”Mitä isompi joukko lähtee talkoisiin mukaan, sitä kevyempi jokaisen kuorma on.” (pääministeri Juha Sipilä: Eduskunnan tiedonantokeskustelu strategisesta hallitusohjelmasta 2.6.2015)

”Talkootyöllä tarkoitetaan yleensä toisen lukuun korvauksetta ja satunnaisesti tehtävää työtä. Talkoilla tehtävä työ on luonteeltaan niin sanottua ’jokamiehentyötä’, joka ei yleensä edellytä erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä.” (Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus. Verohallinnon ohje A31/200/2013, 4.11.2013)


SIPILÄN HALLITUS on mainostanut talouskuritusta talkoina, joihin kaikki joutuvat osallistumaan. Seuraavassa esityksessä pyritään kartoittamaan talkootyöhön osallisten piiriä.

Solidaarisuusvero

Niin kutsuttu solidaarisuusvero koskee ainoastaan ansiotuloa ja siis lähinnä palkkoja ja eläkkeitä. Kyseinen vero ei ulotu pääomatuloihin. Pääomatulot ovatkin solidaarisuusverovapaita.

Sipilän hallitus pisti kahden (2) prosentin lisäverolle suurituloisten alemman poppoon eli 72 300–90 000 euron suuruisten ansiotulojen saajat. Sen sijaan kaikkein hyväosaisimpiin hallitus ei ’kurituskeppiään’ ulottanut. Eläkeläisillle yli 45 000 euron tuloista maksuunpantavaa kuuden (6) prosentin raippaveroa ei puolestaan kohdistettu palkkatuloihin.

Pääomatulon korkein veroprosentti koskee ainoastaan varsin vähäistä osaa pääomatuloista. Esimerkiksi vuonna 2013 osinkoja maksettiin luonnollisille henkilöille yhteensä 3,99 miljardia euroa, ja niistä oli saajalleen verovapaata tuloa 2,26 miljardia euroa. Näihin tuloihin veronkorotus ei ulotu (ks. Tuloverotilastoja verovuodelta 2013). Kaikkein suurituloisimmat ovat saaneet myyntivoittoja (3,9 miljardia euroa vuonna 2013), joista yleensä 20–40 prosenttia on verotonta tuloa. Niihinkään tuloihin veronkorotus ei ulotu.

Suurin osa erittäin rikkaiden osingoista ja myyntivoitoista (luovutusvoitot) menee holding-yhtiöihin tai päätyy ulkomaille (veroparatiisit). Noihinkaan tuloihin veronkorotus ei ulotu.

Rikoksista julkista taloutta vastaan

Veropetoksen tekee se, joka 1) antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta, 2) salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan, 3) veron välttämistarkoituksessa laiminlyömällä verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron määräämiselle, tai 4) muuten petollisesti aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaiseksi taikka veron aiheettoman palauttamisen (ks. rikoslain 29 luvun 1 §). Veropetoksesta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi (ibid.).

Jos veropetoksessa

1) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai

2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja veropetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä veropetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi (rikoslain 29 luvun 2 §).

Hallituksen esitys

Sipilän hallitus antoi 28.9.2015 eduskunnalle esityksen laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016 (HE 32/2015). Laki sisältäisi niin sanottua tehokasta katumista verotuksessa koskevat säännökset. Kyseessä olisi määräaikainen laki, jonka mukaan luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä välttyisi veropetosta koskevilta rikosoikeudellisilta seuraamuksilta ilmoittaessaan oma-aloitteisesti verotuksestaan puuttuneita tuloverolain mukaan verotettavia tuloja tai perintö- ja lahjaverolain mukaan verotettavia varoja Verohallinnolle.

Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulevan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2016 ja olemaan voimassa 31. päivään joulukuuta 2016.

Sipilän hallituksen mainittu esitys on häikäilemättömyydessään ennen näkemätön. Esitys kuvastaa varsin hyvin asianomaisen ministerin, valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kokoomus) käsitystä perusoikeuksista ja demokraattisesta oikeusvaltiosta. Tuon käsityksen ytimestä näyttää teoista päätellen löytyvän aidon demokratian halveksuntaa ja tavalliselle kansalaiselle tuhoisan markkinaliberalismin brutaalia propagandaa.

Mistä hallituksen esityksessä on kysymys

Hallituksen esitys loukkaa syvästi Suomen perustuslaissa säädettyä yhdenvertaisuusperiaatetta.

Ihmiset ovat lain edessä yhdenvertaisia. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Suomen perustuslain 6 §). Perustuslaissa perusoikeuksien toteutuminen käytännössä on pyritty varmistamaan kaikkia julkisen vallan käyttäjiä oikeudellisesti velvoittavalla säännöksellä: ”Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.” (22 §)

Hallituksen esitys suosii sellaisia henkilöitä, joilla on ulkomailla verottajalta piilotettuja tuloja ja varoja. Kyseiset henkilöt  asetetaan etoikeutettuun asemaan varallisuutensa ja yhteiskunnallisen asemansa perusteella.

Hallituksen esityksen mukaan oma-aloitteisesti veronkierrostaan ilmoittava henkilö vapautettaisiin kokonaan mitä raskaimmasta rikosvastuusta. Esimerkiksi törkeästä veropetoksesta tuomitaan normaalisti aina vankeusrangaistus. Sen vähimmäismäärä on neljä kuukautta ja enimmäismäärä neljä vuotta.

Détournement de pouvoir

Valtiovarainministeri Stubbin masinoimassa Sipilän hallituksen esityksessä on kysymys konstruktiosta, jonka ytimen luonnehtimiseksi on politologiassa ja oikeustieteessä muotoutunut varsin paljon puhuva ilmaisu: détournement de pouvoir — vallan väärinkäyttö.

Détournement de pouvoir -periaatteeseen perustuvalla harkintavallan väärinkäytön käsitteellä on täsmällinen soveltamisala, joka tarkoittaa, että viranomainen tai virkamies käyttää valtuuksiaan de facto muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on myönnetty.

Luottamus

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman (29.5.2015) mukaan

”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus”.

Kun otetaan huomioon Sipilän hallituksen tähänastinen toiminta sekä erityisesti valtiovarainministeri Stubbin edesottamukset, luottamus yhteiskunnan toimivuuteen ja ihmisten yhdenvertaisuuteen on mitä ilmeisimmin saanut suuren kolauksen. Tilannetta eivät paranna maamme raharikkaiden veroparatiisiseikkailut sen enempää kuin yritysjohtajaeläkeläisten Portugaliin suuntutunut veropakolaisuuskaan.

Summa summarum

Edeltävä talkootyön tarkastelu osoittaa, että kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä. Eli nyt kun on oikein kunnolla vatuloitu ja iteroitu, lienee oikeus lopultakin jappasta: Sipilän hallitus ei ole tosissaan saattanut hyväosaisia elintason alentamistalkoisiin! Taitaakin olla niin, että sitä yhteiskunnassa vallitsevaa luottamusta saadaan odottaa ainakin vuoteen 2025!

P.S. Miten pitkään ihmisten yhdenvertaisuutta esityksellään räikeästi loukannut valtiovarainministeri saa jatkaa tehtävässään?

Lähteet
  • Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016 (HE 32/2015).
  • Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus. Verohallinnon ohje A31/200/2013, 4.11.2013.
  • Pääministeri Juha Sipilä: Eduskunnan tiedonantokeskustelu strategisesta hallitusohjelmasta 2.6.2015.
  • Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Edita Prima, 2015.
  • Rikoslaki (39/1889).
  • Suomen perustuslaki (731/1999).
  • Tuloverotilastoja verovuodelta 2013,
    https://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tilastoja_ja_tutkimuksia/Tuloverotilastoja/Tuloverotilastoja_verovuodelta_2013%2832845%29


TOIMITUKSEN HUOMAUTUS
: Kuten Tapio Kuosma toteaa kommentissaan, hallitus on päättänyt vetää pois esityksensä tehokkaasta katumisesta perusteenaan siihen liittyvät perustuslailliset ongelmat
.


Tapio Kuosma.
Tapio Kuosma.

Tapio Kuosma on tietokirjailija ja oikeustieteen lisensiaatti. Hän on Espoon kirjailijat ry:n ja Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen.

26 KOMMENTTIA

  1. Edellisen tultua kirjoitetuksi halitus on ilmoittanut vetävänsä pois esityksensä tehokkaasta katumisesta.

    Valtiovarainministeriön tiedote 4.11.2015 (ote):

    ”Esitys tehokkaasta katumisesta vedetään pois

    Hallitus vetää pois esityksensä tehokkaasta katumisesta. Esitys tehokkaasta katumisesta valmisteltiin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston toiveesta.

    Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat keskustelivat tiistaina 3. marraskuuta, että hallituksen esitys olisi syytä vetää pois perustuslakiin liittyvien näkökohtien vuoksi.”

  2. Käsittämättömän syvään moraaliseen kuoppaan tai alennustilaan maamme johto on vajonnut. Ja kuitenkin ainakin kaksi SSS koplasta uskoo olevansa kristittyjä !!!

    Kyse on toki laajemmasta läntisen kulttuurin rappiosta jossa ontto hedonismi ja mammonanpalvonta on saavuttanut ennennäkemättömät mittasuhteet.

    Miten kauan tämä pienen eliitin mielivalta ja ahneus voi jatkua?

    • Perussuomalaiset puolue hyvä esimerkki EU:n valtaan alistumisesta

      Perussuomalaistenhan piti olla se uusi puolue, joka uudistaisi EU-Suomen poliittisen kulttuurin ja toisi äänestäjien tahdon taas etusijalle ja kuuluviin maamme asioissa. Toisin kuitenkin kävi, kuten jo hyvin tiedämme. Perussuomalaisia onkin nyt hyvä käyttää tässä esimerkkinä miten ”vastuuttomista populisteista” tuli ”vastuunkantajia” ennätyksellisen lyhyessä ajassa.

      Perussuomalaisethan menivät keväällä hallitukseen ja samantien alkoivat rehvastelemaan vastuunkannollaan. Persut perustelevat äänestäjilleen nyt, että vastuunkantaminen tarkoittaa sitä, että heidän on oltava hallituksessa, sillä siellä ja vain siellä tehdään todellisia päätöksiä ja kannetaan vastuuta. Samalla persut ”vastuuta kantaessaan” ovat pettäneet äänestäjänsä kaikissa keskeisissä lupauksissaan ja tavoitteissaan, mikä oikeasti on sitä pahinta mahdollista vastuun pakoilua todellisessa demokratiassa.

      Mutta oikeastaan persuille valtaan päästyään tapahtui vain se, mikä oli hyvinkin odotettua perussuomalaisia tarkasti seuranneille. Persut vain vaihtoivat kylmästi isäntäänsä heti vallan lauteille päästyään. Populistit muutettiin vallan sisäpiireissä vastuunkantajiksi muutamissa viikoissa ja todellinen vallan keskus tehtiin persuille kabineteissa selväksi.

      Perussuomalaisten äänestäjien tahto jäi toiseksi ja persut alkoivat palvella hallituksessa uutta ”suurta ja mahtavaa”, EU:ta. Persut olivat hallituksessa heti valmiita mm. uuteen Kreikan tukipakettiin ja hyväksyivät mm. pakolaisten jakamisen EU:n sisällä yhteisvastuullisesti, vaikka nämä asiat olivat persuille juuri niitä, joita vastustamalla he ääniä keräsivät.

      Tämä oli shokki jopa monille persujen puolueaktiiveille ja eritoten äänestäjille. Mutta kaikille tarkemmin ja jo pitempään johtavien persujen kantoja seuranneille tämä ei ollut edes yllätys, sillä niistä on jatkuvasti näkynyt EU:n valtaan alistuminen vähintäänkin rivien välistä.

      Pettyneitä äänestäjiään persut lohduttavat nyt samoin kuin vihreät aikoinaan hyväksyttyään ydinvoiman lisärakentamisen: ”Jos me emme olisi hallituksessa, tilalle tulisi jotain vielä pahempaa.” Tämänlaiset puheet ovat törkeää äänestäjien aliarvioimista ja mitä pahinta kansanvallan halveksuntaa.

      Persujen edustajista ne, jotka olivat suoraselkäisiä ja nousivat julkisuudessa puolueen muuttunutta ja äänestäjiä halveeraavaa linjaa vastaan, nimettiin puheenjohtaja Timo Soinin suulla rintamakarkureiksi.
      Mutta todellisuudessa tässä kohtaahan juuri persujen puoluejohto on täynnä rintamakarkureita, koska se otti ykkösprioriteetiksi EU:n edut omien äänestäjiensä tahdon kustannuksella.

      Perussuomalaisten tarina EU-Suomen poliittista kulttuuria muuttavana voimana loppuikin tähän yhtäkkiä kuin kananlento.

      Muista Suomen nykyisistä eduskuntapuolueista ja niiden ”vastuunkannosta” ei kannata tässä kohtaa edes kirjoittaa, ne kun ovat kaikki jo 1990-luvulta asti palvelleet EU:ta ja sen etuja Suomen kansan sijasta.

      Tämä eduskuntapuolueiden ja niiden kansanedustajien ”vastuunkanto”, jossa kansalaisten tahto on sivuutettu päätöksenteosta lähes kokonaan, on maallemme ja demokratiallemme raskas häpeä. Tätä häpeää nykyiset eduskuntapuolueet joutuvat kantamaan selässään pitkään, kun Suomen historia vielä kirjoitetaan uudestaan Suomen kansan ja sen perustuslaillisten oikeuksien näkökulmasta.

      Se on tässä tapauksessa ainoa oikea näkökulma.

      http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205826-kansanedustajien-vastuunkanto-mita-sen-pitaisi-olla-ja-mita-se-oikeasti-on
      http://lenawiksten.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205922-tama-sinun-tulee-tietaa-ttipsta
      http://nikokauko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206197-soini-huolissaan-suhteistaan-eliittiin

      Mielenkiintoista nähdä kuinka moni persuja äänestänyt ja huijatuksi tullut enää voi olla mukana puolueessa joka tällaiseen halpamaisuuteen sortuu.
      Kepun ja kokkareiden kohdallahan emme oikeastaan muuta olisi voineet odottaakaan kuin kansan kurjistamista ja maan sitomista eurostoliittolaiseen politiikkaan, jossa pankkimafia johtaa ja antaa ohjeet poliitikoille.

      • Pahimmin persujen suosioon on kuitenkin iskenyt oikeistolaiseen politiikkaan suostuminen hallituksessa. Senhän näki siitä, kun persujen suosio tippui kuin lehmän häntä ammattiyhdistysten kukistamis- ja palkansaajien rokottamispolitiikan myötä. Ja sosiaalidemokraattien puolue koki vastaavanlaisen kasvupyrähdyksen. Vasen laita persuissa sai tarpeekseen, ilmeisesti.

        Pakolaispolitiikassa lipeäminen kiusaisi persujen äärioikeistosiipeä, mutta he näyttävät puolueeseen jääneen, koska Kokoomus ja RKP eivät ole samanlaista kasvupyrähdystä saaneet.

  3. ”Tehokas katuminen” oli hallituksen esitys. Nyt se on peruutettu. Rupesivat itse tehokkaasti katumaan. Oikein. Esityksen käsittely on tässä

    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_32+2015.aspx

    Meininki taisi olla, että asia käsitellään kuin ohimennen budjetin yhteydessä. Kieroa peliä. Olisi ohitettu rikoslakikin noin vaan.

    Verojaoston jäsenet ovat tässä.

    Puheenjohtaja
    Mika Lintilä (kepu)

    Jäsenet
    Touko Aalto (viherkäinen)
    Timo Harakka (demari)
    Esko Kiviranta (kepu)
    Elina Lepomäki (kokkari)
    Mats Nylund (svenska)
    Esko Suutari (kokkari)
    Kari Uotila (vassari)
    Ville Vähämäki (persu)

    Tämä kertoo, että kaikki puolueet olivat asiassa mukana ja vielä, että perustuslaki ei ole kenenkään hanskassa. Kuka asian loppujen lopulta torppasi? Lain peruuttamisilmoitus-sivu on poistettu Eduskunnan sivuilta. Avointa on. Verojaoston lausuntoa en löytänyt.

    Lainsäädäntö ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Verolait ovat.

    Muuten olen sitä mieltä, että lain valmistelussa kirjoitellaan satoja sivuja ihan turhaan. Asia sopisi hyvin yhdelle A neloselle. Työllistävä vaikutus?

  4. Kattelin tarkemmin. Hallituksen esitys on lähetetty 13.10.2015 valtiovarainvaliokuntaan ja sen jälkeen on tullut peruutus josta ei löydy asiakirjaa. Lausuntoja valiokunnista tai jaostoista ei ole sitten annettu.

    Onko Suomen tasavallan lainsäädäntö mennyt ns. viduiksi näiden poikien ja tyttöjen kanssa. Verolainsäädäntö muistuttaa jo haulikolla ammuntaa kolmestasadasta metristä jossa panoksena on suuria hauleja ja pieniä hauleja. Johonkin osuu suuri hauli, johonkin pieni ja johonkin ei osu ollenkaan.

    Ennen kansanedustajaehdokkaaksi pääsyä täytyisi pitää varmaan kinkerit jossa kuulusteltaisiin Suomen perustuslaki kannesta kanteen. Tai asettaa jonkinlainen ikäraja tai vaatia ainakin jonkinlaiset tiedon alkeet lainsäädännöstä.

    • Samaan aikaan surullista ja vakavaa tämä alennustila, jossa mamme valtiojohto elää. Miten nämä tyypit voivat katsoa naamaansa peilistä? Johtava periaate näyttää olevan huijaus kaikessa.

      Mutta he ovat vallassa niin kauan kuin kansa antaa olla. Näin on. Ja kansa ei herää enenkuin kurjuus iskee kunnolla. Vielä menee liian hyvin.

      Keskiluokka on tuhoutumassa, on vain yläkerta ja kellari. Keskiluokan pitää silti saada vielä kunnolla kuonoonsa kun suoraan sanotaan.

      Kellari yksin ei voi mitään. Saa elää pimeydessä tai eliitin varjossa ihan rauhassa.

      • Kellari voisi ja paljon, jos vain haluaisi, mutta kun ei halua! Niille riittää Emmerdale ja F1-kisat, ja työttömyyskorvaus/eläke jolla (ei kaikki, mutta ainakin osa) saa kirppariltakin joskus vaatteen ja joululahjat hankittua: leipää ja sirkushuveja kuten roomalaisille aikanaan. Nukkuvat on kaksi kertaa suurempi joukko kuin Suomen suurinta puoluetta äänestävät.

        Eivät ole täälläkään lukemassa, kun on vain kuivaa politiikkaa jutut. Iltalehteen menevät lukemaan julkkisjuorut ja seksiskandaalit. Kenellähän on nyt ollut kuuma kuva Instagramissa, tai salamavalo tehnyt tepposet?

  5. Tehokkaan katumisen laki oli meininki säätää määräaikaiseksi ja vain ensi vuodeksi. Se, että asia olisi käsitelty budjetin yhteydessä oli varmaan oikotie, joku sen keksi. Nopeampi tapa ainakin saada laki voimaan jos lailla oli kiire. Olikohan oikea menettely? Mitä sanoo lain tuntijat?

    Varmaan täysin sattuma, että ensi vuoden verotietoja ja tilitietoja ulkomaisista pankki- ja vakuutuslaitoksista aletaan vaihtaa noin viidenkymmenen valtion kesken sopimuksella jonka Suomi allekirjoitti 29.10.2014. Tietojen vaihto alkaa vuonna 2017 ja ensimmäiseksi tulee tietenkin vuoden 2016 tiedot. Tässä valtiovarainministeriön tiedote.

    http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/verotuksen-kansainvalinen-automaattinen-tietojenvaihto-laajenee-vuonna-2017

    Jos kiinnostaa tietää mitä politikot oikeasti tekevät, niin eduskunnan sivuilta löytyy käsiteltävänä olevat asiat. Sivun alareunassa on linkkejä asiakirjoihin. ”Uusimpia asiakirjoja vuoden 2015 valtiopäiviltä”. Linkistä pääsee seuraamaan käsittelyn etenemistä.

    https://www.eduskunta.fi/fi/Sivut/default.aspx

  6. Pääomaverotus kiristyy 2016. Jokainen voi sitten päättää onko kiristyksessä kyse solidaarisuusverosta vai jostain muusta.

    Näiltä osin artikkelisi on virheellinen.

    Laskin äsken, että jos myisin yritykseni vuonna 2016, niin maksaisin myyntivoitosta yli 4% enemmän veroa kuin vielä 2011. Omalla kohdallani tuo tekisi yli 10.000€ veronkorotuksen.

  7. Saisin verotettavaa myyntivoittoa noin 180.000 – 200.000 tuhatta euroa.

    2011 olisin maksanut tuosta myyntivoitosta veroa vähintään 50.400€, vuonna 2016 maksaisin 61.200€

    2011 verotettavaa myyntivoittoa olisi verotettu 28 prosentilla, 2016 veroprosentti olisi 34.

    Verotus on siis kiristynyt 6 prosentilla ja veron määrä yli 20 prosentilla. Toki osaltaan tätä kompensoi se, että yritykseni veroaste on keventynyt.

    Silti turha itkeä, ettei varakkaat tai pääomatuloja saavat osallistu näihin talkoisiin.

    • Pääomatulojen veroprosenttia on nostettu, mutta pääomatuloista ei noita prosentteja koskaan makseta. Niissä on verovapaata osuutta. Myyntivoitosta voi vähentää esimerkiksi hankintahintaolettamaa 40%, joten veroa maksetaan 60%’n myyntivoitto-osuudesta. Näin mennään jo alle 20%’n veroon. Myytävän omaisuuden karttuessa on saanut myös jotain veroetua, mm. hankinnat ja poistot ovat tuloista vähennettäviä eriä. Sinänsä oikein, ei menoista pidä verottaa.

      Listatun osakkeen osingosta on 15% verovapaata. Vero ei ole siis 34% vaan 29%. Muita veroja siitä ei peritä.

      Valtion tuloveroon hallitus teki ”uudistuksen”. Pyöreästi 70-90 tuhatta tienaaville pantiin pari prosenttia ”solidaarisuusveroa”. He maksavat nyt korkeinta tuloveroprosenttia 31,75% tuon summan ylimenevältä tulolta (ennen 29,75%) kuten enemmän tienaavat aikaisemmin. Tuota tulonsaajaryhmää oli 2013 verotilaston mukaan sattumalta samat 2%. Ei siis merkitystä valtion tulojen kannalta, mutta voi sanoa että ”suurituloisten” veroa on kiristetty. Kysymyksessä on siis valtion tulovero jota ei pidä sotkea muihin veroihin. Ne tulevat perästä. Toinen tuloverotaulukko kertoo kyllä veron kevenevän 100 tuhatta tienaaviin saakka nollapilkkujotain prosenttia, ilmeisesti työtulovähennyksen johdosta. Pilkun nylkyttämistä tällaiset ”uudistukset”.

      Palkkatuloista perittävä vero on jo tarpeeksi kireää. Miksi siis sinne lisää? Maallikko olettaisi, että voitoista voisi periä enemmän ja voiton tekemisestä (työstä) vähemmän. Hallituksemme ovat kuitenkin nähneet parhaaksi tehdä juuri päinvastoin, politiikan väristä riippumatta. Kaikesta työstä tehdään verottajalle jo 80%.

  8. (KANSALAIS)VÄLIKYSYMYS

    To Whom This May Concern – aux personnes concernées

    Suomen perustuslain (731/1999) 60 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan “[m]inisterien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia”.

    Perustuslain 64 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan ”[m]inisterille presidentti voi myöntää eron myös pääministerin aloitteesta”.

    Perustuslain 64 §:n 2 momentin mukaan ”[p]residentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero (…) ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta”.
    #
    Ja tapahtui niinä päivinä (itse asiassa 26.11.2015)
    ”16.41” ”Valtiovarainministeri Alexander Stubb (vastauspuheenvuoro)”
    ”Arvoisa rouva puhemies! Meillä on lainsäädäntövalmistelu edelleen kesken. Käytännössä tämä jakautuu kahteen. Yksi on arvopaperikeskusasetus, joka on pantava toimeen, ja sen yhtenä osana on hallintarekisterijärjestelmä. Viranomaiset, joihinka te äsken viittasitte, kritisoivat sitä järjestelmää, joka meillä on nykypäivänä. Jos me katsomme näitä lausuntoja, niin noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä.” (Suullinen kyselytunti. Suullinen kysymys SKT 58/2015 vp. Täysistunto Torstai 26.11.2015 klo 16.00. Pöytäkirjan asiakohta PTK 71 2015 vp, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2015+2.3.aspx)
    #
    Helsingin Sanomat 27.11.2015 http://www.hs.fi/politiikka/a1448606137482?ref=hs-art-luetuimmat-7

    ”Vain kymmenen prosenttia viranomaisista myönteisiä hallintarekisterille – ministeri Stubb puhui 90 prosentista” ”Politiikka 27.11.2015 17:05” ”Tuomo Pietiläinen Helsingin Sanomat”

    ”Noin kymmenen prosenttia lausunnon antaneista viranomaisista on myönteisiä lakihankkeelle, joka sallii pörssiosakkeiden hallintarekisteröinnin suomalaisille. Helsingin Sanomat kävi läpi kaikki 42 lausuntoa, jotka viranomaiset ja muut tahot antoivat lain valmistelijoille.

    Lausunnoista 21 tuli viranomaisilta ja loput pääasiassa erilaisilta etujärjestöiltä. Osa viranomaisista eli yhdeksän jätti ottamatta selvää kantaa hallintarekisteriin, kymmenen vastusti sitä ja kaksi viranomaislausujaa kannatti sitä.

    Hallintarekisteriä kannattivat Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Suomen Pankki, sekin varauksin. Rekisteriä vastustavat muun muassa lainvalvojat, syyttäjälaitos ja verottaja.

    Hallintarekisterin kannatus viranomaisten keskuudessa nousi esille torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Hallintarekisteriä puolustava Alexander Stubb sanoi eduskunnassa, että ”noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä”.

    Tätä ennen hän viittasi viranomaisiin, jotka hänen mukaansa ovat tyytymättömiä nykyiseen järjestelmään. Nykyjärjestelmä toisin kuin hallintarekisteri perustuu pörssiosakkeiden suoraan omistamiseen eikä se salli pörssiosakkeiden piilottamista ulkomaille.

    Stubbin mukaan myönteisesti hallintarekisteriin suhtautuvat ymmärtävät, että Suomeen pitää saada lisää investointeja ja pääomaa.

    Helsingin Sanomien selvitys ei tue millään tavalla Stubbin laskelmaa. Jos mukaan otetaan kaikki 21 lausunnon antanutta viranomaista, niin heistä 9,5 prosenttia kannattaa hallintarekisteriä, 47,6 prosenttia vastustaa sitä ja 42,9 prosenttia ei ota selvää kantaa.

    Lausunnon antaneisiin viranomaisiin kuuluu HS:n laskelmassa myös valtiovarainministeriön vero-osasto. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto jätti vero-osaston laatiman lausunnon pois hankerekisteristä ja lausuntoyhteenvedosta.

    Helsingin Sanomat uutisoi asiasta viime maanantaina ja julkisti asiakirjan.

    Vero-osasto suhtautuu hyvin kriittisesti hallintarekisteriin ja kehuu nykyistä suoran omistuksen järjestelmää. Nykyinen omistusjärjestelmä on vero-osaston mukaan verottamisen kannalta ”tehokas” ja ohjaa ”oikeaan lopputulokseen” toisin kuin ”rikos- ja väärinkäyttöriskejä” sisältävä hallintarekisteri.

    Stubbin oman ministeriön vero-osaston kanta on siis täysin vastakkainen sille, mitä ministeri puhui kansanedustajille torstaina.

    Kun selvitykseen otetaan kaikki lausunnon antaneet 42 tahoa, tulos on edelleen kaukana ministeri Stubbin eduskunnassa esittämistä laskelmista. Myönteisesti hallintarekisteriin suhtautuvien osuus on 28,6 prosenttia, kielteisesti suhtautuvien osuus tasan 50 prosenttia ja 21,4 prosenttia jättää ottamatta kantaa.

    Stubbin mukaan myönteisten osuus oli siis noin 90 prosenttia.”

    (lähde: Tuomo Pietiläinen: ”Vain kymmenen prosenttia viranomaisista myönteisiä hallintarekisterille – ministeri Stubb puhui 90 prosentista”. HS 27.11.2015. http://www.hs.fi , http://www.hs.fi/politiikka/a1448606137482?ref=hs-art-luetuimmat-7)
    #
    Summa summarum: Hallintarekisteriä puolustava pääministeri Sipilän hallituksen valtiovarainministeri sanoi eduskunnassa, että ”noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä”.

    Helsingin Sanomat kävi läpi kaikki 42 lausuntoa, jotka viranomaiset ja muut tahot antoivat lain valmistelijoille.

    Helsingin Sanomien selvitys ei tue millään tavalla kysymyksessä olevan valtiovarainministerin laskelmaa. Jos mukaan otetaan kaikki 21 lausunnon antanutta viranomaista, niin heistä 9,5 prosenttia kannattaa hallintarekisteriä, 47,6 prosenttia vastustaa sitä ja 42,9 prosenttia ei ota selvää kantaa.

    Päätelmä: Pääministeri Sipilän hallituksen valtiovarainministeri on 26.11.2015 antanut eduskunnalle (täysistunnossa) harhaan johtavaa tietoa, so. lausuman, joka ei pidä paikkaansa. Herää vakava kysymys: Onko valtiovarainministeri valehdellut eduskunnalle? Voidaanko häntä pitää ’rehellisenä ja taitavana’? Eikö eduskunnan ja pääministerin tulisi ryhtyä asianmukaisiin toimiin eron myöntämiseksi kyseiselle ministerille?
    #
    Kysymykset:

    (1) Onko pääministeri Sipilän hallituksen valtiovarainministeri ’rehelliseksi tunnettu’?
    (2) Onko pääministeri Sipilän hallituksen valtiovarainministeri ’taitavaksi tunnettu’?
    (3) Nauttiiko pääministeri Sipilän hallituksen valtiovarainministeri eduskunnan luottamusta?
    (4) Milloin pääministeri Sipilä tekee presidentille aloitteen eron myöntämiseksi kysymyksessä olevalle valtiovarainministerille?
    (5) Milloin hallitus luopuu suunnittelemastaan hallintarekisteriuudistuksesta?
    (6) Milloin Kansallinen Kokoomus r.p. erottaa nykyisen puheenjohtajansa?

  9. Avoin kirje

    Selvityspyyntö Eduskunnan oikeusasiamiehelle

    Pyydän kunnioittavasti, että Te, Eduskunnan Oikeusasiamies, selvittäisitte, onko pääministeri Sipilän hallituksen valtiovarainministeri (A) loukannut eduskunnan ja kansanedustajien tietojensaantioikeutta tai (B) toiminut muutoin virkavelvollisuuksiensa vastaisesti Eduskunnan täysistunnossa (suullinen kyselytunti) 26.11.2015 siltä osin kuin on kysymys hänen vastauspuheenvuoronsa sisällöstä hallintarekisteriä koskevaa kysymystä käsiteltäessä?

    (1) Onko kyseinen valtiovarainministeri loukannut edellä mainitussa asiassa Suomen perustuslain 47 §:ssä tarkoitettua eduskunnan ja kansanedustajien tietojensaantioikeutta?
    (2) Onko kyseinen ministeri edellä mainitussa asiassa eli julkista tehtävää hoitaessaan täyttänyt velvollisuutensa sillä tavoin kuin perustuslain 109 §:ssä edellytetään.
    (3) Onko kyseinen ministeri toiminut edellä mainitussa asiassa virkavalansa tai -vakuutuksensa vastaisesti? Eli onko hän toiminut oikeudenmukaisuus- ja puolueettomuusvelvoitustensa vastaisesti?
    (4) Onko kyseinen ministeri rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu sillä tavoin kuin perustuslain 60 §:ssä edellytetään?
    (5) Onko kyseinen ministeri noudattanut toimessaan (edellä mainitussa asiassa) oikeutta ja totuutta?

    Tapausta koskeva tosiseikasto:

    Hallintarekisteri; kysymys viranomaisten lausunnoista

    Asiakirjojen mukaan valtiovarainministeri Alexander Stubb on esittänyt Eduskunnan täysistunnossa (suullinen kyselytunti) 26.11.2015 vastauspuheenvuorossaan seuraavaa:

    ”Arvoisa rouva puhemies! Meillä on lainsäädäntövalmistelu edelleen kesken. Käytännössä tämä jakautuu kahteen. Yksi on arvopaperikeskusasetus, joka on pantava toimeen, ja sen yhtenä osana on hallintarekisterijärjestelmä. Viranomaiset, joihinka te äsken viittasitte, kritisoivat sitä järjestelmää, joka meillä on nykypäivänä. Jos me katsomme näitä lausuntoja, niin noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä.” (Suullinen kyselytunti. Suullinen kysymys SKT 58/2015 vp. Täysistunto Torstai 26.11.2015 klo 16.00. Pöytäkirjan asiakohta PTK 71 2015 vp, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2015+2.3.aspx)
    #
    Helsingin Sanomat totesi 27.11.2015 seuraavaa: ”Helsingin Sanomien selvitys ei tue millään tavalla Stubbin laskelmaa. Jos mukaan otetaan kaikki 21 lausunnon antanutta viranomaista, niin heistä 9,5 prosenttia kannattaa hallintarekisteriä, 47,6 prosenttia vastustaa sitä ja 42,9 prosenttia ei ota selvää kantaa.”

    ”Vain kymmenen prosenttia viranomaisista myönteisiä hallintarekisterille – ministeri Stubb puhui 90 prosentista” ”Politiikka 27.11.2015 17:05” ”Tuomo Pietiläinen Helsingin Sanomat”

    ”Noin kymmenen prosenttia lausunnon antaneista viranomaisista on myönteisiä lakihankkeelle, joka sallii pörssiosakkeiden hallintarekisteröinnin suomalaisille. Helsingin Sanomat kävi läpi kaikki 42 lausuntoa, jotka viranomaiset ja muut tahot antoivat lain valmistelijoille. – Lausunnoista 21 tuli viranomaisilta ja loput pääasiassa erilaisilta etujärjestöiltä. Osa viranomaisista eli yhdeksän jätti ottamatta selvää kantaa hallintarekisteriin, kymmenen vastusti sitä ja kaksi viranomaislausujaa kannatti sitä. – Hallintarekisteriä kannattivat Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Suomen Pankki, sekin varauksin. Rekisteriä vastustavat muun muassa lainvalvojat, syyttäjälaitos ja verottaja. – Hallintarekisterin kannatus viranomaisten keskuudessa nousi esille torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Hallintarekisteriä puolustava Alexander Stubb sanoi eduskunnassa, että ”noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä”. – Tätä ennen hän viittasi viranomaisiin, jotka hänen mukaansa ovat tyytymättömiä nykyiseen järjestelmään. Nykyjärjestelmä toisin kuin hallintarekisteri perustuu pörssiosakkeiden suoraan omistamiseen eikä se salli pörssiosakkeiden piilottamista ulkomaille. – Stubbin mukaan myönteisesti hallintarekisteriin suhtautuvat ymmärtävät, että Suomeen pitää saada lisää investointeja ja pääomaa. – Helsingin Sanomien selvitys ei tue millään tavalla Stubbin laskelmaa. Jos mukaan otetaan kaikki 21 lausunnon antanutta viranomaista, niin heistä 9,5 prosenttia kannattaa hallintarekisteriä, 47,6 prosenttia vastustaa sitä ja 42,9 prosenttia ei ota selvää kantaa. – Lausunnon antaneisiin viranomaisiin kuuluu HS:n laskelmassa myös valtiovarainministeriön vero-osasto. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto jätti vero-osaston laatiman lausunnon pois hankerekisteristä ja lausuntoyhteenvedosta. – Helsingin Sanomat uutisoi asiasta viime maanantaina ja julkisti asiakirjan. – Vero-osasto suhtautuu hyvin kriittisesti hallintarekisteriin ja kehuu nykyistä suoran omistuksen järjestelmää. Nykyinen omistusjärjestelmä on vero-osaston mukaan verottamisen kannalta ”tehokas” ja ohjaa ”oikeaan lopputulokseen” toisin kuin ”rikos- ja väärinkäyttöriskejä” sisältävä hallintarekisteri. – Stubbin oman ministeriön vero-osaston kanta on siis täysin vastakkainen sille, mitä ministeri puhui kansanedustajille torstaina. – Kun selvitykseen otetaan kaikki lausunnon antaneet 42 tahoa, tulos on edelleen kaukana ministeri Stubbin eduskunnassa esittämistä laskelmista. Myönteisesti hallintarekisteriin suhtautuvien osuus on 28,6 prosenttia, kielteisesti suhtautuvien osuus tasan 50 prosenttia ja 21,4 prosenttia jättää ottamatta kantaa. – Stubbin mukaan myönteisten osuus oli siis noin 90 prosenttia.”

    (lähde: Tuomo Pietiläinen: ”Vain kymmenen prosenttia viranomaisista myönteisiä hallintarekisterille – ministeri Stubb puhui 90 prosentista”. HS 27.11.2015. http://www.hs.fi , http://www.hs.fi/politiikka/a1448606137482?ref=hs-art-luetuimmat-7)
    #
    [Lainaus alkaa:] Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) on asiasta erinomainen esimerkki. Hän on, ja otetaanpa tähän ”satunnainen valinta”, puhunut jatkuvasti täyttä paskaa – eli kauniimmin todettuna muunneltua totuutta – hallintarekisteristä. Torstainen valehtelu siitä, että ”90 prosenttia viranomaisista puolustaa ja ymmärtää hallintarekisterilakia” oli vain pieni osa Stubbin järjestelmällisestä harhautusprojektista.

    Toki, kun Stubb jäi kiinni valheesta, hän myönsi ”virheensä” ja selitti käyttäneensä kansanedustajien ja kansan edessä ”vääriä lukuja”.

    Vaatii aikamoista väärinymmärrystä ja matematiikan omaperäistä tulkintaa saada 90 prosenttia viranomaisista kannattamaan hallintarekisteriä kun todellisuudessa 90 prosenttia viranomaisista vastustaa hallintarekisteriä.
    ///
    Stubbin puhe eduskunnassa, ministeriaitiosta, ei ollutkaan lapsus ja virhe, vaan törkeää valehtelua.

    Vähemmästäkin Suomessa on ministeri vaihtunut. Vaikkapa tyhmistä tekstiviesteistä vetyperoksidiblondille. – Ja nyt ei ole kyse yksittäisestä lipsahduksesta. – Stubb on jatkuvasti puolustellut hallintarekisteriä valheellisilla väitteillä. Ei, mikään EU:n lainsäädäntö ei vaadi Suomea hyväksymään hallintarekisterijärjestelmää. Ei, Suomen nykyinen järjestelmä ei mahdollista ainoastaan yhden belgialaisen yrityksen monopolia – kuka tahansa voi halutessaan tulla Suomen arvopaperimarkkinoille. Ja ei, kuka tahansa ei voi jo nyt laittaa osakeomistuksiaan hallintarekisterin taakse – tai toki voi, mutta se on oikeusministeriönkin mukaan laitonta.
    ///
    (…)
    Ja onhan tässä vielä pakko nostaa esiin valtiovarainministeri Stubbin taannoiset väitteet siitä, että hallituksen pakkolakipäätökset olisi tarkistettu perustuslakiasiantuntijoilla, vaikka niin ei ollut tehty. [Lainaus päättyi.]

    (lähde: Tommi Parkkonen: Valehtelijoiden klubi. Näkökulma. Iltalehti 28.11.2015, http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015112820745174_uu.shtml)
    ¤
    Kysymys Hallituksen työelämäpaketin perustuslainmukaisuudesta

    [Lainaus alkaa:] Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mainitsemia selvityksiä hallituksen työelämäpaketin perustuslaillisuudesta ei ole löytynyt.

    Hallitus tiedotti syyskuun alkupuolella heikentävänsä työntekijöiden etuja, kuten sunnuntai- ja ylityökorvauksia ja palkanmaksua sairauslomalla. Pian sen jälkeen heräsi keskustelu siitä, voivatko uudistukset olla perustuslain vastaisia. – MTV Uutiset pyysi tuon jälkeen valtioneuvostolta tietoa siitä, keitä perustuslain asiantuntijoita asiassa oli kuultu. Lisäksi toimitus pyysi saada haltuunsa kopiot heidän lausunnoistaan.

    Tietopyyntöä edelsi ministeri Stubbin radiohaastattelussa esittämä lausunto. Ylen Ykkösaamun toimittaja oli ottanut esille kysymyksen siitä, voisiko perustuslaki estää uudistukset.

    – Me kävimme totta kai läpi juurta jaksain virkavastuulla sekä työ- ja elinkeinoministeriön työlainsäädäntöammattilaisten välityksellä että sitten myös perustuslakiprofessoreiden ja muiden kanssa sen kokonaisuuden, että me toimimme tässä lain puitteissa, Stubb vastasi tuolloin.

    Ministeriöt pallottelivat MTV:n tietopyyntöä keskenään yli puolitoista kuukautta. Nyt on varmistunut, että mainituista selvityksistä tai käytetyistä asiantuntijoista ei ole mitään mustaa valkoisella.

    ”Siirrettiin meille vastoin tahtoamme”

    Reilu viikko MTV:n tietopyynnön jälkeen valtioneuvoston kanslia ilmoitti, ettei sillä ole hallussaan mainittuja dokumentteja. Asia siirrettiin valtiovarainministeriölle. – Kun toimituksesta tiedusteltiin tietojen perään viime viikolla, valtiovarainministeriö ilmoitti siirtäneensä asian työ- ja elinkeinoministeriöön. Eilen työ- ja elinkeinoministeriöstä puolestaan ilmoitettiin, että tietopyyntö palautetaan valtiovarainministeriöön.

    Samalla kävi ilmi, että asia oli aiheuttanut kiistelyä ministeriöiden välillä.

    – Valtiovarainministeriö on siirtänyt asiakirjan aikanaan työ- ja elinkeinoministeriöön vastoin ministeriön asiassa ilmaisemaa näkemystä. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole tietoa siitä, ketä asiantuntijoita ministeri tarkoittaa ja hän tai puolueensa on kuullut, hallitusneuvos Kari Mäkinen totesi.

    ”Luottamuksellisia taustakeskusteluita”

    Myöhemmin eilen valtiovarainministeriöstä annettiin vastaus, jonka mukaan asiantuntijoiden nimiä tai heidän lausuntojaan ei ole saatavilla. Ministeriön mukaan ministeri Stubb oli ilmeisesti viitannut luottamuksellisiin taustakeskusteluihin virkamiesten ja asiantuntijoiden kanssa.

    – Näistä keskusteluista ei ole valtiovarainministeriön tiedon mukaan saatu asiantuntijalausuntoja tai muita kirjallisia lausumia. Valtiovarainministeriössä ei ole edellä mainitun keskustelun pohjalta laadittu asiakirjoja, budjettiosaston sihteeri Paula Penttilä toteaa.

    Molemmat ministeriöt pahoittelivat toimituksen tietopyynnön käsittelyn venymistä. Julkisuuslain mukaan tietopyyntöihin tulisi vastata mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa. [Lainaus päättyi.]

    (lähde: Salla Vuorikoski: Pitkän farssin lopputulos: Stubbin ”juurta jaksain” tehtyjä selvityksiä ei löytynyt. MTV Uutiset. Kotimaa 03.11.2015)
    #
    [Lainaus alkaa:] Sipilän piti johtaa faktapohjalta, avoimesti ja asiaperustein. Sen sijaan päättäjät näyttävät omaksuneen tarkoitus pyhittää keinot -asenteen, jonka mukaan he voivat väännellä totuutta lähes miten huvittaa.

    Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) eduskunnalle antama väärä tieto hallintarekisteriä puoltavien viranomaisten määrästä on tästä vain tuorein esimerkki. – Stubb on aiemmin esittänyt myös muita selkeitä asiavirheitä sisältäviä väitteitä hallintarekisteristä. Syyskuussa Stubb taas vakuutti Ylen haastattelussa, että hallitus on selvittänyt ”juurta jaksain” niin sanottujen pakkolakien perustuslainmukaisuuden. (…) – MTV:n toimittajan Salla Vuorikosken asiakirjapyyntöjen ja johtavien perustuslakiasiantuntijoiden kommenttien perusteella on kuitenkin selvää, ettei näin ole voitu tehdä. [Lainaus päättyi.]

    (lähde: Paavo Teittinen: Sipilä, Stubb ja uusi poliittinen kulttuuri – harhaan johtavaa viestintää tai puutteellisia tietoja. Kolumni. HS 30.11.2015, http://www.hs.fi/kotimaa/a1448773329556)
    ¤
    [Lainaus alkaa:] Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) kommentoi hallintarekisterikohua maanantaina Tampereen yliopistossa.

    Hän myönsi suoraan antaneensa virheellistä tietoa siitä, kuinka moni virkamies kannattaa hallintarekisteriä. Stubbin mukaan jopa 90 prosenttia virkamiehistä olisi hallintarekisterin kannalla, vaikka todellisuudessa luku on huomattavasti pienempi, vain 10 prosenttia.

    Stubb myönsi Tampereella, että keksi luvun omasta päästään.

    – Se prosenttiluku, jota käytin, oli kerta kaikkiaan virheellinen, (…). [Lainaus päättyi.]

    (lähde: Anna Egutkina: Stubb myönsi keksineensä prosenttiluvun omasta päästään. Iltalehti 30.11.2015, http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015113020752161_uu.shtml )
    ¤
    Sovellettavat säännökset

    Perustuslaki (731/1999)

    29 § Kansanedustajan riippumattomuus

    Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.

    Huom! Ex analogia: Voitaneen todeta, että myös ministerin tulee – ilman nimenomaista lainsäännöstäkin – noudattaa toimessaan ”oikeutta ja totuutta”.

    47 § Eduskunnan tietojensaantioikeus

    Perustuslain 47:n mukaan ”[e]duskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Asianomaisen ministerin tulee huolehtia siitä, että valiokunta tai muu eduskunnan toimielin saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tiedot” (1 momentti).

    ”Valiokunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta tai asianomaiselta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta. Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa asiasta lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle” (2 momentti).

    ”Kansanedustajalla on oikeus saada viranomaiselta tämän hallussa olevia edustajantoimen hoitamiseksi tarpeellisia tietoja, jotka eivät ole salassa pidettäviä eivätkä koske valmisteilla olevaa valtion talousarvioesitystä” (3 momentti).

    60 § Valtioneuvosto

    Perustuslain 60 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan “[m]inisterien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia”.

    64 § Valtioneuvoston ja ministerin ero

    Perustuslain 64 §:n 2 momentin mukaan ”[p]residentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero (…) ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta”.

    109 § Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävät

    Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

    Oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista eduskunnalle.

    112 § Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen laillisuuden valvonta

    Jos oikeuskansleri havaitsee valtioneuvoston tai ministerin taikka tasavallan presidentin päätöksen tai toimenpiteen laillisuuden antavan aihetta huomautukseen, hänen tulee esittää huomautuksensa perusteluineen. Jos se jätetään ottamatta huomioon, oikeuskanslerin tulee merkityttää kannanottonsa valtioneuvoston pöytäkirjaan ja tarvittaessa ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Myös oikeusasiamiehellä on vastaava oikeus tehdä huomautus ja ryhtyä muihin toimenpiteisiin (1 mom.).

    115 § Ministerivastuuasian vireillepano

    Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille:

    1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella;

    2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä

    3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä.

    Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.

    116 § Ministerisyytteen nostamisen edellytykset

    Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.

    Asetus virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta (1183/1987)

    3 § Valtioneuvoston jäsenen vala ja vakuutus

    Valtioneuvoston jäsenen on vannottava virkavala ja tuomarinvala tai annettava virkavakuutus ja tuomarinvakuutus ennen tehtävään ryhtymistään.

    2 LUKU Valan ja vakuutuksen kaavat

    5 § Virkavalan ja virkavakuutuksen kaava

    Virkavala vannotaan seuraavan kaavan mukaan:

    ”Minä N.N. lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.”

    Virkavakuutus annetaan seuraavan kaavan mukaan:

    ”Minä N.N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.”

    Valtion virkamieslaki (750/1994)

    14 §

    Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä.

    Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.

    Huom! Ex analogia: Voitaneen edellyttää, että myös ministerin on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
    ¤
    Summa summarum: Pääministeri Sipilän hallituksen hallintarekisteriä puolustava valtiovarainministeri sanoi eduskunnassa 26.11.2015, että ”noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä”.

    Helsingin Sanomat on käynyt läpi kaikki 42 lausuntoa, jotka viranomaiset ja muut tahot antoivat lain valmistelijoille. Helsingin Sanomien selvitys ei tue millään tavalla kysymyksessä olevan valtiovarainministerin laskelmaa. Jos mukaan otetaan kaikki 21 lausunnon antanutta viranomaista, niin heistä 9,5 prosenttia kannattaa hallintarekisteriä, 47,6 prosenttia vastustaa sitä ja 42,9 prosenttia ei ota selvää kantaa.

    Päätelmä: Pääministeri Sipilän hallituksen valtiovarainministeri on 26.11.2015 antanut eduskunnalle (täysistunnossa) harhaan johtavaa tietoa, so. lausuman, joka ei pidä paikkaansa. Ministeri on toisin sanoen valehdellut kansanedustajille eduskunnan täysistunnossa. On perusteltua katsoa, että ministeri on loukannut vakavasti eduskunnan ja kansanedustajien tietojensaantioikeutta. Kysymys on myös ministerin virkavalan tai -vakuutuksen vastaisesta toiminnasta sekä ministerille sopimattomasta käyttäytymisestä. On syytä epäillä, että kyseinen ministeri on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa.

    30.11.2015

    Postskriptumi: Perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota eduskunta edustaa. Ministerin menettely on niin ollen loukkaus myös perustuslaissa turvattua kansanvaltaisuusperiaatetta vastaan.

  10. Stubbin puheista jätetty useita kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle

    Kaikki kantelut liittyvät valtiovarainministeri Alexander Stubbin hallintarekisteripuheisiin eduskunnassa viime torstaina.

    Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) hallintarekisteripuheista on jätetty jo neljä kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kaikki kantelut liittyvät Stubbin viime torstaisiin sanomisiin eduskunnan kyselytunnilla. Tuolloin Stubb tokaisi, että 90 prosenttia viranomaislausunnoista puoltaa hallintarekisteriä. Helsingin Sanomien laskelman mukaan todellinen lukema on 10 prosenttia.

    Yhden kantelijan mielestä Stubb on loukannut eduskunnan ja kansanedustajien tietojensaantioikeutta ja muutoinkin toiminut virkavelvollisuuksiensa vastaisesti vastauspuheenvuorossaan hallintarekisteriasiassa. Kantelija pyytääkin oikeusasiamiestä selvittämään onko Stubb loukannut eduskunnan ja kansanedustajien tietojensaantioikeutta tai toiminut muutoin virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.

    Oikeusasiamiehen kirjaamosta vahvistettiin, että neljä Stubb-kantelua on kirjattu saapuneeksi. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta. Valvonta ulottuu myös muihin silloin, kun nämä hoitavat julkista tehtävää.

    Oikeusasiamies tekee ratkaisunsa keskimäärin kuudessa kuukaudessa. Oikeusasiamies voi nostaa virkasyytteen oikeudessa, antaa huomautuksen tai moitteet tai neuvoa eteenpäin.

  11. Pääministeri Sipilän hallituksen valtiovarainministerin tapaus

    Pääministeri Sipilän hallituksen valtiovarainministeri väitti 26.11.2015 eduskunnan kyselytunnilla, että ”noin 90 prosenttia [arvopaperikeskusasetuksen osana olevaa hallintarekisterijärjestelmää koskevista viranomaisten] lausunnoista on itse asiassa myönteisiä” (Suullinen kyselytunti. Suullinen kysymys SKT 58/2015 vp. Täysistunto Torstai 26.11.2015 klo 16.00. Pöytäkirjan asiakohta PTK 71 2015 vp, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2015+2.3.aspx).

    Helsingin Sanomat totesi 27.11.2015 seuraavaa: ”Helsingin Sanomien selvitys ei tue millään tavalla Stubbin laskelmaa. Jos mukaan otetaan kaikki 21 lausunnon antanutta viranomaista, niin heistä 9,5 prosenttia kannattaa hallintarekisteriä, 47,6 prosenttia vastustaa sitä ja 42,9 prosenttia ei ota selvää kantaa.”

    ”Stubbilta kysyttiin tänään maanantaina [30.11.2015] tiedotustilaisuudessa, mistä prosenttiluku 90 on peräisin.
    – Ihan omasta päästä, eli se oli täysin virheellinen, Stubb vastasi” (Mistä tuli luku 90 hallintarekisterikohussa? – Stubb: Sain luvun omasta päästäni. Yle Uutiset 30.11.2015, http://yle.fi/uutiset/mista_tuli_luku_90_hallintarekisterikohussa__stubb_sain_luvun_omasta_paastani/8491310).

    Mainittu valtiovarainministeri on 1.12.2015 todennut: ”Olen myös itse tehnyt virheitä prosessin kuluessa, eikä valmisteluprosessi kokonaisuutena ole herät-
    tänyt luottamusta” (Valtiovarainministeri Alexander Stubbin tiedotustilaisuus
    arvopaperiasetukseen liittyvästä kansallisesta lainsäädännöstä. Ministerin puheenvuoro tiedotustilaisuudessa 1.12.2015, http://vm.fi/documents/10623/1905039/Hallintarekisteri+Ministerin+puheenvuoro+01122015/aad32a3f-c24a-4a12-935b-1d055e53a649).

    Kyseisen ministerin toiminta on varsin outo, kun otetaan huomioon pääministeri Sipilän 1.12.2015 tekemä paljastus: ”Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi tänään eduskunnassa toimittajille, että trio eli hallituspuolueiden puheenjohtajat keskusteli hallintarekisterihankkeesta juuri ennen viime torstain kyselytunnin alkua. – Pääministerin mukaan tuossa keskustelussa oli esillä, että oli hyvin epätodennäköistä löytää esitystä, joka voitaisiin jättää, koska hallituksen pyytämät asiantuntijalausunnot hallintarekisterihankkeesta olivat hyvin kriittisiä. Trio päätti palata asiaan tiistaina eli tänään. – Trion keskustelusta huolimatta valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) puolusti esitystä kyselytunnilla ja väitti, että 90 prosenttia lausunnoista oli uudistukselle myönteisiä. Myöhemmin Helsingin Sanomat uutisoi Stubbin puheiden olevan virheellisiä” (Sipilä paljasti: Trio keskusteli kielteisistä lausunnoista ennen Stubbin kohupuhetta. Yle Uutiset 1.12.2015).

    On siis kiistaton tosiasia, että kyseisen ministerin eduskunnalle eduskunnan täysistunnossa (suullinen kyselytunti) antamat tiedot eivät ole pitäneet paikkaansa hallintarekisterijärjestelmän osalta. Ministerin tiedot poikkeavat totuudesta niin suuressa määrin, että herää aiheellinen epäily tietojen tarkoituksellisesta vääristelystä.

    Joka tapauksessa on selvää, että kyseinen ministerin mainittu menettely on loukannut perustuslain
    47 §:ssä tarkoitettua eduskunnan tietojensaantioikeutta. Asia on vakava. Kysymyksessä on perustuslain vastainen menettely, joka on kohdistunut eduskuntaan (ja kansanedustajiin) eli siihen valtiolliseen elimeen, joka edustaa valtiovallan kantajaa (kansa) (ks. PerustusL 2 §:n 1 momentti).

    Kun otetaan huomioon pääministeri Sipilän kannanotto (1.12.2015), jonka mukaan hallitus ei tuo valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) puheista pääministerin ilmoitusta tai tiedonantoa eduskunnalle, eduskunnan oppositioryhmillä on perusteltu syy perustuslain 115 §:ssä (Ministerivastuuasian vireillepano) tarkoitetun muistutuksen tekemiseen: ”Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille: (…) 2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella” (115 §:n 1 momentin 2 kohta).

    ¤

    Perustuslaki (731/1999)

    47 § Eduskunnan tietojensaantioikeus

    Eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Asianomaisen ministerin tulee huolehtia siitä, että valiokunta tai muu eduskunnan toimielin saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tiedot.

    Valiokunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta tai asianomaiselta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta. Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa asiasta lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle.

    Kansanedustajalla on oikeus saada viranomaiselta tämän hallussa olevia edustajantoimen hoitamiseksi tarpeellisia tietoja, jotka eivät ole salassa pidettäviä eivätkä koske valmisteilla olevaa valtion talousarvioesitystä.

    ”Pykälässä säädettäisiin eduskunnan (…) tietojensaantioikeudesta. Pykälässä säädettävällä eduskunnan laajalla tietojensaantioikeudella on huomattava merkitys erityisesti eduskunnan valtioneuvostoon kohdistaman parlamentaarisen valvonnan kannalta” (Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi, HE 1/1998).

    64 § Valtioneuvoston ja ministerin ero

    ”(…)

    Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero (…) ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta” (ks. PerustusL 64 §:n 2 momentti).

    115 § Ministerivastuuasian vireillepano

    ”Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille:
    (…)
    2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; (…)” (ks. PerustusL 115 §:n 1 momentin 2 kohta).

  12. Pääministeri Sipilä

    ”Hallintarekisteriin liittyviä lausuntoja käsiteltiin hallituksessa viime torstaina [26.11.2015] juuri ennen kyselytuntia, pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoo. Hän sanoo, että hallintarekisteri ei etene, koska esityksen lausunnot olivat niin kriittisiä. Hänen mukaansa valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) virheellinen lausunto torstain kyselytunnilla ei vaikuttanut hallintarekisterin hyllyttämiseen” (Turun Sanomat 1.12.2015; http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/833160/Sipila+Trio+kasitteli+hallintarekisterin+lausuntoja+juuri+ennen+kyselytuntia).

    ”– Trion kokouksessa torstaina [26.11.2015] ennen kyselytuntia oli hyvin epätodennäköistä, että löydämme esitystä, jonka voisimme jättää, Sipilä sanoo” (ibid.).

    ”Trio tarkoittaa hallituspuolueiden puheenjohtajia Stubbia, Sipilää ja Timo Soinia (ps). Kyselytunnilla Stubb kuitenkin puolusti hallintarekisteriä voimakkaasti. Stubb sanoi kyselytunnilla, että 90 prosenttia hallintarekisteriä koskevista viranomaislausunnoista oli myönteisiä. Helsingin Sanomien mukaan luku oli tosiasiassa alle 10 prosenttia” (ibid.).
    #
    Valtiovarainministeri

    Täysistunto torstai 3.12.2015 Suullinen kyselytunti PTK 75 / 2015 vp
    Täysistunto

    Valtiovarainministeri: ”Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat edustajat! Viime viikolla kyselytunnilla, tällä foorumilla, tein virheen, kun puhuin hallintarekisterin lausunnoista. (…).”

    (lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2015+3.2.aspx)
    #
    Välikysymys

    Välikysymys VK 5 / 2015 vp [tehty 4.12.2015 ]

    Välikysymys valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle

    Eduskunnalle

    Politiikassa on sekä kirjoitettuja että kirjoittamattomia sääntöjä. Yksi Suomen politiikan sääntö on kiveen hakattu: ministerin on pysyttävä totuudessa. Lainsäädännön valmistelun on pohjauduttava puolueettomaan tiedonkäyttöön, ja vaikutukset on arvioitava mahdollisimman hyvin etukäteen.

    Valtiovarainministeri Alexander Stubb on näistä periaatteista tänä syksynä poikennut useasti. Kun ministeri antaa eduskunnan edessä väärää tietoa, asia on erittäin vakava. Perustuslain 60 §:n mukaan ”Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia”.

    Pääministeri Juha Sipilä selitti valtiovarainministeri Stubbin toimintaa sanomalla, että teemme kaikki joskus virheitä. Annamme arvoa ministeri Stubbin esittämälle anteeksipyynnölle. Kyse ei kuitenkaan ole yksittäisestä virheestä tai huolimattomuudesta. Kyse on toistuvasta väärän tai puolueellisesti valikoidun tiedon antamisesta omien poliittisten tavoitteiden ajamiseen.

    Valtionvarainministeri Stubb väitti torstaina 26.11.2015 eduskunnan kyselytunnilla, että kiisteltyä hallintarekisteriä koskevista viranomaislausunnoista ”noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä”. Todellisuudessa luku oli (HS:n selvityksen mukaan) 9,5 prosenttia viranomaisista ja 28,6 prosenttia kaikista lausunnonantajista. Virheen kokoluokka on merkittävä.

    Valtiovarainministeri Stubb ei myöskään oikaissut tietoa, kun kyselytunnin jatkokysymyksessä nostettiin esiin epäily esitetyn luvun paikkansapitävyydestä. Ministeri Stubb on myös aiemmin julkisuudessa esittänyt, että EU:n arvopaperikeskusasetus edellyttäisi hallintarekisterin tuomista kansalliseen lainsäädäntöön, mikä ei pidä paikkaansa.

    Hallintarekisterin valmistelun ongelmia lisää se, että valtiovarainministeriö on valmistellut muistion, jonka mukaan se pyrkii ohjaamaan julkista keskustelua aiheesta ministeriölle sopivaan suuntaan. Tällainen valikoiva tiedotus on sopimaton lähtökohta viranomaisviestinnälle, jonka tulee olla avointa, neutraalia ja tasapuolista. Muistiosta uutisoi Aamulehti 28.11.2015. Julkisuudessa on esitetty myös tietoja valtiovarainministeriön valikoivasta suhtautumisesta informaation antamiseen toimittajille.

    Valtiovarainministeri Stubb on antanut väärää tietoa hallintarekisteristä julkisuudessa, mutta hän on syyllistynyt väärän tiedon antamiseen myös muissa asioissa.

    Tiistaina 24.11.2015 eduskunnassa valtiovarainministeri Stubb antoi ymmärtää, että hallitus on päättänyt perua eläkkeensaajien asumistukeen kohdistuvat leikkaukset ja sanoi: ”budjetin täydentämisen yhteydessä olemme pystyneet löytämään korvaavat toimenpiteet säästön kattamiseksi toisaalta”. Samana iltana kävi ilmi, että hallitus säästää 5 miljoonaa euroa ja myöhemmin enemmän eläkkeensaajien asumistuesta jäädyttämällä enimmäisasumismenot. Leikkaus kohdistuu n. 50 000 eläkeläisen asumistukeen ensi vuonna erityisesti kasvukeskuksissa. Tästä säästöstä valtiovarainministeri Stubb ei kertonut eduskunnalle mitään.

    Jo aiemmin syksyllä valtiovarainministeri Stubb jakoi väärää tietoa niin sanotun pakkolakipaketin ”huolellisesta” valmistelusta ja perustuslakiasiantuntijoiden kuulemisesta. Syyskuussa 14.9.2015 valtiovarainministeri Stubb kertoi Yleisradion Ykkösaamu -ohjelmassa, että ”me kävimme totta kai läpi juurta jaksain virkavastuulla sekä työ- ja elinkeinoministeriön työlainsäädäntöammattilaisten välityksellä että sitten myös perustuslakiprofessoreiden ja muiden kanssa sen kokonaisuuden, että me toimimme tässä lain puitteissa”.

    Myöhemmin selvisi, ettei asiantuntijalausuntoja ollut pyydetty. MTV3 pyysi asiantuntijalausuntoja nähtäväkseen, ja lopulta puolentoista kuukauden jälkeen valtiovarainministeriö myönsi, ettei perustuslakiasiantuntijoilta tai muiltakaan lainsäädännön asiantuntijoilta ole saatu lainkaan kirjallisia lausuntoja.

    Ministeri Stubb luo puheenvuoroillaan ja toiminnallaan kyseenalaista poliittista kulttuuria. Tätä ei voida vaieten sivuuttaa eikä hyväksyä. Nämä tapaukset herättävät väistämättä kysymyksen lainvalmisteluprosessien pätevyydestä ja ministerien toiminnan asianmukaisuudesta. Asia on välttämätöntä käsitellä avoimesti eduskunnassa.

    SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmät ovat vaatineet ministeri Stubbilta selvitystä toimistaan ja esittäneet pääministeri Sipilälle toiveen pääministerin ilmoituksesta aiheeseen liittyen. Paras ratkaisu olisi ollut tuoda valtiovarainministeri Stubbin menettely vähintään pääministerin ilmoituksena eduskuntaan. Pääministeri Sipilä ei kuitenkaan ole halunnut tuoda asiasta sen paremmin pääministerin ilmoitusta kuin tiedonantoakaan eduskuntaan. Sen sijaan pääministeri on sanonut, että oppositiolla on omat työkalunsa asian saattamiseksi eduskunnan käsittelyyn.

    Demokratian kannalta on erittäin vakavaa, jos ministeri antaa eduskunnan täysistunnolle tietoisesti väärää tietoa, jos lainvalmistelun oikeellisuuteen, avoimuuteen ja hyvän hallinnon periaatteisiin ei voi luottaa, jos asiantuntijoita ei kuulla tai jos asiantuntijoiden lausuntoja valikoidaan tukemaan omia poliittisia tarkoitusperiä. Kyse on poliittisen päätöksenteon kulmakivistä. Jos ministerin sanaan ei voi luottaa, muuttuu päätöksenteko eduskunnassa mahdottomaksi. Asia on ehdottomasti selvitettävä eduskunnalle.

    Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

    Millä tavalla hallitus jatkossa huolehtii siitä, että eduskunta saa oikeaa ja tasapuolista tietoa lainvalmistelusta ja siitä annetuista lausunnoista,

    millaisilla toimilla hallitus aikoo jatkossa varmistaa lainsäädännön valmisteluprosessin asianmukaisuuden, avoimuuden ja puolueettomuuden sekä tiedotusvälineiden tasapuolisen tiedonsaannin,

    millä tavalla hallitus jatkossa aikoo ottaa huomioon annetut asiantuntijalausunnot keskeisiä esityksiä valmistellessaan ja

    miten hallitus aikoo palauttaa kansalaisten luottamuksen lainvalmistelun avoimuuteen, päätöksenteon rehellisyyteen sekä valtiovarainministerin ja -ministeriön toimintaan?

    Helsingissä 4.12.2015

    (lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/VK_5+2015.aspx)

  13. [Lainaus alkaa:] Politiikka 4.12.2015 klo 19:45
    ”Sori siitä”…”Haluan teidän edessänne pyytää nöyrästi anteeksi” – Näin Stubbin anteeksipyynnöt muuttuivat viikon aikana (video)
    Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) on pahoitellut moneen otteeseen eduskunnan kyselytunnilla antamaansa väärää prosenttilukua. Stubbin anteeksipyyntöjen sävy muuttui selvästi viikon aikana.

    Video: Alexander Stubb
    01:08

    Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) päästi viime viikon torstaina eduskunnan kyselytunnilla suustaan, että 90 prosenttia kiisteltyä hallintarekisteriä koskevista lausunnoista olisi ollut myönteisiä. Helsingin Sanomat tarkisti lausunnot ja paljasti seuraavana päivänä, että myönteisiä lausuntoja oli todellisuudessa vain kymmenen prosenttia.

    Stubb on sen jälkeen pyydellyt ahkerasti anteeksi virhettään. Anteeksipyyntöjen sävy on muuttunut matkan varrella.

    Kokosimme yhteen Stubbin anteeksipyynnöt yllä olevalle videolle.

    Ensimmäisen kerran Stubb pyysi virhettään anteeksi lauantaina Ylen Ykkösaamussa.

    Toisen kerran Stubb pahoitteli sanojaan Tampereella maanantaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.

    Kolmas anteeksipyyntö kuultiin tiistaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa, jossa Stubb kertoi myös, että kiistelty hallintarekisterihanke haudataan.

    Neljättä kertaa Stubb kuultiin pyytämässä anteeksi eilen torstaina eduskunnan kyselytunnilla. [Lainaus päättyi.]

    ( lähde: http://yle.fi/uutiset/sori_siitahaluan_teidan_edessanne_pyytaa_noyrasti_anteeksi__nain_stubbin_anteeksipyynnot_muuttuivat_viikon_aikana_video/8504874 )

  14. ” Valheita ja viettelijöitä vol 1 ”

    ” Valtiovarainministeri Alexander Stubb on harmissaan, että hallintarekisteröinnistä käytävän keskustelun ympärillä liikkuu paljon väärinkäsityksiä. Niitä on kuultu etenkin valtiovarainministeriltä itseltään. ”

  15. Pääministeri Sipilän hallituksen valtiovarainministerin tapauksessa ei ole kysymys ainoastaan yksittäisestä virheestä tai huolimattomuudesta. Kyse on toistuvasta väärän tai puolueellisesti valikoidun tiedon antamisesta omien poliittisten tavoitteiden ajamiseksi. Tältä osin on viitattavissa eduskunnalle 4.12.2015 tehtyyn välikysymykseen valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle (VK 5/2015 vp; https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/VK_5+2015.aspx) ja siinä lausuttuun.

    ”Ministeri Stubb on myös aiemmin julkisuudessa esittänyt, että EU:n arvopaperikeskusasetus edellyttäisi hallintarekisterin tuomista kansalliseen lainsäädäntöön, mikä ei pidä paikkaansa” (ibid.).

    ”Valtiovarainministeri Stubb on antanut väärää tietoa hallintarekisteristä julkisuudessa, mutta hän on syyllistynyt väärän tiedon antamiseen myös muissa asioissa ” (ibid.).

    ”Jo aiemmin syksyllä valtiovarainministeri Stubb jakoi väärää tietoa niin sanotun pakkolakipaketin ’huolellisesta’ valmistelusta ja perustuslakiasiantuntijoiden kuulemisesta. Syyskuussa 14.9.2015 valtiovarainministeri Stubb kertoi Yleisradion Ykkösaamu -ohjelmassa, että ’me kävimme totta kai läpi juurta jaksain virkavastuulla sekä työ- ja elinkeinoministeriön työlainsäädäntöammattilaisten välityksellä että sitten myös perustuslakiprofessoreiden ja muiden kanssa sen kokonaisuuden, että me toimimme tässä lain puitteissa’ ” (ibid.).

    ”Myöhemmin selvisi, ettei asiantuntijalausuntoja ollut pyydetty. MTV3 pyysi asiantuntijalausuntoja nähtäväkseen, ja lopulta puolentoista kuukauden jälkeen valtiovarainministeriö myönsi, ettei perustuslakiasiantuntijoilta tai muiltakaan lainsäädännön asiantuntijoilta ole saatu lainkaan kirjallisia lausuntoja” (ibid.).

    ”Tiistaina 24.11.2015 eduskunnassa valtiovarainministeri Stubb antoi ymmärtää, että hallitus on päättänyt perua eläkkeensaajien asumistukeen kohdistuvat leikkaukset ja sanoi: ’budjetin täydentämisen yhteydessä olemme pystyneet löytämään korvaavat toimenpiteet säästön kattamiseksi toisaalta’. Samana iltana kävi ilmi, että hallitus säästää 5 miljoonaa euroa ja myöhemmin enemmän eläkkeensaajien asumistuesta jäädyttämällä enimmäisasumismenot. Leikkaus kohdistuu n. 50 000 eläkeläisen asumistukeen ensi vuonna erityisesti kasvukeskuksissa. Tästä säästöstä valtiovarainministeri Stubb ei kertonut eduskunnalle mitään” (ibid.).

  16. Eduskunta

    Viikkosuunnitelma viikolle 51/2015

    Tiistai 15.12.2015 klo 10.00
    Täysistunto. Äänestyksiä. Budjetin palautekeskustelu klo 10-14 (pääluokat PL 25, 26 ja 27).

    # Hallitus vastaa välikysymykseen klo 14 – 17, jonka jälkeen budjetin palautekeskustelu jatkuu (pääluokat 31 ja 28).

    # Välikysymyskeskustelu käydään loppuun pääluokkien yleiskeskustelujen jälkeen.

    Keskiviikko 16.12.2015 klo 10.00
    Täysistunto.

    # Äänestyksiä.

    Budjetin palautekeskustelu (pääluokkien yleiskeskusteluja PL 24, 29, 33 ja 32). Tauko täysistunnossa klo 12 – 14.15.

    https://www.eduskunta.fi/fi/Sivut/default.aspx

  17. Välikysymyksestä säädetään perustuslain (731/1999) 43 §:ssä seuraavaa: ”Vähintään kaksikymmentä kansanedustajaa voi tehdä valtioneuvostolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen. Välikysymykseen tulee vastata eduskunnan täysistunnossa viidentoista päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saatettu valtioneuvoston tietoon” (1 momentti). ”Välikysymyksen käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille” (2 momentti).
    #
    Joulukuun 4. päivänä (2015) jätetyssä välikysymyksessä (Välikysymys valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle, VK 5 / 2015 vp) esitettiin ”asianomaisen ministerin vastattavaksi” seuraava välikysymys:

    ”Millä tavalla hallitus jatkossa huolehtii siitä, että eduskunta saa oikeaa ja tasapuolista tietoa lainvalmistelusta ja siitä annetuista lausunnoista,

    millaisilla toimilla hallitus aikoo jatkossa varmistaa lainsäädännön valmisteluprosessin asianmukaisuuden, avoimuuden ja puolueettomuuden sekä tiedotusvälineiden tasapuolisen tiedonsaannin,

    millä tavalla hallitus jatkossa aikoo ottaa huomioon annetut asiantuntijalausunnot keskeisiä esityksiä valmistellessaan ja

    miten hallitus aikoo palauttaa kansalaisten luottamuksen lainvalmistelun avoimuuteen, päätöksenteon rehellisyyteen sekä valtiovarainministerin ja -ministeriön toimintaan?”
    #
    Joulukuun 14. pohjoismaiden suurilevikkisimmän sanomalehden pääkirjoittaja rienasi niitä kansanvallan edustajia, jotka olivat rohjenneet tehdä välikysymyksen ”valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle”. Pääkirjoittajan mukaan välikysymys on ”jämerä ase”. ”Sitä ei pitäisi käyttää liian heppoisin perustein.”

    Pääkirjoittaja vaikeroi: ”Välikysymys olisi ollut perustellumpi, jos oppositio olisi muotoillut tekstin laajemmin ja kysynyt yleisemmin hallituksen lainvalmistelun periaatteista.” On vaikeaa uskoa, että pääkirjoittaja olisi lukenut välikysymyksen ajatuksella. Välikysymyksessä on nimenomaan kysytty muun ohella seuraavia asioita: ”millaisilla toimilla hallitus aikoo jatkossa varmistaa lainsäädännön valmisteluprosessin asianmukaisuuden, avoimuuden ja puolueettomuuden sekä tiedotusvälineiden tasapuolisen tiedonsaannin” ja ”millä tavalla hallitus jatkossa aikoo ottaa huomioon annetut asiantuntijalausunnot keskeisiä esityksiä valmistellessaan”. Noilla kysymyksillähän selvästi pyritään selvittämään ’hallituksen lainvalmistelun periaatteita’.

    Pääkirjoittaja ei myöskään näytä päässeen itsensä kanssa lopulliseen konsensukseen: ”Asia on tietenkin vakava. Ministerin pitää puhua eduskunnassa totta, eikä hallintarekisterilain valmistelu mennyt valtiovarainministeriössä hyvän lainsäädännön periaatteiden mukaisesti.”

    Januskasvoinen pääkirjoitus!? Onneksi moni pääkirjoituksen kommentoija näyttää oivaltaneen kupletin juonen:

    Veikko V: ”Mistäköhän syystä arvoisa pääkirjoittaja ei pidä välikysymystä enää tarpeellisena? Ministeri Stubbin eduskunnan edessä antama väärä tieto ei ole pelkästään yksittäisasia vaan oire vakavammasta: se kertoo hallituksen manipulatiivisesta ja ylenkatsovasta asenteesta eduskuntaa ja äänestäjiä kohtaan.”

    Matteus Markus: ”Tapaus Stubbin kohdalla perusteet eivät kuitenkaan ole heppoisia. – Kansan usko parlamentarismiin horjuu vakavasti, mikäli poliitikot saavat ajaa intressiryhmiensä etuja suoltamalla puuta heinää eduskunnalle.”

    Osmo P: ”Eipä juuri vakavampaa asiaa voi olla kuin ministeri valehtelee eduskunnalle. – Hän vielä esittelee seuraavan budjetin eduskunnalle”

    Zardoc: ”Stubbin rikkeestä taitaa tehdä HSn silmissä puolustettavan se, että hän oli rahoituslaitosten asialla.”

    Sahib: ”Ehdottomasti aiheellinen välikysymys, mikäli Stubbilla olisi selkärankaa ja olisi aidosti pahoillaan, hän olisi jo paikkansa jättänyt! Joku roti on oltava mitä missäkin asemassa huseeraa ja suustaan päästää. Ei se asiaa muuta, että nyt hätäpäissään laskelmoivasti yrittää huudella sori milloin missäkin tilanteessa.”
    #
    Pääkirjoitus ilmestyi siis samassa lehdessä, josta ja jonka taannoisesta pääomistajasta MTV3:n toimitusjohtaja avautui heinäkuussa 2010 seuraavaan tapaan:

    Keskiviikkona 21.7.2010 Ilta Sanomat kertoi otsikolla ”Mediapomo katuu”, miten MTV3:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara piti lähtöä yhteiseen EU-kampanjaan virheenä, joka ”haisi tosi pahalle”.

    Porin Suomi-areenan tapahtumassa Karhuvaara paljasti suurten lehtitalojen laajan ja keskitetyn lobbauksen Suomen EU-jäsenyyden puolesta 1990-luvun alussa oli. Karhuvaaran mukaan EU-hankkeen primus motor oli Sanomien pääomistaja, ministeri Aatos Erkko.

    Ilta-Sanomat kertoi Karhuvaaran sanoneen porilaisyleisön edessä: ”Aatos Erkko soitti Turun Sanomat -konsernin pääomistajille Ketosille ja Alma Median toimitusjohtajalle, esimiehelleni Matti Packalenille. Erkko esitti kysymyksen, voisivatko kaikki nämä lehdet, Turun Sanomat, Salon Seudun Sanomat, Alma Median Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa ja sitten Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat tehdä koko sivun kampanjan EU-jäsenyyden puolesta.”

    Näin oli sitten myös tapahtunut. Päätöstä Karhuvaara piti pahana erehdyksenä:
    ”Vaikka se olikin vaan ilmoitus, niin siinä isot mediatalot, siis valtaosa suomalaisesta painetusta viestinnästä, asettui kimppaan jonkin yhteiskunnallisen ratkaisun puolesta. Juttu haisi tosi pahalle ja oli yhteiskunnallisesti väärin.”

  18. Esko Seppänen: Stubb neuvoi eduskunnassa veronkiertoa
    Kansan Uutiset16.12.2015 12.42
    Kotimaa
    Laissa on porsaanreikä ja valtiovarainministeri kertoo, miten sitä voi hyödyntää.

    Eduskunnan tiistaisessa välikysymyskeskustelussa valtiovarainministeri Alexander Stubb kommentoi hallintarekisteriä muun muassa näin:

    – Jokainen, joka haluaa omistaa osakkeita hallintarekisterin kautta, voi tehdä sen ulkomaisten palveluntarjoajien kautta jo nyt. Sikäli kuin omistuksiin sisältyy kotimaisia osakkeita, tätä voi toki pitää lain hengen vastaisena. Rangaistavaa tai selvästi laitonta se ei kuitenkaan ole eikä minkäänlainen este sellaiselle toimijalle, jonka tarkoitusperät ovat lähtökohtaisesti laittomat.
    (…)

    Hänen [= Esko Seppänen] mukaansa valtiovarainministeri nosti ”kaikkien veronkiertäjien ja omistuksensa salaajien tietoisuuteen mahdollisen lainsäädännön porsaanreiän”.
    (…)

    Seppänen lukee arvo-osuusjärjestelmää koskevaa lakia, ja päätyy johtopäätökseen, että jos siihen liitettyyn ulkomaisen pankin pitämään hallintarekisteriin on lisätty suomalaisen omistajan omistama suomalainen osake, on tapahtunut lainrikkomus.

    Hänen mukaansa suomalaisen yhteiskuntamoraalin ongelma on se, että maan valtiovarainministeri sanoo suorassa tv-lähetyksessä, että ”jokainen, joka haluaa omistaa osakkeita hallintarekisterin kautta, voi tehdä sen ulkomaisten palveluntarjoajien kautta jo nyt”.

    ”Laissa avautuva porsaanreikä on se, että kotimaisen omistajan omistaman osakkeen ilmoittaminen suomalaiseen arvo-osuusjärjestelmään ulkomaisen hallintarekisterin kautta on rikos, josta ei ole säädetty rangaistusta! (…) valtiovarainministeri epäsuorasti neuvoo keinon osakeomistuksen julkisuuden välttämiselle ja sitä kautta aukeaville veronkierron eri menetelmille”, (…).
    (…)

    Stubb sanoi eduskunnassa, että se on ”lain hengen vastainen asia. Seppänen on eri mieltä: se on lain kieltämä asia.

    ”Tätä mahdollisuutta olivat tähän saakka pitäneet esillä vain valtiovarainministeriön virkamiehet, mutta eivät suinkaan siinä tarkoituksessa, että rikokselle kirjattaisiin lakiin rangaistussääntö. He ovat pitäneet esillä puolenkymmentä vuotta tavoitetta hallintarekistereihin liittyvän omistuksen salaamisen tekemisestä lailliseksi, ja Alexander Stubb rupesi asiaan perehtymättömänä valtiovarainministerinä panemaan toimeen virkamiestensä tahdon”, kirjoittaa Seppänen.

    Hänen mukaansa hallituksen taistelu harmaata taloutta vastaan jatkuu ”siinä hengessä, että rikkokaa vapaasti lakeja, jos niissä ei ole rangaistussäännöstä”.

    (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3477710-esko-seppanen-stubb-neuvoi-eduskunnassa-veronkiertoa)

  19. Valtiovarainministeriön tiedote 2.10.2015 (”Arvopaperien säilytys avautuu kilpailulle”) sekä valtiovarainministeriön ja sen asianomaisten virkamiesten menettely ja toiminta arvopaperikeskusasetusta koskevassa hankkeessa

    Asian tausta

    Valtiovarainministeriön tiedote

    ”Arvopaperien säilytys avautuu kilpailulle”
    Valtiovarainministeriö 2.10.2015 13.30
    Tiedote

    [Lainaus alkaa.] Arvopaperien säilytyskustannusten odotetaan laskevan, kun säilytys avautuu kilpailulle. Osakeomistusten avoimuus säilyy Suomessa nykytasolla, sillä pankit rakentavat reaaliaikaisen tiedonkeruujärjestelmän. Uudistus liittää Suomen nykyistä tiiviimmin osaksi eurooppalaisia pääomamarkkinoita ja kannustaa toimijoita pysymään Suomessa.

    EU:n arvopaperikeskusasetus tuli viime vuoden syyskuussa. Asetus velvoittaa Suomea avaamaan arvopaperien säilytyksen kilpailulle.

    Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä, jolla tehdään asetuksen vaatimat välttämättömät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Hallituksen on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle tänä syksynä.

    EU-asetus avaa arvopaperikeskusten välistä kilpailua. Nykyisin Suomessa toimii ainoastaan yksi arvopaperikeskus, jonka palveluja käyttävät kaikki sijoittajat, arvopaperien liikkeeseenlaskijat ja säilyttäjät (pankit ja sijoituspalveluyritykset).
    Palveluja EU-maasta toiseen

    Tulevaisuudessa arvopaperikeskukset voivat tarjota palveluja EU-alueella maasta toiseen niin sanotulla EU-passilla. Näin markkinoiden riippuvuus yksittäisestä arvopaperikeskuksesta vähenee.

    Yksi keskeisimmistä asetuksen tuomista muutoksista on se, että arvopaperin liikkeeseenlaskijalla on oikeus vapaasti valita arvopaperikeskus EU-alueella hyväksytyistä arvopaperikeskuksista. Suomalaisen yhtiön osakkeet voidaan siten liittää myös ulkomaiseen arvo-osuusjärjestelmään.

    Kilpailun avautumisen odotetaan pienentävän suomalaisten yhtiöiden pääomakustannuksia.
    Sijoittaja valitsee

    Sijoittaja voi vastedes valita, kumpaa säilytysmuotoa käyttää:

    Suora omistus: Arvopaperin sijoittajan omistukset kirjataan hänen omissa nimissä olevalle arvo-osuustilille, jota pidetään arvopaperikeskuksessa.
    Arvopaperien moniportainen hallinta (hallintarekisteri): Sijoittaja antaa kirjata omistamansa arvopaperit pankin nimissä olevalle arvo-osuustilille. Pankki voi antaa arvopaperit edelleen säilytettäväksi toiselle pankille tai sijoituspalveluyritykselle, jolloin säilyttäjiä on ketjussa useita.

    Nykyisin arvopaperien moniportaista hallintaa voivat käyttää Suomessa ainoastaan ulkomaiset sijoittajat. Moniportainen hallinta pitää avata myös kotimaisille sijoittajille, jotta alan kilpailua arvopaperikeskusten ja pankkien välillä pystytään lisäämään EU-asetuksen mukaisesti.
    Painetta säilytyskustannusten laskuun

    Sijoittajat hyötyvät uudistuksesta, sillä arvopaperien säilytyskustannusten odotetaan laskevan, kun kilpailu lisääntyy. Sijoittaja voi tulevaisuudessa ostaa säilytyksen kotimaisesta tai ulkomaisesta arvopaperikeskuksesta.

    Nykyisin säilytystä tarjoaa Suomessa ainoastaan yksi arvopaperikeskus. Kilpailun avaaminen tuo markkinoille painetta säilytyshintojen laskuun. Tämä koskee niin arvopaperikeskuksia kuin pankkeja.

    Valtiovarainministeriö teetti vuonna 2010 selvityksen arvopaperien moniportaisen hallinnan ja hallintarekisteröinnin laajentamisen taloudellisista vaikutuksista. (Ks. liite)

    Tietoa omistuksista reaaliaikaisesti

    Suomalaisten osakeomistusten omistuksen avoimuus säilyy Suomessa nykytasolla. Suomessa toimivat arvopaperien säilyttäjät rakentavat järjestelmän, johon kootaan omistustiedot säilyttäjien omista asiakasjärjestelmistä.

    Järjestelmä rakennetaan kahden vuoden siirtymäajan kuluessa. Sitä ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus.

    Tietojenkeruujärjestelmä on reaaliaikainen, joten esimerkiksi median tietojensaanti pysyy nykytasolla, kun säilyttäjä toimii Suomessa.

    Järjestelmään ei saada tietoja ulkomailla olevista säilytyksistä, koska Suomen lainsäädännöllä ei voida säätää muiden maiden järjestelmistä.
    Viranomaisten tietojensaantia turvataan

    Uudistus ei muuta viranomaisten tiedonsaantia, kun osakkeita säilytetään kotimaassa. Viranomaiset saavat samalla tavalla tietoja suorista omistuksista ja moniportaisesta säilytyksestä.

    Uudistus vaikuttaa viranomaisten tietojensaantiin ulkomailta, koska ulkomailla toimivilta säilyttäjiltä ei välttämättä saada omistustietoja siinä laajuudessa kuin kotimaisilta toimijoilta. Syynä tähän on EU-säännösten puuttuminen.

    Esitykseen on kuitenkin sisällytetty viranomaisten tietojensaantia turvaavia säännöksiä.

    Riskiä veroviranomaisten tiedonsaannin heikkenemisestä vähentää lisäksi kansainvälinen automaattinen verotustietojen vaihto, jota viranomaiset alkavat tehdä vuoden 2017 alussa. Tietojenvaihto ehtii siten alkaa ennen kuin arvopaperin moniportainen hallinta laajenee kahden vuoden siirtymäajan kuluessa.
    Aiemmat lausunnot vaikuttivat

    Valtiovarainministeriö aloitti hankkeen valmistelun keväällä 2014. Työryhmä valmisteli lakiluonnokset, jotka olivat lausuntokierroksella kesällä 2014. Valtiovarainministeriö jatkoi hankkeen valmistelua virkatyönä ja järjesti uuden lausuntokierroksen marraskuussa.

    Valtiovarainministeriö hyödynsi jatkovalmistelussa lausuntokierrosten palautetta. Huomioon otettiin esimerkiksi toiveet osakeomistusten reaaliaikaisesta julkisuudesta Suomessa. [Lainaus päättyi.]

    ”Lisätietoja:

    Lainsäädäntöneuvos Armi Taipale, puh. 02955 30399, armi.taipale@vm.fi

    ( lähde: ”Arvopaperien säilytys avautuu kilpailulle”. Valtiovarainministeriön tiedote 2.10.2015 ; http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/arvopaperien-sailytys-avautuu-kilpailulle )

    Transparency International Suomi ry:n tiedote 6.10.2015

    Arvopaperiomistusten julkisuus on turvattava

    [Lainaus alkaa:] Valtiovarainministeriön tiedotteen (2.10.2015) mukaan hallituksen on tarkoitus antaa tänä syksynä eduskunnalle esitys, jolla tehdään EU:n uuden, viime syksynä voimaan tulleen arvopaperikeskusasetuksen vaatimat välttämättömät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Esitys valmistellaan valtiovarainministeriön (VM) rahoitusmarkkinaosastolla, eikä se tule enää lausuntokierrokselle.

    Esityksen valmistelusta vastaa valtiovarainministeri Alexander Stubb, joka ei näe asiassa mitään ongelmia.

    Transparency International Suomi ry:n mielestä tiedote on jo lähtökohdiltaan harhaanjohtava ja mitätöi sen keskustelun, jota asiasta käytiin viime vuonna, kun hallintarekisterin laajentamista suomalaisiin edellisen kerran esitettiin. EU:n arvopaperikeskusasetus ei velvoita Suomea muuttamaan suoraan omistamiseen perustuvaa rekisteröintiään, toisin kuin valtiovarainministeri väittää. Tämä asiantila todettiin selvästi myös viime vuonna tehtyjen esitysten lausuntokierroksilla.

    Sekä yleisö- että viranomaisjulkisuuden kannalta VM:n lupailema esitys olisi pitkä askel taaksepäin tilanteessa, jossa muu maailma on siirtymässä kohti suoraa omistamista. Esimerkkinä tästä on G20 maiden Brisbanen julistus, jossa tavoitteeksi asetettiin kaikista haltijatileistä luopuminen siten, että jokaisen omistajan paikalla on todellinen edunsaaja (beneficial owner) eikä häntä edustava taho, kuten pankki tai etävälittäjä. Tähän lähtökohtaan perustuu valmistelu tänään mm. Norjassa ja Tanskassa, ja niin Suomessakin pitäisi perustua.

    Edellisellä lausuntokierroksella loka-marraskuussa 2014 oli myös mahdollista arvioida myös sitä Finanssialan Keskusliiton piirissä kehiteltyä vaihtoehtoa, jossa yksittäisiä omistamista koskevia tietoja voisi aika ajoin kysellä patentti- ja rekisterihallituksesta sen sijaan, että ne olisivat yleisesti nähtävinä arvopaperikeskuksen näyttöpäätteiltä. Se, että valtiovarainministeriö ottaa tämän esityksen omiin nimiinsä, kielii poliittisesti vinoutuneesta, vain yhtä intressiryhmää palvelevasta valmistelusta.

    Transparency International Suomi ry haluaa muistuttaa, että tällainen valmistelu täyttää korruptiivisen valmistelun tunnusmerkit.

    Transparency International Suomi ry [Lainaus päättyi.]

    ( lähde: http://transparency.fi/arvopaperiomistusten-julkisuus-on-turvattava/ )

    Kansalaisjärjestöjen kannanotto

    Lukuisat kansalaisjärjestöt (Attac ry, Eettisen kaupan puolesta ry, Finnwatch ry, Kepa ry, Pelastakaa Lapset ry, Reilu Vero ry, Transparency International Suomi ry, Avoin ministeriö ry ja Open Knowledge Finland ry) ovat kannanotossaan katsoneet, että ”omistukset salaavaa hallintarekisterilakia ei pidä säätää”.

    Mainitut järjestöt ovat katsoneet, että ”[v]altiovarainministeriö on esittänyt hallintarekisteriuudistuksen puolesta useita harhaanjohtavia väitteitä, jotka myötäilevät yksipuolisesti hallintarekisteristä hyötyvän pankkisektorin kannanottoja”. ”Kertomatta ja punnitsematta on puolestaan jätetty muun muassa lakia vastustavien viranomaisten, oikeusministeriön ja kansalaisjärjestöjen argumentit.”

    Kansalaisjärjestöt ovat todenneet, että ”[t]oisin kuin valtiovarainministeriö väittää, EU:n arvopaperikeskusasetuksen ei voida yksikantaisesti sanoa edellyttävän Suomea luopumaan nykyisestä, suoraan omistamiseen perustuvasta järjestelmästä omien kansalaistensa osalta”.

    Kansalaisjärjestöjen mukaan ”[v]äite siitä, että avoimuus jotenkin lisääntyisi hallintarekisteröinnin myötä, on perätön, sillä asia on juuri päinvastainen”. ”Media, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset jäisivät vaille omistajatietoa, eikä julkisuusvajetta korjaa veroviranomaisten automaattisen tietojenvaihdon kehittäminen tulevaisuudessa. Keskeiset lainvalvojat Suomessa – poliisi, valtakunnansyyttäjä ja verohallinto – ovat yksiselitteisesti todenneet esitetyn hallintarekisterin aiheuttamat riskit ja että niiden tiedonsaanti vaikeutuu. Anonyymi omistajuus tulisi edesauttamaan rahanpesua, korruptiota ja veronkiertämistä muiden kustannuksella.”

    ( lähde: http://www.attac.fi/uutinen/2015-11-03/kansalaisjarjestot-omistukset-salaavaa-hallintarekisterilakia-ei-pida-saataa )

    Yhteenvetoa

    Transparency International Suomi ry:n (jäljempänä: Transparency) mielestä mainittu valtiovarainministeriön ”tiedote on jo lähtökohdiltaan harhaanjohtava ja mitätöi sen keskustelun, jota asiasta käytiin viime vuonna, kun hallintarekisterin laajentamista suomalaisiin edellisen kerran esitettiin”.

    Transparencyn mukaan ”EU:n arvopaperikeskusasetus ei velvoita Suomea muuttamaan suoraan omistamiseen perustuvaa rekisteröintiään, toisin kuin valtiovarainministeri väittää”. Tämä asiantila todettiin selvästi myös viime vuonna tehtyjen esitysten lausuntokierroksilla.

    Transparencyn mukaan ”[e]dellisellä lausuntokierroksella loka-marraskuussa 2014 oli mahdollista arvioida myös sitä Finanssialan Keskusliiton piirissä kehiteltyä vaihtoehtoa, jossa yksittäisiä omistamista koskevia tietoja voisi aika ajoin kysellä patentti- ja rekisterihallituksesta sen sijaan, että ne olisivat yleisesti nähtävinä arvopaperikeskuksen näyttöpäätteiltä”. ”Se, että valtiovarainministeriö ottaa tämän esityksen omiin nimiinsä, kielii poliittisesti vinoutuneesta, vain yhtä intressiryhmää palvelevasta valmistelusta.”

    Transparency International Suomi ry on muistuttanut, että ”tällainen valmistelu täyttää korruptiivisen valmistelun tunnusmerkit”.
    #
    Hallintolain (434/2003) 6 §:ssä säädetään hallinnon oikeusperiaatteista seuraavaa: ”Viranomaisen on (…) käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.”

    Rikoslain (RL) (39/1889) 40 luku sisältää säännökset virkarikoksista.

    RL 40 luvun 9 § (12.7.2002/604) Virkavelvollisuuden rikkominen

    Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)

    Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

    RL 40 luvun 10 § (12.7.2002/604) Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen

    Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.
    #
    Transparency International Suomi ry:n seuraavat väitteet ovat varsin vakavia:

    (1)Valtiovarainministeriön ”tiedote on jo lähtökohdiltaan harhaanjohtava ja mitätöi sen keskustelun, jota asiasta käytiin viime vuonna, kun hallintarekisterin laajentamista suomalaisiin edellisen kerran esitettiin”.

    (2) ”EU:n arvopaperikeskusasetus ei velvoita Suomea muuttamaan suoraan omistamiseen perustuvaa rekisteröintiään, toisin kuin valtiovarainministeri väittää”. ”Tämä asiantila todettiin selvästi myös viime vuonna tehtyjen esitysten lausuntokierroksilla.”

    (3)Transparency: ”[e]dellisellä lausuntokierroksella loka-marraskuussa 2014 oli mahdollista arvioida myös sitä Finanssialan Keskusliiton piirissä kehiteltyä vaihtoehtoa, jossa yksittäisiä omistamista koskevia tietoja voisi aika ajoin kysellä patentti- ja rekisterihallituksesta sen sijaan, että ne olisivat yleisesti nähtävinä arvopaperikeskuksen näyttöpäätteiltä”. ”Se, että valtiovarainministeriö ottaa tämän esityksen omiin nimiinsä, kielii poliittisesti vinoutuneesta, vain yhtä intressiryhmää palvelevasta valmistelusta.”

    (4)Transparency International Suomi ry: ”tällainen valmistelu täyttää korruptiivisen valmistelun tunnusmerkit”.

    Vakavia ovat myös mainittujen kansalaisjärjestöjen seuraavat väitteet:

    (1)”[v]altiovarainministeriö on esittänyt hallintarekisteriuudistuksen puolesta useita harhaanjohtavia väitteitä, jotka myötäilevät yksipuolisesti hallintarekisteristä hyötyvän pankkisektorin kannanottoja”. ”Kertomatta ja punnitsematta on puolestaan jätetty muun muassa lakia vastustavien viranomaisten, oikeusministeriön ja kansalaisjärjestöjen argumentit.”

    (2)”[t]oisin kuin valtiovarainministeriö väittää, EU:n arvopaperikeskusasetuksen ei voida yksikantaisesti sanoa edellyttävän Suomea luopumaan nykyisestä, suoraan omistamiseen perustuvasta järjestelmästä omien kansalaistensa osalta.”

    (3)”[v]äite siitä, että avoimuus jotenkin lisääntyisi hallintarekisteröinnin myötä, on perätön, sillä asia on juuri päinvastainen.”
    #
    Mikäli edellä selostetut Transparencyn ja kansalaisjärjestöjen väitteet pitävät paikkansa, lienee katsottava, että valtiovarainministeriö ja sen asianomaiset virkamiehet ovat edellä tarkoitetussa asiassa menetelleet ja toimineet hallintolain 6 §:ssä säädettyjen hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisesti sekä rikkoneet siten virkavelvollisuuksiaan.

  20. Nyrkkivallan aika ?

    Ministerit Juha Sipilä, Alexander Stubb ja Jari Lindström tekivät tiedotustilaisuudessa 2.3.2016 äijätuuletuksen lyömällä nyrkkejään yhteen, kun hallitus oli omalta osaltaan hyväksynyt työmarkkinasopimuksen.

    Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) kertoi saaneensa ministereiden tuuletuksesta paljon palautetta, jonka mukaan ”pienipalkkaiset ihmiset paheksuivat ministereiden nyrkkituuletusta, kun sovun myötä työtekijöiden etuja heikennetään” (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001131179.html).

    Oliko teko (nyrkkitervehdys) ennalta harkittu ja sovittu ja jopa ennalta harjoiteltu?

    Halusiko SSS-hallitus ilmaista olevansa ’nyrkkivalta-hallitus’, joka oli lopultakin taitavampi taktikko ja uuvutti vastustajansa SAK:n Rope-a-dope –tekniikalla?

    Lauri Lyly on paljon vartijana. Jättääkö hän itsestään jälkimaailmalle kuvan ’yhteiskuntasopimuksen’ arkkitehtina vai ay-miehenä, joka ei jättäytynyt Sipilän porvarihallituksen kiilapojaksi.

    Maanantaina 7. maaliskuuta [2016] lienemme jo hullua hurskaampia?
    #
    Lyly on todella kovaa ja sen solurakenne on kierteinen. Vinoon joutuessaan, esimerkiksi myrskyn takia, puu alkaa kasvattaa toiselle puolelle runkoa erityistä tukisolukkoa, niin sanottua reaktiopuuta eli lylyä.

    Unohtaa ei sovi myöskään lylyn erinomaista liukuominaisuutta. Tulee mieleen nostalginen muistikuva jääkiekosta: ”Den glider in” [?]
    #
    Mitä mahtaa SAK:n, sen liittojen ja Lylyn harkintaan vaikuttaa se tosiasia, ettei Sipilän hallituksella ole enää legitimiteettiä. Näin on perustellusti väitettävissä, kun otetaan huomioon Ylen tuoreimman mielipidemittauksen tulokset.

    Hallituspuolueiden kannatus on enää 46,6 %. Oppositiopuolueiden kannatus on puolestaan 50,9 %.

    On perusteltua väittää, ettei Sipilän hallitus omaa moraalis-eettistä hyväksyttävyyttä runnoa läpi ’yhteiskuntasopimusta’, jonka oppimestarina toimii kannatuksensa menettänyt porvariblokki.

    Hoi, Lyly, miten se menikään:

    ”Vi ska kämpa, vi ska ge
    Allt det vi har
    Vi ska ta guld igen”

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here