Kaksi innostunutta ja kirpputorialasta kiinnostunutta, iloisella ja positiivisella asenteella ja korkealla työmoraalilla varustettua työtöntä pääsee nyt siivoamaan kirpputorin vessoja ja keittämään kahvia. Työhön kuuluu lisäksi ihan kaikki kirpputorityö myös iltaisin ja viikonloppuisin. Palkkaa ei tietenkään makseta.

Tällaiseksi on mennyt ilmoittelu avoimista työpaikoista TE-palvelujen omilla sivuilla. Laitetaanpa tästä vielä ihan kuva:

Näyttökuva työpaikkailmoituksesta.
Näyttökuva työpaikkailmoituksesta.

Näihin ”työpaikkoihin” tuskin on tungosta, joten seuraavaksi yrittäjä varmaankin valittaa iltapäivälehdissä työttömien laiskuutta ja tukien ylenpalttisuutta.

Kyseessä on ihan tavallinen yksityisen yrittäjän kirpputori, joten TE-toimisto on ruvennut välittämään palkatonta työvoimaa yksityisille. Tällä kertaa palkatta tehtävää työtä kutsutaan työhön valmennukseksi.

Näitä nimikkeitä on paljon, mutta kaikissa on aina sama periaate. Työ on täyttä työtä, mutta siitä ei makseta palkkaa. Työtön saa pelkän työttömyysetuutensa, joten valtio subventoi työnantajia maksamalla työntekijöille niukan elatuksen. Yrittäjä kerää työpanoksesta saatavan hyödyn ja saa kunniaa aktiivisena työllistäjänä. Hän nostaa osaltaan Suomen nousuun luomalla työpaikkoja.

Ensin ajattelin, että TE-toimisto ei tunne omaa terminologiaansa, mutta Finlexiä tukimalla huomasin olevani väärässä. Kyllä työvalmennus on sittenkin olemassa, vaikka jo 1.1.2013 työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettiin työkokeiluksi. Työvalmennus on tässä nimikeviidakossa ihan oma terminsä ja se löytyy julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:stä:

Työ- ja elinkeinotoimisto voi tarjota henkilöasiakkaalle valmennusta:

1) työn hakemisessa (työnhakuvalmennus);

2) ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä (uravalmennus); ja

3) työhön sijoittumisessa ja työpaikalla suoritettavassa koulutuksessa (työhönvalmennus)

Palkatonta työtä teetetään siis kuntouttavan työtoiminnan lisäksi työkokeiluna, työnhakuvalmennuksena, uravalmennuksena ja työhönvalmennuksena. Saattaa näitä termejä olla vielä lisääkin, mutta jo tämä riittää kertomaan viranomaisten nokkeluuden uusien sanojen keksimisessä. Palkattomalla työllä on monta nimeä, vaikka helpointa olisi sanoa kaikkiea palkatta tehtävää työtä ihan vain palkattomaksi työksi. Kela tukee työhönvalmennusta järjestävää työnantajaa myös taloudellisesti, mutta summa jätetään häveliäästi kertomatta Kelan sivulla.

Uskooko joku ihan tosissaan tämänkään kirpputoriyrittäjän koskaan palkkaavan ketään? Ei palkkaa niin kauan kuin palkattomia lähetetään hänelle jatkuvalla syötöllä TE-toimistosta ja Kela maksaa siitä työnantajalle. Vain hullu maksaa palkkaa, kun saa ilmaistakin työvoimaa. Jos joku kieltätyy tästäkin tarjotusta ”työstä”, niin seurauksena on tuen menettäminen ja päätyminen alennetulle toimeentulotuelle.

Työelämä on vakavasti sairas. Palkkatyötä ei ole eikä tule, koska valtio omalla lainsäädännöllään kehittelee koko ajan uusia palkattoman työn nimikkeitä. Kaikkea tätä humpuukimaakarointia kutsutaan hurskaasti työllistämiseksi ja poliitikot, työnantajat ja media haukkuvat työttömät laiskoiksi työn vieroksujiksi, kun palkaton työ ei kiinnosta.


Sakari Timonen on oikeustieteen kandidaatti ja sosionomi, jonka blogi on osoitteessa sakutimonen.com

 

5 KOMMENTTIA

  1. Olen pitkälle samaa mieltä Sakari Timosen kanssa.

    Esimerkiksi Tampereen yliopisto (so. valtio) maksaa tieteenalayksikköjensä kautta työnantajille 1 100 e/kk harjoittelutukea jos työnantaja ottaa tohtori-tason opiskelijan työharjoitteluun (Kelan määrittämällä vähimmäispalkalla 1 164,75 e/kk).

    Timosen kuvaama ilmiö perustunee siihen että hallitus uskoo Suomen Pankin laatimiin laskelmiin siitä kuinka ilmainen työ tuottaa pilvin pimein kilpailukykyämme ylläpitäviä monialaosaajia ja kasvattaa Suomen bkt:ta kuudessa vuodessa 11 miljardilla eurolla.

    Viis siitä että kilpailukykymme on kv. mittauksissa jatkuvasti ollut hyvä. Bkt:kaan ei kerro kuka tienaa, se kertoo vain että joku tienaa (tai ottaa velkaa).

    Tarinataloudessa ei ilmeisesti ole käyttöä sellaisille sanoille ja sanonnoille, jotka kuvaisivat asiain todellista tilaa (ja pilaisivat hyvän tarinan).

    • Jep, BKT:n kasvu nimenomaan kertoo sen että joku ottaa velkaa. Tienatahan (saada rahapalkkaa) ei voi, ellei joku ole ottanut ensin lainaa pankista. Raha kun ei synny tienaamalla, vaan pankista lainaamalla.

  2. Nämä kaikenmaailman työhakuvalmennukset, uravalmennukset ja aktivointiryhmät ovat suurinta typeryyttä ikinä. Mitä ihmettä Suomi muka siitä hyötyy, jos yksi työnhakija näyttää kimaltavammalta kuin muut? Ei yhtään mitään! Ainoa joka tästä hyötyy, on nämä kouluttajat ja kurssien vetäjät, joita onkin pilvin pimein kunnat ja TE-toimistot värvänneet tekemään tätä täysin turhaa päiväkerhojärjestelmäänsä.

    Suomen talous alkaa hyötymään vasta, kun ihmiset saavat oikeata rahapalkkaa. Vain sellaisilla ihmisillä on mahdollista ostaa palveluita ja tuotteita. Nyt meillä on lähemmäs miljoona suomalaista köyhää, joilla ei ole mahdollisuuksia ostaa kuin ruoka, sähkö ja maksaa asumiskustannuksensa. Monet tarvitsevat siihenkin tukea.

    Koska yksityiset yritykset eivät pysty näitä ihmisiä tällä hetkellä palkkaamaan, valtion pitäisi uskaltaa luoda rahaa ja palkata työttömät töihin. Yhdysvallat ja Saksa ovat molemmat kukistaneet jättityöttömyytensä samoin keinoin. Kun valtio loisi itse rahan, se ei edes velkaantuisi tästä operaatiosta mihinkään.

    Seuraisiko siitä sitten inflaatiota? Tuskin! Yhdysvallat loi juuri kuuden vuoden aikana 4,5 tuhatta miljardia (4,5 biljoonaa) dollaria rahaa kuuden vuoden aikana, piristääkseen taloutta (vertaa: Suomen budjetti on reilun 50 miljardia euroa). Tämä raha luotiin ilman että kukaan teki mitään tuottavaa työtä. Vaikka niinhän se pankeissa yleensä luodaankin: lupaamalla maksaa takaisin lainat saadaan. Ja kyllähän se taloutta piristikin! Rahanluonnin ansiosta USA:n talous porskuttaa paremmin kuin Euroopan, missä olemme päinvastoin kiristäneet rahahanoja. Nykyään monet taloustutkijat ovat sitä mieltä, että rahan tarjonnan lisääntyminen sinällään ei edes kasvata inflaatiota, ellei tavaroista ja palveluista ole puutetta (rahaa on, mutta ei mitä ostaa).

    Muutenkin, bruttokansantuotteestahan sen näkee, kuinka paljon pankit ovat rahaa luoneet. Vuosina 1975 – 1985 Suomen BKT asukasta kohden kasvoi noin 300%, 1985 – 1995 kasvua oli noin 100% ja 1995 – 2005 noin 50%. Kuten tuosta näkee, Suomen talouskavu on siis jatkuen hidastunut, mutta rahaa on luotu valtavasti lisää kymmenen vuoden aikana. Tuskin se Suomea ainakaan haittaisi, jos valtio ottaisi ja loisi lisää rahaa, työttömät työllistääkseen. Päinvastoin, piritysruiskehan se taloudelle olisi! Mutta kun ei uskalla: ne kansainväliset pankkiirit sanoo että rahan luonti kuluu pankeille, jotka tekee sillä voittoa itselleen ja velkaa muille.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here