NYT KAATUNUTTA ”yhteiskuntasopimus”-hanketta on pidettävä EK:n ja oikeistohallituksen poliittisena operaationa, jota ei ollut edes tarkoitus toteuttaa. Pääasiallinen tavoite oli, että oikeisto saa leimatuksi ”ahneen ay-liikkeen” syylliseksi lisäleikkauksiin ja veronkorotuksiin.

Se, että hallitus Juha Sipilän suulla ilmoitti jo ennen ”ehdotonta takarajaa” perjantaita pyrkivänsä välttämään lisäleikkaukset, osoittaa, mistä oli kysymys. Lisäleikkausuhkaa käytettiin pelkästään poliittisena kiristysruuvina ja vastakkainasettelun rakentamisena työllisten ja vähäosaisten välille.

Hallituksen työmarkkinaoffensiivin eli yhteiskuntasopimuksen asetelma oli täysin torso; työnantajat ja varallisuuden omistajat eivät olisi osallistuneet millään tavoin yhteisiin hyvinvointivaltion pelastustalkoisiin.

Pääministeri Sipilä torjui (ties kuinka monetta kertaa) Suomen Kuvalehden haastattelussa 16.6.2015 ajatukset pääomaverotuksen kiristämisestä: ”Pääministerin mukaan hallitus kurittaa hyväosaisia jo tarpeeksi.”

Todellisuus on tältäkin osin aivan toisennäköinen.

Suomessahan lakattiin perimästä varsinaista varallisuusveroa vuonna 2005. Sen jälkeen varallisuuden omistajat ovat säästäneet kymmenen vuoden aikana kumulatiivisesti arviolta ainakin 30–40 miljardia perimättöminä varallisuusveroina. Ja säästävät edelleen noin 5,5 miljardia euroa vuodessa EU:n keskiarvoiseen varallisuusverotukseen verrattuna.

Tämä on toki ennemmin paapomista kuin kurittamista!

Nämä veronmaksusta säästyneet miljardit eivät ole näkyneet millään tavoin lisääntyneinä investointeina uuteen työllistämiseen. ”Dynaamiset vaikutukset” työllisyyden kasvuun ovat olleet tyhjää puhetta. ”Ylimääräiset” tuotot ovat valuneet osinkoihin ja sitä kautta suurelta osin veroparatiiseihin.

Kestävyysvajeen ja muiden vajeiden kattamiseen on siis olemassa yksinkertainen ja tepsivä keino. Tarvitaan vain vaikka määräaikainen neljän vuoden laki pääomien verottamisesta EU:n keskiarvon mukaisesti. Tällaisen veron tuotto olisi noin 4 x 5,5 miljardia eli 22 miljardia euroa. Sillä hoidettaisiin valtion taloutta kummasti kuntoon.

Hallitus jatkaa todellisten tepsivien keinojen sijasta leikkauslinjaansa vähäosaisten toimeentulon heikentämiseksi. Nyt tehdään samat virheet kuin 90-luvun laman hoidossa. Silloinhan maan köyhyysaste tuplaantui ja lapsiköyhyys kolminkertaistui. Silloin synnytettiin se noin 700 000 tuhannen köyhän armeija, joka yhä on olemassa.

Köyhyysrajan tuntumassa olevat mukaan lukien Suomessa on miljoona köyhää. Tämä Juha Sipilän hallituksen köyhdyttämiskierros kohdentuu nytkin voimallisesti juuri lapsiin, minkä lisäksi voidaan ennakoida eläkeläisköyhyyden rajua kasvua asumistuki- ja muiden leikkausten seurauksena. Kansalaisten täytyy vastustaa tällaista politiikkaa määrätietoisesti ja joukkovoimalla.

*   *   *

Lauantaina 22.8. Helsingissä pidetään kello 14 alkaen hallituksen leikkauspolitiikan vastainen mielenosoitus, johon ovat tervetulleita kaikki eri tavoin uuden hallituksen politiikasta kärsivät yksityishenkilöt ja ryhmät omine tunnuksineen ja teeseineen.

Mielenosoituksen yleiset teesit ovat:

1. Leikkauspolitiikkaa vastaan Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa
2. Riittävä toimeentulo kaikille
3. Ihmis- ja perusoikeudet kaikille

Mielenosoituskulkue sulkee Helsingin keskustan kadut pysähtymällä paikoilleen viideksitoista minuutiksi. Sipilän hallitus on ehdottanut, että tuottavuutta parannettaisiin lisämäällä vuosittaista työaikaa sadalla tunnilla. Tämä tarkottaisi kahden ja puolen viikon lisäystä vuosittaiseen työaikaan, tai Suomen pankin laskelmien mukaan viidentoista minuutin pidennystä työpäivään. Vaikka tämä viisitoista minuuttia ei toisi kasvua eikä muutakaan lisäarvoa tuotantoon, työntekijälle se on kuitenkin raskas lisäys. Siksi mielenosoituksessa näytetään, että nuo viisitoista minuuttia, joista Sipilän hallitus ei ole valmis maksamaan, todella tuntuvat.


Aikataulu:

14:00 Järjestäytyminen Kaisaniemen puistossa Kansallisteatterin takana. Musiikista vastaavat MC Kajo, Pyhä Lehmä, Rauhatäti & Puppa J.

15:00 Mielenosoitus lähtee liikkeelle kohti Hakaniemen toria.

17:00 Joukkovoima-juhla Hakaniemen torilla. Luvassa on puheita ja musiikkia. Esiintymässä ovat muun muassa Pertti Kurikan Nimipäivät ja Paleface.


Teemat:

Mielenosoitus järjestäytyy eri teemojen mukaisiin blokkeihin. Blokkien teemoja ovat ainakin:

  • Koulutus ja opiskelu
  • Eläkeläiset
  • Vammaiset
  • Globaali solidaarisuus
  • Työttömät, työläiset ja ay
  • Ympäristö
  • Lapset ja kasvatus, joka kokoontuu omana mielenosoituksenaan ja liittyy Joukkovoiman kulkueeseen Senaatintorilla.

Mielenosoituksen reitti:

Lisätietoja saa mielenosoituksen tiedotussivuilta:

https://www.facebook.com/events/372621466266981/

15 KOMMENTTIA

  1. Toivottavasti mielenosoituksella on kansalaisjärjestöjen tuki. Vaihtoehtomedialla on vielä niin surkean pieni lukijakunta, ettei sillä saada kunnon mielenosoituksia aikaiseksi.

    Lukiessani Ilta-Sanomien kommentteja, tuo AY-liikkeen syyllistäminen oli kyllä teemana monessa kommentissa.

    http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1440116916800.html

    Valitettavasti täytyy sanoa, että suomalaiset ovat totaalisen ulalla siitä, kuinka korjata taloutemme ongelmia. Noin puolet näyttää omaksuneen oikeistolaisen teeman jossa syytetään (paisunutta tai tehotonta) julkista sektoria talousongelmista: sen suurempaa typeryyttä ei olekkaan. Joka sen nielee, hänen täytyy uskoa että veroina kerätyt rahat joko poltetaan, tai kun verorahat jauetaan edelleen, niiden saajat pistävät rahat kassakaappeihinsa eivätkä niitä käytä. Veronmaksaja valittaessaan niin mielellään unohtaa, että on myös veron saaja, ja se on toinen suomalainen: verotus on tulonsiirtoa, Jos verorahat jätetään keräämättä, siinä vasta typeryys tehdään, koska kierrättämällä raha julkisen sektorin kautta, saadaan luoduksi hyvinvointia, sivistystä ja infrastruktuuria!

    Muita pelastuksia mitä suomalaiset tarjoavat kerta toisensa jälkeen, on maahanmuuttajien vastaanottamisen lopettaminen, kansanedustajien määrän puolittaminen ja pakkoruotsin poistaminen. Mikään näistä ei paranna Suomen talouden tilannetta pätkänkään vertaa. Kaikki nämä vain kierrättävät rahaa Suomen sisällä, ihmiseltä toiselle, eikä niiden lopettamisella saada aikaan muuta kuin että raha pysyy toisessa taskussa siirtymättä toiseen.

    He, jotka tarjoavat ratkaisuksi veropakolaisten, sekä firmojen että ihmisten, jahtaamista ja verolle laittamista, kehitysavun lopetusta tai EU:n kriisimaiden tukemisen lopettamista, ovat sentään oikealla jäljillä: kun raha viedään pois Suomesta (saamatta edes hyödykkeitä tai palveluita vastineeksi), se vaikuttaa Suomen talouteen negatiivisesti.

    Juurikaan kukaan muu allekirjoittunutta lukuunottamatta (muutama kommentti kyllä jäi lukematta) ei ehdottanut ratkaisua jotka perustuvat talousjärjestelmän rakenteiden muuttamiseen. Velan ja rahan synty ei ole suomalaisten tietoisuudessa, eikä se valtava pankkituki jota olemme lainojen korkojen muodossa maksaneet. Elvytys ja kuristus -politiikan harjoittaminen ei saanut kommenteissa käsittelyä: pari sentään elvytystä kaipasi. Tullipolitiikka ja globalismi olivat täysin tuntematonta – käsittämätöntä! Muutama sentään kommentoi, kuinka yritykset ovat Suomen jättäneet ja joku mainitsi kotimaisen kysynnän.

    Täytyy sanoa, että epätoivoon vaipuu noita kommentteja lukiessa. Harvassa olivat valon pilkahdukset! Mitä hyötyä on mielenosoituksista tai vaaleista, jos kansalla ei ole hajuakaan talouden perusteista? Sellainen kansa ei voi äänestää ratkaisua joka korjaisi ongelmia. Vaihtoehtomedialla on iso ja tärkeä työ tehtävänään!

    • Ymmärrän kyllä jos julkisen sektroin leikkauksia, mukaanlukien pakkoruotsin lopetusta ja kansanedustajien määrän leikkaamista ehdotetaan valtion budjetin tasapainottamiseksi. Mikäli budjettia ei rahoiteta keräämällä lisää tuloja, on se rahoitettava leikkaamalla menoja. Mutta Suomen talouden ongelmia niillä ei korjata! Budjetin rahoittaminen ei ole vaativa temppu, jos maan talous on kunnossa. Valtion velkaakin on (onneksi) hyvinä aikoina lyhennetty.

  2. Professori (emeritus) Antti Hautamäki ampuu osaltaan alas koko yksikkötyökustannusten alentamiseen tähtäävän yhteiskuntasopimus-höpötyksen tuoreessa blogissaan ”Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen ei ole katastrofi vaan mahdollisuus uudistua” http://anthauta.blogspot.fi/2015/08/yhteiskuntasopimuksen-kaatuminen-ei-ole.html.

    ”Jos katsotaan vientiteollisuuden kustannusrakennetta ja työkuluja, niin Suomen tilanne ei vaikuta erityisen huonolta. Vuonna 2011 työvoimakustannusten osuus tuotoksesta oli kaikilla toimialoilla 25,6 % kun se oli Ruotsissa 28,5 % ja Saksassa 26,5 %. Tehdasteollisuudessa vastaavat luvut olivat Suomessa 14,7 %, Ruotsissa 16,5 % ja Saksassa 19,1 %”

    Eli työvoimakustannukset eivät kaikkinensa ole mikään ongelma. Ongelma on innovaatioiden ja investointien vähäisyys ja heikko taso.

  3. Yksi unohtuu, pörssiyritysten kansaivälistyminen, usealla suomalaiseksi mielletyllä yrityksellä on enemmän henkilöstöä maailmalla ,kuin kotimaassa.

  4. Pauli Räsänen. Ihan aiheellinen kommentti. Heräsi kysymys, ovatko edellisessä kommentissani esittämissäni tunnusluvuissa mukana KAIKKI suomalaisten yritysten työvoimakustannukset? Siis myös ulkomaille työllistettyjen osalta?

  5. Tilastokeskuksen mukaan kyseessä ovat henkilöstökulut, eräs tehokkuuden mittaustapa. Sisältäen ilmeisesti kaikki henkilöstölle maksetut palkat ja etuudet, harjoittelijan ruokakupongeista johtajien bonuksiin ja lisäeläkkeisiin. Tilaston laatuselosteessa kerrotaan, että tiedot kerätään pääasiassa tilinpäätöstiedoista firmoilta joilla on y-tunnus. Maksetaanko palkat ja edut Suomeen vai ulkomaille ei eritellä. Pääasiassa Suomeen, uskoisin. Toisessa maassa toimitaan usein tai aina toisen yhtiön alla, vaikka emo on sama. Lisävaloa voisi tiedustella tilastovastaavalta Tilastokeskuksesta.

    Laatuseloste kertoo myös, että tilastointi perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiin, joten kansainvälisesti nuo luvut ovat varmaankin vertailukelpoiset.

    Tuossa tilastossa kannattaa katsoa Tehdasteollisuuden kulurakenne-pylväitä. Karkeasti ottaen se on seuraavanlainen; Aine- ja tarvikekäyttö 60%, muut tomintakulut (???) 30%, palkat 10%. Palkat nollaamalla saadaan siis 10% ”tuottavuushyppy”, mutta tuotteilta loppuvat ostajat. Sitä tässä kuitenkin puuhastellaan.

  6. Koska niin sanottu yhteiskuntasopimus paljastui vaalien jälkeen pelkäksi palkkojen ja etuuksien leikkuriksi on varmaan syytä tarkastella suomalaisten tuloja, kuinka muhkeita palkkoja ja etuuksia ollaan leikkaamassa ja kenen veroja korottamassa. Verotilasto vuodelta 2013 kertoo. Henkilöasiakkaiden tulojen ja verojen jakauma tuloluokittain. Tulonsaajia n. 4,5 miljoonaa. Kyseessä siis välittömät tuloista perittävät verot.

    Alle 5000 euroa vuodessa, 9,1% tulonsaajista, vähän päälle 400 tuhatta tulonsaajaa.
    Alle 25 000 euroa vuodessa, 54%, noin 2,5 miljoonaa tulonsaajaa.
    25 000 – 35 000 euroa vuodessa, 20%, noin 900 tuhatta tulonsaajaa.
    35 000 – 55 000 euroa vuodessa, 18,5%, noin 850 tuhatta tulonsaajaa.

    Nämä tulonsaajaryhmät maksoivat välittömistä veroista 73,2%, joista nuo kaksi viimeksi mainittua noin 50%. Sitten ”suurituloiset”.

    Yli 55 000 euroa vuodessa tienasi 8,6% tulonsaajista
    Yli 100 000 euroa 1,5% ja
    yli 300 000 euroa 0,1% tulonsaajista.

    Tämän porukan osuus välittömistä veroista oli 26,8% ja verojen osuus tuloista vain 36%. Mistä mahtaa tulla ”uutiset” joissa 10% suurituloisista maksaa 45% veroista. Eivät maksa.

    Tästä puuttuvat vielä välilliset verot joilla koko valtion budjetti jo melkein kokonaan rahoitetaan. Ne vaihtelevat tietenkin kulutuksen mukaan. Suurin rasitus kohdistuu pienipalkkaiseen duunariin joka joutuu käymään töissä omaa autoa käyttäen. Tehdään malliksi verolaskelma kun ehditään.

  7. Erkki esimerkki jossa mukaan luetaan välilliset verot. Veroja nekin ovat, pois lompakosta ja ”ostovoimasta”.

    Erkki pääsee töihin, tienaa 25 000 vuodessa. Auto tarvitaan, hän hankkii sen pankkilainalla, korko 4%, KIA Picanto ISG Active, 5 ovinen, hankintahinta 16 000 euroa. Hän ajelee sillä työmatkoja 20 000 kilometriä vuodessa kolmisen vuotta ja pari kauppareissua LIDLiin viikossa. Kustannukset 467 euroa kuukaudessa, sanoo Trafin laskuri.

    Käytetään EVA’n verolaskuria. Totuusveroistasi piste fi.

    Tulot kuukaudessa 2 100 euroa. Asuntolainaa ei ole, vuokrakämppä.
    Asuminen ja energia 800 euroa/kk.
    Ruoka 400 e/kk.
    Alkoholi 100 e/kk.
    Tupakka 100 e/kk.
    Vaatteet kengät kodin tarvikkeet 100 e/kk.
    Auto 467 e/kk.
    Puhelin ja netti 50 e/kk

    Verolaskuri antaa veroprosentiksi 52,65%. Verot yhteensä 1 097 euroa/kk jossa valtionvero 44 e, kunnallinen tulovero 209 e, sosiaalivakuutusmaksut 201 e, arvonlisävero 342 e ja valmisteverot 301 e. Lisätään vielä työnantajan suorittamat maksut niin saadaan 1585 e/kk ja 61,63% sivukuluja. Todellinen työn sankari siis, tekee töitä enemmän muille kuin itselleen. Puuttuuhan tästä vielä työnsä tuotto joka työnantajan ja osakkeenomistajan on saatava.

    Mutta, verolaskuri näyttää myös, että Erkki velkaantuu kuukaudessa 437 euroa. Tulonsa eivät riitä näin korkeaan elintasoon. Jostain on tingittävä tai otettava matkapuhelimella kätevää pikavippiä kulujen peittämiseksi. Mistä Erkin olisi tingittävä?

  8. Verotilaston mukaan Erkin kanssa yhtä paljon tai vähemmän tienaa siis 54% tulonsaajista. Heidän pitäisi tehdä 5% ”tuottavuushyppy” palkkoja korottamatta.

    Toinen tulonsaajaesimerkki. Pääomatulot 1 000 000 euroa vuodessa, ansiotulot 1 000 euroa/kk. Pääomatulot tulevat listatulta yhtiöltä. Tehdään siis 150 000 euron vähennys pääomatuloista koska 15% tulosta on verovapaata. Menot ovat tietenkin jonkin verran suuremmat. Käytetään samaa EVA’n verolaskuria kuin Erkin tapauksessa.

    Pääomatulot 1 miljoona/v, ansiotulot 1000 e/kk.
    Asuminen ja energia 2 000 e/kk
    Ruoka 1 000 e/kk
    Alkoholi 200 e/kk
    Tupakka 100 e/kk
    Vaatteet kengät kodin tarvikkeet 500 e/kk
    Auto 1 000 e/kk
    Puhelin ja netti 100 e/kk

    Veroprosentiksi tulee 29,39%, verot 24 787 e/kk. Työnantajamaksut lisättynä 29,59%, 25 021 e/kk. Jemmaan jää 56 043 e/kk.

  9. Pannaan vielä vähän yhteenvetoa veroista. BKT oli Suomessa vuonna 2014 n. 201 miljardia. Verojen %-osuus tasan 44% kaikki verot mukaan luettuna. Tämä oli veroaste keskiarvona. Pieni- ja keskituloisten verot lähentelevät 55% ja suurituloisten jäävät enimmäkseen alle 30%, johtuen verojen painotuksesta välillisiin kulutusveroihin ja pääomatulojen vapauttamisesta mm. kunnallisverosta. Pääomatuloille on annettu myös verovapaata osuutta riippuen tyylistä millä ne tienataan.

    Valtio peri tulo- ja varallisuusveroja 12,2 miljardia vuonna 2013. Liikevaihdon perusteella 19,7 miljardia josta ALV 18,8 miljardia. Ansiotuloja oli valtionverotuksessa 120 miljardia, pääomatuloja 11,4 miljardia josta veronalaista tuloa 8 miljardia. Verotonta siis 3,4 miljardia. Valtion tuloveron %-osuus kaikista veronalaisista tuloista oli vain 6,1%. Tuohon kun tällätään vielä Häkämiehen haikailema 5 miljardin tuloveron alennus ollaan tilanteessa jossa progressiivista tuloveroa ei maksa enää juuri kukaan eikä mikään.

    Meillä näyttäisi olevan vähän ”suurituloisia” tai he ovat päässeet veroja karkuun ja pääomatulojen verotus on kevyttä. Viimeisin viritys on pankin kanssa tehtävä kapitalisaatiosopimus jolla voi välttää myös pääomatulojen verotuksen. Pääministerillämmekin on kuulemma sellainen. Odotettavissa on siis edelleen voimakasta välillisten verojen korotusta ”kestävyysvajeen” paikkaamiseksi.

    • Kun kirpparilla köyhän lapsi itkee euron lelun perään jota ei ole varaa ostaa, ja sitten menee omakotitaloalueelle jossa kartanoa muistuttavan rakennuksen pihassa on on tila-auto, mopoauto, urheiluato ja hyvässä lykyssä vielä vene, kyllä tekee pahaa suunta mihin Suomi on mennyt. Osa elää (rikkaiden lähiöiden) yltäkylläisyydessä kun toiset taistelevat joka sentistä. Banaanivaltioksi ollaan ”hyvällä” tiellä, yhteiskunnan tuhoaminen on menossa.

      Kun Sipilä sanoo että varakkaita verotetaan jo tarpeeksi, toimittajan pitäisi haastaa väite. Palkkaako massamedia journalisteja joilla on asenne myötäillä vallanpitäjiä vai tyhjäpäisiä idiootteja? Tai ehkä molemmat ovat halutuja ominaisuuksia. Ja kun toimittajat eivät tee työtään, ei ihme että lukijakommenteissa ei ymmärretä verotuksesta tuon taivaallista.

      Kun sosialistit on oppositiossa, luulisi että edes silloin kerrottaisiin kansalle mitä verotus on ja kuinka verot kerätään. Luulisi jotain vasemmistopoliitikkoa kiinnostavan, kun suurin osa kansasta näyttää uskovan julkisen sektorin ja hyvinvoinnin eteen tehdyn työn olevan kansantaloudelle rasite. Mutta kaikki huomio tuntuu olevan siinä, että kiistellään verotuksen ja leikkausten yksityiskohdista: kuinka talous oikeasti toimii ja mistä ongelmat johtuvat jää hämärään kun kiistellään vain pienistä yksityiskohdista. Ja onko Markku Uuspaavalniemi yhä ainoa, joka Eduskunnassa on tuonut esiin syyn velan syntymiseen?

      • Politiikka ei ole totuutta vaan retoriikkaa. Muun muassa tänään eräs tuntureiden nero piti julkisen puheen jossa syytti tuotteiden valmistusta Suomessaa kalliiksi tuomatta esille ensimmäistäkään numeroa tai tilastoa.

  10. Listaan vielä muut kulutusverot, liikevaihdosta perittävien lisäksi. Nämä ovat politikkojen suosikkeja. Monet ovat säädetty ”väliaikaisiksi mutta pysyväksi ovat jääneet. Luvut vuodelta 2013 ja miljoonia:

    Valmisteverot 6 307, josta
    Tupakka 852
    Alkoholi 1 335
    Makeiset jäätelö virvoitusjuomat 204
    Polttoaine 3 901
    Juomapakkaukset 15

    Muut verot 2 718, josta
    Varainsiirtovero 594
    Autovero 931
    Arpajaisvero 215
    Ajoneuvovero 866
    Jätevero 56
    Ratavero 19
    Ajoneuvojen rekisteröintimaksu 37
    Vakuutusmaksuvero 712
    Ja vielä valtion osuus veikkaus- ja raha-arpajaisvoittovaroista sekä RAY’n tuotto 948

    Siinä verot joita keksitään ja korotetaan kun muuta ei osata. Eivät ole ”kestävyysvajetta” paikanneet mutta ovat siirtäneet verot pienituloisille ja tehneet Suomesta kalleimman euromaan asua. Vertailun vuoksi verojen rakennetta v.2013, lähde OECD:

    Suomi: Tuloverot 34,7%, kulutusverot 33,1%, muut verot 32,2%
    USA: Tuloverot 47,6%, kulutusverot 17,1%, muut verot 35,3%

    Siinä prosenttiosuudet verotuloista. Mahtaako olla tottakaan? Kokoomuksen ihmemaassa Ameriikassa tuloveroilla peritään melkein puolet veroista.

    Mennään leikkauksiin kun niitä alkaa tulla. Professoritkin kauhistelevat koska niillä on niin hätä että vaikutusten arviointia ei ehditä tehdä. Eilen jo Matti Vanhanen hehkutti pää punaisena niiden kiirettä. Se tiedetään jo, että leikkaukset kohdistuvat köyhimpiin ja ne tehdään joka tapauksessa, Se on ideologinen valinta. Tulonsiirroista köyhille halutaan eroon. Tulonsiirtoihin köyhiltä rikkaille ei puututa. Niitäkin on paljon. Erona vain se, että maksajia on enemmän ja edunsaajia vähemmän. Otetaan esimerkkejä toisessa kommentissa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here