MAAMME ON tilanteessa, joka muistuttaa sodan jälkeistä tilannetta. Kaupunkimme ja kylämme ovat tosin ehyet ja infrastruktuuri toimii. Talouspohjaamme on kuitenkin vakavasti heikennetty ylikansallisella osakekeinottelulla. Omavaraisuutemme on heikossa hapessa. Halpatuonti jyrää.

Ottamatta kantaa nykyisen pakolaisvirran uppotukki- tai uittopuuteorioihin toteaisin, että yhtymäkohtaa löytyy karjalaisten asuttamiseen. Silloin sodan traumatisoimat siirtolaiset asutettiin pientilallisiksi ympäri Suomea. Traumaterapiana toimi elämän tuskan purkaminen turpeeseen ja toivoon uuden kevään sadosta. Vaikka karjalaiset miellettiin suomalaisiksi, ei siirtolaisten sulautuminen uuteen tilanteeseen ollut aina myötäkarvaan silittämistä.

Nyt on kyse täysin vieraista kansallisuuksista ja tavoista. Ruokakulttuurin ero ei rajoitu piirakan rypytykseen. Uudisraivaus ja sotakorvausten pakottama teollistuminen edesauttoivat aikoinaan yhteiskunnallista sopeutumista. Rankat sotakorvaukset hillitsivät osaltaan eriarvoisuuden kasvua. Syntyi paljon puhuttu yhteen hiileen puhaltaminen ja konsensus. Konsensus, joka salli pientilojen lohkomisen evakoille. Toiveikasta nousukautta kestikin noin kaksikymmentä vuotta. Ympäröivän maailman kehitys johti lopulta pientilojen näivettymiseen, eikä luontaistaloudessa eläminen tuntunut enää mielekkäältä. Suomeen syntyi työttömyyden myötä elintasopakolaisuus Ruotsiin. Maaseutu autioitui työväestöstä, ja tilat koneellistuivat.

Nyt maassamme ovat haasteena maahamme tulevat ulkomaalaiset pakolaiset. Emme ole aseellisen sodan hävinnyt osapuoli kuten ennen. Olemme kuitenkin piilotetun kaupallisen ja teollisen sodan hävinnyt osapuoli. Omavaraisuutemme lienee lähellä samaa tasoa kuin jatkosodan jälkeen. Erona on se, että pääomavarannot on viety pois maasta. Niitä eivät johtajamme ja kapitalistimme halua jakaa uusille tulokkaille, kuten maanomistajat joutuivat myöntymään asutustilojen luovutukseen evakoille. Siinä suhteessa lähtökohta asuttamiseen on jopa huonompi.

Asuintilaa tosin on syntynyt syrjäkylille maaltapaon ja tiettyihin kaupunkeihin keskittyneen muuton vuoksi. Mutta koska vallitsevan suuntauksen mukaisesti pakolaisia pyritään keskittämään samojen kaupunkien yhteyteen, syntyy kestämätön tilanne. Vuokra-asuntojen kysynnän kasvua tullaan käyttämään vipuna hintojen korotukseen. Pakolaisten vuokrat tulevat yhteiskunnan varoista. Siksi pitää asettaa vuokrakattoja, joilla estetään keinottelu.


TYÖLLISYYSTILANTEEMME on huono. Tällä kertaa maallamme ei ole ulkopuolista pakkoa teollisuuden tai muun työn luomiseen sotakorvausten vuoksi. Kaiken pitäisi siis syntyä itsestään vapaaehtoisuuden pohjalta. En kuitenkaan jaksa uskoa, että Roope Ankka -syndroomaan sairastuneet kyllästyvät nousevan saldokäyrän tuijottamiseen.

On selvää, että työ ja kotouttaminen ovat avainsanoja mielekkääseen elämään. Mielekkään uudistuneen yhteiskunnan muodostaminen vaatii kuitenkin paljon muutakin. Se vaatii konsensusta. Tulokkaille on tehtävä yksiselitteisen selväksi meidän yhteiskuntamme toimintatavat, velvoitteet ja arvot. Kulttuurieroista johtuen ovat etusijalla yksilön koskemattomuuden ja uskonnon vapaus. Sopeutuminen edellyttää myös, että yksilönä on velvollinen ilmoittamaan rikollisesta toiminnasta. Asia, joka on hämärtymässä myös meillä kantaväestöllä. Työn saanti, palkka/hintataso sekä ilmastolliset olosuhteet on saatava heidän tietoisuuteensa ennen kuin he tekevät päätöksen lopullisesta jäämisestä. Mikäli he eivät voi hyväksyä ja sitoutua noudattamaan yhteiskuntamme ominaispiirteitä, he eivät ole oikeutettuja kansalaisuuteen. Tällöin on kyseessä vain väliaikainen vierailu. Virossa kieli on kansalaisuuden kynnyskysymys. Meidän on myös syytä tarkistaa kaikki omat kriteerimme.

Kulttuurien yhteentörmäys tulee olemaan rajumpi kuin karjalaisten evakkojen yhteydessä. Tappion kärsineenä jouduimme tiukaan sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan. Valvontakomission, Valpon ja asekätkennän kaltaiset toiminnat aiheuttivat jännitteitä, jotka purkautuivat hitaasti. Samankaltaiseen levottomuuteen saamme kuitenkin varautua myös tulevaisuudessa.


SUUREKSI UHKAKSI tulee nousemaan luottamuspula, joka syntyy poliittisen epärehellisyyden vuotaessa julkisuuteen. Siksi kannattaisin poliittisten salaisten sopimusten avointa julkituontia. Ilman sitä ei ole odotettavissa puoluepoliittisen toiminnan rehellistä uudistumista.

Automaation kehityksen vuoksi fyysisen työsuorituksen tekemisen tarve vähenee. Samalla kannattamattomien töiden takapiha kasvaa. Niiden rahoittamiseen ei pidä ryhtyä ulkomaisten rahayhtiöiden lainoilla. Kuinka suuri osuus valtiomme velasta onkaan luotu rahalla, jota ei ole ennestään ollut. Maksammeko tyhjästä luodut velat joskus pohjavesillämme? Luotakoon työpaikkojen aikaansaamista varten oma valtiollinen rahoitusvälin. Nimettäköön se vaikka Väinämöiseksi. Sitä käytettäisiin samoin kuin ruplaa Neuvostoliitossa — valtion sisäisenä maksuvälineenä.

Työtä olisi synnytettävä tilanteessa, jossa pääomat piileksivät eri turvasatamissaan eivätkä irtoa niistä kotimaisiksi investoinneiksi. Olemme pakkotilanteessa, jossa yhteiskunnan on ryhdyttävä luomaan työtä. Maatamme pitää tarkastella kokonaisuutena. On lähdettävä tavallaan taas pohjalta, kuten aikoinaan pientilojen lohkomisessa. On pohdittava kuntakohtaisesti kaikki mahdollisuudet uuden työn luomiseen. Toiminnat, jotka nyt katsotaan kannattamattomiksi, on ajateltava uudelta pohjalta.

Valtiollisen tai kunnallisen järjestelmän ei tarvitse olla voitollista. ”Voitto” syntyy elämän mielekkyydestä.

17 KOMMENTTIA

  1. Yhtymäkohtia tai vertailukohtia menneeseen löytyy. Muutama esimerkki. Menetettyjen alueiden väki muutti evakkoon omassa maassaan, vaikkakin usein vieraanoloiseen kulttuuriympäristöön. Nykypakolaiset tulevat vieraaseen maahan meille vieraasta ja kaukaisesta maasta.

    Pakolaiset tulevat sotaa pakoon maahan, joka vasta on vaarassa liukua sotaan. Evakot muuttivat maassa, joka oli hävinnyt sodan ja luovutti alueitaan.
    Nykypakolaiset tulevat maahan, jonka talous vajoaa ja jota työttömyys vaivaa. Evakoilla oli mahdollisuus tuottaa elämänsä aineelliset resurssit oman käden työllä.
    Nykypakolaiset tulevat jakamaan kapenevaa kakkua. Maata heille ei kannata antaa, koska he eivät pysty sitä hyödyntämään. Evakot asuttivat maata laajalti, uuspakolaiset pyrkivät suuriin asutuskeskuksiin.

    Ehkä tärkein ero vertailtaessa näitä kahta massamuuttoa on aikataulu. Evakot asutettiin hyvän valmistelun ansiosta muutamassa kuukaudessa.
    Nyt maahan tulevat pakolaiset ovat vasta etujoukko siitä miljoonien vaeltajien massasta, joka tulee tulevan vuosikymmenen ja epäilemättä vielä pitkään sen jälkeenkin kolkuttelemaan myös suomalaisia ovia.
    He tahtovat osan täkäläisestä elintasosta ja skandinaavisen yhteiskunnan sosiaalisesta suojasta.

    Tähän haasteeseen Suomi hallituksensa johdolla on erittäin huonosti varustautunut. Nyt on paradoksaalisesti meneillään jonkinlainen kerman kuorinta kakusta.
    Rahaa ja asemia omaavat henkilöt tekevät yrityksineen ja yhteisöineen pakolaisilla rahaa hyödyntäen pakkotilannetta, jossa suomalaisten verorahoja ei lasketa. Kakun ääressä ovat myös ns. vapaaehtoisjärjestöt ja yksittäiset ihmiset erilaisin motiivein.

    Tämä vaihe ei voi jatkua pitkään. Tulijamäärän kasvaessa tarvitaan yhteiskunnan kaikki lohkot käsittävä sopeutumisohjelma. Se joudutaan luomaan pakkotilanteessa, koska Suomi ei kykene eroamaan Euroopan unionista ja sulkemaan rajojaan edes niin tahtoessaan.

    Sopeutumisohjelmaan joudutaan väistämättä niveltämään laaja sosiaalinen asuntotuotanto suurimpien asutuskeskusten alueelle. Mutta sitäkin mittavampi projekti tulee olemaan tulijoiden sopeuttaminen tähän yhteiskuntaan sekä toisaalta nykymuotoisen sosiaalis-taloudellisen ja poliittisen järjestelmän toimintakyvyn ylläpito ja rahoittaminen. Nykyisen murroksen aikana ja tulevaisuudessa vetoapua ei ole EU:lta odotettavissa. Avun suunta on päinvastainen.

    Suomalainen sosiaali- ja sivistysvaltio on suurimman haasteensa edessa sitten 1940-luvun loppupuoliskon ja 1950-luvun suuren murroksen. Voisi toivoa, että valtiolaivan kulkua ohjaisi nykyistä merkittävästi vakaampi ja osaavampi miehistö.

  2. Itseäni vanhempi sukupolvi muistaa viellä elävästi evakkovirtauksen vaikutukset paikallisyhteisöissä, ensiksikin läntisen suomen vauraimmissa maanomistajissa se sai aikaan vastarintaa, kun heidän omaisuutaan jaetiin siirtoväelle,vielläkin jotkut vanhukset ovat tapahtuneista katkeria. Kansakuntamme ikääntyy parhailaan vauhdilla sekä yleensäkin mikäli tahdomme pitää kannattavasti koko valtakunnan asuttuna tänne tulisi asutaa tuntuvamäärä hyvin ahkeraa ja viellä koulutettua väestöä, tuolloin saisimme esimerkiksi rakennusmarkkinat liikeelle. Paasikivi aikoinaan kirosi kansamme pienuutta, ymmärtäesään ettei näin pienellä populalla sada aikaiseksi markkinoiden tarvitsemaa kriittistä masaa, korkeintaan keskittämällä nykyinen väki muutamaan kasvukeskukseen. Enbuske on muuten aloittanut kampanjan ,tosin huumorimielessä pähkinäsaaren rajan oivallisuudesta mamme itärajaksi. Tuon kaltainen vitsailu on eliittimme liberalististen asenteista rahvastamme kohtaan.

  3. Toivotamme verohallituksen ex-pääjohtaja Jukka Tammen tervetulleeksi bloggaajiemme tasokkaaseen joukkoon. Eläköityminen ei selvästikään ole tylsistyttänyt hänen ajatteluaan, vaan syvä historiantietoisuus yhdistyneenä nykytilanteen tarkkaan havainnointiin tuottaa kristallinkirkasta pohdintaa.

    Sanoisinpa, että blogi on vankan maalaisjärjen tuotos. Sellaisen järjen, jota odottaisi maaseudun väestön kannatukseen tukeutuvalta Kepulta. Kepun nykyiset edusmiehet ja -naiset ovat kuitenkin enemmänkin näitä citykepuleita (etten sanoisi citykaneja), joille kansakunnan murheet ovat vaihtuneet omien omistuksiensa lihottamiseen. Parhaitenhan tämä onnistuu piilottamalla tulot ja omaisuus verottajalta, jota sekä pääministeri Juha Sipilä kuin myös mm. ministeritoverinsa Anne Berner ansiokkaasti tekevät.

    Suomalaisista omaisuudenhaalijoista käytetty tautinimike ’Roope Ankka -syndrooma’ on kertakaikkisen osuva. Valtio on omaisuutta ja pääomatuloja suosivin verotusratkaisuin antanut taudin vapaasti pahentua, eikä itsehoitoon ole herännyt ainakaan näkyvää tarvetta.

    Kun yksityinen pääoma loisii eikä hoida osuuttaan työllisyydelle välttämättömien investointien rahoittamiseen, on julkisen talouden pakko astua voimalla kehiin. Unelmahöttöiset dynaamiset vaikutukset on nähty, eivätkä ne käy enää edes vitsistä.

    Nykyhallituksella ei ole minkäänlaista halua kääntää kehityksen suuntaa, joten tarvitaan tiivistä ja voimakasta oppositiopolitiikkaa politiikan suunnan muuttamiseksi.

    • Ei voi kuin ihailla Tauno O:n lyhyttä mutta ytimekästä ja verbaalisesti rikasta analyysitekstiä. ’Citykepulit tai -kanit’, ’Roope Ankka syndrooma’… niinpä.
      Meillä älymystö on vaiennut pääosin ja vetäytynyt citikanien selän taakse. Onneksi on vielä Tauno O:n kaltaisia jotka eivät suostu vaihtamaan kansakunnan murheita omistustensa lihottamiseen.

    • Sande mm. sanoo: ”Mikään puolue, yksikään poliitikko, virkamies tai byrokraatti ei edes pyri estämään tätä (yhteiskuntamme alasajoa). Ei yksikään. Voidaan sanoa, että suomalaiset virkamiehet ja poliitikot, kaikki eduskuntapuolueet ja kansanedustajat, osallistuvat tuhansien suomalaisten murhaamiseen hallinnollisin keinoin. Näin käy, kun palveluita karsitaan ja menoja leikataan. Se on fakta.

      Kun tähän tilanteeseen tuodaan yli 24 000 pakolaista, joille järjestyy välittömästi yösija, ruokailu, vaatetus, lääkärintarkastus ja kuukausiraha, on selvää, ettei se voi olla herättämättä kiukkua ja vihaa. Kiukku ja viha voi olla väärinsuuntautunutta. Se on voi olla arveluttavaa. Miten vain, mutta sitähän syntyy. Kun itse kävelee rikkinäisissä lenkkareissa ja reikäisissä verkkareissa, ja katselee kuinka pakolaiskeskukseen lahjoitettuja vaatteita viedään roskiksiin, herää kysymys: mitä vittua?”

      Totta joka sana. Mutta kun totuus on tämä ja se on jatkunut vuodesta toiseen koko ajan vain pahentuen niin miksi niin saa olla? Miksei kansa tee mitään ja vaihda päättäjiä?

      Miksemme eroa siitä kabalistien joukosta joka tämän alasajon takana on? Se tässä on se suurin ongelma. Ennen sen ratkaisua on turha ruikuttaa. Siis irti EU:sta, oma raha ja pankki kuten IPU sanoo ja tahtoo.

      • Moni sanoo, ettei se vaihtamalla parane, kaikki ne ovat samanlaisia.

        Osin totta kun näkee esim. sen huijauksen, jonka takana Soini persuineen on.

        Mutta jospa kokeiltaisiin Islannin mallia, ihan radikaalia muutosta jota IPU suosittelee.
        Sellaisen takana olevat eivät huijaa koska kyse on isosta ja kaiken muuttavasta muutoksesta jota ei tehdä kuin sitoutumalla kokonaan erilaiseen politiikkaan.

  4. Tuli tehdyksi taas pauliräsäset. Silloinhan veikkasin meillä ahkerasti kommentoivaa Pauli Räsästä tuntemakseni oululaiseksi ex-kansanedustajaksi. Veikkasin pieleen, eikä sieltä nimen takaa löytynyt kuulu laulajakaan, vaan ihan rehellinen sudeettisavolainen kommentaattori. Kommentein joita on ollut ilo lukea.

    Eli tämän ansiokkaan blogin kirjoittajan Jukka Tammen osalta kävi samalla tavalla; kyseessä ei ole verohallituksen ex-pääjohtaja enempää kuin jääkiekkomaajoukkueen ex-maalivahtikaan. Tämä Jukka Tammi kuvaili itsensä määreellä evakon lapsi.

    Tekstinsä erinomaista arvoa tämä ei vähennä. Pikemminkin päin vastoin, eli evakon lapsen asema antaa lujaa kaikupohjaa sanomalleen. Toivotamme siis edelleenkin tervetulleeksi kirjoittajarinkiimme Jukka Tammen, evakon lapsen.

  5. Meillä on nyt tarve erottaa koko Suomen hallitus jatkuvasta maanpuolustuksen laiminlyönnistä johtuen!

    • Ei kai maanpuolustusta ole laiminlyöty. Rahaa palaa paljon mutta ongelma on siinä, että se on rakennettu vieraan vallan varaan ja siksi olemme tavallaan kahleissa tai tuon vallan armoilla, emmekä itse vastaa puolustuksesta.
      Tuo valta on EU ja sen tukena oleva Nato, joka taas on alistettu Pentagonille. Ja Pentagon Natoineen näkee vihollisekseen kaikki ne, jotka eivät alistu sen valtaan, erityisesti Venäjän.
      Tässä on vaarana että jos sota syttyy idän ja lännen välillä, niin joudumme tahtomattamme sotaan mukaan. Ehkä muuallekin.
      Tilanne muistuttaa aikaa Ruotsin vallan alla. Silloin poikiamme rahdattiiin taistelemaan kuninkaan joukoissa ympäri Eurooppaa.
      Onko tällaisessa järkeä? Ei tippaakaan.

    • Heikille tiedoksi.Turhaa hyrinää,kun ruumiille veisataan? Pienet maat jyrätään jo ”esittelyssä”.Seuraava sota
      hakkaa kaikki entiset,jättäen ne varjoon kauhistuksillaan.Monen maan kansalaiset unelmoivat pelkästään
      miedosta ruudin kärystä,vaikka ihmisen tuho tulee olemaan uudenlainen kauhistus.Jossakin vanhassa kirjassa
      on ennusteet,miten ”heidän lihansa sulavat heidän luittensa päältä”.Ihmiskunnilla ei ole mitään toivoa,tämän-
      aikaisten hallitusten vallan alla.Yksikään maa ei edusta rauhaa ihmiskunnalla,vaan kaikki ne varustautuvat
      sotaan keskenään.RAUHA on ainoastaan ryyppyjuhlien pääteemana,nyrkit puristellen taskuissaan.

  6. Tuo kuva tuo mieleen sotaevakon, joka kuvaili joskus tilannetta näin: ”Kaik män mut sätkäkone jäi…”
    Silloin menetettiin vain Karjala mutta nyt ollaan menettämässä koko maa.

  7. Hattuni nousi K.Arvolalle.Perimmäinen juoni piilee jossakin lännen aloittamassa liikkeessä,vuosia kestäneiden
    islamilais-maiden kanssa käydyissä sodissa.Tuplavoitto usa-isreal koalitiolle.Israelin aseman helpottaminen
    vähentyvien Arabien uhkasta,takaa Daavidille voiton laajoilla alueilla,sekä tuottavaa säästöä Israelille,
    tarvitsematta käyttää omia sotavarusteitaan ennen aikojaan.Tämä on vain oma näkemykseni pitkäaikaisen
    tutkimusteni tuloksena.

  8. Truth Hunter.Siinäpä se arvoitus piilee,mistä voidaan saada kansa mukaan oikaisuihin maan hyväksi? Kansaa
    on opetettu olemaan kuuliaisia ”Esivallan edessä”,eikä siitä tingitä,koska esivalta edustaa maan lakia.Lain
    rikkomisesta saa muutakin kuin keppiä.Vettä ja leipää,sanottiin ennen.Nykyään sekin on muutettu vaahto-
    muovipatjaksi ja pannukakkua suuhun mansikkahillolla.Lakien ja asetusten laatijoilla taisi jo kauan sitten
    olla vain omien etujensa takaaminen,mutta kukapa voi mennä heitä,akateemisesti koulutettuja vastaan
    tuomio-istuimiin häpäisemään itseään,joutuessaan naurun-alaiseksi.Valitettavasti,sodankäynti näyttää olevan
    ainoa joka voi muuttaa yhteiskunnan suuntaa,kärsimysten tuloksena,ja sitä ei kukaan järkevä voi toivoa.

  9. Oikeudenmukainen hallitus ei ole ihmiskäsin muovattu. Ihmisen on mahdotonta hallita ”toista ihmistä”
    oikeudenmukaisesti. Teokraattinen hallitus on ainoa mahdollinen hallitusmuoto jossa ei ole diktatuurin
    valtiaita ”demokratian valeasussa”. Kuningas Salomonin on sanottu olevan maanpäällisen hallituksen
    ainoa johtaja historiassa joka jakoi oikeutta kansalleen. Kuka olisi voinut keksiä YAHWE-Jumalan, jos se
    ei perustuisi totuuteen. Sellaiseen keksintöön ei ihmisjärki kykene.

  10. Kansat vaeltavat maasta toiseen aiheuttaen peruskansalle vaurioita. Kansoilla ei ole määräämisvaltaa, kaikesta ”demokratiasta jauhetusta valheesta” huolimatta. Valtiot ovat omanneet itselleen oikeuden tukahduttaa kaikki kansalaisten tarpeet rauhanomaiseen rinnakkaiseloon naapureittensa kanssa. Kansanäänestykset ovat pelkkä savuverho pimittää ylimistön päämäärät. Äänestäjä uskoo voivansa siirtää vuoria, antamalla äänensä yksilölle joka on valmis iskemään kauhavalaisen selkäänsä. Ilman ”Unionia” ei tällaista olisi edes tullut kuuloonkaan. EU on kaiken pahan alku ja juuri.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here