Harvardin yliopisto Yhdysvalloissa saa tehtäväkseen kouluttaa noin sata valtionhallinnon virkamiestä ”infosodan alkeisiin”, kertoi valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila. Yhteistyökumppanina toimii amerikkalainen Franklin Delano Roosevelt Foundation.

Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia tunnistaa informaatiosodankäynti ja ”vastata muun muassa Venäjältä peräisin olevaan valheelliseen viestintään”. Mantila kuitenkin täsmentää, että ”ei se [informaatiovaikuttaminen] ole ihan outo ilmiö muuallakaan”.

Eipä ole, ei todellakaan. Vaikka Suomen mediassa on keskitytty lähes pelkästään Venäjän informaatiovaikuttamisen ruotimiseen, maailman informaatiovaikuttamisen johtava suurvalta on Yhdysvallat, jossa informaatiosodankäynnillä tarkoitetaan informaatio- ja viestintäteknologian käyttöä ja hallintaa pyrittäessä vaikuttamaan kulloiseenkin vastapuoleen. Siihen sisältyy tietojen keruuta (missä mm. NSA on kunnostautunut, kuten Edward Snowden paljasti), vakuuttelua oman tiedon paikkansapitävyydestä sekä — kyllä — disinformaation ja propagandan levittämistä.

Uutistoimisto AP:n tutkimus paljasti, että jo vuonna 2009 Yhdysvaltain armeija käytti vähintään 4,7 miljardia dollaria informaatiovaikuttamiseen kotimaassa ja ulkomailla. Erilaisissa tähän liittyvissä tehtävissä työskenteli tuolloin 27 000 ihmistä.

Venäjän informaatiovaikuttamisen keskeisimmän toimijan, valtiollisen RT-uutiskanavan, määrärahat ovat vuonna 2015 muutamia satoja miljoonia euroja. Pietarin kuuluisan ”trollitehtaan” vuosittaiset palkkakustannukset on arvioitu vajaaksi 1,7 miljoonaksi euroksi. Vaikka Venäjä lisääkin resursseja informaatiosodankäyntiin uudessa kansallisessa turvallisuusopissaan, siihen osoitetut voimavarat ovat vähäpätöisiä varsinkin Yhdysvaltain vastaaviin resursseihin verrattuna.

PENTAGONIN YLLÄPITÄMÄ, hylätyssä lentotukikohdassa toimiva ilmainen uutispalvelu ”Joint Hometown News Service” tuottaa vuosittain kymmeniä tuhansia lehdistö- ja muita mediatiedotteita sekä radiohaastatteluja. Uutistoimisto AP:n tutkimuksen mukaan uutisten lukijoille ei kuitenkaan kerrota, että kaikki tuotokset ovat Pentagonin työntekijöiden laatimia. Ne jaetaan yli 10 000 medialle vain kirjoittajien nimien kera, ilman titteleiden tai edes uutispalvelun nimen mainitsemista. (Suomalaisille puolestaan kerrotaan nykyään vain Pietarin ”trollitehtaasta”.)

Vuonna 2008 Yle sentään uutisoi tuolloin paljastuneesta informaatio-operaatiosta otsikolla ”New York Times: Pentagon valjasti TV-kommentaattorit propagandaan”. Yhdysvaltain puolustusministeriö oli valjastanut television uutiskanavien usein käyttämistä sotilasasiantuntijoista propagandaryhmän muokkaamaan kansalaisten mielipiteitä mm. Irakin sodasta ja Guantanamon vankileirin olosuhteista.

Tuoreempana esimerkkinä voidaan mainita Frankfurter Allgemeine Zeitungin entinen toimittaja Udo Ulfkotte, joka kirjoittaa kirjassaan Gekaufte Journalisten (ostetut toimittajat), että CIA yhdessä Saksan tiedustelupalvelu BND:n kanssa lahjoo saksalaisia journalisteja kirjoittamaan Nato-myönteisiä propaganda-artikkeleita ja tuomaan eri aiheita esille tietyssä valossa. Ulfkotten mukaan on yleisesti tiedossa, että toimittaja voi menettää työnsä, jos hän ei suostu mukautumaan ”länsimyönteiseen agendaan”.

SNOWDENIN VUODOT ovat myös todistaneet, että Yhdysvaltain hallituksen ”trollit” käyttävät psykologisia vaikuttamistekniikoita tuottaen propagandaa sosiaalisessa mediassa. Britannian armeija puolestaan perusti keväällä 2015 peräti 2000 informaatiosotilaasta koostuvan some-joukko-osaston. Suomen mediassa puhutaan kuitenkin ainoastaan Venäjän (tai Putinin) trolleista. Aiheen käsittelyssä on lisäksi havaittavissa tietynlaista älyllistä ”joustavuutta”. Syyskuussa 2014 sotatieteen tohtori Saara Jantunen totesi, että ”Venäjän valtion osallisuudesta verkkopropagandaan ei ole todisteita”, mutta sanoi myöhemmin samana vuonna toisessa haastattelussa täysin ilman varaumia, että

Kun huomaa olevansa johdetun trollin eli rekrytoidun kansalaisvaikuttajan kohteena vaikkapa sosiaalisessa mediassa, ei pidä missään nimessä antaa periksi ja jättää asioita sen vuoksi sanomatta.” (oma korostukseni)

HS:n loppukeväällä 2015 haastatteleman ”trollitehtaan” työntekijäksi soluttautuneen Ljudmila Savtšukin mukaan ”tehtaalla” kirjoitetaan venäjäksi, englanniksi ja ukrainaksi, eikä sieltä ohjata Suomeen tai Baltiaan liittyvää keskustelua.

Informaatiosotaa on siis harjoitettu jo kauan, ja sitä harjoitetaan yhä näkyvämmin joka puolella. Läntinen informaatiovaikuttaminen ja propaganda ovat kuitenkin elefantti lähes pelkästään itäistä vaikuttamista ja propagandaa toitottavan mediamme toimituksissa. Käytännössä yksinomainen Venäjän informaatiovaikuttamiseen keskittyminen herättää itsessään kysymyksiä uutisoinnin riippumattomuudesta.

Lähde

PÄIVITYS 18.10. HS:n haastatteleman ”trollitehtaan” ex-työntekijän nimi lisätty ja tarkennettu hänen motiiviaan työskennellä rakennuksessa.

5 KOMMENTTIA

  1. Suomen valtio on siis ryhtymässä virallisestikin (?) informaatiosotaan Venäjää vastaan. Tähän astihan Suomi on lähinnä peesannut USA:ta sen käymässä hybridisodassa Venäjää vastaan.

    USA:llahan on ylivertainen osaaminen median avulla tapahtuvassa mielenmuokkaamisessa sotaan, lähtien Creelin komissiosta, jonka työllä USA:n kansalaiset taivutettiin lähtemääm mukaan I maailmansotaan. Tästä tarkemmin Noam Chomskyn kirjasessa Mediakontrolli.

    Media on näissä sodanlietsonnoissa ollut pitkään ratkaisevassa asemassa. Päämediamme Hesari on rekrytoinut tähän tehtävään omistautuneen blogistin, joka jaksaa lietsoa Venäjä-vihaa. Toki sellaisia löytyy mm. Image-lehdestäkin.

    Hesarissa arkkitrollin aseman saavutti nimimerkki Tavallinen maisteri alias Matti Ridanpää, jota vanhoillislestadiolainen veljespari Antti ja Mikael Pentyikäinen ansiokkaasti kannatteli. Antti toimi työnantajana Kirkon Ulkomaanavussa ja Mikael julkaisijana Hesarissa. Vauhti näyttää hieman laantuneen sen jälkeen, kun paljastin tämän kuvion. Taustallahan kummitteli myös Alexander Stubb, joka ulkoministerinä järkkäsi Kirkon Ulkomaanavulle runsaat valtion tuet. Nythän niitä on pikkuisen pienennetty.

  2. ”Suomen mediassa puhutaan kuitenkin ainoastaan Venäjän (tai Putinin) trolleista.”

    Yhdysvaltoja voi lähes pitää ”vaihtoehtoisen median” kotimaana. Siellä hallinto on vetänyt ihmisiä höplästä niin monta kertaa ja joutunut niin monta kertaa paljastetuksi valehtelijana, että moni ymmärtää median olevan korporaatioiden ja hallituksen sylikoira. Sen johdosta Amerikassa vaihtoehtomediailla on yleisöä aivan toiseen malliin kuin meillä Suomessa. Täällä sekä julkista hallintoa että mediaa pidetään riippumattomana ja rehellisenä. Ja sitä tukee kansainväliset järjestöt jotka tutkii median korruptiota. Kuitenkin tuo yllä lainaamani lause on tosi. Ja se on seurausta median agendasta mustamaalata Venäjää, ja pyhittää oma viiteryhmä (länsimaat) sekä meidät itse.

    Median korruptiota tutkivat ryhmät tutkivilla ryhmillä on kuitenkin vakava sokea piste: ne tutkivat lähinnä median ja journalistien painostusta. Mutta median vapaaehtoinen yhteistyö eturyhmien kanssa jää piiloon, eivätkä journalistit itse edes halua nähdä sitä ongelmana. Näin esimerkiksi tupakkayhtiöillä ei olisi ollut keinoja vaikuttaa mediaan, valtavasta median rahoittamisesta huolimatta. Tai lääketeollisuudella. Tai pankeilla. Tai herrakerhoilla, kuten esimerkiksi ennen salaisella Bilderberg-kerholla, jonka kokouksiin osallistui (myös suomalainen) massamedia, ja kiltisti jätti uutisoimatta maailman vaikutusvaltaisimpien ihmisten kokoukset. Median vapautta tutkivat ryhmät ja raportit on myös houkutteleva kohde propagandisteille. Kun ymmärtää että järjestäytynyttä rikollisutta ja terrorismia vastaan taistellaan soluttautumalla järjestäytyneeseen riikollisuuteen ja terrorismiin, perustamalla omia rikollisjengejä, huumekartelleja, terroristiryhmiä ja aseellisia taisteluryhmiä, ymmärtää miksi mediaa ja hallituksia arvostelevat ja arvioivat ryhmät on tärkeitä soluttaa ja korruptoida myöskin. Kun median arvioijat on korruptoitu, korruptoitua mediaa valkopestään puhtaaksi.

    Minkä takia Yhdysvaltain massamediassa kerrotaan avoimemmin kuin Suomen massamediassa, että Syyriassa Assadin hallintoa vastaan taistelevat ryhmät ovat CIA:n salaisesti tukemia, jos Suomen media on niin korruptiosta vapaa? Minkä takia mediassa painotetaan Saddamin, Assadin tai Gaddafin olevan vaarallinen diktaattori, mutta jätetään kertomasta diktaattorimaisesta Saudi-Arabiasta jonka pyhä kuningashuone ei suvaitse lainkaan oppositiota tai edes kansanedustuslaitosta jotka sentään löytyivät niin Irakista, Syyriasta kuin Libyastakin, ja rahoittaa enemmän ulkomaisia aseistettuja taistelevia ryhmiä kuin mikään muu maa (ehkä Yhdysvaltoja lukuunottamatta – ja Saudi-Arabian naapuri Qatar on nykyään lähes yhtä aktiivinen)? Minkä vuoksi massamedia Suomessa ei uutisoi mistä velka tulee, vaikka vaihtoehtomediassa velan synty on jatkuen esillä ja velka on nytkin hallituksen leikkausten ongelma ja syy? Minkä takia massamedian ja vaihtoehtoisen median tarjoamat maailmankuvat ovat niin erilaiset, jos Suomen media on niin korruptiosta vapaa? Valitettavasti Suomen massamedia on vapaa vain kuten Gary Webb sen sanoi:

    ”Onko meillä vapaa lehdistö? Tottakai on. Se on vapaa raportoimaan kaikki seksiskandaalit jotka haluaa, pörssijutut jotka uutiset pystyy käsittelemään, kaikki uudet terveysvillitykset ja kaikki viihdetähtien naimissiinmenot ja avioerot. Mutta kun mennään todella likaisiin juttuihin – tapauksiin kuten Tailwind, Lokakuun Yllätykseen, El Mozote -massamurhaan, yritysten korruptioon tai CIA:n huumekuljetuksiin – silloin alamme nähdä rajamme vapaudellemme. Tämän päivän massamediaan, valitettavasti, sellaisilla tarinoilla ei ole mitään mahdollisuuksia.” http://goldenageofgaia.com/2010/04/27/litany-of-media-cover-ups/

    Toimittajat ilman rajoja -ryhmä liitoksissa Yhdysvaltain hallinnon toimistoihin ja taisteluihin vihollishallintoja vastaan: http://www.counterpunch.org/2005/05/17/reporters-without-borders-unmasked/

    Marylandin yliopiston massiivinen tutkimus osoittaa että suurimmalla osalla massamedian katsojilla oli ainakin kolme väärää käsitystä Irakin sodasta, että Irakista löytyi massatuhoaseita, että Irakilla oli tekemistä 9/11 -iskun kanssa ja että maailman mielipide tuki Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin: http://www.commondreams.org/views/2003/12/01/bush-and-iraq-mass-media-mass-ignorance

    Yhdysvaltain sotavoimilla ohjelma joka luo propagandasotaan sosiaaliseen mediaan väärennettyjä henkilöitä käymään infosotaa: http://www.theguardian.com/technology/2011/mar/17/us-spy-operation-social-networks

    Operaatio Mockingbird jatkuu, CIA:n päällikkö (1995-1996) John Deutch kertoi että CIA voi värvätä yhä lehtimiehiä. CIA päällkkö Stansfield Turner tukee Deutchia ja kertoo että hänkin värväsi lehtimiehiä: https://cpj.org/attacks96/sreports/cia.html

    Raiskilan jutussa mainittu Udo Ulfkotte: ”Olen ollut journalisti noin 25 vuotta, ja minut on koulutettu valehtelemaan, pettämään ja olemaan kertomatta totuutta yleisölle… CIA, Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu tuki minua. Miksi? Koska olen Yhdysvaltain kannattaja.” http://www.infowars.com/leading-german-journalist-cia-media-pushing-for-world-war/

  3. Viimeaikoina olen todennut esimerkiksi kauppalehden suhteellisen maltilliseksi venäjä aiheiden käsittelijäksi, onko niin ettei liikemiehiä ole syytä kierotaa heidän maailmankuvaansa, vai onko kenties päässyt käymään, että venälläinen bisnesväki on päässyt valtaamaan lehden. Nykyisen trolli ja muun viestintä höyräilyn luulen aiheutuvan ainoastaan ,siitä kun historian loppumisesta unelmoivat talousliberalistiset tahot ovat järkyttyneet,kun historia ei oikeasti loppunutkaan, se aikakausi päättyi viimeistään kun Putin määräsi iskuista Syyriaan. Perustelen väitettäni yhdysvaltain kädettömyydellä juuri tällä hetkellä, aiheutuen itse asettamastaan valtion velkakatosta, mikä estää sotilaallisen vastavoiman rakentamisen Syyriaan juuri tässä tilanteessa,vaan ovat alasajamassa tukeaan kapinallisille. Arvelisin noinkin voimakaan venäjä vastaisen propakandakampanjan omiin suomalaisiin mieliin rakennettavan esimerkiksi, siksi ettei nyt kun ruplan kurssi on varsin alhaalla, niin houkutus viettää aikaa ja kulutaa vaikkapa Pietarissa tai Viipurissa saisi liikaa kansanlikeen piirteitä, mikä tietenkin pahentaisi kotimaisten pienyritysten asemaa entisestään.Isoisäni ajoi toissa vuosisadalla rahtia Pietarista pohjois-savoon, ilman nykyisenkaltaista kouhotusta tuollainen luontainen elinkeinotoiminta voisi syntyä uudeleen, tarjoten mahdollisuuksia aikamme toimeentarttuville ja yrittelijäille persoonille.

  4. Totuus dogmina ja rikoksena
    Voiko yritys kaivaa totuus esiin olla rikos tai voidaanko sellaisen esiin kaivamisen katsoa olevan vihan ilmaus? Ajatus kuulostaa oudolta koska totuushan palvelee aina hyvää. Siitä ei pitäisi olla vahinkoa kenellekään. Mutta silti, kuten historia kertoo, totuuden etsijöitä on aina vainottu ja kohdeltu kaltoin. Miksi?

    Vain tyrannimaisissa olosuhteissa, joissa joku taho määrittelee totuuden ja julistaa sen pyhäksi ja koskemattomaksi asiaksi, voi totuuden etsimisestä tulla uhka tai vaara joillekin. Esim. mielivaltainen hallitsija tai hallinto, kirkon teologit (uskontojen rabbit) ja jopa tiedemiehet voivat väittää, että ne tietävät totuuden eikä sitä siksi saa tutkia. Ne sanelevat sen, tekevät siitä dogmin, jota vartioidaan ja jonka epäilystä voidaan tehdä syyte tai jopa rangaistava asia.

    Galilein kohtalo oli joutua vankilaan eikä hän suinkaan ole ainoa totuuden etsijä, jonka kohtalona oli vaino. Monia on jopa poltettu rovioilla. Ja Ernst Zündel joutui vankilaan päätyessään holokaustia tutkiessaan erilaisiin näkemyksiin sionistieliitin kanssa. Esimerkeistä ei ole pulaa.

    http://www.ihr.org/news/030923Zundel.shtml

    Zundel is in prison not because his views are unpopular, or because he’s a “security risk.” He’s in prison because Jewish groups want him there. He’s a prisoner because he promotes views that the Jewish-Zionist lobby considers harmful to its interests.


JÄTÄ VASTAUS