HANNU ANGERVUO, eQ:n salkunhoitaja, sanoo sen (Helsingin Sanomat 12.10.2015), mikä on ollut viime vuosien politiikan looginen tulos: yritykset ovat lyhentäneet velkojaan jo usean vuoden ajan. Samanaikaisesti johtavat poliitikot valittavat pääministeri Juha Sipilän johdolla, etteivät suomalaiset yritykset ole kilpailukykyisiä.
Yritykset rikastuneet valtion kustannuksella
Ensi vuonna Suomen valtio aikoo ottaa 5,3 miljardia euroa uutta velkaa. Suunnilleen saman verran valtio on antanut erilaisia helpotuksia viimeisten viiden vuoden aikana: kela-maksu (miljardi euroa), yhteisöveron kaikkiaan 6 prosentin alennus (1,4 miljardia), listaamattomien yritysten osinkojen verohelpotukset (500
miljoonaa), nyt luvattu työnantajien SOS-turvamaksujen 1,72 prosentin alennus (850 miljoonaa).
Yhteensä nämä tekevät 3,75 miljardia vuodessa. Kun tämän lisäksi pörssiyhtöt maksavat keskimäärin vain 6,86% yhteisöveroa (1,5 miljardia) (Helsingin Sanomat 7.2.2015), ollaan siinä summassa, jonka valtio ottaa velkaa.
Investointeja ja työpaikkoja ei ole syntynyt
Poliitikot ovat tehneet nämä helpotukset perusteenaan saada aikaan investointeja ja työpaikkoja. Toisin kuitenkin on käynyt. Investoinnit ovat vähentyneet ja työttömyys lisääntynyt.
Valtion helpotukset on käytetty yritysten velkojen lyhennyksiin ja osinkojen lisäämiseen. Yritysten helpotusten vastapainoksi valtio on leikannut kansalaisten ostovoimaa, eikä uusia työpaikkoja ole syntynyt myöskään vientiyrityksiin.
”Suomen ykkösongelma ei ole kustannuskilpailukyky”
Viime viikolla Suomessa vieraillut australialainen taloustieteilija William Mitchell kertoo (HS 8.10.2015) oman näkemyksensä Suomen tilanteesta:
”Suomen ei tarvitse pelätä velkaantumista, vaan sitä, ettei tänne synny työpaikkoja. Viimeinen asia, mitä Suomi tarvitsee, on ostovoimaa syövät leikkaukset. Palkka ei ole vain kustannus. Se on myös se, mistä yritykset saavat tulonsa.”
Erinomainen kirjoitus. Kiitos erityisesti lukuarvoista.
Jos tähän lisättäisiin vielä ne lukuarvot, miten paljon pienempi pääomien verotus on Suomessa kuin EU n maissa keskimäärin ja miten paljon yritykset ovat maksaneet tänä valtion velkaantumisen aikana osinkoja osakkeenomistajille, alkaisikin tulla melko ilmeiseksi, että kyseessä taitaa olla suurpääoman hanke rosvota valtio.
Eikä siinä tietenkään ole mitään yllättävää, kun tarkastelee, miten oikeistolaisia viime aikojen hallitukset ovat olleet. Pääomaltahan kokoomuksen ja sen apupuolueiden, kuten vihreiden suurin tuki tulee.
Blogikirjoituksessaan (http://tietotrenditblogi.stat.fi/paaomaverojen-osuus-on-suomessa-eu-keskiarvoa-pienempi/) 4.5.2015 Tilastokeskuksen tutkija Olli Savela kirjoittaa EU:n verotilastoista vuodelta 2012. Kirjoitus on otsikoitu ”Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi”, mikä tuo esille tilastojen suurimman löydöksen.
”Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia […]. Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän.”
Tämähän on suoraa seurausta varallisuusveron poistosta 1.1.2006 alkaen. Kun ”verosäästö” pääomalle oli 5,5 miljardia euroa vuonna 2012, voidaan kymmenen vuoden kumulatiivisen säästön olevan vähintään luokkaa 30 – 40 miljardia euroa. Eli vähintään 3 – 4 miljardia euroa vuodessa, todennäköisesti lähemmäs 5 miljardia euroa.
Tämä on vastavuoroisesti nostanut työn ja kulutuksen verotusta yli EU:n keskimääräisen tason. Eli verotus on kohdistunut voimakkaimmin pienituloisiin ja tulonsiirtojen varassa oleviin.
Ovatko suomalaiset kapitalistit todella niin reppanoita, että heidän hengissäpitämisekseen pitää valtion suorittaa näin perusteellista veropaapomista? Ja nyt Juha Sipilän johdolla täydentää valtion talouden tuhoa monien miljardien siirtoa palkansaajilta ja perustulolla elävitlä yrityksille.
Nyt olisi SDP:lla tuhannen taalan paikka tiputtaa paskat rattaista eli Kokoomuksen aisankannattajat riveistään, ja suunnata politiikkansa työntekijöitä ja vähävaraisia tukemaan.
Olisi syytä esitää päättäjille kysymys,kenen tulisi velkaantua,kun nykyinen järjestelmämme on velkaanpohjautuva, eikä mikään varsinainen rahajärjestelmä. Tulisi ymmärtää myös syvällisesti inflaation olemus, se on luonnonvoima, alkuräjähdyksen jälkeistä voimakaan laajentumisen aikakautta kutsutaan luonnontieteissä inflaation aikakaudeksi. Eli jos haluamme saada aikaan taloudellista kasvua, sen olennainen osatekijä on myös korkeampi inflaatio. On myös syytä ymmärtää inflaation epäonnistujia armahtava ominaisuus, kun kuitenkin suurin osa yritysideoista tulee jatkossakin epäonnistumaan ja tuon kohtalon kokeneet uhkaavat järjestelmän armottomuuden vuoksi ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle. Pankkiemme taseita rasitaa tällähetkellä yli 80 miljardin talletukset, jos olisi jokin keino saada edes osa noista varoista kiertoon, taantuma voisi väistyä, eräs keino tuohon olisi vaikkapa viiden prosentin inflaatio.
”Olisi syytä esitää päättäjille kysymys,kenen tulisi velkaantua,kun nykyinen järjestelmämme on velkaanpohjautuva, eikä mikään varsinainen rahajärjestelmä. ”
Aivan, se on se ydinkysymys! Jonkun täytyy velkaantua, koska kaikki raha on jonkun velkaa. Ja jos joku ei velkaannu lisää, raha taloudessa ei lisäänny! Kun velkoja lyhennetään pankkiin, rahaa katoaa olemasta, eli rahan määrä taloudessa laskee, joka on sama kuin laskusuhdanne.
Sehän on ollut kotitaloudet, jonka kontolle se lisääntyvä velka on kasaantunut. Suomessa. Kreikassa velkaantuja on ollut paljolti valtio.
Tärkein asia olisikin korjata nykyinen rahajärjestelmä, jossa raha luodaan pankkien lainatiskillä.
Wahingtonin konsensuksen oppien mukaan tässä mennään, julkisen vallan osuutta yhteiskuntaa ohjavana toimijana tahdotaan tarkoituksellisesti heikentää. Hyvä esimerkki oli yhdysvallat Reaganin aikana samaanaikaan lisätiin voimakaasti varustelumenoja, ja anettiin samalla valtavat verohelpotukset varakkaille kansalaisille,siis luotiin valtiontalouden alijäämä tarkoituksella. Suomen nykyisen hallituksen eräs vilautettu uusi veroporkkana on puukaupan verotouksen väliaikainen poistaminen, joten tulisi myös tuon mainitsemani asian kanssa olla julkisuudessa tarkkana.
”julkisen vallan osuutta yhteiskuntaa ohjavana toimijana tahdotaan tarkoituksellisesti heikentää. Hyvä esimerkki oli Yhdysvallat Reaganin aikana; samaan aikaan lisättiin voimakkaasti varustelumenoja, ja annettiin samalla valtavat verohelpotukset varakkaille kansalaisille, siis luotiin valtiontalouden alijäämä tarkoituksella.”
Kyllä tuo kuvaus näyttää melko vahvasti Sipilän hallituksen ja edellisten hallitusten EKn ohjaamalta kokonaissuunnitelmalta. Suomessakin varakkaiden verotusta on viime aikoina huomattavasti kevennetty ja tällä tavalla valtiota on jokseenkin tarkoituksellisesti velkaannutettu.
Uskottavuuden vuoksi levitettiin savuverho, että pääoma vetää investointinsa pois maasta, jos sitä yritetään verottaa enempi. Nyt kuitenkin Suomen pääomaverotus on selvästi EUn keskimääräistä alhaisempi, mihin teollisuuteen sijoitetut pääomat siis olisi viety?
Sipilän hallitus näyttää nyt lisäksi vähentävän harmaan talouden ja veronkierron tutkimusta…
Metkaa joskaan ei kovin holjaa
Finlandiassa vallassa (anno Domini 2016) oleva porvarihallitus on kironnut ja kiroaa sosialismin alimpaan helvettiin. Samoin tekevät kaikki oikeistopuolueet ja porvaripuolueet kannattajineen.
Samaan aikaan Finlandiassa maksetaan yrityksille ”jopa miljardin euron suoraa tukipottia” (ks. Yle Teksti-TV 12.12.2016, sivu 162/1: ”VATT kyseenalaistaa tukipolitiikan”; http://www.yle.fi/tekstitv/txt/P162_01.html)!!!
Mitä tuo on, jollei sosialismia? Tässä tapauksessa vain yritysten tukimiljardit maksetaan pienituloisia verottamalla ja kovaosaisten sosiaaliturvaa heikentämällä periaatteella ’vähäosainen ja osaton maksaa viulut’.
This is Finland in the year 2016!
¤
VATT kyseenalaistaa tukipolitiikan [lyrics]
”Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
kritisoi yrityksille maksettavaa, jopa
miljardin euron suoraa tukipottia.
Tukipotti jopa kasvoi viime vuodesta.
Lisäksi parhaillaan väännetään kättä
muun muassa uusiutuvan energian tuista.
VATT:n johtava ekonomisti Marita
Laukkanen sanoo, että tutkimusten
mukaan vaikutukset talouskasvuun
voisivat olla paremmat, jos raha menisi
tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
– Tukien painopiste on siirtynyt
tutkimuksesta ja tuotekehityksistä
esimerkiksi energiatukiin. Ne eivät
pitkällä aikavälillä lisää kasvua.”
(lähde: http://www.yle.fi/tekstitv/txt/P162_01.html)