JOITAIN VIIKKOJA sitten kolme keski-ikäistä ahvenanmaalaista naista keskusteli maailman tilasta ja Venäjän uhasta. Yksi heistä kysyi mitä toiset aikoivat tehdä kun ryssä tulee? Yksi kertoi, että hänellä on sukulaisia Ruotsissa, jotka olivat luvanneet ottaa hänet vastaan. Toinen ei tiennyt mitä hän hän tekisi, hänellä kun ei ollut ketään jonka luokse paeta… Tuttavani, joka sattui kuulemaan tuon keskustelun, ei voinut olla kysymättä naisilta, että uskovatko he todella venäläisten hyökkäävän Ahvenanmaalle. He vastasivat, että niinhän lehdissä kirjoitetaan!
Miksi ihmeessä lehdissä kirjoitetaan niin? Miksi meitä uhataan Putinin Venäjällä? Miksi sodalla uhkaaminen on kiihtynyt viimeisten puolentoista vuoden aikana?
Poikani on opiskellut viimeisen vuoden USA:ssa. Pääsiäisen aikoihin meillä oli pitkä keskustelu hänen kokemuksistaan tuossa suuressa maassa. Hän oli sattunut saamaan sulkapallon silmäänsä ja joutunut kääntymään paikallisen sairaalan puoleen. Lääkäri katsoi hänen silmäänsä ja antoi joitain tippoja sekä 1200 dollarin laskun. Parin tunnin kuluessa hänen näkönsä palautui ennalleen, ja annetut tipat osoittautuivat vääränlaisiksi.
Poikani mielestä tämä oli hyvä esimerkki siitä, mitä amerikkalainen demokratia ja vapaus käytännössä tarkoittavat. Se tarkoittaa yritysten loputonta vapautta käyttää taloudellisesti hyväkseen ihmisten hädän- tai huolenalaista tilaa. Kaikki mahdolliset tuotteet ja palvelut, joita ilman ihmiset eivät voi käytännössä olla tai joita he hädässään tarvitsevat, ovat erittäin kalliita. Tämä koskee muun muassa niin terveydenhoitoa, nettiyhteyksiä kuin yliopisto-opintojakin. Hänen yliopistonsa vuosimaksut ovat nousseet viime vuosina 20 000 dollarista 40 000 dollariin, sillä ihmiset ovat valmiita maksamaan melkein mitä tahansa taatakseen lapsilleen hyvän toimeentulon.
Kerrotaan myös siitä, miten monet kaupungit ovat ajautuneet konkurssiin, koska poliisit ja palomiehet ovat turvallisuuteen vedoten vaatineet itselleen sellaisia palkkoja, etteivät yhteisöt ole enää pystyneet niitä maksamaan. Samaan aikaan USA:ssa on poikani mukaan tuhansia TV-kanavia, jotka kaikki pyrkivät täyttämään eetterin mainostajia ja katsojia oletettavasti kiinnostavalla humpuukilla. Hänen mukaansa kanavilla ei ole mitään muuta kiinnostavaa katsottavaa kuin jalkapallo, jota hän rakastaa. Jokainen ottelu alkaa Amerikan lipun ylistämisellä ja kansallishengen nostattamisella.
Amerikkalaisten sokeaa ylpeyttä omaa demokraattista vapauttaan tulla yritysten hyväksikäyttämäksi ylläpidetään tehokkaasti. Poikani kertoman mukaan amerikkalaiset eivät ole kiinnostuneita kuulemaan miten yhteiskunta voi järjestyä toisellakin tavalla. Onhan heidän omansa paras mahdollinen!
Nielaiseeko meidät Venäjä vai ylikansalliset yritykset?
Mitä tällä kaikella on Venäjän uhan kanssa tekemistä? USA:n suurin teollisuudenhaara on sotateollisuus. Se on maailman suurin teollisuudenhaara. Voidakseen säilyttää asemansa teollisuuden on kyettävä markkinoimaan omia tuotteitaan. Ihan normaaliin markkinointitieteeseen kuuluu ymmärrys siitä, että kun ensin herätetään ihmisten syvimmät pelot, heille voidaan sen jälkeen markkinoida erilaisia tuotteita tai poliittisia ohjelmia, jotka ainakin lievittävät kyseistä pelkoa. Näin meille myydään mitä tahansa meikeistä, terveysravinnosta ja poliittisista liitoista lähtien.
Kuinka sotateollisuus voi markkinoida omia tuotteitaan? Yllyttämällä maita ja kansoja toisiaan vastaan samanlaisina toistuvien vihollis- ja uhkakuvien avulla. Valtakunnat ovat valmiit vaikka minkälaisiin uhrauksiin saadakseen aseista turvaa pelkojaan vastaan. Ja mikä on suurin, syvälle kaikkien eurooppalaisten sieluun iskostettu uhkakuva? Ryssä tulee, valloittaa ja raiskaa! Sitä tässä taas kerran herätellään ja käytetään hyväksi.
Kylmän sodan aika oli sotateollisuuden kulta-aikaa. Jatkuva Neuvostoliiton ja USA:n välinen jännite sai kaikki varustautumaan kommunismin kaikenkattavaa uhkaa vastaan. Kun Neuvostoliitto kaatui, tuntui hetken siltä kuin sotien aika olisi ohi ja maailma hengähti helpotuksesta. Mutta pian löytyi yhä useampia terroristeja ja tottelemattomia diktaattoreita, jotka eivät käyttäytyneet niin kuin ne luonut USA:n politiikka oli odottanut. Noita kiittämättömiä vastaan lietsottu sodankäynti kulminoitui pian 11.9.2001 jälkeen aloitetussa Irakin ”vapauttamissodassa” Saddam Husseinia vastaan, jota käytiin perusteena tuhota Irakin joukkotuhoaseet, joita ei koskaan ollutkaan.
Samaa uhkakuvien avulla lietsottavan sodan tai vallankumouksen metodia on käytetty menestyksekkäästi niin Afganistanissa, monessa Etelä-Amerikan maassa, Etiopiassa, entisessä Jugoslaviassa, Libyassa, Syyriassa, Georgiassa kuin Ukrainassakin. Joka kerta kohteena on maa, joka ei jostain syystä halua taipua amerikkalaisen demokratian ja vapauden vaatimuksiin. Kerta kerran jälkeen sellaisista maista luodaan näennäinen uhka USA:n ”kansalliselle turvallisuudelle” eli USA:han sijoittuneiden ylikansallisten yritysten vapaalle leviämiselle kaikkiin maailman kolkkiin.
Neuvostovallan kaatumista seuraavien vuosien aikana Venäjän ovet olivat sepposen selällään noille ylikansallisille yrityksille, jotka rynnivät maahan käyttämään hyväkseen niitä valtavia taloudellisia resursseja, jotka olivat maanneet hyödyttöminä rautaesiripun takana. Kaikki oli vapaata ja demokraattista, kunnes Putinin hallinto alkoi vähitellen omaan rajuun tapaansa vastata siihen paineeseen, jonka alle koko venäläinen yhteiskunta oli joutunut. Ehdottoman antautumisen sijaan Putin halusi löytää uuden itsenäisen linjan suhteessa Venäjällekin tulleisiin monikansallisiin yrityksiin.
Samanaikaisesti USA:n johtama Nato oli ottanut vähitellen suunnitelmallisesti haltuunsa lähes kaikki Itä-Euroopan valtiot; siellä vanha hyvä ryssän pelko sai kansan toisensa jälkeen hyväksymään USA:n takaaman turvallisuuden. Tämän politiikan yksi huippukohdista saavutettiin kun Ukrainaan luodun vallankumouksen kautta saatiin tuokin maa lännen ja USA:n syliin. Sen jälkeen valloittajan katseet kääntyivät pohjoiseen, jossa Ruotsi ja Suomi olivat ainakin näennäisesti säilyttäneet liittoutumattomuutensa. Sitäkin oli jo pitkän ajan kuluessa määrätietoisesti heikennetty erilaisten sopimusten ja sotakalustohankintojen suuntaamisen avulla.
Miten saada Suomi ja Ruotsikin liittymään Natoon? Luomalla uhkakuva Venäjästä, joka haluaa palauttaa vanhan suurvalta-asemansa valloittamalla naapureiltaan takaisin kaikki ne alueet, jotka sille ovat joskus historian aikana kuuluneet. Venäjästä tehdään valloittava uhka, kun se lopulta ärähtää valloittavan USA:n uhan levitessä sen omille rajoille ja pitää huolen siitä, ettei sen laivastotukikohtaa Krimillä valloiteta. Venäjä puolustautuu USA:n ja sitä kulissinaan käyttävien ylikansallisten yritysten valloitusta vastaan, mutta siitä tehdään roisto ja vihollinen niiden ylikansallisten uutistoimistojen ja mediayritysten avulla, joita nuo samat yritykset hallitsevat. Lännen propaganda on totuutta ja idän valhetta, niinhän se on aina ollut!
Onko Venäjä kuitenkin se himotuin suupala?
Maailmankartalla Venäjä on edelleen maailman suurin valtio, joka sijoittuu koko maapallon suurimman mantereen Euraasian keski- ja itäosiin. Sen fyysiset resurssit ovat valtavat. Kaikki maailmaa käytännössä hallitsevat ylikansalliset yritykset haluaisivat oman osansa niistä. USA:n politiikka on paljolti näiden yritysten sanelemaa; USA taistelee niiden vapauden puolesta. Ne eivät välitä yksittäisistä valtioista tai niiden rajoista. Niitä kiinnostaa vain oman rajattoman valtansa kasvattaminen. Ne ovat tehneet USA:n valtiosta oman politiikkansa äänitorven ja USA:n armeijasta oman käsikassaransa, joka lähetään aina sinne, missä niiden edut ovat uhattuina.
Siksi meitäkin uhataan nyt sodalla naapuriamme Venäjää vastaan. Jotta mekin liittyisimme Natoon ja jotta Venäjän rajat joko uhan tai sodan avulla saataisiin avatuksi näille suuryrityksille. Ne haluavat luoda oman tuhatvuotisen valtakuntansa, jossa ei ole sijaa toisinajatteville valtioille tai yksilöille. Aivan niin kuin oma Nalle Wahlroosimme kirjoittaa uudessa kirjassaan ”Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta”:
”Mikäli haluamme parantaa maailmaa, tarvitsemme enemmän emmekä vähemmän kapitalismia.”
”Mikä tahansa omistaja – jopa organisaatio, joka haluaa sosialisoida kaiken omaisuuden – johtaa parempaan lopputulokseen kuin omistajan puute.”
”Kapitalismi ei aiheuta luonnonvarojen riistoa: sen aiheuttaa yhteisöllinen omistus.”
Siksi Wahlroos on valmis antamaan niin kaikki luonnonvaramme kuin verovaroilla rakennetut järjestelmämme niitä tehokkaammin hyödyntävien yritysten hallintaan. Myös kaikki makean veden varantomme tulisi myydä pois. Kuka siitä hyötyisi? Kuka hyötyy kaikesta sodasta ja sodanuhasta?
Klaus Rahikainen on Ahvenanmaalla asuva kirjailija, elämäntutkija ja historian maisteri.
”meitäkin uhataan nyt sodalla naapuriamme Venäjää vastaan. Jotta mekin liittyisimme Natoon ja jotta Venäjän rajat joko uhan tai sodan avulla saataisiin avatuksi näille suuryrityksille. Ne haluavat luoda oman tuhatvuotisen valtakuntansa, jossa ei ole sijaa toisinajatteville valtioille tai yksilöille.”
Täsmälleen. Juuri tästä on kysymys.
Historia ei koskaan mene suoraiivaisesti, muutokset saattavat tapahtua aramattomiin suuntiin,odotan mielenkiinnolla yhdysvaltain pressanaaleja,jotenkin tuntuu kuin Trump ilmiössä olisi vastaavia muutosvoimia kuin Reaganin valtaantulossa aikoinaan. Siitä tulisi oikea linjavaali jos Sanders pääsisi demokraattien ehdokaaksi, hän on julistautunut demokraattiseksi sosialistiksi ja pohjoismaisen mallin kannattajaksi. Sandersin kannnatuspohja kumpuaa sikäläisestä torivaltausliikeestä. Kun katselee enäläistä mediaa Trumpille näytetään siellä toivottavan menestystä.
Kone temppuilee, tietysti Venäläistä mediaa.
”Miten saada Suomi ja Ruotsikin liittymään Natoon? Luomalla uhkakuva Venäjästä.”
Ukraina oli tietysti se tärkein tavoite saada NATO:n jäseneksi tällä vallankaappauksella. Mutta tottahan siitä pyritään ottamaan kaikki mahdollinen hyöty. Wikileaksin vuotamat suurlähetystösähkeet paljastivat että Yhdysvaltain suurlähetystö tuki Suomessa tahoja jotka ajoivat Suomen saattamista NATO:on, joten se on tavoite Yhdysvalloille. Sokea Reettakin näkee, että massamedia on tässä kampanjassa mukana: ennen Ukrainaa mitään tällaista Venäjän ja Putinin demonisointia ei ollut, nyt se on jatkuvaa. Massamediamme alennustila on häpeällinen.
Suuri oli natottajien riemu Verkkomediassa, kun Verkkomedia näytti lopettavan. Sellaista mediaa ei saisi olla, jossa tätä uhkakuvan luontia ja Venäjän demonisointia kritisoidaan.
Myös Itsenäisyyspuolue on natottajien vihan kohde eri julkaisujen kommenttiosastoilla, koska se ei halunnut Suomea Euroopan Unionin, Yhdysvaltain tai NATO:n vasalliksi. Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja kehtasi myös sanoa että Venäjää demonisoidaan, NATO ja EU ovat agressoijat Ukrainassa. Niin ei saisi sanoa: natottajalle Itsenäisyyspuolueen puheenjohtajastakin tulee sellaisella puheella Venäjän asiamies.
No, suomalaiselle patriootille natottaja, EU-federalisti ja globalisti on yhtälailla vihollinen kuin Venäjänkin asiamies. Tosin Venäjän asiamiehiä tässä maassa ei paljon ole: taistelu käydään lähinnä natottajien ja suomalaisten patrioottien välillä.
Ja kyllä se on joku toinen joka tuli jo: EU vei Suomen itsenäisyyden ja liittovaltiostuminen jatkuu. Viihdeuutisia lukevat lampaat tosin ei edes huomanneet sen tapahtuneen. Lisää haluttaisiin antaa pois NATO:lle. Euroopan ja Yhdysvaltain vapaakauppa-alue laajentaa vielä liittovaltiota ja valitettavasti alistaa samalla Euroopan.
”NATO ja EU ovat agressoijat Ukrainassa”
Jopa usan valtamediakin on jo myöntänyt sen. Suomen valtamedian näkyy olevan mahdotonta kääntää kelkkaansa Venäjän ja Putinin demonisoinnista mihinkään.
Venäjän pitäisi ymmärtää, että paljon järkevämpää on osoittaa naapureille olevansa ystävällinen ja stabiili naapuri kuin arvaamaton ”karhu”, joka tekee aina oman päänsä mukaan.
Eli mielestäsi Putinin olisi pitänyt myydä Suomen tyyliin kaikki tuottava USAlaisille suuryrityksille?
Venäjä osa syyllinen tähän pelonlietsontaan joka jenkeistä väkisin tulee, Venäjän nykyinen ulkopoliittinen asema avaa nämä mahdollisuudet spekuloida ja pelotella.
Ivan. Valheisiin perustuvan demonisoinnin kohde on siis osasyyllinen kohteluunsa, sinun mukaasi. Varmaankin siis myös koulukiusattu ja raiskattu on samoin osasyyllinen. Taidat olla näitä idän traumatisoituneita russofobeja.Kannattaisiko kokeilla rationaalia ajattelua välillä?
En nyt aivan heti tule mieleeni, että Venäjän suunnasta olisi tullut uhkauksia Suomea kohtaan ainakaan julkisesti. Sen sijaan suomalaisilta, joita jonkin sortin johtoasemista löytyy, tulee uhkakuvia miltei päivittäin ja niitä media papukaijana julkaisee. Kuka tai ketkä tuota ”uhkaa” tarvitsevat ja mihin tarkoitukseen? Ei tuosta meille suomailisille mitään hyötyä ole ollut, päinvastoin. Meitä hoopotetaan. Vienti pitäisi kuulemma saada vetämään. Lopetetaan siis vienti Venäjälle ja romutetaan suhteet. Nerokasta.
Muistaakseni Putin sanoi Niinistölle hänen vierailullaan, että Suomen paras turvallisuustae on liittoutumattomuus. Se taisi mennä ohi korvien, sen verran kovasti liittoutumista ajetaan tuon ”uhkan” torjumiseksi. Sapelinkalisteluun tekee mieli isojen rinnalla, vaikka parempi olisi pysyä sieltä mahdollisimman kaukana. Vahinkoa on saatu aikaan jo nyt ihan tarpeeksi.
Meillä ei ilmeisesti ole johtajia, ”valtiomiehiä”, jotka katsoisivat suomalaisten etua ja pysyisivät kaukana isojen jaloista. Ei niitä pidä mennä tahallaan ärsyttämään ainakaan näin pienen maan kuin Suomen. Se on suuruudenhulluutta. Moni pieni valtio osaa pitää turpansa kiinni ja hoitaa omat asiansa. Antavat isojen ratkaista ongelmansa.
Meilläpäin kansalla ei ole mitään Venäjää vastaan, mutta vasen-Mediaa ei enää monikaan jaksa sietää. Vale- uutisilla Washingtonin turva-agentit jatkavat inttämistä Venäjän osallistumisesta Trumpin valintaan. Vastoin sitä on löydetty todisteita Obaman sekä Clintonien veljeilyistä Venäläisten agenttien seurassa. Siinä on se puhdas pyykki ? Ihmeellistä ”Demokratiaa”, kun demokraattien vaalien häviön takia sadat ihmiset itkivät ?
Ainakin ennen,”Demokratiaan kuuilui” hävinneen puolueen, voittavan puolen tunnustaminen, ilman ”Kyyn- eleitä”.
MK. Suomessa on unohdettu mihinkä ”Suursuomen levittäminen” voi johtaa” . Turpiin tuli viime kerralla, eikä seuraavalla kerralla käy sen paremmin. Kaikesta koulutuksesta huolimatta, mitään ei ole opittu historiasta. Kourallinen veteliä jalkavakeläisiä ei maata pelasta. Eikä pelasta NATOkaan. He ovat isomman potin perässä.Suomi pelaa astinlaudan asemaa ison riitapukarin unelmissa.