Mikä ja kuka on pakolainen?
Pakolainen on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleissopimuksen pakolaisen oikeusasemaa koskevan, 65 vuotta sitten laaditun määrittelyn mukaan henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.
Suomen ulkomaalaislakiin sisältyy pakolaissopimuksen 33 artiklan säädöstä vastaava periaate, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa, käännyttää tai karkottaa alueelle, jossa hänellä on aihetta pelätä joutuvansa vainon tai epäinhimillisen kohtelun alaiseksi. Palauttamiskielto koskee myös aluetta, jolla vaaraa ei ole, mutta jolta hakija voitaisiin sellaiselle alueelle lähettää.
Pakolaisiksi katsotaan myös maansisäiset pakolaiset eli evakot, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa mutta eivät ole poistuneet kotimaastaan.
Sota, etniset ja uskonnolliset konfliktit
Kreikkaan tulvii pakolaisia noin kahdentuhannen henkilön päivävauhtia, kertoo The Nation -media artikkelissa ”This is what Greece’s refugee crisis really looks like”. Suurin osa Euroopan unionin alueelle Kreikan kautta pyrkivistä pakolaisista on Syyrian pakolaisia. Syyriasta pakolaisia on kulkeutunut myös Turkkiin, Jordaniaan, Libanoniin, Egyptiin ja Irakiin. Samaan aikaan näistä maista sekä Palestiinasta kulkeutuu Eurooppaan muitakin pakolaisia.
Euroopan unionin (EU) komission, kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja euroalueen keskuspankki EKP:n muodostaman Troikan talouskurittama Kreikka ei kykene käsittelemään tällaisia määriä pakolaisia, vaikka Kreikka onkin pakolaisille käytännössä pelkkä läpikulkuväylä. Saksaan odotetaan pyrkivän pelkästään tänä vuonna noin 800 000 pakolaista.
Euroopan lisäksi pakolaisia vyöryy muihinkin maihin. Intian pakolaisongelma on jatkunut vuosikymmeniä, mutta on jäänyt länsimaissa vähälle huomiolle. Intiaan tulvii pakolaisia kaikista sen naapurimaista: Pohjois-Tiibetistä, Pakistanista, Myanmarista, Bangladeshista, Sri Lankasta ja Afganistanista. Kashmirin hindut eli pandiitit ovat hekin Intiassa pakolaisstatuksella. Venäjä vastaanottaa pakolaisia Ukrainasta. Yksistään Pietarissa on kymmeniä tuhansia Ukrainan pakolaisia.
Suuri osa yllä mainituista ryhmistä on ollut pakotettu liikkeelle sotien ja konfliktien takia. Sodat taas ovat seurausta suurvaltojen (kuten EU, Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina) keskinäisistä valtakamppailuista; suurvaltojen ja niiden liittolaisten/vasallivaltioiden (Saudi-Arabia, Jordania, Kuwait, Bahrain, Israel jne) harjoittamasta epävakauttamisen politiikasta, jolla ajetaan niiden omia etuja seurauksista piittaamatta.
Yksi mahdollisista seurauksista ovat surkeista oloista ei-toivottuina tulevien ihmisten mukanaan tuomat tartuntataudit, jotka pakolaisleirien olosuhteissa lähtevät leviämään helposti ja saattavat levittää epidemian kantaväestöönkin. Monien eurooppalaisen maiden terveydenhuoltokapasiteetti ei tule riittämään jonkin pandemian mahdollisesti puhjetessa, koska terveydenhuoltoa on ajettu alas säästösyistä eikä laajoja hätätilavalmiuksia ole.
Kaupallista sodanlietsontaa
Perehtymällä erinäisten yritysrahoitteisten ajatushautomoiden julkaisuihin havaitsee pian mistä hallitus toisensa jälkeen poimii ”ulkopolitiikkansa”. Käytän esimerkkinä Brookings-instituuttia. Brookings on olemassaolonsa aikana tuottanut runsain määrin erilaisia raportteja ja politiikkasuosituksia, joissa kaavaillaan keinoja vallanvaihdokseen milloin missäkin maassa sekä arvioidaan erinäisistä sodista saatavissa olevia hyötyjä. Lähdeviitteissä on annettu jokunen esimerkki.
Lisänäkökulmaa saa tutkimalla Brookingsin sponsoreita. Brookingsia ovat vuosien mittaan rahoittaneet mm. Shell, BP, norjalainen Statoil, Exxon Mobil eli Esso, oikeistolainen FoxNews, rikoksenuusijapankit Deutsche Bank, JP Morgan Stanley, Citigroup, Goldman Sachs, Bank of America, HSBC ja Standard Chartered sekä sotateollisuusjätit Northgrop Grumman, Raytheon ja Boeing. Rahoittajien joukosta löytyvät vuosiraportteja selailemalla CocaCola, Pepsico, Microsoft sekä narkolepsiaa aiheuttaneen flunssarokote Pandemrixin kehittäjä GlaxoSmithKleine.
Mukana ovat myös sijoittajamiljonääri George Sorosin Open Society Institute, The Israel Institute, ex-presidentti Martti Ahtisaaren International Crisis Group, Jewish World Watch sekä CIA:n starttirahoituksella aloittanut Palantir Technologies, jonka kehittämä PRISM-ohjelma lienee sama kuin Yhdysvaltain kansallisesta turvallisuudesta vastaavan viraston NSA:n käyttämä PRISM. Rahoittajien tietäminen auttaa hahmottamaan kenen – ja millaisia — intressejä on pelissä. Samat rahoittajat löytyvät esimerkiksi Yhdysvaltain kulloisellekin politiikalle hyväksymisleiman antavien kongressiedustajien vaalirahoituslistauksista.
YK mainitaan joissain Brookings-instituutin raporteissa lähinnä mekanismina, jonka avulla Yhdysvaltain – ja kansainvälisten suuryritysten – on mahdollista saavuttaa tavoitteensa Lähi-Idässä. YK:n perusrahoitus tulee jäsenvaltioilta, mutta sen eri projekteja rahoittavat korporaatiot ja korporaatioiden rahoittamat säätiöt.
Sotateollisuuden kiinnostus levottomuuksien lietsomiseen on ymmärrettävää, jos sitä ajatellaan liiketalouden kannalta, missä yritysten tehtävä on tuottaa voittoa: voitontavoittelu ei tunnusta moraalia. Lisäksi sota tai konflikti tarjoaa tilaisuuden uusien tuotteiden testaamiseen ”aidoissa olosuhteissa”. Sodanjälkeinen tilanne miehitetyn maan jälleenrakennusprojekteineen ja ”investointimahdollisuuksineen” puolestaan on monialayrityksille tuottoisa hetki – varsinkin kun miehittävä armeija antaa painoarvoa omien neuvottelijoiden argumenteille.

Talouslehti The Economist kuvasi Irakin sodan hyötyjä sijoittajille vuonna 2003 artikkelissa ”Let’s all go to the yard sale: If it all works out, Iraq will be a capitalist’s dream” (”Mennään kaikki takapihakirppikselle: Jos kaikki suunniteltu onnistuu, Irakista tulee kapitalistin unelma”). Ulkomaalaisille sijoittajille toivottiin avautuvan seuraavat mahdollisuudet:
- Oikeus yritysten ja omaisuuden 100-prosenttiseen ulkomaalaisomistukseen
- Voittojen täysimääräinen kotiuttaminen
- Yhtäläiset edut ja oikeudet paikallisten yritysten kanssa
- Ulkomaalaisten pankkien oikeus operoida maassa tai ostaa osuuksia paikallisista pankeista
- Ansiotulo- ja yritysveron katto 15 prosentissa
- Tullimaksujen pudotus 5 prosenttiin
Vapaakauppasopimukset, köyhyys ja työttömyys
Vapaakauppasopimukset, jollaisia EU:kin parhaillaan neuvottelee (TTIP, TiSA) Yhdysvaltain kanssa, ovat osaltaan lisänneet pakolaisten määrää. NAFTA- ja CAFTA-sopimukset toivat sivuilmiöinä sopimusmaihin köyhyyttä, poljettuja palkkoja sekä työttömyyttä, jotka kasvattivat rikollisuutta — sekä köyhyyttä, rikollisuutta ja väkivaltaa pakenevien määrää. Tarkempia lukuja voi tavailla esimerkiksi kirjasta “Näin Suomea viedään” (Vs-kustannus, 2015).
Talouskuritetuista Kreikasta, Irlannista, Italiasta ja Espanjasta muuttaa väkeä pois, yleensä Saksaan tai kokonaan ulos Euroopasta, kun taas köyhemmistä EU-maista tulee jatkuvasti väkeä rikkaampiin EU-maihin etsimään parempaa tulevaisuutta. Itä-Euroopasta pyritään pääasiassa Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja Unkariin, mutta myös Ruotsiin. Siten ei olekaan ihmeteltävää, että Saksan, Ranskan ja Italian poliittinen johto on kovaan ääneen vaatinut muita EU-maita ottamaan vastaan enemmän pakolaisia.
Tsekki, Puola, Unkari ja Slovakia ovat kieltäytyneet suostumasta EU:n pakolaiskiintiöihin. Bulgaria ja Unkari suunnittelevat ostavansa Israelista pakolaiset rajojen ulkopuolella pitävää aitatekniikkaa.
Euroopan rajavalvontavirasto Frontex kertoo nettisivuillaan Turkin esittävän merkittävää osaa ihmissalakuljetuksessa. Turkin liberalisoitua viisumipolitiikkansa Afrikan maihin Afrikasta EU-maihin pyrkivät saapuvat ensin laillisesti Turkkiin ja sieltä ihmissalakuljettajien lastina EU-alueelle, yleensä Kreikan kautta.
Veronkierto ja verojen välttely
Globaali eriarvoisuus ruokkii konflikteja, joista seuraa pakolaisuutta. Eriarvoisuutta on perinteisesti pyritty tasoittamaan kehitysavulla. Brittiläinen ajatushautomo ODI on laskenut, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen vuoteen 2030 mennessä maksaisi noin 79 miljardia euroa nykyistä enemmän vuositasolla. Talouskuria noudattava säästö-Eurooppa tuskin kykenee nostamaan kehitysapunsa määrää, mutta ODI:n mukaan sen ei tarvitsekaan: suurin rahoituspotentiaali on löydettävissä kehittyvien ja kehitysmaiden omasta varainhankinnasta, erityisesti verotuksen kehittämisestä.
Tällä kannalla olivat myös heinäkuussa 2015 Addis Abebassa järjestettyyn kehitysrahoitusta käsittelevään kokoukseen osallistuneet G77-maat. Maiden mukaan länsimaista tulevan kehitysavun määrää voitaisiin jopa vähentää jos Afrikassa toimivat monikansalliset yritykset alkaisivat maksaa veroja maihin joissa ne toimivat. Monikansallisten yritysten veronkierto ja verojen välttely muodostavat noin 60 % Afrikasta ulos vuotavasta rahasta. EU:ssa verojen välttelyn takia menetetään useampi miljardi vuodessa.
G77-maat ehdottivat kokouksessa mm. YK:n alaisuuteen perustettavaa kansainvälistä, hallitusten välistä verotoimielintä, joka vahtisi monikansallisten suuryritysten veronmaksua. Ehdotus kuitenkin kaatui teollisuusmaiden, kuten Euroopan unionin ja Yhdysvaltain, vastustukseen.
Vastuunkantajat olivat siirtämässä vastuun vapaaehtoisuuden varaan. Kokousta seurannut kehitysyhteistyöjärjestö Kepa kertoo:
”Neuvotteluja seurasi yli kuusisataa kansalaisjärjestöä. Järjestöt toivat vahvasti esille, että konferenssin agendalla tärkeään asemaan nostettu yksityinen sektori sitoutettaisiin noudattamaan kansainvälisiä ihmis- ja työoikeussopimuksia, toimimaan vastuullisesti ja raportoimaan toiminnastaan. YK-maat jättivät kuitenkin vastuukysymykset yritysten vapaaehtoisuuden varaan. Näin oli valmis tekemään myös Suomi, jonka uusi hallitus haluaa nostaa voimakkaasti yksityisen sektorin roolia kehitysyhteistyössä.”
Rahoitusalan ja suuryritysten kiinnostus islamilaiseen maailmaan johtunee öljyn ohella ainakin osittain Hawala-järjestelmästä. Hawalassa on kyse siitä, että raha talletetaan ensimmäisessä paikassa ja tunnusluvun avulla tämä raha on välittömästi nostettavissa toisessa paikassa. Kaikki tositteet hävitetään välittömästi transaktion jälkeen. Arvioiden mukaan 25–50 prosenttia Lähi-Idän rahavirroista on tällaisia jäljittämättömiä virtoja, ja järjestelmän sisällä liikutellaan erittäin suuria summia rahaa muun muassa huume- ja asekaupassa, kertoi Suomen Malesian-suurlähetystö vuonna 2007.
Tieto verotoimielintä koskevan ehdotuksen kaatumisesta ei muuten tullut yllätyksenä niille, jotka ovat seuranneet EU:n osuutta LuxLeaks-skandaalin jälkipuinneissa. Mitään vakavasti otettavaa tutkimusta veronkierrosta EU:ssa ei ole odotettavissa. Komissio ei halua vastata, jäsenmaat vastustavat ja parlamentti on voimaton.
Eurooppalaista pakolaiskeskustelua
Euroopan unionissa on väläytelty pääasiassa kolmea eri tapaa suhtautua pakolaisiin. Yksi ehdotettu tapa on linnoitettu Eurooppa, Fortress Europe, joka tarvittaessa vaikka rakentaa muurit tarkkaan vartioiduille rajoille estämään pakolaisten pääsyn Euroopan unionin alueelle.
Humanitaarisesti suuntautuneet kommentoijat vaativat lisää turvapaikkoja pakolaisille. YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun UNCHR:n sekä IOM:in (International Organisation for Migration) mukaan pakolaisia oli liikkeellä globaalisti 59,5 miljoonaa vuoden 2014 lopulla, ja heistä noin 80 % elää kehitysmaissa. Todellinen määrä lienee jossain 65–70 miljoonan välillä — pelkästään siksi, että useissa Afrikan ja Aasian maissa ei ole teollisuusmaiden väestörekisterijärjestelmää vastaavaa väestökirjanpitoa; maissa asuvan väestön määristä tai tien viereen syntyneistä vauvoista ei ole olemassa luotettavaa tietoa.
Humanitaarisesti suuntautuneet eivät kuitenkaan osaa kertoa, kuinka he aikovat toimia seurausten kanssa. Heillä ei ole esittää sellaista politiikkaa, jonka avulla olisi mahdollista selvitä nykyistä suuremmista pakolaismääristä.
Bisnesmieliset näkevät pakolaisongelmassa ansaintamahdollisuuden, erääanlaisen laajennetun huostaanottobisneksen: sijoitetaan pakolaiskeskuksiin ja pakolaisten tarvitsemaan infraan sekä tukipalveluihin tuottoja odotellen. Bisnesmielisiin lukeutuvat tietysti myös ihmissalakuljettajat. Järjestäynyt rikollisuus päässee erittäin korkeille tienesteille Eurooppaan suuntautuvalla ”maahantuonnilla”. Rajojen laittomassa ylityksessä on todennäköisesti apuna myös tulli- ja rajavalvontaviranomaisia, jotka tienaavat sivuansioita ummistamalla silmänsä. Tämä tuo mukaan korruption, lahjukset ja kiristyksen.
Osa pakolaiskeskusteluun osallistuvista vaatii uusia määritelmiä: Milloin pakolainen on pakolainen ja milloin maahanmuuttaja? Tästä teemasta voidaan käydä loputonta väittelyä ehtimättä koskaan käytännön toimenpiteisiin asti.
Mikään näistä lähestymistavoista ei edesauta pakolaiskysymyksen ratkaisua.
Eurooppalaisesta pakolaiskeskustelusta puuttuvat pakolaisuuden syiden avaamisen ohella selkeät humanitaariset ratkaisumallit. EU kykenisi omaa politiikkaansa muuttamalla vakauttamaan ja parantamaan olosuhteita lähtömaissa sellaisiksi, ettei ihmisten tarvitsisi lähteä pakolaisiksi. Yhdeltä osin tätä voisi edistää esimerkiksi muuttamalla EU:n maatalousvienti- ja tukiaispolitiikkaa sellaiseksi, etteivät eurooppalaiset maataloustuetut, tehotuotetut, suojatullatut tuotteet vie elinkeinoa afrikkalaisilta — tai intialaisilta, pakistanilaisilta, ukrainalaisilta… — viljelijöiltä, joilla ei ole mitään mahdollisuutta kotimarkkinoillaan kilpailla isoja eurooppalaisia yrityksiä vastaan. Maanviljelijöiden muuttoliike kaupunkien slummeihin on useissakin maissa muodostumassa sisäpoliittiseksi ongelmaksi.
Ongelmavyyhden laajuus ja sen ristikkäiset kytkennät ovatkin jättäneet verokeidas Luxemburgissa epämuodollisesti kokoustaneet EU-maiden ministerit raapimaan päätään: suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan on liian visainen pulma vastuunkantajille.
Terrorismi
Harva mieltää terrorismin edellä lueteltujen tekijöiden – verojen välttely, vapaakauppa, valtapolitiikka, köyhyys, työttömyys jne. – oheistuotteeksi. Terrorismin pelko on siinä mitassa normalisoitu osaksi poliittisia rakenteita (vrt. kommunismin pelko kylmän sodan aikana), että terrorismin moninaiset syyt jäävät peittoon tai että terrorismi kumpuaa aatteellisten syiden ohella muistakin lähteistä.
Vielä harvempi tulee ajatelleeksi että terrorismi saa toimijoita myös pakolaisten joukosta – tai että osa pakolaisista palaa kotimaihinsa kolmannen tahon aseistamana taistelijana. Suurvallat ovat nekin hyödyntäneet tätä reserviä hankkiessaan taistelijoita välikäsien kautta käymiinsä sotiin.
Toisin sanoen: epäreilu maailma synnyttää pakolaisvirtojen ohella terrorismia.
Yhteenveto
Maailman hieman alle paristasadasta maasta 145 maata on ratifioinut Geneven pakolaissopimuksen. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan esimerkiksi suuressa osassa Lähi-itää ja Aasiaa sopimusta ei kuitenkaan ole allekirjoitettu ja pakolaisilla on rajoitetut oikeudet. Kenties öljyä tarvitsevat teollisuusmaat eivät tohdi kysellä öljyä tuottavien OIC-maiden (Organisation of Islamic Cooperation) kanssavastuusta pakolaiskysymyksissä.
Toistaiseksi lähes kaikki pakolaisia vastaanottavat maat ovat yrittäneet itsekseen hallita pakolaisongelmaa tavalla, joka palvelee ko. maiden omia lyhytaikaisia etuja ja tyydyttää äänestäjäkuntaa.
Lähes joka ainoa maa jättää huomiotta ne syyt, joiden takia pakolaisia on: epätasainen tulonjako, josta seuraa köyhyyttä ja työttömyyttä; kehitysmaiden riisto; epäoikeudenmukainen, rikkaita yksilöitä, monikansallisia yrityksiä ja teollisuusmaita suosiva veropolitiikka; halu hyödyntää halpatyövoimaa; suurvaltojen valtapolitiikka, talouspakotteet sekä resurssisodat, jotka ruokkivat konflikteja.
Pakolaisongelmaa ei tulla koskaan ratkaisemaan ilman globaaleja vastauksia, joihin sitoutuu maailman jokainen maa. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, koska vastauksia odotetaan mailta, jotka ovat nykytilanteessa hyötyvällä puolella.
Pakolaiset ovat enemmän kuin itseaiheutettu ongelma. Pakolaiset ovat velvoite. Pakolaiset eivät ole syy vaan seuraus.
Aihepiiriin liittyen:
Lähteitä
- The Brookings Institute (1996): A clean break – A new strategy for securing a realm. https://web.archive.org/web/20140125123844/http://www.iasps.org/strat1.htm
- Pollack, Kenneth M. et al. | The Brookings Institute (kesäkuu 2009): Which path to Persia? Options for a new American strategy towards Iran. http://www.brookings.edu/~/media/research/files/papers/2009/6/iran%20strategy/06_iran_strategy.pdf
( suomeksi: http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/90579-brookings-instituutin-raportti-mita-polkua-persiaan-tahtaimessa-iran )
- Pollack, Kenneth M. | The Brookings Institute (9.3.2011): The real military options in Libya. http://www.brookings.edu/research/opinions/2011/03/09-libya-pollack
- Judicial Watch (18.5.2015): Pgs. 287-293 (291) JW v DOD and State 14-812.
http://www.judicialwatch.org/document-archive/pgs-287-293-291-jw-v-dod-and-state-14-812-2/ - Cartalucci, Tony | New Eastern Outlook (9.6.2015): Logistics 101: Where does ISIS get its guns? http://journal-neo.org/2015/06/09/logistics-101-where-does-isis-get-its-guns/
- Watts, Clint | The Brookings Institute (17.8.2015): Should The United States negotiate with terrorists? http://www.brookings.edu/blogs/markaz/posts/2015/08/17-us-negotiate-with-terrorists-nusra
- Council on Foreign Relations (maaliskuu 2012): Brookings: Saving Syria: Assessing options for a regime change. http://www.cfr.org/syria/brookings-saving-syria-assessing-options-regime-change/p27868
- Jalife-Rahme, Alfredo | Voltairenet (24.11.2014): From the ”Yinon Plan” to the ”Ya’alon Strategy”. http://www.voltairenet.org/article186019.html
- Blackwill, Robert D. &Tellis, Ashley J. | Council on Foreign Relations (huhtikuu 2015). Revising U.S. Grand Strategy towards China, Council Special Report n:o 72. http://www.cfr.org/china/revising-us-grand-strategy-toward-china/p36371 (suomeksi: http://vastavalkea.fi/2015/05/06/hahmotelma-yhdysvaltain-uudeksi-kiina-strategiaksi/ )
- European Commission: Critical Raw Materials. http://ec.europa.eu/growth/sectors/raw-materials/specific-interest/critical/index_en.htm
- Sinclair, Samuel & Antonius, Daniel (2013): The Political Psychology of Terrorism Fears.
Meneilään oleva Syyrialaisten pääasiassa nuortenmiesten pako on ollut odotettavissa. Viime ayksynä Snowden paljasti el bagdadin ,isisin perustajan oikean persoonallisuuden, hän on Elliot Shimon, mossadin agentti, menossa on mestarillinen mediaeepos ja viestinnän hyväksikäyttö lähi-idän muotoilemiseksi tarkoitusten mukaiseksi. Seuraavaksi Israelin armeija tuhoaa kyseisen organisation ja saa samalla glooriaa hirviön tuhoamisesta sekä elintilaa uusille siirtokunnille. Pakolaisaallon toinen hyötyjä on vanheneva eurooppa, joka saa koulutettua ainesta muuntokoulutettavaksi yhteiskuntien tarpeisiin. Meilläkin sanotaan olevan julkista ja kaupallista infastruktuuria ainakin seitsemän miljoonan tarpeisiin, joten asuntojen rakentamisesta tulijoiden tarpeisiin saamme kaivattua luonnollista elvytystä. Misään nimessä edessämme oleva prosessi on kaukana sosiaalisesta maahanmuutosta, sen perinteisessä merkityksessä. Pahiten tässä kuitenkin kärsii Syyria, ellei jossain vaiheessa jäleenrakennuksessa tänne saapuneet luo luontaisia kaupallisia yhtetksiä.
Arvoilla on merkitystä. Ne määrittelevät yhteiskuntaamme enemmän kuin moni muu asia; ne kertovat keitä olemme, minkä takana seisomme, mihin pyrimme.
EU – tai oikeammin sen poliitikot ja politiikat – ei toimita sitä, minkä on luvannut; sitä mikä määritellään Lissabonin sopimuksen toisessa artiklassa. Sanojen ja tekojen välillä on ammottava ristiriita.
Pakolaiskriisi saattaa olla viimeisiä nauloja EU:n arkkuun siinä mielessä että EU:n uskottavuus sekä kansainvälisenä toimijana, humanitaaristen arvojen ja ihmisoikeuksien puolustajana että em. seikkojen takaajana ja tuottajana omalle väestölleen menee lopullisesti.
– Vai mitä on ajateltava esim. brittiministeri George Osbornen lausunnoista joissa hän ehdottaa että EU:n pakolaiskriisi ratkeaa Syyriaa pommittamalla? http://www.independent.co.uk/news/uk/politics/george-osborne-hints-at-military-strikes-in-syria-to-stem-exodus-of-refugees-10488387.html
Ei kannata mainostaa jos ei voi toimittaa tuotetta. Pettyneet asiakkaat eivät palaa.
Pakolaiskriisi on vain eräs sivu kriisien monitahokkaassa: on talouskriisi, valtionvelkakriisi, Syyrian kriisi, Kreikan kriisi, sosiaalinen kriisi, humanitaarinen kriisi, on…
Arvokriisiä meillä ei ole, meillä on arvotyhjiö. Poliitikot ja politiikat ovat pettäneet (osaamattomuuttaan vai tahallaan, en ota kantaa). Siltä suunnalta ei kannata odottaa ratkaisuja.
Kenties on aika tullut ihmisten ottaa ohjat omiin käsiinsä ja alkaa itse ohjata elämäänsä.
Todellinen ”axis of evil” Brookings Instituutin rahoittajina. Sama tarina jo ainakin sata vuotta: sodat palvelee suurteollisuuden tarpeita, ja media myy sen kansalle milloin milläkin tarinalla. Jos tarinaa ei ole, not a problem: luodaan sellainen! Tyyliin ”irakilaiset heittää vauvoja kadulle keskoskaapeista”, ”terroristit/vietnamilaiset/saksalaiset/japanilaiset hyökkäsivät sotalaivamme (USS Liberty, USS Maine, USS Cole, RMS Lusitania, Pearl harbor, Tonkinin lahti) kimppuun”, Syyrian sodan haavoittuneita hoitavan ”looks like napalm” muuttuu BBC:n uutisvideossa äänimanipuloinnilla muotoon ”looks like chemical weapon”, ”libyalaiset raiskaa viagran avulla” ja niin edelleen.
Pakolaiset näyttää olevan nyt uusi tarina. Yht’äkkiä koko media kautta maailman nostaa pakolaisegt etusivun uutiseksi. Vaikka pakolaisia on ollut jo pitkään pyrkimässä Eurooppaan! Irakin sodan aikaan miljoonia pakeni naapurimaihin, sama kuin nyt Syyriasta. Afrikasta tulevia laivoja on uponnut ja upotettu Välimereen jatkuvasti. Media tekee päiväkaupalla uutista hukkuneesta pikkupojasta ja yht’äkkiä koko Eurooppa herätetään pakolaisten inhimilliseen kärsimykseen.
Missä oli media, kun siviilejä pommitetiin Gazassa, Libyassa tai Syyriassa? Missä oli media kun irakilaislapsia kuoli satojatuhansia pakoitteiden aikana, tai kun Bagdadia pommitettiin? Montako kuvaa pommien silpomista lapsista oli mediassa? Ei tainnut olla yhtään. Ei yhtään niistä sadoistatuhansista joiden kuoleman takana on meidän, EU:n ja Suomen, tukemat sodat.
Jos näistä sodista olisi mediassa ollut vaikka edes kerran viikossa kuollut lapsi, ehkäpä ihmiset olisivat ymmärtäneet. Ehkäpä kotirintama olisi vaatinut sodat lopetettaviksi. Ei siis ihme että media oli hiljaa näistä kuolemista.
Mitä tällä uudella tarinalla ajetaan takaa? Oikeutetaanko sillä uutta sotaa? Ehkäpä ISIS:tä vastaan, vaiko Syyriaa? Vai oikeutetaanko sillä jo käynnissä ollutta sotaa ja luodaan kuvaa että me olemme humaaneja, me haluamme auttaa, ja nämä ihmiset kärsivät niistä epäihmisistä jotka riehuvat muslimimaissa?
Pertti,
aiheellisia kysymyksiä. Itse mietin aamulla silmäillessäni somessa leviävää valokuvaa kauhistuneesta pikkupojasta että haluaisin nähdä koko kuvan, sellaisen jossa näkyy sotilaan kasvot, molempien jalat, enemmän taustaa voidakseni sijoittaa kuvan aikaan, paikkaan, tilanteeseen, vuorokauden ja vuodenaikaan.
Kuvan rajaus on toki vaikuttava mutta tekee sen, että kuva lopultakin kertoo aika vähän.
Pakolaiskysymystä voi tarkastella sosiaalisen kontrollin kauttakin: mitä kaikkea sillä tullaan tulevaisuudessa oikeuttamaan? Ehkä lisää rajakontrollia, lisää oman väestön kontrollia, elintason laskemista, verojen nostoa, palkkojen, eläkkeiden ja sosiaalietuuksien leikkauksia/ lama-Euroopan pienempi kakku pitää jakaa useammalle?
Ehkä sillä tullaan Suomessa perustelemaan NATO-yhteistyön kasvattamisen lisäämistä ”koska nyt on pakko”.
Eikö ole hassunhauskaa jopa että täällä on vuosikausia itketty maahanmuuttajien tarvetta ja nyt kun heitä pyrkii omin jaloin ihan roppakaupalla rajojemme sisäpuolella, maahanmuutto onkin ongelma.
Juu, palkkojen ja sosiaalietuuksien laskemista nyt ainakin sillä voi ajaa. Suurpääomahan aina kaipailee lisää työvoimaa: kuten Suomessakin vähän väliä saadaan kuulla, että meillä tarvitaan vähintään kymmeniätuhansia maahanmuuttajia koska kohta on työvoimapula! Varsinkaan vientiyrityksiä ei haittaa vaikka työttömyys olisi 50%. Päinvastoin: silloin voisi romuttaa täysin palkkavaatimukset ja työntekijöiden järjestäytymisen.
Tuo sotien oikeutus (vihollisten mustamaalaaminen) oli yksi ajatukseni tälle tarinalle, mutta toinen voi olla talous. EU:n ja EKP:n johto on täysiä idiootteja, jos eivät näe kuinka Euroopan talouskasvu laahaa ja pankeista ei saada rahaa ulos. Ja eivät he ole, kyllä he sen tietävät. Ehkä halpatyövoimasta ajatellaan piristysruisketta Euroopan taloudelle. Saadaan työvoiman hintaa alas, ja työntekijöitä helposti niille viheliäisimmillekin hommille, joita kukaan ei halua tai joiden palkalla ei elä. Kohta varmaan kilpaillaan Kiinan kanssa, ja aletaan viemään halpaa elektroniikkaroinaa ulos Euroopasta! Tai ehkä ei ihan kohta…
Näin muistaessani: Ranskan entinen ulkoministeri Roland Dumas kertoo tv-haastattelussa brittien valmistelleen sotaa Syyriassa pari vuotta ennen Syyrian kriisin puhkeamista sekä kysyneen olisiko Ranskakin kiinnostunut osallistumaan https://www.youtube.com/watch?v=jeyRwFHR8WY
Kiitos Riikka videosta! Tuosta voisit vaikka tehdä ihan oman juttunsa, on se uutisen väärtti!
Tuo olisi pitänyt kertoa jo vuosia aiemmin! Ehkä ei kuitenkaan voinut, kun Ranskan hallitus oli mukana Syyrian (vallankaappaajien) Ystävissä: ei entisenkään ministerin ole helppo asettua poikkiteloin hallituksen kanssa. Mutta voi katsoa itsensä sotaan osasyylliseksi kun on tuollaista tietoa eikä tee asiasta numeroa.
Osuvaa
Libyan hallituksen neuvonantaja Abdul Basit Haroun kertoo ISIS:in salakuljettavan taistelijoitaan Eurooppaan pakolaisten joukossa. Jos ISIS vielä veloittaa aitoja pakolaisia matkustamisen sallimisesta niin länsimaat ovat epävakauttamisen politiikallaan järjestäneet ISIS:ille tulolähteenkin. Ja muistakaamme, että Yhdysvallat eivät ota vastaan pakolaisia Lähi-Idästä tai Afrikasta… http://www.ibtimes.co.uk/isis-militants-are-being-smuggled-europe-migrant-boats-libyan-government-adviser-1501692
Muistatteko vielä ”Libyan pahiksen” Muammar Gaddafin puheen YK:ssa vuonna 2009? http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A%2F64%2FPV.3&Submit=Search&Lang=E (virallinen versio)
https://libyanfreepress.wordpress.com/2012/01/18/ever-green-muammar-gaddafi-at-the-general-assembly-of-the-united-nations/ (epävirallinen versio)
Oops, tuli väärä linkki (vaikka vuoden 2012 puhekin on ehdottomasti lukemisen arvoinen).
Oikea linkki https://www.youtube.com/watch?v=c5XQtVyeuf8
”France has suspended its honorary cosul in Bodrum, Turkey, Francoise Olcay, after France 2 TV filmed her selling dinghies and life jackets to migrants trying to reach Greek islands to claim asylum. Olcay said Turkish authorities do the same. Bodrum beach is where a three-year-old Syrian boy was found dead.”
https://euobserver.com/tickers/130234
Bisnesmieliset jo liikenteessä Suomessakin. Maksu luonnollisesti verovaroilla.
http://mediaseuranta.blogspot.fi/2015/10/iltalehti-turvapaikanhakijoista-tuli.html
Iltalehti: Turvapaikanhakijoista tuli bisnestä – tutkija varoittaa
Iltalehti: Turvapaikanhakijoista tuli bisnestä – tutkija varoittaa 7.10.2015
Suomen uusista vastaanottokeskuksista yhä useamman avaa yksityinen yritys. Ruotsissa pakolaisbisneksestä on noussut iso kohu.
Syyskuun lopulla Maahanmuuttovirasto ilmoitti, että Espoon Otaniemeen perustetaan Suomen ensimmäinen yksityisen yrityksen ylläpitämä vastaanottokeskus. Se oli alku nopealle kasvulle.
Toimeen tarttui Barona-konserniin kuuluva Luona Oy. Eilen yhtiö tiedotti avaavansa jo seitsemännen vastaanottokeskuksensa Helsingin Pitäjämäkeen. Luonan pääkaupunkiseudulla sijaitseviin vastaanottokeskuksiin mahtuu nyt yhteensä 2 000 turvapaikanhakijaa.
Toistaiseksi Luona on ainoa yritys, joka pyörittää Suomessa vastaanottotoimintaa. Vaan ei kauaa, sillä yksityinen sektori on osoittanut runsaasti kiinnostusta päästä mukaan kasvaville markkinoille.
Kovia hintapyyntöjä
Maahanmuuttovirastosta vakuutetaan, ettei yritysten kanssa solmita erityisen mehukkaita sopimuksia.
– Hintataso on sama niin kunnille, järjestöille kuin yrityksille. Pientä vaihtelua voi olla, koska esimerkiksi Helsingissä vuokrataso voi olla korkeampi kuin maaseutukunnissa, mutta keskimäärin taso on sama, viestintäpäällikkö Hanna Kautto kertoo.
Hän korostaa, ettei Maahanmuuttovirasto tee sopimuksia, jotka ylittävät kustannustason. Virasto käyttää budjetoinnissaan arviota, jonka mukaan yhden henkilön ylläpito vastaanottokeskuksessa maksaa keskimäärin 43 euroa vuorokaudelta.
– Jotkut neuvottelut ovat päättyneet, koska palveluntarjoajan hintapyyntö on ollut liian korkea, Kautto sanoo.
Pienistä hinnoista ei puhuta toteutuneissakaan sopimuksissa. Jos esimerkiksi Luona Oy laskuttaisi majoittamistaan 2 000 turvapaikanhakijasta ohjeellisen 43 euroa vuorokaudelta, vuodessa summa kohoaisi yli 30 miljoonaan euroon.
Lue lisää Suomen turvapaikkabisneksestä ja tutkijan kriittisistä arvioista Iltalehden printtilehdestä tai digitaalisesta Päivän lehdestä.
Haluan tässä kiinnittämään huomion jo kuuskytvuotta keinotekoisesti ylläpidetty pakolaisjuttu. Israelin valtion alueelle tunkeutuneet fanaattiset muslimiporukat 1920 – 1967. Etenkin 1925 – 1948 oli islamistien massiivista tunkeutumista. Israel itsenäistyi 14.05.1948 ja sen itsenäisyystaistelun seurauksena arabien muutto Yehudan, Shomronin ja Gazan alueille. Osa muslimeista jäi asumaan Israeliin ja paluumuutto Israelin valtion alueelle joku satatuhatta muslimia. PLO oli perustettu 1964 Kairossa ja se aloitti massiivisen antisemitistisen propaganda vyörytyksen, PLO johto oli lukenut läksynsä ja osasi vasemmistojen liturgiat etu- sekä takaperin.
Maailmalla kaikenkarvaiset punamustavihertävät sosialistit ottivat PLOn propagandan ilolla ja riemulla vastaan. Tässähän nyt on klassinen sorrettu ja sortaja asetelma, kuin marxistien oppikirjoista ja unelma. Sosialistit vääristivät päälaelleen konfliktin osapuolet ja asemat. Uhrin, Israelin, he asettivat sortajaksi ja sortajasta uhrin, PLOn puikkoihin tuli Yassir Arafat ja siitä PLO lähti nousukiitoon. Arafatilla oli laajat unikkoviljelmät Libanonissa jossa jalostamot toimittivat Eurooppaan onnea, autuutta ja lohtua köyhyyteen, lentokoneiden kaappauksista ja räjäytyksistä, merkittävien politiikkojen, tehtaanomistajien ja talouden ja teollisuuden johtavien henkilöiden kidnappaukset ja jos lunnaita ei makseta niin sitten teloitukset, olivat Arafatille tuottoisa bisnes.
Kaikki kaikenkarvaiset punamustaehtakellanvihertävät sosialistit puhkuivat intoa suoltaa antisemitistä propagandaa tähän päivään saakka, olihan siinä epätoivoista taistelua sortajaa, kapitalistia, imperialistia, kulakkia, verenimijää, siionistia, kansanvihollista etc. vastaan. Arafat keksi ”palestiinalaisen kansan”, jolta ”siionistit” olivat muka varastaneet maat ja mannut. Tämän viisauden kaikenmaailman sosialistit ottivat iloiten vastaan ja vasemmistojen propagandamyllyt jauhoivat Israelin ja juutalaisvastaista propagandaa tauotta yötäpäivää.
Entebbe antoi maailmalle esimerkin, ettei ”vapaustaitelijoiden” kiristyksiin tarvi alistua ja että tällaiset kaappaukset ja lunnaitten kiristämiset voidaan hoitaa yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Paitsi kaikki vasemmistolaiset herkesi hysteerisiksi kuultuaan siionistien vapauttaneen Entebbeen kaapatut ja kaappaajien lähteneen sen Allahin vastaanotolle, josko pääsis sinne paratiisiin juopottelemaan ja irstailemaan 72 mustasilmäisten tyttöjen kanssa.
Kevennys:
Allah hu akbar = Allah on suurempi, ainakin kaikkien Mekan jumalien.
Allahin koosta:
Tutkijaryhmä: Allah luultua pienempi
Osasto: Tiede
Teksti: Juhani Urja
Päivitetty klo 15:50
(PRAHA) Monikansallisen tutkijaryhmän mukaan Allah ei ole lainkaan niin suuri,
kuin pitkään on kuviteltu. Ryhmän kohuväite on herättänyt kiivasta keskustelua
tiedepiireissä. Tämä ei tullut yllätyksenä ryhmän tsekkiläiselle johtajalle.
Se on kansan suussa elänyt totuutena pitkään, että Allah on suuri ja Allah on suuri ja
että Muhammed on hänen profeettansa. Se ei ole ihme, että siihen sitten uskotaan niin
laajalti nykyäänkin vielä pohtii ryhmän johtaja Karel Capek hetkeä ennen puukotustaan.
Ryhmän suorittamien mittausten mukaan Allah on itse asiassa jotakuinkin pienehkön,
ilman lupia rakennetun työkaluvajan kokoinen.
Selvästi normi autotallia pienempi. Tietysti isompi, kuin lasten leikkimökki,
mutta kaukana mistään omakotitalosta kuvailee tutkijaryhmän saksalainen sihteeri
Marlene Dietrich hieman ennen talonsa palamista. Ryhmä aikoo tutkia myös Muhammedin
profeetallisuutta vielä ennen koko jäljelle jääneelle joukolle julistetun fatvan
täytäntöönpanoa.