SUOMEN PRESIDENTIT ovat voineet puhua kriisitilanteissa suoraan kansalle. Presidenttien kriisiviesteihin on saatettu uskoa hyvinkin laajasti, mutta luottamus olisi haihtunut ilmaan, jos presidentin tärkeästä merkkipuheesta olisi paljastunut useampia vääristelyjä.
Asemansa takia pääministeri Juha Sipilä sai (16.9.) käyttöönsä ainutlaatuisen suoran vaikutusmahdollisuuden YLE:n kanavilla. Siksi on erittäin valitettavaa, että pääministerin kriisipuhe on tuottanut jo nyt lukuisia hyvin perusteltuja väitteitä virheistä tai vääristelyistä.
Kyse ei ole siitä, etteivätkö monet muutkin poliitikot joskus esittäisi ”muunneltua totuutta”, vaan siitä, että pääministeri varaa itselleen julkisin varoin rahoitetusta laitoksesta suoran puheajan ja pyrkii siten asettautumaan normaalisti vain presidenteille varattuun kriisipuheiden perinteeseen. Näin Sipilän kriisipuheen olisi pitänyt olla ehdottoman paikkansapitävä, jotta se ei olisi horjuttamassa perusluottamusta siihen, että päämiestemme tärkeimmät kriisiviestit ovat pohjimmiltaan harkittuja ja luotettavia.
Sipilän kriisipuheen sisältämien harhaanjohtavien väitteiden tai vääristelyjen takia luottamus pääministeriin on hupenemassa ja jatkanee haihtumistaan niin kauan kuin Sipilä keinahtelee pääministerin tuolillaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Aivan kuten vääristeleviä meriselityksiä esittäneen kapteeniin käsiin ei voi enää antaa vastuuta laivan luotsaamisesta, vielä suuremmalla syyllä ei vakavaksi vääristelijäksi osoittautuva pääministeri voisi enää johtaa maata, koska tulevaisuudessa kaikki, mitä hän sanoisi tärkeimmistäkin aiheista, olisi epäilyksenalaista.
Poliittisen luottamuksen rakentamiseen tarvitaan useita vuosia — mutta sen romauttamiseen vain yksi suuri rike.
Seuraavassa tarkastelen ongelmakohtia pääministeri Sipilän kriisipuheessa.
Juha Sipilä: ”Valtion ja kuntien menot ovat selvästi tuloja suuremmat.”
Eläkeasiantuntija, sosiaalineuvos Veikko Simpanen ihmettelee:
– Onko kysymys pääministeri Sipilän tietämättömyydestä vai harhauttiko hän tahallaan kansaa puhuessaan taas Suomen kovasta velkaantumisvauhdista?
– Sipilän väite siitä, että Suomi velkaantuu joka tunti ei pidä paikkaansa, sillä Suomen valtion varallisuudeksi katsottavat lakisääteisten eläkerahastojen sijoitustuotot ovat tänäkin vuonna suuremmat kuin valtion velanoton kasvu ja näin on ollut myös koko tämän vuosikymmenen kaikkina vuosina ja myös aiempina vuosina ja vuosikymmeninä, Simpanen sanoi.
Sipilä: ”Näin emme voi jatkaa. Rahat loppuvat.”
Taloushistorian professori Sakari Heikkinen oikaisee arvostetussa blogissaan virheellisen oletuksen, ettei Suomen valtio saisi enää velkaa kun ”sitä saadaan edelleen ennätysalhaisella korolla.”
Myös Vihreä Lanka toteaa: ”Tämän vuoden korkomenot ovat alle 0,8 prosentin tasoa bkt:sta, kun huippuvuonna 1995 Suomi maksoi lainakorkoja viisi prosenttia bkt:sta.”
Sipilä: ”Suomen valtio on velkaantunut melkein miljoona euroa tunnissa seitsemän vuotta — yötä päivää — pyhää arkea.”
Iltalehdessä Tommi Parkkonen kirjoittaa artikkelissaan Sipilä pelottelee väärillä faktoilla:
”
Sipilä: ”Emme saa päästää tilannetta siihen, että muut päättävät asioistamme.”
(Seuraavana päivänä Ylen pääministerin haastattelutunnilla Sipilä väitti Suomen olevan hilkulla joutua EU:n liiallisen alijäämän toimenpidemenettelyyn, jolloin tehtävistä leikkauksista päättäisi käytännössä viime kädessä EU-komissio.)
Taloussanomat kirjoittaa:
”Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) pelottelu Suomen joutumisesta Euroopan unionin komission ohjaukseen on vailla pohjaa. (…) pääministerin maalailemat uhkakuvat näyttäisivät ainakin osin liioitelluilta ja virheellisiltäkin. (…) Sipilän karkein ja vakavin virhe liittyy kuitenkin siihen, kuka Suomen leikkauksista päättää. Se ei ainakaan alijäämämenettelyn perusteella ole komissio, vaan se on jatkossakin Suomen hallituksen esityksistä eduskunta.”
Sipilä: ”Tiedän, että valtion menoleikkaukset kohdistuvat kipeästi moniin ihmisiin. Jos emme tee niitä, muutaman vuoden päästä edessä on vieläkin kipeämmät päätökset.”
Professori Heikki Patomäki sanoi haastattelussa (21.9.) uusien tutkimusten viittaavan siihen, että Suomen kaltaisissa oloissa supistavien leikkausten kerroinvaikutuksen arvioidaan olevan kahden ja kolmen välillä. Eli jos Patomäen esittämän kertoimen avulla laskee, että hallitus leikkaa noin viisi miljardia, niin bkt laskee 10–15 miljardia euroa, jolloin leikkauksista huolimatta (tai juuri niiden takia) velkamäärä vain kasvaa suhteessa bkt:hen.
Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz, akateemisten viittausten perusteella maailman neljänneksi merkittävin ekonomisti, toteaa 20.9. HS:ssä, että
”elvytys on todellista työn tarjontapolitiikkaa, koska se antaa ihmisille mahdollisuuden päästä kiinni työelämään:
– Kyse on nimenomaan siitä, että supistuvan työvoiman oloissa on entistä tärkeämpää lisätä potentiaalista kasvua. Te toimitte nyt täysin päinvastoin, kun kasvatatte työttömyyttä.”
Sipilä: ”Entä onko hallituksella mandaatti, valtakirja uudistaa Suomea? Äänestäjien valtakirja meillä on.”
Kuitenkin ennen vaaleja keskusta ilmoitti leikkaavansa noin 2–2,3 miljardia euroa, mutta vaalien jälkeen summa nostettiinkin 4,8 miljardiin euroon. Toisin sanoen keskustan äänestäjät eivät antaneet valtakirjaa 2,5 miljardin ylimääräisille leikkauksille.
Sipilä: ”Minulta on niin ikään kysytty, miten viennin kilpailukykyä parantaa se, jos leikkaamme sairaanhoitajan tai poliisin sunnuntaikorvauksia. (…) Sunnuntaikorvauksen pienentäminen vähentää merkittävästi julkisen puolen kuluja ja mahdollistaa osaltaan työnantajan sosiaaliturvamaksun alentamisen.”
Joseph Stiglitz: ”Ei ole mitään mekanismia, jonka kautta sairaanhoitajan palkan leikkaus edistäisi suoraan vientiä. (…) Mielenosoittajilla on tosi hyvä syy epäillä, että kyse on vain hallituksen lahjasta yrityksille.” (HS 20.9.)
”Tämän tehdasteollisuuden osan kannattavuus ei ole 2000-luvulla heikentynyt vuoteen 2000 verrattuna ollenkaan. (…) Jos tulevissa palkkaratkaisuissa otetaan lähtökohdaksi kannattavuuden keskimääräinen kehitys koko tehdasteollisuudessa, palkkaratkaisuissa ylikorostuu elektroniikka- ja paperiteollisuuden rakennemurros – eli mennään hakotielle. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi viikko sitten, että palkansaajilla on edessään jopa kuusi vuotta ilman palkankorotuksia. Tämänkaltainen äärimaltin tavoittelu täyttää hakotiellä etenemisen tunnusmerkit.”
Sipilä: ”Suomalainen työ ja tuotanto ovat menettäneet kilpailukykynsä. (…) Uudistamme työmarkkinoita, koska vain sillä tavalla voimme päästä takaisin kilpailijamaidemme, Saksan, Ruotsin ja Tanskan rinnalle kansainvälisillä markkinoilla.”
Demokraatti-lehti kirjoittaa:
”Vertailun kalleimmat työvoimakustannukset ovat Tanskassa (ks. oheinen taulukko). Sitten tulee Belgia, seuraavana Ruotsi, Luxemburg, Ranska ja Hollanti. Suomi tulee perässä vasta seitsemäntenä, kertoo Eurostatin tuore tilasto. Suomi päihittää nippanappa Itävallan ja Saksan, eikä Irlantikaan paljoa halvempi maa meistä ole.”
Professori Antti Hautamäki kirjoittaa Vastavalkean julkaisemassa artikkelissa:
”Jos katsotaan vientiteollisuuden kustannusrakennetta ja työkuluja, niin Suomen tilanne ei vaikuta erityisen huonolta. Vuonna 2011 työvoimakustannusten osuus tuotoksesta oli kaikilla toimialoilla 25,6 %, kun se oli Ruotsissa 28,5 % ja Saksassa 26,5 %. Tehdasteollisuudessa vastaavat luvut olivat Suomessa 14,7 %, Ruotsissa 16,5 % ja Saksassa 19,1 %.”
Päättäkäämme tarkastelumme Tommi Parkkosen kaiken yhteen nivovaan huomioon:
”Sillä, että eikö pääministeri oikeasti tiedä faktoja vai huijaako hän tietoisesti kansaa, ei sinällään ole suurta merkityseroa.
Molemmat ovat yhtä huolestuttavia vaihtoehtoja.”
Kysyisin Sipilältä jos sattuisin naamakkain, kenen sitten pitäisi velkaantua ja siten pitää taloutemme käynnissä, kun meidän järjestelmä on velkaperusteinen, itseasiassa talletuksista pankeille on tullut taakka ja osittainen harmi.Jos valltio ei olisi viimevuonna ottanut sitä velkamäärää maasamme olisi ollut valtava lama. On myös huomioitava toisaalta ,että pankeissamme makaa talletuksia lähemmäs sata miljardia, jos edes osa siitä saataisiin kiertoon, taantuma voisi helpotaa. Kotimarkkkinoiden osuusbkt stä on 70 prosenttia,joten vientivetoisuus on suhteellisen ylikorostunut talousajattelioiden puheissa. Kimmo Kiljunen on tehnyt kansalaisaloiteen eläkkeiden taitetun indeksin poitamisesta ja eläkkeiden nostamisesta, koska hänen mukaansa, koska taas , ilmeisesti jokin maaginen 70 prosenttia sijoitetuista eläkevaroista on sijoitettu ulkomaille, ilmeisesti osin siellä toimiviin suomalaisyrityksiin, joten eläkkeiden korotus itseasiassa ainoastaan kotittaisi varoja kotimaan kiertoon. Koska maailma on yhä enemmän monimutkainen, on päätttäjiemme yksinkertainen sanoma voimakaassa ristiriidassa todellisuuden kanssa.
Pääministeri Juha Sipilän televisiopuhe on nyt osoitettu varsin höttöiseksi sekä ”faktojensa” että käytetyn uskonnollissävytteisen retoriikkansa osalta.
Näinkin voi tietysti yrittää politiikkaa tehdä, mutta valtiomiesluokkaan ei tuollaisella suorituksella pääse.
Veikkaan, että tämä EK:n ja Kokoomuksen taustavoimina masinoima ay-liikkeen kurmuutus päättyy surkeaan mahalaskuun. Juha Sipilälle lienee luvattu taivasosuuden lisäksi kunnon rahallinen hyöty tulevaisuuden rekrymarkkinoilla.
Keskustapuolueessakin jotkut (harvat) ymmärtävät taloutta. Linkissä erään keskustalaisen arvioita asian tiimoilta.
http://elinajamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203235-vaaristelya-vai-tiedonpuutetta
Tämä lienee ensimmäinen kerta Suomen historiassa kun EK on delegoinut työehtosopimusneuvottelut kokonaan hallitukselle, toimien itse vain takapiruna. Ennen tämäkin oli toisin päin. Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat ja hallitus oli EK’n takapiruna. Joutuvatko työntekijäjärjestöt tästä lähtien neuvottelemaan työehtosopimuksensa hallituksen kanssa?
Sipilä on kaiken kaikkiaan niin kokematon ja tietämätön poliitikko, että olisi parempi, että hänestä päästäisiin eroon ja nopeasti. Sipilän puheet siitä, että Suomen ’kilpailukykyä’ voitaisiin ennestäänkin (Suomi on jo nyt yksi maailman ’kilpailukykyisimmistä’ maista) parantaa leikkaamalla sairaanhoitajien ja myyjien palkkoja vaikuttavat melko harhaisilta.
Budjetissa on yksi ongelma. Se että sitä katetaan velkarahalla, lainoilla. Jostain syystä kukaan ei halua puuttua siihen, että valtio saa rahaa vain velkaa ottamalla tai maksuja keräämällä. Kenelläkään ei syty lamppu pään yllä, ja kysy: miksei valtio luo itse rahaa vaan antaa pankkien tehdä sen. Jos syttyy, niin massamediaan se ei ainkaan ole päässyt. Vaihtoehtomediassa se kyllä on iso puheenaihe. Varsinkin amerikkalaisessa – suomalainen vaihtoehtomedia on tässäkin jälkijunassa.
Pääministerin selitykset että raha loppuu, on täysin hölynpölyä. Se raha vain jätetään keräämättä valtiolle. Suomessa on ihan sama rahamäärä, vain toisessa taskussa. Se että raha menee sijoittajan, autokorjaajan tai leipurin lompakkoon, ei Suomea tee sen vauraammaksi kuin jos se menee hoitajan, opettajan tai rakennustyöläisen lompakkoon. Se raha kun ei siihen lompakkoon jää, vaan liikkuu yhä tässä samassa yhteisessä Suomen taloudessa. Ja jos joku luulee että Suomen talouteen siunaantuu uutta rahaa kun sijoittaja sijoittaa rahansa, autokorjaaja korjaa auton tai leipuri leipoo leivän, hän on väärässä. Kaikki nuo vain siirtävät rahaa taskusta toiseen. Jonkin verran sitä siirtyy Suomen ja ulkomaiden välillä, mutta kuten alta selviää, se on melko merkityksetöntä.
Raha talouteen tulee suurimmaksi osaksi pankkien lainatiskiltä, ja myös hoitajat, opettajat ja rakennustyöläiset saavat lainoja. Kyllä ulkomaanvientikin Suomeen tuo rahaa, ja tuonti puolestaan sitä Suomesta hävittää. Suomen vienti ja tuonti ovat olleet aina lähes yhtä suuret, hieman lisää vientiä, on tarkoittanut heti hieman lisää tuontia. Pääasiallinen rahamäärän kasvu tapahtuu pankkilainojen kautta. Velkaantuneisuus onkin kasvanut Suomessa huomattavasti. 1970-luvulla kotitalouksilla oli velkaa vasta noin 40% vuoden tuloista, kun 2010 velkaa oli 120% vuoden tuloista. Suomen rahamäärän kasvu on kotoisin pankkien lainatiskeiltä! Ja lähinnä se velka on kotitalouksien ja yritysten kontolla, niillä kun ei ole näppärää oikeutta verottaa, millä valtio voi hankkia rahaa velatta.
Kerran kuulin aivan hölmön selityksen siitä, että rahaa muka syntyisi vain ulkomaankaupasta. En tiedä olikohan kyseinen insinööri Nokian pomojen aivopesemä: mitään tolkkua taloudesta hänellä ei ollut. Tusknpa hän Sipilä oli, mutta yhtä vähän oli ymmärrystä. Sillä selityksellä on vaikea selittää kuinka esimerksiksi Yhdysvallat on vuosikymmeniä ollut reilusti tuontivoittoinen maa. Ja silti talous porskuttaa nytkin Eurooppaa paremmin. Vastaus on pankit. Yhdysvalloissa on aina osattu setelirahoitus. Juuri keskuspankki loi aivan järkyttävän summan, 4,5 tuhatta mijardia dollaria, uunilämmintä rahaa. Ei tarvinnut amerikkalaisten myydä yhtään fordia tai patriot-ohjusta ulkomaille, mutta bruttokansantuote kyllä nousi.
Hyvin sanottu Pertti!!
Juuri näin.
Yritä tätä nyt sitten vääntää rautalangasta näille median aivopesemille Suomalaisille!
Itse yritin eilen kahvilassa kahdelle 60-kymppiselle kohtuullisen menestyneelle herralle tätä esittää mutta kun ei mene jakeluun niin ei mene.
Olikohan perustuslain vastaista päästää pääministeri puhumaan televisioon ? Eikös tämä puhemahdollisuus olisikin tullut antaa pääoppositiopuolueen pj:lle ?
Perustuslaki ei sano kuka saa puhua televisiossa. Perustuslaki sanoo kyllä paljon muuta. Pykäliin kannattaisi tutustua ihan kaikkien jo siitäkin syystä, että lainsäädäntä pitää perustua perustuslakiin, ei siis saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Arkielämässäkin tulee vastaan esimerkkejä joiden ei ilmeisesti ymmärretä olevan perustuslain vastaista toimintaa. Muun muassa työntekijöiden ammatillisen järjestäytymisen estäminen etujen valvomiseksi on sellainen. Saattaa olla säädettyjen lakien mukaan myös vihapuhetta ja hyökkäys kansanryhmää (palkansaajia) vastaan. No, laki on kaikille sama mutta tuomiot vaihtelevat.
YLE on meidän suurin media joka rahoitetaan veroilla. Tiedon välittäjänä se pitää (-isi) olla objektiivinen ja tasapuolinen. Mielipiteiden muokkausta varten on ”kaupalliset” kanavat. Tai miten tuon nyt ottaa, kaikki ”tietohan” muokkaa mielipiteitä, oli se oikeaa tai väärää. Siksi toimittajien tehtävä on tuoda meille mahdollisimman oikeaa ja tasapuolista tietoa, YLE’ssä varsinkin. Toimittajilla ei tietenkään ole osaa eikä arpaa ”tiedon” välityksessä, jos YLE’n johto antaa jollekulle yksin puheaikaa. Heidät pantiin meidän kanssa samaan asemaan, kuuntelijoiksi. Se että puolitoistamiljoonaa katseli puheen, pidetään myös jonkinsortin voittona. Oletuksena ilmeisesti on, että täydestä meni. Arvostelua jälkeenpäinkin arvostellaan. Vai onko se peräti kiellettyä?
”…esimerkiksi Yhdysvallat on vuosikymmeniä ollut reilusti tuontivoittoinen maa. Ja silti talous porskuttaa nytkin Eurooppaa paremmin. ”
Yhdysvaltain iso ongelma on nykyisin mahtava velkaantuminen. Jää nähtäväksi, miten kauan Aasian maat, erityisesti Kiina ja Japani sietävät tilannetta, ettei Yhdysvallat kykene maksamaan velaksi ostamiaan tavaroita. Ennen pitkää setelirahoitus romahtaa, ja dollari saattaa romahtaa siinä samalla. Japani ja Kiina käyvät keskinäistä kauppaansa nykyisin pääosin omissa valuutoissaan.
Yhdysvalloilla ei ole enää kovin paljon sellaista vientiteollisuutta, joka myisi hyvin maailmalla. Jopa aseteollisuuden suuret kaupat Yhdysvallat on viime aikoina hävinnyt eurooppalaisille ja ydinvoimalabisneksen venäläisille.
Yhdysvaltain koko autoteollisuus olisi ilmeisesti romahtanut jokin aika sitten ilman valtion väliintuloa ja Detroitin kaupunki on vieläkin lähinnä konkurssitilassa.
YKn gini indeksin mukaan Yhdysvallat on teollisuusmaista ylivoimaisesti kehnoin siinä suhteessa, miten epätasaisesti varallisuus ja vaikutusvalta jakaantuu kansalaisille.
Seurauksena kasvavista ongelmista on väistämättä iso kriisi, joka saattaa tulla äkkinäisenä romahduksena tai toivottavasti tasaisempana taantumana.
Yhdysvalloista ei kannata ottaa ainakaan mallia vaan pysyä kaukana.
Niin ja pyydän anteeksi kehnoa sanavalintaani. Yhdysvalloissa on kyllä sama tilanne kuin meilläkin. Ei se talous todellakaan ”porskuta”! Menee kehnosti niin kuin meilläkin, mutta hieman vähemmän kehnosti (ja se on setelirahoituksen ansiota). Ongelmatkin on, ainakin suurimmat, samoja: velka ja globalisaatio, talouden siirtyminen kaikenmaailman sirkusraha-arvopapereihin ja reaalitalouden ulkoistaminen orjatyömaihin.
Rikkaat ostavat ulkomaisia kulutustavaroita ja työllistävät ulkomaisia urakoitsijoita. Vapaa-ajallaan he käyvät tuhlailemassa ulkomailla.
Köyhät maksavat vuokraa kotimaiselle asunnon omistajalle, syövät kotimaista leipää ja makkaraa sekä nauttivat kotimaista kirkasta. Vapaallaan he vierailevat lähiön baarissa.
Sipilän köyhdyttämispolitiikka toimii.
Testi, onnistuuko kommentointi tälle sivulle. Venäjä hyökkäsi Syyriaan -sivulle lähetetyt kommentit ei ilmesty sivulle.