KARJALAN TASAVALTA ja sen päämies Aleksandr Hudilainen ovat suunnanneet katseensa ja toiveensa Kiinaan. Ukrainan tilanteen tulehduttamien länsisuhteiden vuoksi Venäjä on enenevässä määrin suuntautunut geopoliittisesti ja taloudellisesti lännen sijaan Euraasiaan ja Kiinaan. Venäjän uusi suuntaus muuttaa Karjalan asemaa, mutta avaa samalla täysin uusia mahdollisuuksia alueelle. Karjalan kannalta Kiinan potentiaalin ratkaisee, missä määrin Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kiinnostuneet kytkeytymään logistisesti Karjalan kautta kohti Kiinan valtavia markkinoita.

Hudilainen kohahdutti 4. ja 5. syyskuuta pidetyssä Pekingin kansainvälisessä talousfoorumissa Karjalan taloutta seuraavia tahoja kertomalla suunnitelmista kytkeä Karjala Kiinan ”uutena silkkitienä” tunnettuun jättihankkeeseen. Hudilaisen paljastamissa suunnitelmissa Suomen rajalta rakennetaan lähes 2700 kilometriä pitkä moottoritie, joka yhdistää Pohjoismaiden markkinat Karjalan, Arkangelin, Komin ja Permin alueiden kautta Uralille uuteen silkkitiehen ja sitä kautta Kiinan valtaviin markkinoihin. Rakennustöiden ensimmäisenä vaiheena on suunnitelmien mukaan Suomen rajalta Petroskoihin kulkeva moottoritie.

Uusi silkkitie: aikamme suurin rakennushanke

Kiinassa nimellä ”Yksi tie, yksi vyöhyke” (一带一路) tunnettu hanke on maailman kaikkien aikojen suurin rakennusprojekti, jonka Kiinan presidentti Xi Jinping esitteli maailmalle vuonna 2013. Sen tavoitteena on investointien ja yhteisten infrastruktuurihankkeiden avulla levittää Kiinan taloudellista kasvua uuden silkkitien varrella sijaitseviin maihin. Lopullisena tavoitteena Kiinalla on luoda ympäröiville alueilleen vakaita uusia markkina-alueita omille yrityksilleen, minkä eteen Kiina käyttää tulevina vuosina vaikutusvaltaansa ja vetovoimaansa.

Yhden tien, yhden vyöhykkeen tarkoituksena on yhdistää Kiina logistisesti sille tärkeisiin talousalueisiin Euraasiaan suuntautuvien moottoriteiden ja rautateiden sekä Intian ja Lähi-idän kautta Välimerelle kulkevan meritien avulla. Suurhankkeen kaksi pääosaa ovatkin Euraasian läpi rakennettava uusi silkkitie ja Intian valtameren ja Persianlahden kautta Välimerelle rakennettava merisilkkitie, jota varten Kiina investoi erityisesti Bangladeshissa, Sri Lankassa, Malediiveilla ja Pakistanissa sijaitsevien satamien kehitykseen.

Mantereelle uuden silkkitien varrelle sijoittuvat suunnitelmat sisältävät modernin kauttakulku- ja kauppareitin rakentamisen Kiinasta Kazakstanin, Venäjän, Valko-Venäjän ja Puolan kautta Saksaan. Reitin varrella sijaitsevat maat tarvitsevat investointeja paitsi teiden, moottoriteiden ja suurnopeusrautateiden, niin myös energianvälitykseen ja -jakeluun sekä valokuituverkoston kehittämiseen tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen. Investoinnit kohdistetaan erityisesti uuden silkkitien varrella sijaitsevien kaupunkien ympäristöön. Listaan on siten luonnollisesti lisättävä kaikki silkkitien varrella sijaitsevien paikkakuntien asukkaiden ja elinkeinoelämän olosuhteiden parantamiseen tarvittavat investoinnit, joista myös suomalaiset yritykset voisivat hyötyä.

Venäjä on maantieteellisen kokonsa ja keskeisen sijaintinsa vuoksi elintärkeä valtio uuden silkkitien toteuttamisen kannalta. Venäjä onkin Kiinan logistiikkasuunnitelmien mantereen puoleisten suunnitelmien keskiössä. Xi Jinpingin vieraillessa Moskovassa voitonpäivän juhlassa toukokuussa 2015 allekirjoittivat Kiina ja Venäjä lukuisia sopimuksia, jotka yhdistävät uuden silkkitien kehittämisen Euraasian talousunionin tavoitteisiin.

Venäjän ja Kiinan toukokuussa allekirjoittamista sopimuksista yksi liittyy suurnopeusrautatien rakentamiseen ensin Moskovasta Kazaniin ja sieltä edelleen Kazakstanin kautta Kiinaan. Rautatien kokonaiskustannuksiksi arvioidaan lähes 20 miljardia euroa, ja loppujen lopuksi se aiotaan yhdistää suunnitteilla olevaan Moskovasta Eurooppaan rakennettavaan suurnopeusrautatiehen.

Onko Suomella malttia hyödyntää idän mahdollisuudet?

Kiinan ja Euroopan välinen moottori- ja rautatievyöhyke luo sen perustan, johon Karjalasta rakennettava moottoritie on tarkoitus yhdistää Uralilla. Karjalan Sanomien (KS 9.9.2015) mukaan moottoritiesuunnitelmasta on Karjalan tasavallan hallituksen, Luoteis-Venäjän kehityskäytävä -yhtiön ja AVIC International Renewable Energy Development Company Limited -yhtiön välillä luotu puitesopimus.

Suunnitelman ytimenä ja samalla myös sen menestyksen ratkaisevana tekijänä on Pohjoismaiden markkinoiden kytkeminen logistisesti Kiinan uuteen silkkitiehen. Mikä siis on Suomen ja muiden Pohjoismaiden kiinnostus osallistua moottoritien rakentamiseen Karjalan kautta Uralille?


Edellytykset yhteisen sävelen löytymiselle Suomen ja Venäjän välillä Karjalan logistisista suunnitelmista ovat olemassa. Nykyisen hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on edistää vientiä, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä ja kaupankäyntiä Aasian maiden kanssa. Toukokuusta alkaen Suomesta ja muista Pohjoismaista on myös kuljetettu rautateitse tavaraa Karjalan kautta Kiinaan, ja kuljetusten on tarkoitus tulevaisuudessa olla viikoittaisia.

Kiinan kiinnostus Karjalaan logistisena reittinä tuskin jää lyhytaikaiseksi ilmiöksi. Karjalan Sanomat (KS 19.8.2015) uutisoi Venäjän ja Kiinan tullien allekirjoittaneen Petroskoissa tullikäsittelyä ja -valvontaa koskevan sopimuksen, jonka on tarkoitus helpottaa ja nopeuttaa tavaroiden hoitoa tulliasemilla. Kiinan tullihallinnon valvontaosaston varapäällikön Li Wein mukaan Kiina on valmis kehittämään kauttakuljetuksia Venäjän kanssa muun muassa Karjalan kautta Suomeen.

Suomen kannalta Kiinan uuden silkkitien tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että Suomi liittyi perustajajäsenenä Aasian infrastruktuuri-investointipankkiin (AIIB), joka on uuden silkkitien infrastruktuurihankkeiden keskeinen rahoituslähde. Suomen entinen valtiovarainministeri Antti Rinne perusteli maaliskuussa 2015 Suomen liittymistä AIIB:hen sillä, että kehittyvässä Aasiassa on valtava tarve infrastruktuuri-investoinneille, mikä voi tukea Suomen kauppapoliittisia tavoitteita ja vientiteollisuutta.

Moskova on huomannut Karjalan potentiaalin

Karjalan kasvavasta strategisesta merkittävyydestä kertoo paljon Venäjän hallituksen kesäkuun alussa hyväksymä Karjalan kehitysohjelma, jonka on tarkoitus parantaa Karjalan investointi-ilmastoa vuoteen 2020 asti. Kehittämisohjelman tavoitteisiin sisältyvät Värtsilän rautatieaseman uudistaminen kansainväliseksi rajanylitysasemaksi ja kansainvälisen rajanylityspaikan rakentaminen autoille Syväoroon. Etelä-Saimaa-lehden (26.5.2015) mukaan Suomi kuitenkin torjui kesäkuussa jälkimmäisen suunnitelman vedoten kansainvälistämisen kustannuksiin.

Petroskoissa ilmestyvässä Carelia-aikakauslehdessä syyskuussa 2015 julkaistu Karjalan tasavallan varapäämiehen, talouskehitysministeri Valentin Tshmilin haastattelu antaa lisävaloa Karjalan kehitysohjelman merkittävyyteen. Moskovan Karjalan kehitykselle osoittamaa huomiota kuvastaa se, että Karjalan kehitysohjelman kaltaisia valtakunnallisia ohjelmia on Venäjällä laadittu vain neljä. Venäjän federaation talousministeriön yhteyteen on jopa perustettu Karjalan, Kaliningradin ja Krimin kehittämisestä vastaava uusi erikoisosasto.

Karjalan kehitysohjelman päätavoitteista yksi nousee ylitse muiden Suomen strategisten intressien kannalta. Suunnitelmat Vienanmeren rannalle Belomorskiin ja Kemiin rakennettavista kansainvälisistä satamista voivat toteutuessaan tarjota Suomen viennille sen kipeästi kaipaamaan ympärivuotisen sulan sataman. Lisäksi satama tarjoaisi Suomen ulkomaankaupalle yhteyden Venäjän pohjoispuolella kulkevalle Koillisväylälle, joka lyhentää matkaa Euroopan ja Aasian välillä usealla tuhannella kilometrillä.

Karjalan tasavallan päämies Alexander Khudilainen ja suurlähettiläs Li Hui keskustelivat Karjalan potentiaalista silkkitiehankkeen yhteydessä.
Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen ja suurlähettiläs Li Hui keskustelivat Karjalan mahdollisuuksista Kiinan silkkitiehankkeen yhteydessä. Kuva sivulta karelnovosti.ru

Karjalan tasavallan päämiehen Aleksandr Hudilaisen päätös käyttää Venäjän jäsenyyksiin BRICS-maiden yhteisössä ja Shanghain yhteistyöorganisaatiossa perustuvaa uutta geopoliittista suuntausta hyväkseen ja ottaa Kiinan uusi silkkitie uudeksi vipuvarrekseen on Karjalan tasavallan taloudellisen kehittämisen kannalta erinomainen. Hudilainen vieraili päämieskautensa alkuaikoina ahkerasti Suomessa houkuttelemassa investointeja ja houkutteli suomalaisyrittäjiä Karjalaan uuden edullisen investointilain avulla, mutta laihoin tuloksin.

Kiinan ja sen ajaman uuden silkkitien ansiosta Karjalan sijainti näyttää nyt Suomen taloudellisten intressien kannalta täysin erilaiselta muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Samalla tavalla kuin Venäjä toimii uuden silkkitien siltana Kiinan ja Euroopan välillä, voi Karjala toimia Suomen ja Pohjoismaiden siltana uuteen silkkitiehen ja Kiinan taloudellisiin mahdollisuuksiin. Maantieteellinen ja osin vielä kielellinen ja kulttuurinenkin läheisyys voi auttaa Karjalaa toimimaan suomalaisen liiketoiminnan ponnahduslautana Venäjän ja myös Kiinan markkinoille.

Lisää pakotteita vai kohti uusia mahdollisuuksia?

Euroopan unionin ja Venäjän väliset ulkopoliittiset suhteet ja niiden Suomelle antama liikkumavara maan omien taloudellisten etujen ajamiseksi määrittävät sen, pääseekö Suomi hyötymään Karjalan ja Venäjän kautta Kiinan markkinoiden mahdollisuuksista. Suomen ulko- ja kauppapoliittisen liikkumavaran kasvaminen puolestaan vaatii joko irtisanoutumista transatlanttisen geopolitiikan klassisia tavoitteita ajavasta Euroopan unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tai tuulen kääntymistä Brysselissä idän mahdollisuuksien kannalta suosiollisempaan suuntaan.

Suomen kauppasuhteiden rakentamisen kannalta olennainen tieto on, että Yhdysvallat pyrki viimeiseen asti estämään liittolaisiaan liittymästä Kiinan johtamaan Aasian infrastruktuuri-investointipankkiin. Amerikkalaisen tiedusteluyhtiö Stratforin johtaja George Friedman onkin todennut Yhdysvaltojen pitkäaikaisen tavoitteen olevan estää Saksan ja Venäjän välisen liiton syntyminen. Ilmiö liittyy Harold Mackinderin määrittelemään meri- ja maavaltojen klassiseen geopoliittiseen kamppailuun, jonka mukaan merivaltojen pääasiallinen tavoite on, että niiden kilpailijoiden, Venäjän ja Saksan, liitosta ei tule totta.

Itävaltalainen tutkimuslaitos Wifo (Österreichisches Institut für Wirtschaftsforschung) arvioi kesäkuussa 2015 julkistetussa tutkimuksessaan 40 000 työpaikan olevan Suomessa uhattuna EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden ja venäläisten vähentyneen matkailun vuoksi. Olisiko Suomen aika oman kansantalouden omaehtoisen romuttamisen jälkeen keskittyä rakentavaan taloudelliseen yhteistyöhön esimerkiksi Karjalasta silkkitielle ja Koillisväylälle kulkevien liikennereittien hyödyntämiseksi?

Sakari Linden on geopoliittinen analyytikko, joka on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja kansainvälisen oikeuden maisteri (LL.M). Hän asuu koko syksyn Karjalan tasavallassa Petroskoissa ja tuntee alueen useamman vuoden ajalta.

Lähteet

3 KOMMENTTIA

  1. Hudilaisesta puhuttaessa on syytä muistaa, hänen kokemuksensa työskennelesään yhdeksänkymmen luvulla tornion seudulla maalarina,oli kertonut tietynlaiseesta identiteetti kriisistä, kun venäläisille oli tsuhna ja suomalaislle typeryksille ryssä. Itselläni oli samalla vuosikymmenellä työkaverina virolainen eläinlääkäri ,tosin kaukana varsinaisesta ammatistaan, nyt mies on viron suurimman elintarviketehtaan johtaja. Toisia kunnioittava suhtautumistapa voi meille olla jatkossa eduksi, koska koskaan ei tulevaisuudesta tiedä, mitä se meille tarjoaa ja minkälaisen vaikutelman jätämme muukalaisille maastamme.

  2. Nyt, kun näytää avoimesti siltä kuin meidän parikymmenvuotinen europan ytimiin pyrkivä taival on muuttumassa varsin ohdakkeiseksi, ihmettelen miksi maahamme ei ole muodostumassa tuhontieltä pois ohjaavaa kansallista kansanrintamaa, vaikkapa paremman puuteessa Paavo Väyrysen viitoittamaa tietä,mieshän on kieltämättä liukasliikeinen politikko, mutta jos ympärillä on osaavaa ja ennenkaikkea moralisen selkärankansa säilyttävää sakkia, pitäisi Paavonkin pysyä suhteellisen nuhteettomana, toisealta onhan hän myös näytänyt kyntensä osaavana pienyrittäjänä.

    • Kyllä niitä on, mutta eivät saa tilaa massamediasta. Yksi sellainen on Itsenäisyyspuolue (IPU), joka pyrkii poispäin ei pelkästään ytimestä vaan koko EU:sta. Talousdemokratia ideologiana ajaa irti nykyisestä rahajärjestelmästä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here