EU perustettiin Rooman sopimuksella vuonna 1957 nimellä ”European Economic Community” (EEC). Sitä oli edeltänyt hiili- ja teräsyhteisön perustaminen. Perustajamaat olivat Ranska, Italia, Saksa, Hollanti, Belgia ja Luxemburg.

EEC:n tunnuslause oli ”ei koskaan enää sotaa Eurooppaan”, millä tarkoitettiin erityisesti sotaa Ranskan ja Saksan välillä. EEC:n suosio lisääntyi nopeasti, ja vuoteen 1995 mennessä siitä oli muodostunut 12 demokraattisen maan yhteisö. Tähän unioniin liittyivät myös Suomi, Ruotsi ja Itävalta vuonna 1995. Tämän jälkeen EU:n laajentuminen onkin ollut liian nopeaa. Vuonna 2004 unioniin liittyi 10 uutta maata. Suurin osa niistä oli entisiä kommunistimaita, joiden talous, ihmisoikeudet ja demokratia eivät olleet riittävän kehittyneitä. Bulgaria ja Romania tulivat jäseniksi vuonna 2008 ja Kroatia vielä sen jälkeen.

Suomessakin asetettiin suuria toiveita EU:hun. On kuitenkin käynyt toisin kuin toivottiin. Unionista on muodostunut kriisiunioni: velka-, työttömyys- ja räyhäunioni.

Velkaunioni

Rahaliitto EMU:a muodostettaessa asetettiin tiukat säännöt: julkinen velka ei saanut ylittää 60 prosenttia eikä budjettivaje olla yli kolme prosenttia bkt:sta. Alusta lähtien sääntöjä rikottiin. Italian ja Belgian velkasuhde oli noin 100 %, mutta maat otettiin mukaan, kun ne olivat perustajajäseniä.

Tällä hetkellä EU:sta onkin muodostunut velkaunioni, kun sen jäsenmaiden keskimääräinen velka on 92 % bkt:sta. Velkaantuneimpia ovat Kreikka, Italia, Portugali, Irlanti ja Begia, joiden kaikkien velkasuhde ylittää 100 %. Ranska ja Espanja kolkuttelevat 100 prosentin rajaa, ja Saksankin velkasuhde on 79,7 %.

Selvää on, ettei unioni voi kauan elää tuollaisella velkamäärällä, kun inflaatiokaan ei yhtään kevennä velkataakkaa. Monen muunkin maan kuin Kreikan lainoja on leikattava. Myös yhteisvastuu veloista on kiellettyä, mutta niin vain EU on pelastamassa Kreikkaa.

Työttömyysunioni

EU:sta on myös muodostunut työttömyysunioni. Virallinen työttömyysaste on 11,1 %, ja Suomi on suurin piirtein keskikastia. Pahimpia työttömyysmaita ovat Kreikka, Espanja ja Portugali, joissa työttömyys on noin 25 %.

Suurin ongelma on nuorisotyöttömyys. Espanjan ja Kreikan nuorista työttömiä on noin 50 % eli joka toinen. Suomen virallinen työttömyys nuorten osalta on 22,8 %, eli suunnilleen EU:n keskiarvossa. Saksan nuorisotyöttömyys on vain 7,1 %, ja itse uskon, että tämä on pitkälti Saksan tehokkaan ammatillisen koulutuksen tulos. Koulutus Saksassa perustuu lähinnä oppisopimuskoulutukseen, jossa yritykset
ovat vahvasti mukana.

Rauhanunionista räyhäunioniksi

Rauhan tila jatkui Euroopassa 70 vuoden ajan. Nyt EU on yhteisellä ulkopolitiikallaan sotkeutunut pahasti Ukrainan kriisiin Venäjä-vastaisilla pakotteilla. Juuri kukaan ei nyt puhu rauhasta, vaan lähes kaikki EU-maat
vain lisäävät puolustusmäärärahojaan.

Oma käsitykseni on, että EU:n pitäisi päästä irti pakotteista mahdollisimman pian, sillä ensin pitäisi saada Ukrainan sisäinen tilanne jonkinlaiseen hallintaan. Ukraina ei ole koskaan ollut oikeusvaltio, ja todellisuudessa erilaiset klaanit johtavat maata. Ukraina on jo konkurssissa, joten maan sisäiseen kehittämiseen pitäisi nyt kiinnittää päähuomio. Turha sinne on vain kantaa rahaa säkkikaupalla, sillä rahat uppoavat vain oligarkien pohjattomaan pussiin eivätkä koidu kansan hyväksi.


Mikko Elo on porilainen valtiopäiväneuvos.

6 KOMMENTTIA

  1. Nämähän ne ovat EU:n keskeiset piirteet; velkaisuus, työttömyys ja sotaisuus.

    EU oli keskeisenä katalyyttinä assosiaatiosopimuksineen synnyttämässä Ukrainan kriisiä. Kun Ukrainan hallinto katsoi Venäjän tarjouksen maalleen edullisemmaksi, tartuttiinkin likaisiin keinoihin. Yhteistyössä USA:n ja CIA:n kanssa juoniteltiin Ukrainaan valtiojohdon vaihto aseellisen sekaantumisen keinoin, jonka jatkoksi istutettiin maan johtoon nukkehallitsijaksi oligarkki Petro Poroshenko.

    Entiset vallassaolijat eli Alueiden puolue ja kommunistit hajotettiin ja kiellettiin, jonka jälkeen ”länsimaiset arvot” olivatkin voimissaan. Samalla luotiin EU:lle pysyvä ruokintapesti Ukrainan ylläpitämiseksi, USA:n korjatessa Ukrainan tosiasiallisella haltuunotolla mahdolliset saatavissa olevat hyödyt. EU:n rahanieluna Ukraina tulee olemaan vähintäänkin Kreikan veroinen.

    EU:n luopuminen rauhanprojektistaan sinetöitiin suostumalla USA:n ajamiin Venäjän vastaisiin talouspakotteisiin. EU:n jäsenvaltioista moni – myös Suomi – on käytännössä tukenut ja myös materiaalisesti avustanut Poroshenkon sotapolitiikkaa Itä-Ukrainaa vastaan. Ja infosotaan Venäjää vastaan käytiin koko länsimedian voimalla.

    EU on sekä aatteellisesti että taloudellisesti konkurssitilassa.

  2. Ikävä, että yleensö kirjoitetaan vain JULKISESTA VELASTA, kuten tässäkin. Se ei anna oikeaa kuvaa.

    Euroopan Unioni kiinnittää huomiota vain julkiseen velkaan, koska Euroopan Unioni voi säädellä ainoastaan valtioiden budjettia. Yksityiseen velkaan, eli kotitalouksien ja yritysten velkaan ei juuri huomiota kiinnitetä koskaan, kirjoituksissa tai puheissa. Kuitenkin, julkinen velka on yleensä pienempi kuin yksityinen velka. Jotta kansantalouden tilanne saataisiin selville, pitää huomioon ottaa molemmat, eli kokonaisvelka!

    Eurostat on se taho joka pitää virallisia Euroopan Unionin tilastoja. Valitettavasti linkit sen tilastoihin ovat jatkuvassa muutoksessa (jostain kumman syystä) ja vanhat linkkinit ovat taas lakanneet toimimasta. Mutta tällainen oli tilanne 2011 – 2012 (julkisen velan tilasto vuodelta 2012, yksityisen vuodelta 2011), muutamien maiden osalta:

    Kokonaisvelka, prosenttia bruttokansantuotteesta (Eurostat-tilasto):
    Irlanti 401,0% (Irlannilla ei mene hyvin, Katainen!)
    Portugali 330,5%
    Kreikka 290,3%
    Alankomaat 288,9
    Tanska 283,6% (ei euro-maa)
    Espanja 270,7%
    Ruotsi 254,7% (ei euro-maa)
    Italia 245,5%
    Ranska 223,3%
    Suomi 201,7%
    Saksa 190,3%

    Maat joilla pelkästä julkisesta velasta keskustellessa näyttäisi menevän hyvin, ei enää menekkään kun yksityinen velka otetaan huomioon. Esimerkiksi Alankomaat onkin Euroopan velkaantuneimpia maita, sen ykstyinen velka oli 224% bruttokansantuotteesta. Myös Suomi nousee listalla rivakasti, koska Suomessa yksityinen velka on suurempi kuin esimerkiksi Italiassa tai Kreikassa.

    Yksityinen (kotitaloudet ja yritykset) velka, prosenttia BKT:sta (Eurostat-tilasto), vuonna 2011:
    Irlanti 280,7%
    Portugali 223,0%
    Tanska (ei-euromaa) 237,5%
    Alankomaat 223,7%
    Ruotsi (ei-euromaa) 216,3%
    Espanja 202,2%
    Suomi 153,1%
    Belgia 142,9%
    Ranska 139,4%
    Viro 132,3%
    Italia 126,2%
    Kreikka 125,0%
    Saksa 109,1%

    Kotitalouksien velka 2012, prosenttia kotitalouden vuoden tuloista (OECD:n tilasto):
    Tanska 317% (ei euro-maa)
    Alankomaat 287%
    Irlanti 217%
    Sveitsi 199% (ei euro-maa)
    Australia 197% (ei euro-maa)
    Espanja 167%
    Kanada 163% (ei euro-maa)
    Portugali 156%
    Iso-Britannia 156% (ei euro-maa)
    Espanja 141%%
    Japani 127% (ei euro-maa)
    Suomi 123%
    USA 114% (ei euro-maa)
    Kreikka 109%
    Saksa 95%
    Italia 92%

    Kaikki länsimaat ovat erittäin velkaantuneita. Mikä ei ole ihme, koska länsimaat luovat paljon rahaa, ja kaikki raha luodaan velkana. Toisinsanoen, kun ihmiset, yritykset ja julkiset yhteisöt menevät pankkitiskille, ja LUPAAVAT maksaa lainansa takaisin, pankki luo rahaa (ja samalla velan). Entisissä Neuvostoliiton blokin maissa velkatilanne on paljon helpompi, koska siellä ei ollut pankkeja luomassa velkarahaa, tosin muutama maa siitäkin blokista on reilun 20 vuoden itsenäisyytensä aikana onnistunut jo velkaannuttamaan itsensä pahasti.

    Niin ja sellainen pointti vielä, että valtiot voivat päästä irti veloistaan, leikkaamalla menojaan ja nostamalla tulojaan – jolloin niille jää rahaa millä voi maksaa velkaa pois. Mutta se siirtää velkataakan yksityiselle puolelle (kotitalouksille ja yrityksille) jotka joutuvat maksamaan ne lisääntyneet verot ja maksut, eivätkä saa tukia ja julkisia palveluita kuten ennen. Kokonaisvelka ei juuri supistu kun valtio vähentää velkataakkaansa: se siirtyy yksityiselle puolelle joka joutuu ottamaan lisää velkaa korjatakseen huonontunutta tilannettaan! Mikäli yksityinen puoli ei pysty ottamaan uusia lainoja, se tarkoittaa sitten laskusuhdannetta, kun rahan määrä taloudessa supistuu (kyllä, raha lakkaa olemasta kun velka maksetaan takaisin pankkiin): laskusuhdannehan on rahan määrän supistumista taloudessa. Laskusuhdanteen aikaan on siis paha virhe maksaa velkoja takaisin pankille. Ennen EU-aikaa lamat (pahat laskusuhdanteet) lopetettiin ottamalla lisää lainaa (eli elvyttämällä) jolloin rahan määrä taloudessa kasvoi.

  3. Venäjän valtion velka on alle kaksikymmentä prosenttia BKT’sta ja siellä on suuret vielä käyttämättömät luonnonvarat, ehkä tämän pallon suurimmat, jotka ovat aika rajalliset. Mahtaako olla syy tähän voimakkaaseen ”länsilaajentumiseen” jolla yritetään saada Venäjä ”polvilleen” ja työkaluna käytetään nyt EU-maita. USA käy kauppaa Venäjän kanssa kuten ennenkin jopa kasvavalla volyymilla. Miten meidän johtajat on saatu suostumaan näin yksipuolisiin pakotteisiin on käsittämätöntä tyhmyyttä.

    Ja lisää on tulossa. TTIP sopimuksen hyödyt ovat täysin kuvitteellisia niin kuin olivat EU ja EMU jäsenyyksien laskelmatkin. Vai kuvitteleeko joku että ameriikan köyhdytetty keskiluokka alkaa ostamaan euroopasta tavaroita pilvin pimein. Eivät osta. Heillä on vaikeuksia saada irti lähelläkin tuotettuja tavaroita. Keskiluokkaa siellä ei juuri enää ole, elintasonsa on jossain 70-luvun alun tasolla. On vain prosentti rikkaita, 0,1% oikein rikkaita ja loput köyhtymään päin. Sama suunta on otettu meilläkin. Köyhdytettäviä pannaan parhaillaan prosessikaavioon ja näyttävät olevan niitä samoja kuin ennenkin.

    Hätä velasta Suomessa tarkoittanee sitä, että tulevaisuudessa on tultava toimeen ilman rahaa. Nimittäin, tässä raha- ja talousjärjestelmässä velan poismaksu hävittää myös rahan. Se poistuu kierrosta. Uutta syntyy vain velaksi. Kun velkaan lisätään vielä korko, on rahaa lainattava koko ajan enemmän, että velat voidaan maksaa takaisin korkoineen, muuten talous sakkaa. Ei siis ihmetellä koko ajan kasvavaa velkaa. Se on sisään rakennettu tähän raha- ja talousjärjetelmään. Voittajia ovat ne joilla on oikeus rahaa luoda.

    Huonompi juttu on, että tässä käy (on käynyt) kuten pyramidipeleissä aina käy, tapahtuu ”kyllästyminen”. Uudet velanottajat loppuvat ja vanhat ovat jo täynnä velkaa. Ja vielä, pyramidipeli keskittää varallisuuden pyramidin terävälle huipulle.

    Politikot ovat keksineet mielestään oivan ratkaisun. Kun yksityiset eivät voi pitää enää peliä pyörimässä valtio lainaa rahaa, samasta lähteestä tietenkin. Nämä lainat maksetaan verovaroista, siksi veroja on korotettava jatkuvasti. Pahempi juttu, tuo yksityinen lainaaja ja veronmaksaja ovat sama henkilö. Hänen köyhtymisensä kasvaa potenssiin kaksi.

    Elämme ajassa, jossa voitot ovat yksityisiä ja tappiot yhteisiä. Laajemmin se näkyy jatkuvina pankkiirien tukipaketteina joita myös kreikaksi joskus kutsutaan. Kotoisammin se näkyy vaikkapa Talvivaaran kaivostoiminnassa.

    • ”Hätä velasta Suomessa tarkoittanee sitä, että tulevaisuudessa on tultava toimeen ilman rahaa.”

      Kiinassa ja Intiassa on vielä paljon ihmisiä joilla ei ole velkaa ja paljon omaisuutta joka ei ole vielä velan vakuutena. Ja kyllä meillä länsimaissakin pystytään velkaantumaan vielä lisää, Suomessakin. Mutta talouskasvua velkaantuminen kyllä tietysti haittaa: talouskasvuahan tapahtuu vain velan kasvun myötä, kun rahaa luodaan lisää. Ja velkaiselle uusien lainojen ottaminen hankaloituu.

      Se tulevaisuus että rahajärjestelmä muuttuisi, voi olla vielä vuosikymmenten päässä. Sitä ennen vain talousongelmat jatkuu, työttömyys ja köyhyys lisääntyy.

      Veikkaan, että jossain vaiheessa keskuspankit alkavat antamaan anteeksi velkoja, ja vain hävittävät valtioiden velkakirjoja, joita valtiot eivät pystyisi lunastamaan enää takaisin. Silloin tietysti myönnetään, että rahaa voi painaa noin vain, ilman että on omaisutta joka olisi velan vakuutena, tai edes lupausta maksaa lainat takaisin. Siinä vaiheessa joku (uhkarohkea) populisti kysyy, miksi emme vain rahoittaisi valtiota, sen sijaan että valtio ottaa lainaa.

  4. Tulihan tästä vielä pakolaisunionikin. Onneksi asuntoja alkaa vapautua pakolaisten käyttöön kun eläkeläisiltä jäädytetään indeksit ja poistetaan asumistukia vuokrien noustessa 10-20% vuodessa.

    Ihmeen vähän puhellaan pakolaisuuden syistä julkisuudessa. Joku ne on päätöksillään aiheuttanut. Mahtaa olla taas niitä juttuja joille ei ole vaihtoehtoja. Turha puhella.

  5. Kun EU:ssa kaikki on ns. päin pershettä, niin mikä tällaista unionia sitten pitää koossa?
    Ei ainakaan kansalaisten edut.
    No, me tiedämme: pankkiirimafian tiukat kahleet, joita ei olla valmiita rikkomaan, toistaiseksi.
    Ja tämä länsimaiden puoluedemokratia on rahaeliitin hyvä työkalu, jolla valta otetaan pois kansalta. Se mahdollistaa tilanteen jossa vähemmistö hallitsee enemmistöä kun asioita ei alisteta kansanäänestysten alle. Koko ajan tehdään päätöksiä, joita kansan enemmistö vastustaa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here