin kahdesti (viimeksi lokakuussa), mutta kun sain reserviläiskirjeen niin mitään sijoitusta ei ollut. Ikäni puolesta minun ei pitäisi kuulua mihinkään nostoväkeen koska olen 27. Liityin Venäjän trolliarmeija -facebookryhmään vuodenvaihteessa. Voiko se vaikuttaa, vahditaanko meitä? En laita oikeaa nimeäni tähän sillä en halua tulla leimatuksi eikä näistä reserviläiskirjeen sijoituksista pitäisi puhua. Asia vain mietityttää.

JÄTÄ VASTAUS