ON KÄYNYT yhä selvemmäksi, että pääministeri Juha Sipilän tuottavuusloikan (tai mikä se nyt lopulta olikaan) taustalla on poliittisen oikeiston ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n masinoima offensiivi ay-liikkeen vaikutusvallan nujertamiseksi tai ainakin rajuksi supistamiseksi.
Yksikkötyökustannusten ja laajemminkin työvoimakustannusten kilpailukykyä rajoittava vaikutus on osoitettu monen tutkijan toimesta täysin pohjaa vailla olevaksi. Siitä on tehty kuitenkin valtamedian tuella — valtiollisen Ylen innokkaasti auttaessa — stiiknafuulia, jonka kansalaiset ovat laajalti omaksuneet.
Kyseessä näyttäisi olevan suomalainen versio friedmanilaisesta shokkiterapiasta, jonka kansainvälisiä toteutuksia Naomi Klein kuvaa mainiosti kirjassaan Tuhokapitalismin nousu. Kansan kriisitietoisuutta pumpataan ylös pääministeri Sipilän television kriisipuheessaan esittämin suoranaisin valhein (”rahat loppuvat” jne). Lisämausteensa puheelle toi lahkolaissaarnaajan retoriikka, jossa osoitettiin syylliset kiirastuli- ja kadotusviittauksin.
KUN KESKUSTELU hallituksen toimesta ja valtamedian myötävaikutuksella on typistetty vain yhteen teemaan eli työvoimakustannuksiin, ovat muut tilanteeseemme ratkaisevammin vaikuttavat tekijät jääneet tarpeettoman vähälle huomiolle.
Ensinnäkin: velkaantumisemme johtuu suoraan tarkoituksellisesta veropohjan rapauttamisesta. Jo yksin varallisuusveron poisto vuoden 2006 alusta aiheuttaa meille vuositasolla 4–5 miljardin euron veronmenetyksiä EU:n keskimääräiseen verotukseen verrattuna (vuoden 2012 EU-tilastot osoittivat 5,5 miljardin euron vajetta Suomen tappioksi). Sittemmin tehty yritysten Kela-maksun poisto ja yhteisöveron alennukset merkitsevät yli kahden (2) miljardin euron veromenetyksiä vuodessa. Tilannetta vaikeuttaa entisestään hallituksen löperö suhtautuminen aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veroparatiiseihin.
Jos nämä asiat saadaan korjatuksi, Suomen velkaantuminen pysähtyy kuin seinään. Viime kädessä tilanteen taustalla on tietysti menettämämme rahapoliittinen itsenäisyys, joka ei salli valtion omin toimin suorittamaa rahoittamista (uuden rahan luontia).
TALOUDEN OSALTA vallitsee kohtalaisen laaja yksimielisyys siitä, että pahimpia esteitä kasvulle ovat innovaatiotoiminnan ja tuotekehittelyn heikkoudet ja investointien vähäisyys. Myös suomalaisen yritysjohdon kompetenssi on asetettu kyseenalaiseksi. Viime päivinä on reposteltu erityisesti Jorma Ollilan ja Nokian muun johdon johtamistyyliä, jonka on väitetty olleen syynä Nokian tuhoon.
Investointien vähäisyyden osalta on nostettava esille kysymys, onko Suomen varallisuutta ja omistajia paapova verotuskäytäntö (yli 50 miljardin euron kumulatiiviset verohelpotukset 10 vuoden aikana) syynä siihen, että pääomaa makuutetaan laiskana. Kannustimien lisäksi on syytä ottaa käyttöön myös keppi valtiollisen ohjauksen välineenä. Esimerkiksi tänä vuonna jaettavien noin 15 miljardin euron osinkotulojen osalta voisi säätää raippaveron, jolta säästyisivät ne, jotka käyttävät osinkotulonsa investointeihin.
YHTEISKUNNALLISTA KESKUSTELUA käydään nyt EK:n ehdoilla, hallituksen ollessa sen tiukassa talutusnuorassa.
Ay-liikkeen suoraselkäinen puolustaminen näyttää jääneen SAK:n varaan. STTK:n Antti Palola ja Akavan Sture Fjäder ehtivät heilutella jo valkoista lippua EK:n feikkirynnäkön edessä. Toivottavasti yhteisjärki tuottaa paremman tuloksen.
Ay-liikkeen tulisi yhdessä vasemmistopuolueiden kanssa kehittää riittävät vastalääkkeet kansalaisten köyhdyttämiseen ja ay-liikkeen nujertamiseen tähtäävälle hallituksen politiikalle. Ay-liikkeen terveen itsesuojeluvaiston luulisi ohjaavan sitä ottamaan selkeämmän kannan myös perusturvan leikkauksiin. Kentällä valmius toimintaan näyttäisi olevan suurempi kuin ay-liikkeen ja puolueiden johdossa. Tätä kentän toimintavalmiutta on syytä käyttää hyväksi.
EK:n ja oikeistohallituksen rakentamaa kärjistävää vastakkainasetteluakaan ei ole syytä pelätä tai väistää. Sille on löydettävissä tehokas vasta-arsenaali.
Todelliset vaihtoehdot valtion talouden ja viennin kuntoonsaattamiseksi löytyvät tästä kolmiloikasta:
Se, mitä tarvitaan on kolmiloikka: innovaatioloikka, investointiloikka ja varallisuusveroloikka. Jos joku oudoksuu viimeisintä, nimetään se vaikka veropohjaloikaksi. Näillä loikilla saadaan valtion talous kuntoon ja maa kasvu-uralle.
Tietysti tarvitaan myös Venäjä-pakotteiden purkua, jonka vaikutus on heti satojen miljoonien luokkaa.
Paavo Lipponen muinoin totesi vientivetoisen talouspolitiikan perusteluksi, ettemme elä toistemme paitoja pesemällä. Nykyinen tilanne on osoittamassa Paavon teesin vääräksi, jos kerta 70 prosenttia bruttokansantuoteesta tulee kotimarkkunoilta ja loput viennistä. Suomalaisen teeseitse mentaliteetin olisi myös hiljaleen muututtava, koska resurssitehokuus myös edellyttäisi palveluiden oston lisäämistä. työtä voittaisiin jakaa esimerkiksi siirtämällä nykyisen varsin pääomaintensiivinen kotien pyykinpesu ammattitaistoisten pesuloiden tehtäväksi, ulkona syöminen jopa aamupalasta alkaen tuottaisi myös monenlaisia kansantaloudellisia hyötyjä. Omistajuus yhteiskunnan pakkomielteisestä suhtautumisesta vaikkapa autojen kohdalla, jakamistalouden muodossa parantaisi resurssitehokuutta ja saisi aikaan luontaista yrittäjyyden elintilaa. Tietenkin vientiteollisuuden olosuhteista olisi myös huolehdittava, reiluuden hegessä siellä tulisi saksalaiseen maliin otettava käytöön myötämääräämis säädäntö, resurssien jako keskustelussa henkilöstön sitouttamisessa ja palkitsemisessa.
Niinkö Paavo sanoi? No Paavo on sitten ihan yhtä pihalla kun ne oikeistopuolueidenkin konkarit, joilta YouTube-videossa kyseltiin mistä raha tulee. Suuren vientiteollisuuden johtajien puheista tuommoisen paitapyykki-kommentin voisi odottaa kuulevansa: ehkäpä Paavo matkusteli pomojen kanssa niin paljon, että tarttui sieltä korvaan. Ilmeisesti Maapallonkin täytyy myydä avaruuden muukalaisille, emmehän me Paavon logiikan mukaan voi elää sisämarkkinoilla! Se kommentissa kyllä oli totta, että jonkun täytyy kasvattaa ruokaa ja rakentaakkin, pelkkä paitapyykki ei ole hyvä idea.
Tai ehkäpä Paavo tarkoitti että emme voi jäädä touhuaan keskenämme, samalla kun muu maailma kehittyy? Siinä tapauksessa ymmärtäisin kommentin, mutta mikäli tarkoitus oli väittää että pelkät sisämarkkinat muka ei voisi taloutta pyörittää, Paavo oli väärässä. Aiak tuperä metafora, häpeä tuollaista suustaan päästää.
On suorastaan liikuttavaa miten hallitus on alkanut säätämään työntekijöiden työehtoja ja palkkoja ja vain niitä. EK’n ja Häkämiehen ei tarvitse kuin seurata muikeana taustalla. Hallitus on viimeinkin saatu ”töihin”, tekemään ”oikeita” päätöksiä. Palkkojen nollausohjelma saatiin jalalle. (Pääsymaksut työpaikoille tulevat vuonna 2020). Kokemattomuuttaan hallitus on tehnyt jo huitaisuja siihen suuntaan ja jotain on jouduttu perumaaankin, mutta linja pitää ja kokemuksen karttuessa oikeat keinot löydetään. Palkkojen osuus BKT’sta on joskus ollut 60%, nyt enää nelisenkymmentä. Palkkojen tilalle ovat tulleet osingot, mieluummin verotta, kiitos.
Verojakin vähän kiristellään, mutta vain niille jotka eivät pääse veroja karkuun. Semmonen on tapa EU’ssa. Raippaveroa palkansaajille jotka tienaavat yli 75 tonnia. Heitä on 4,5 % tulonsaajista ja taitavat olla julkisella sektorilla töissä, sehän on ylivoimainen palkkajohtaja nykyisin. Ei siis merkitystä valtion ”kestävyysvajeen” kannalta. Lisäksi uutisissa vilahtaa vähän väliä joku kunta joka nokittaa johtajansa palkkaa tonnilla parilla kuukaudessa. Palkkavero on vielä kirein veron muoto ja ainoa progressiivinen. Valtion tuloista progressiivinen vero tekee enää noin 10%. Jos kaikki maksaisivat veroa saman asteikon mukaan valtio hukkuisi rahaan.
Mutta valtio ei huku rahaan. vajetta pukkaa. Tarvitaan vielä veroloikka. Se tulee välillisiin veroihin. En viitsi niitä nyt luetella, mutta lista on sama kuin aina, auto-, energia, jnejne… Asuntojen lämmittämiseen taitaa tulla uusi ”haittavero”. Ei tarvitse olla ydinfyysikko ennustaakseen miten käy, kun palkkoja alennetaan ja veroja nostetaan. Suomihan on vasta kallein euromaa asua ja elää ja tämä on ihan kotikutoista. Painetta ulkoa ei ole hintojen korotuksille ollut. Kalliimpia asua ovat mm. Sveitsi ja Norja, joten kiinni kurottavaa meillä vielä on. Noissa maissa ovat palkat kyllä korkeat. Ostovoimakorjattuna meidän tulot ovat jotain entisen itäeuroopan keskikastia. Kiitos ”puolueiden”.
Veroja luvataan helpottaa miljardin verran jos… Täytyy vaan muistaa, kun ministeri puhuu veroista, hän tarkoittaa valtion tuloveroa. Sitä maksaa pieni- (ja myös keskituloinen riippuen vähennyksistä) vain parikymppiä kuukaudessa, jos sitäkään. Siis alennus kohdistetaan takaisin ”suurituloisiin”. Valtionosuuksien leikkaus kunnille tarkoittaa taas veroloikkaa kunnanveroihin ja kiinteistöveroihin. Kukas se nämä verot maksaa? Halvatun prkle, ei viitsisi näitä enää edes miettiä.
Hallituksen kannattaisi kiinnittää huomio sinne missä veroja maksetaan vähän tai ei ollenkaan. Se ei nyt valitettavasti ole hallitusohjelmassa ja verosuunnittelusta puhuminenkin julkisesti on tabu. Näyttää olevan myös YLE’n ohjelmissa. Onko toimittajia kielletty ottamasta asiaa esille? Paljonko meidän kansantaloudesta vuotaa rahaa verotta (ulkomaille) olisi syytä katella. Valtio on nimittäin sen näköinen, paljonko meillä on rahaa käytettävissä, kansalaisilla siis, ei vain yhdellä prosentilla, kuten kansantalous nyt ymmärretään. Jos työstä ei haluta maksaa palkkaa (työttömälle ei vähääkään), ja jos vähän maksetaankin, se otetaan pois lakisääteisesti, ei Suomen tulevaisuutta ole vaikea ennustaa.
Lomarahan leikkaus huvittaakin vähän. Sehän oli aikanaan työnantajan maksama korvike palkankorotukselle. Vieä viime vuonna jaoin parakkitoimiston eräässä projektissa saksalaisten kanssa ja paljon puhuttiin työehdoista ja palkoista. Heillä oli ”kotona” 35 tunnin työviikko ja 13. kuukauden palkka. Kysyin milloin ovat siirtyneet noin lyhyeen työviikkoon. Eivät muistaneet. Siinä mielessä Suomi ei ole mikään Saksan seisoja. Meillä osataan poimia maailmalta vain kaikki negatiivinen.
Loikat senkun pitenevät. Hallituskauden alussa ”kilpailukykyloikka” piti olla 5%, nyt se on jo 15%. Kun ei kävisi kuin entiselle miehelle joka säästi viidenkympin kenkiä ja otti kävellessään niin pitkiä loikkia, että satasen housut repesivät.
Mehtälä pääministeriksi! Noilla neuvoin Suomi saataisiin kehityksen tielle. Sääli, että poliitikoksi ja maan johtoon pääsee nuo globalistien nuket, joilla ei ole kykyä eikä aietta puuttua todellisiin ongelmiin.
Tämä kuvaaja kertoo kaiken olennaisen mikä Suomen taloudessa mättää!
http://www.revalvaatio.org/wp/wp-content/uploads/osinkokuvio.png
Tämän lisäksi tietenkin helvetin moinen veronkierto jota nämä veroparatiiseihin rekisteröidyt yritykset harjoittavat.
AY liike on viimeisen 9 vuoden aikana saanut 400 000 suomalaista työttömäksi ja nostanut nuorisotyöttömyyden suomessa euroopan korkeimpiin. Käytännössä leikannut tulevaisuuden lapsiltamme ja tehnyt suomesta eriarvoisen yhteiskunnan jakaen suomalaiset työttömiin ja töissäkäyviin. AY liike on vastustanut kaikkea mitä EU kommissio, OEDC, luottoluokitajat ja talous tieteilijät suositelevat. Tämä sokea, ahne, menneisyyden aateista kiihotunut joukko ajaa suomea kreikan kohtaloon.