STOP TALVIVAARA -kansanliike pyysi 13.2.2015 oikeuskansleria selvittämään Säteilyturvakeskuksen (STUK) mahdollisia ja osin ilmeisiä laiminlyöntejä Talvivaaran uraanin rikastuksen sekä uraanin ja muiden radioaktiivisten aineiden valvonnassa.

Oikeuskansleri otti asian käsittelyyn ja pyysi STUK:ia antamaan ”kantelun tutkimiseksi tarpeellisen selvityksen”. STUK vastasi kantelussa esitettyihin epäilyksiin ja väitteisiin 13.8.2015 päivätyllä selvityksellä. Oikeuskansleri pyysi sitten kantelun tekijöiltä vastaselityksen, jonka Stop Talvivaara -liike antoi määräaikaan mennessä 25.9.2015.

Kansanliikkeen on oltava tyytyväinen siihen, että oikeuskansleri on käynnistänyt selvityksen ja asiakirjoihin perustuvan dialogin. Talvivaara on soppa ja vyyhti, joka on syytä selvittää perinpohjin. Uraani ja sen salaaminen ovat asia, joka on uskallettava nostaa pöydälle. Tästä on syytä antaa julkiset kiitokset oikeuskanslerille.


SÄTEILYTURVAKESKUKSEN täytyi tietää, että Talvivaaran malmio on paitsi mittava nikkelivaranto myös kansainvälisestikin noteerattu ja Euroopan suurin uraanivaranto. Miksi STUK ei puuttunut radioaktiivisten aineiden riskien salaamiseen luvitusvaiheessa?

Tähän kysymykseen ei virasto kykene selvityksessään vastaamaan, vaan kikkailee käsitteillä väistääkseen vastuutaan. Silmiinpistävää STUK:n lausunnossa on kieltäytyminen sen tunnustamisesta, että Talvivaaran rikastusmenetelmä rikastaa muiden malmien lisäksi myös uraania. Pitäisi olla selvää, ettei uraania voida ”ottaa talteen” prosessiliuoksesta, ellei sitä ole sinne ensin rikastettu. Kieltäytymällä puhumasta uraanin rikastuksesta STUK koettaa välttää valvontavastuunsa rikastuksen vaiheista ennen ns. talteenottoa.

STUK katsoo vastineessaan, että sen enempää malmion sisältämän uraanin määrällä kuin rikastetun uraanin määrälläkään ei ole merkitystä valvonnan ja riskien kannalta, jos itse lähtömalmin uraanipitoisuus on pieni. Alhainen uraanipitoisuus vapautti STUK:n mielestään valvontavastuusta ja jopa valvontaoikeudesta myös kipsisakka-altaan osalta. STUK:n mielestä radioaktiivisten aineiden riskit heikon malmion kaivoksessa eivät kasva kun louhintamääriä kasvatetaan.


VÄITE ON KÄSITTÄMÄTÖN alan johtavalta valvontaelimeltä. Jo pelkästään radonin ja pölyn hallitsematon liikkuminen alueella korreloi suoraan käsitellyn malmin määrään. Monet muutkin radioaktiivisten aineiden riskit kasvavat kun louhintamäärä kasvaa. Biokemisti Jari Natunen käsittelee näitä asioita liitelausunnossaan Stop Talvivaara -liikkeen vastaselitykseen.

STUK:n väitteet siitä, ettei heillä olisi edes ollut oikeutta valvoa kipsisakka-allasta ja sen uraania, ovat ristiriidassa jopa STUK:n oman lausunnon kanssa. STUK toteaa, että kipsisakka-altaan suurvuoto muutti tilanteen, jolloin STUK luokitteli omalla päätöksellään kaivoksen vesien hallinnan säteilyvalvonnan alaiseksi toiminnaksi ja aloitti sillä perusteella valvonnan.

Jos valvontaa olisi tehty asianmukaisesti jo etukäteen, olisi havaittu ajoissa, että kipsisakka-altaan pH on laskenut ja ettei uraani olekaan turvallisesti kipsiin sitoutuneena, vaan muuttuu liukoiseksi. STUK on tältä osin suuressa ja suorassa vastuussa tapahtuneesta kipsisakka-altaan vuodosta ja uraanipäästöstä.

Missä on Talvivaaran rikastama uraani?

Toimintansa aikana Talvivaaran kaivoksen olisi tullut irrottaa arviolta 500 tonnia uraania prosessiliuokseen, mikäli kaivoksen omat tiedot uraanin talteenottolupaa haettaessa pitävät paikkansa.

Stop Talvivaara -liike on vaatinut yhtiöltä ja viranomaisilta selvitystä siitä, kuinka paljon uraania on toiminta-aikana prosessiliuokseen rikastunut ja mihin eri kohteisiin sitä on kulkeutunut ja millaisia määriä. On vähintäänkin hämmästyttävää, ettei tällaista selkeää laskelmaa — vaadittua uraanitasetta — ole kyetty esittämään. Vähintäänkin omituista on myös se, ettei STUK tällaista laskelmaa kykene nyt edes oikeuskanslerille esittämään.

STUK:n selvityksestä käy ilmi, ettei Talvivaarasta ulos lähtevien malmirikasteiden uraanipitoisuuksia ja määriä ole valvottu lainkaan ”niiden vähäisen uraanipitoisuuden vuoksi”:

”Nikkelimalmirikasteen mukana on Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle kulkeutunut vain pieni määrä uraania, koska pääosa uraanista on toistaiseksi päätynyt kipsisakka-altaaseen Talvivaarassa. Nikkelimalmirikasteen pienen uraanipitoisuuden vuoksi Talvivaara ei ole ollut velvollinen ilmoittamaan tietoja Harjavaltaan malmirikasteen mukana menneestä uraanista, joten STUK:lla ei näitä tietoja ole. STUK ei siten ole myöskään valvonut näitä kuljetuksia.”

STUK siis itse vahvistaa epäilymme. Nikkelirikasteen ja muiden malmirikasteiden mukana kulkenutta uraania ei ole seurattu viranomaisten taholta lainkaan! STUK:n väite pienistä uraanimääristä on ristiriidassa sen kanssa, mitä Talvivaaran rikostutkinnassa on tullut esille.

Talvivaaran ympäristörikosesitutkinnassa Omg Kokkola Chemicalsin tuotantojohtaja Hans-Erik Sund väittää Talvivaaran ympäristörikostutkinnan kuulustelupöytäkirjassa, että suurin osa prosessinesteeseen rikastuneesta uraanista olisi pilottikokeiden valossa ollut menossa nikkelirikasteen mukana Harjavaltaan.

Mielenkiintoista on sekin, ettei STUK:in mielestä tarvitse valvoa ja seurata myöskään Suomeen tuotavia uraania sisältäviä monimetallirikasteita. Jo vuosia sitten Wikileaksin dokumentti kertoi uraania tulleen Kongosta Kokkolan tehtaille rautarikasteiden mukana. Nyt Talvivaarasta on mennyt uraania Harjavaltaan nikkelirikasteiden mukana. Valvontaa ei tarvita. STUK:n Arja Tannisen mielestä riittää, kun STUK:lle kerrotaan, että uraania tulee vain tuhansia kiloja vuodessa.


NÄYTTÄÄ HUOLESTUTTAVASTI siltä, että uraania on siis voinut kulkeutua Talvivaarasta rikasteiden mukana ulos paljon kerrottua enemmän, eikä tätä virtaa ole tutkittu ja seurattu viranomaisten toimesta lainkaan.

Vastaselityksen laatijat jättivät myös oikeuskanslerille tiedoksi ja selvitettäväksi, että nykyisissä lupaprosessikäytännöissä näyttävät uraanin ja uraanin tytärnuklidien kemialliset ja ekologiset ympäristövaikutukset jäävän asianmukaisesti arvioimatta, eikä niiden suhteen näytä olevan määritelty selkeää vastuunjakoa viranomaisten välille.

Stop Talvivaara -liikkeen vastaselityksessä uudistettiin myös aikaisempi pyyntö puolueettoman tutkinnan käynnistämisestä uraanitaseen selvittämiseksi ja työterveysselvitysten tekemiseksi.

Stop Talvivaara -liikkeen vastaselityksen laadintaan osallistuivat Mika Flöjt, Lasse Flöjt, Hannu Hyvönen ja Jari Natunen. Yllä oleva kirjoitus julkaistiin myös Stop Talvivaara -liikkeen sivustolla.

Lähteet

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here