Oikeusasiamiehelle selvityspyyntö ministeri Stubbista

Aikakaudet ja arvojärjestykset kiepsantavat oudosti, kun vaikkappa perustuslaki spesialisti Sasi hyökää mielestään liian kahlitsevaa perustuslain tulkintaa vastaan, välittömästi kuin hänen viiteryhmien edut ja niiden vaaliminen törmää perustuslain tekemiin esteisiin. Stubin tapauksessa ennustan tämän varsin piakkoin löytävän jonkin haasteita tarjoavan sekä mielenkiintoisen tehtävän kansainvälisestä vaikuttamisympäristöstä. Kokomusessa ei ole tapana käydä jäsenten välisiä kamppailuita julkisuudessa, vasta historiankirjoituksisaan tekijät kertovat asioiden tuolloin oikealta näyttävän tolan. Stub on ollut koko uransa ajan uuden maailmanjärjestyksen edusmies maassamme, hän on omaksunut uuskonservatiiviset aglosaksiset arvot ajattelun ytimiään myöten, mutta ei hätää sieltä kyllä saapuu uusi broileri iloksemme, vaikka yksi epäonnistunut poistuukin sivummalle.

”Stubin tapauksessa ennustan tämän varsin piakkoin löytävän jonkin haasteita tarjoavan sekä mielenkiintoisen tehtävän kansainvälisestä vaikuttamisympäristöstä.”

Kannattaako meidän sitten enää ihmetellä sitä, että Suomi ja suomalaiset ovat itse ajaneet itsensä Euroopan periferiaan? Kukapa ulkomaalainen ottaisi tosissaan tällaisten klovnien (tunareiden) mielipiteitä kansainvälisillä foorumeilla? Eräs englantilainen muistaakseni vastasi kysyttäessä hänen mielipidettään suomalaisista: ”The Finns are funny people.” Miksi näin on? Miksi Suomesta ei löydy yhtään vakavasti otettavaa poliitikkoa?

Mielestäni maamme taloudellinen ja henkinen menestys on riippuvainen millaiseksi me miellämme osamme maailmassa, olemmeko kuten nyt näytää rajamaa, eli käytännössä silloin periferiaa, eli tuolloin emme kiinosta pahimmilaan edes itseämme. Vai olemmeko rakentamassa europaa atlantilta tyynellemerelle, jolloin pääsemme lähemmäksi keskustaa geopolittisella kartalla. Tuonlaisessa tulevaisuuden visiossa Stubin kaltaisille transatlantisteille ei valitettavasti jää muuta kuin syrjääntyneen sivustahuutelian ja maailman julmuutta valittelevan rooli.

Stubb on juuri sellaisen miehen prototyyppi jota ei pitäisi laskea päättämään koko kansaa koskevista yhteisistä asioita.
Hän on erittäin hyvä pienen klikin kovaksikeitetty edunajaja ja täysin sopimaton mihinkään korkeampaa moraalia vaativaan työhön.
Jo hänen olemuksensa ja tyylinsä heijastaa kehittymättömyyttä teoista puhumattakaan. Hän on isänmaaton globalisti joka surutta uhraa maansa nwo-eliitille.

Rohkea teko. Ei ole aina oikein terveellistä olla oikeassa silloin kun hallitus on väärässä, vaikka Suomessa ei juuri väkivaltaa politiikassa ole. Se on enimmäkseen vain ”rakenteellista” huono-osaisimpia kohtaan. Ihmetellä täytyy miksi ei eduskunnan lainvalvonta ota näitä asioita edes puheeksi? Voisi noita kokemattomampia politikkoja vähän ojentaa lainsäädäntötyön polulla.

Pirkanmaalta kuuluu tosiaan kummia. Sasi antaa lausuntoja. Hän ei ole varmaan vielä ymmärtänyt pudonneensa pois lainsäädäntötyöstä. Perustuslaki on kuulemma este viranomaistehtävien yksityistämiselle. Sitä pitäisi muuttaa suopeammaksi. Aivopieru vailla vertaa. Sitä varten perustuslaki juuri on, ettei lainsäädäntö ja viranomaistehtävät mene lekkeripeliksi, vaikka siihen suuntaan ollaankin menossa. Se tästä vielä puuttuisi että perustuslakia mentäisiin ru(n)kkaamaan, taas. Jotain rajaa pitää olla.

Ymmärtääkseni viranomaistehtäviä on jo yksityistettykin. Parkkisakkoja saa kirjoitella jo melkein kuka tahansa. Sain uuden passini äskettäin ja sen sai (piti) hakea R-kioskilta. Ihmettelin. Onhan se aikalailla virallinen asiakirja. Mahtaakohan Sasi tarkoittaa, että R-kioskissa voisi alkaa hoitamaan jo pienemmät käräjätkin. R-kioskin myyjä toimisi tuomarina ja paikallinen yksityinen vartiointiliike pistäisi tuomiot täytäntöön. Yksityistämällä saamme parempaa palvelua halvemmalla.

P.S. Mahtaisko joku tietää missä yksityistämällä on saanut parempaa halvemmalla?

Kieltämättä ogelman perimmäinen syy on politikoiksi ja eritoten virkamiehiksi hakeutuvien suhteellisen heikko tiedollinen sekä ehkäpä myös ymmärryksellinen laatu. Parhaimmisto on jo vähintään sukupolven ajan hakeutunut globalisti toimivien yritysten palvelukseen, seuraava taso on lobbareiden ja muiden ajatushautomoiden palveluksessa.

No enpä tiedä onko ”parhaimmisto” yritystenkään palveluksessa. Tai miten sen parhaimmiston ottaa, ketä hyödyttävät. Maapalloa, ihmiskuntaa vaiko itseänsä. Veikkaan tuota viimeistä vaihtoehtoa. Eniten arvostettua on ollut voittojen maksimointi ja täydellinen ympäristöstä ja toisten ihmisten toimeentulosta piittaamattomuus. Myös toiminnan ydin on yksinkertaisen toimiva, voitot ovat yksityisiä, tappiot yhteisiä. Tappioiden jakamiseen on tarvittu politikkoja. Siksi on tärkeää saada ”oma edustaja” politiikan päättäville paikoille. Rahaa on löytynyt vaalimainontaan. Naama näkyviin jokaiseen risteykseen kertomaan meille kuinka isänmaallisia sitä ollaan.

Viisautta maailmasta toki löytyy, mutta sitä on turha etsiä sieltä missä se ei ole koskaan käynytkään.

” Valheita ja viettelijöitä vol 1 ”

” Valtiovarainministeri Alexander Stubb on harmissaan, että hallintarekisteröinnistä käytävän keskustelun ympärillä liikkuu paljon väärinkäsityksiä. Niitä on kuultu etenkin valtiovarainministeriltä itseltään. ”

https://www.youtube.com/watch?v=l28AReZMtZ4

Stubb on tietääkseni London School of Economics oppipoikia. Ehkä tämä tieto tuo uutta valoa hänen toimintaansa vankkumattomana globalistina:
http://www.gilad.co.uk/writings/

Truth_hunter, mielestäni tuo hyvin usein toistuva juutalaiseliittiin viittaavien linkkien jakelusi eri ketjuissa ei yleisesti ottaen edistä maailman eliitin ja muidenkaan pimeyksien paljastumista. Vaikka olisi tottakin.
(En ole asiantuntija, osasta niistä olen silti sitä mieltä etteivät ne ole totta. – Maailman eliitissä juutalaiset ovat kyllä ”yliedustettuina” kuten tieteessä ja monessa muussa asiassa.)

Tältä foorumilta löytyy varmasti tuolle näkemykselle moniltakin hyvät perustelut. Itse en ole nyt niin hyvä sanallistamaan…
Sanoisin nyt vain sen, että toki Stubbin päätukija on Suomen rikkain mies, asebisnekseen liittyvä juutalaismiljardööri Chaim ”Poju” Zabludowicz. Mutta jatkuva vain negatiivisen informaation tuominen juutalais-liitteellä koetaan helposti kaikkia juutalaisia leimaavaksi. Ja herättää sitten monissa pikatorjuntaa.
Kuitenkin Stubbin ammattitaidottomuuden osoittamiseksi riittävät suuret asiavirheet ja se, ettei hän selvästikään kuuntele monipuolisesti eri asiantuntijoita tärkeissäkään asioissa.

Esimerkiksi talouspolitiikassa ovat vastakkain uusklassikot ja heidän kritisoijansa, joilla on täysin eri käsitys siitä, mitä raha on. Ja Stubbin käsitys oli ainakin vielä 2011 uusklassinen. Enkä ole huomannut, että hän olisi kuunnellut kriitikkoja.
Siitä huolimatta, että noiden kriitikoiden mukaisesti rahan syntymisestä ovat kirjoittaneet selväsanaisesti monet arvostetut asiantuntijat, kuten muutamat keskuspankit ja Standard & Poor’sin pääekonomisti (artikkelissaan https://www.kreditopferhilfe.net/docs/S_and_P__Repeat_After_Me_8_14_13.pdf). Eli Zeitgeist-liikkeeseen ei tässä edes tarvitse viitata, sehän on tarjonnut viime vuosia elokuvissaan samaa sanomaa. (Eikä aina kannatakaan, koska siinä voi leimautua foliohattuiseksi.)

Perustelu eli esimerkki Stubbin ammattitaidottomuudesta, vuosia sen jälkeen kun hän valmistui talouskoulustaan: Kirja Ville Iivarinen: Raha osoittaa sivulla 48, ettei Stubb (monien muiden ohella, lausunnossaan keväällä 2011) ymmärrä rahan olemusta. (Sama hyvin lyhyt pätkä kuunneltavissa osana tätä: https://youtu.be/JO0Ny4LMQrY)

Mikä pahinta, Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on yhtä suuressa harhassa lausuessaan: ”Keskuspankki laskee liikkeeseen rahaa lainaamalla sitä pankeille. Pankit lainaavat sitä edelleen yrityksille ja kotitalouksille. [So. ei ole tyhjästä, mm. kaksinkertaisen kirjanpidon avustuksella, syntyvää rahaa. – S.R.]” (http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/puheet/Documents/EL_puhe_120510_Asunto_ja_yhdyskuntap_Yliopisto.pdf sivu 2)

Tuolla vanhalla harhakäsityksellä on suuri merkitys kun pohditaan, onko valtion velka liian suuri niin että pitää leikata… ja mistä pitäisi leikata… ja milloin ja miksi rahakriisejä tulee. (Klassismin ja uusklassismin perusteella niitä ei voi ennakoida.) Ja epäsuorasti talouslakien säätämiseen.

(Tämä oli siis teknisin ja lainopillisin kommentti Stubb-tapaukseen, sellaista keskustelua kai blogisti on hakemassa. – Mutta huomaa myös, mitä kirjoitin Heitin Stubbia kolalla sori siitä -ketjussa.)

Eduskunta Pöytäkirjan asiakohta PTK 82 / 2015 vp
Täysistunto Tiistai 15.12.2015 klo 10.01
15 Välikysymys valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle

Välikysymys VK 5/2015 vp
Ainoa käsittely
(…)

Paavo Arhinmäki vas
[Lainaus alkaa:] (…)
On arvostettavaa, että virheet myönnetään ja niitä pyydetään anteeksi. Mutta miksi meille ei sitten riitä, että valtiovarainministeri Stubb sanoi ensin ”sori siitä” ja myöhemmin pyysi myös ihan kunnolla anteeksi eduskunnan edessä?
On tietenkin jo sinänsä vakavaa, että ministeri heittää ”ihan omasta päästään” virheellisiä lukuja eduskunnan edessä. Eteenkin kun pääministeri Sipilän mukaan hallintarekisteristä annetut lausunnot oli käyty läpi hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken juuri ennen kyselytuntia, jossa valtiovarainministeri Stubb antoi väärää tietoa lausunnoista.
Välikysymys ei kohdistu vain yhteen, ministeriaitiosta kerrottuun virheelliseen tietoon. Tähän valtiovarainministeri Stubbin lausuntoon tiivistyi hänen ja koko Sipilän hallituksen onneton lainvalmistelu. Kyse ei ole yksittäisestä virheestä tai huolimattomuudesta. Kysymys on toistuvasta väärän tai puolueellisesti valikoidun tiedon antamisesta omien poliittisten tavoitteiden ajamiseksi.
Lainsäädännön valmistelun on pohjauduttava puolueettomaan tiedon käyttöön, ja päätöksien vaikutukset on arvioitava mahdollisimman hyvin etukäteen. Tätä periaatetta Sipilän hallitus on rikkonut.
Arvoisa puhemies! Oppositio on erittäin tyytyväinen, että hallintarekisteri kaatui. (…) Lopulta hallintarekisterin kaatoi se tapa, jolla valtiovarainministeri ja ministeriön rahoitusmarkkinaosasto ajoivat hallintarekisteriä läpi.
Hallintarekisteri olisi antanut mahdollisuuden piilottaa osakeomistuksia. Tämä olisi antanut rikollisille lisää keinoja piilottaa omaisuuttaan verottajalta ja näin syönyt hyvinvointivaltion perustaa. Häviäjinä olisivat olleet kaikki tunnolliset ja rehelliset kansalaiset ja yrittäjät, voittajina omaisuuttaan piilottelevat miljonäärit.
Vaikka hallintarekisteri on nyt kaatunut, ainakin tältä erää, on prosessi käytävä julkisesti läpi juurta jaksain. Tapa, jolla hallintarekisteriä ajettiin, näyttää alastomasti sen, miten yksittäisten puolueiden poliittisten tavoitteiden edistämiseksi ollaan hallituksessa valmiita luopumaan hyvän hallinnon periaatteista.
Hallintarekisteriä vastustivat muun muassa poliisi, syyttäjälaitos ja verottaja. Jopa valtiovarainministeriön vero-osasto antoi erittäin kriittisen lausunnon hallintarekisteristä. Tämän lausunnon valtiovarainministeriö yritti salata. Helsingin Sanomien paljastama salaamisyritys lopulta käynnisti prosessin, jonka vuoksi hallintarekisteri kaatui ja hallituksen toiminnasta käydään nyt välikysymyskeskustelua.
Arvoisa puhemies! Hallintarekisteriä ajettiin eteenpäin perustuen vääriin väitteisiin. Väitettiin, että EU-asetuksen muutos edellyttää hallintarekisteriä, vaikka Suomi oli nimenomaan aikaisemmin neuvotellut poikkeussäännön. Poikkeussäännöksen mukaan Suomen ei tarvitse laillistaa hallintarekisteröintiä. Väitettiin, että tietoja osakeomistuksesta saisi nykyään vain noin neljä kertaa vuodessa ja hallintarekisteri lisäisi avoimuutta. Tosiasiassa nykyään tietoja saa joka päivä. Lisäksi väitettiin, että Suomessa on monopoli Arvopaperikeskuksella, vaikka sellaisen voi kuka tahansa perustaa jo nytkin. Tässä muutama esimerkki virheellisistä väitteistä, joilla valtiovarainministeri Stubb pyrki julkisuudessa perustelemaan hallintarekisteriä.
On myös paljastunut, että valtiovaraiministeriön viestintäosasto on pyrkinyt ohjaamaan huomiota pois hallintarekisterin kielteisistä vaikutuksista osakeomistusten julkisuudelle. Aamulehden paljastamassa valtiovarainministeriön viestintäosaston muistiossa listataan toimittajia, joita on päätetty kutsua tekemään hallintarekisteriin liittyviä haastatteluja. Asiakirjassa päätetään myös tiedotusväline, joka saa taustamateriaalia lakivalmistelusta etukäteen. Valtiovarainministeriön suunnitelman mukaan esimerkiksi ministerin haastatteluun valitaan tietty tiedotusväline. Samaan aikaan hallintarekisteristä kriittisesti kirjoittaneelle toimittajalle viestintäosasto pyrki antamaan porttikiellon hallintarekisteritilaisuuteen. Nämä kertovat siitä, että eduskunnalle ei ole haluttu antaa oikeaa ja tasapuolista tietoa lainvalmistelusta ja siitä annetuista lausunnoista. Myöskään lainvalmistelun avoimuutta ja tasapuolisuutta sekä tiedotusvälineiden tasapuolista tiedonsaantia ei ole turvattu.
Tämä olisi jo yksi vahva peruste välikysymykselle, kun pääministeri Sipilä ei halunnut tuoda omatoimisesti selvitystä valmisteluprosesseista eduskunnan keskusteltavaksi.
Arvoisa puhemies! Kysymys ei ole kuitenkaan vain yhden lain valmistelussa paljastuneista epäselvyyksistä. Sipilän hallituksen lainvalmistelussa on samanlaisia epäselvyyksiä myös vielä hallintarekisteriäkin suuremmassa ja merkittävämmässä lakihankkeessa. Hallitus on leikkaamassa työntekijöiden palkkoja pakolla. Sairausajan palkkaa ja lomarahoja ollaan leikkaamassa ja lomaoikeutta rajaamassa. Näistä leikkauksista kärsisivät erityisesti pienipalkkaiset julkisen sektorin naiset. Lakipaketin sukupuolivaikutusten arviointia ei hallitus kuitenkaan ole tehnyt. Yleensä laeilla pyritään turvaamaan heikommassa asemassa olevia työntekijöitä ja määrittelemään minimitasoja. Nyt laeilla pyritään tukemaan vahvemmassa asemassa olevia työnantajia ja määrittelemään maksimitasoja, joiden yli ei saa työehtosopimuksilla sopia.
Heti näiden pakkolakien julkistamisen yhteydessä heräsi epäilys, että lait ovat mahdollisesti perustuslain ja Suomen hyväksymien kansainvälisten sopimusten vastaisia. Tuolloin valtiovarainministeri Stubb totesi, että ”me kävimme totta kai läpi juurta jaksain virkavastuulla sekä työ- ja elinkeinoministeriön työlainsäädäntöammattilaisten välityksellä että sitten myös perustuslakiprofessoreiden ja muiden kanssa sen kokonaisuuden, että me toimimme tässä lain puitteissa”. Myös pääministeri Sipilä ja työministeri Lindström ovat vakuuttaneet, että lakien perustuslaillisuus on käyty läpi poikkeuksellisen huolellisesti.
MTV Uutiset pyysi valtioneuvostolta tietoa siitä, keitä perustuslain asiantuntijoita asiassa oli kuultu. Lisäksi MTV Uutiset pyysi saada kopiot heidän lausunnoistaan. Yli puolentoista kuukauden jälkeen valtiovarainministeriö joutui myöntämään, ettei perustuslakiasiantuntijoilta tai muiltakaan lainsäädännön asiantuntijoilta ole saatu lainkaan kirjallisia lausuntoja. ”Juurta jaksain” selvittäminen olikin ollut taustakeskusteluja, joista tuotoksena on muun muassa sivun mittainen työ- ja elinkeinoministeriön niin sanottu muistio.
Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomien haltuun saamien asiakirjojen perusteella hallituksen lausuntokierrokselle lähettämästä pakkolain versiosta on poistettu tärkeitä kohtia, jotka olivat vielä aiemmassa lakiluonnoksessa mukana. Perustelut sekä osio nimeltä ”riskinarviointi suhteessa EU:n vuosilomasääntelyyn” on poistettu lausuntokierrokselle lähteneestä luonnoksesta.
Lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofessorin Jyrki Tala sanoo, ettei ole koskaan nähnyt vastaavaa. ”Esitysluonnoksesta on jätetty pois olennaisia tietoja”, sanoo Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen. Helsingin yliopiston työoikeuden professori Ulla Liukkunen pitää erikoisena, että luonnoksesta on poistettu tärkeitä kohtia. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ihmettelee: ”Jään kysymään, mihin esitysluonnoksen johtopäätökset perustuvat, kun niitä ei perustella lainkaan.”
Pakkolakien valmistelusta vastaava työ- ja elinkeinoministeriön hallintoneuvos muistuttaa, että lakien valmisteluaika on ollut poikkeuksellisen lyhyt: ”Meillä oli kolme neljä viikkoa aikaa kasata paketti, jonka sisältö on työlainsäädännön historiassa poikkeuksellinen.”
Arvoisa puhemies! Olen käynyt kahden merkittävän lakiesityksen valmistelun puutteet läpi huolella, jotta käy ilmi, miksi kritiikki Sipilän lainvalmistelun laatuun, avoimuuteen ja rehellisyyteen on niin laajaa. Samalla herää huolestunut kysymys, mikä on Sipilän hallituksen muun lainvalmistelun taso, kun kahden erittäin kiistanalaisen lakihankkeen valmistelu on ollut näin heikkotasoista. Tilannetta ei paranna ollenkaan pääministeri Sipilän vähättelevät lausunnot asiantuntijoiden merkityksestä tai lakien vaikutusten arvioinnista. Pääministeri Sipilä on puhunut ”kaiken maailman dosenteista”, mikä on koettu tieteellisen asiantuntemuksen ohittamiseksi päätöksiä tehtäessä. Pääministeri Sipilä on myös ollut sitä mieltä, että ensin tehdään uudistukset ja vasta sitten arvioidaan vaikutukset. Hyvässä lainvalmistelussa asia olisi tietenkin juuri päinvastoin.
(…) Valitettavasti valtiovarainministeri Stubbin vastaus ei ollut sellainen, että se palauttaisi luottamusta hallitukseen toimintaan.
Siksi olenkin demokratian ja poliittisen järjestelmän uskottavuuden vuoksi pakotettu tekemään seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen:

”Hallituksen lainsäädännön valmistelu ei ole perustunut puolueettomaan tiedonkäyttöön, asiantuntijoiden näkemyksiä on väheksytty ja päätöksien vaikutuksia ei ole arvioitu kunnolla. Hallitus on antanut useaan otteeseen väärää tietoa sekä lainsäädännön valmistelusta että lakimuutosten perusteista. Hallitus on horjuttanut pahasti poliittisen järjestelmän uskottavuutta kansan silmissä, ja siksi se ei nauti eduskunnan luottamusta.” [Lainaus päättyi.]

((https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2015+15.aspx)

Eduskunta Pöytäkirjan asiakohta PTK 82 / 2015 vp
Täysistunto Tiistai 15.12.2015 klo 10.01
15 Välikysymys valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle
Välikysymys VK 5/2015 vp Ainoa käsittely
(…)

Erkki Tuomioja sd (ryhmäpuheenvuoro)

[Lainaus alkaa:] Herra puhemies! Välikysymys koskee eduskunnan työn ja koko poliittisen järjestelmämme uskottavuuden ja toimivuuden kannalta keskeisiä asioita. Eduskunnassa on pitkään kannettu huolta lainsäädännön laadusta ja siitä, miten valiokunnat ovat joutuneet korjaamaan jopa kieliasua ja epäjohdonmukaisuuksia hallitusten esityksissä. Syitä tähän voi etsiä laajalti.
Yksi syy on, että laajapohjaisesta komiteavalmistelusta on lähes kokonaan luovuttu. Hallitukset ovat valmistuttaneet esityksensä mieluummin virkatyönä tai jonkun selvitysmiehen, ani harvoin selvitysnaisen, toimesta ja joskus ulkoistaneet työn konsulteille tai jopa lobbareille. Selvitysmiehiltä ja konsulteilta tilaaja saa sitä, mitä haluaa, eikä omaa kantaansa tarvitse koetella poikkeavien mielipiteiden ja kaiken maailman dosenttien kuuntelemisella ja vaihtoehtoisten mallien testauksella. Aina ei edes tällaista valmistelua ole käytetty, ja hallitukset ovat puutteellisen valmistelun jälkeen parin vuorokauden yöistunnoissa sopineet suurista ja kauaskantoisista asioista tietämättä tai tarkistamatta kaikkia tarkoittamattomia seurauksia päätösten jälkeen.
Yksi lääke tähän olisi ottaa komiteatyöskentely uudelleen käyttöön. (…) kaikki suuret ja onnistuneet reformit Suomessa on valmisteltu laajan ja osallistavan valmisteluprosessin kautta, jossa parlamentaarisilla sekä keskeiset intressitahot kokoavilla komiteoilla on ollut ratkaiseva osuus. Tästä luopuminen tuottaa nyt ongelmia. Yksi on lainsäädännön teknisen tason surkastuminen. Toinen on, että asianosaisten ja asiantuntijoiden komiteatyössä tapahtuvan kuulemisen ja osallistumisen pois jääminen on johtanut yksisilmäiseen valmisteluun ja ministerille läheisten erityisintressien perusteettomaan ja piiloteltuun suosimiseen. (…)
(…)
Tämän jälkeen on kuitenkin todettava, että se, mitä valmistelun puutteellisuudesta ja sen seurauksista olen edellä sanonut, on noussut aivan uusiin mittasuhteisiin nyt Sipilän hallituksen aikana. Ei ole uskottavaa, että koetut ongelmat olisivat vain teknisiä tai ajan puutteen aiheuttamia. Monet ministerit ovat täällä vastanneet arvosteluun, että ovat tehneet parhaansa käytettävissä olevan ajan puitteissa. Kuitenkin hallitus on useimmiten itse määritellyt aikataulun juuri niin kireäksi, että se antaa tekosyyn laajemman kuulemisen ja huolellisemman valmistelun sivuuttamiseen.
Välikysymyksessä on käyty läpi useita esimerkkejä siitä, minkälaisiin tilanteisiin tämä on johtanut.

Hallituksen toimia on leimannut haluttomuus ja kenties pelkokin kuulla eri asiantuntija- ja asianosaistahojen näkemyksiä. Sen tavaksi on muodostunut pyrkimys ennakoivasti sivuuttaa kaikki etukäteen tehtyjen poliittisten päätösten kanssa ristiriitaiset näkemykset. Tahattomuudesta tai tarkoituksellisuudesta riippumatta lopputulos on, että hallitus on toistuvasti jäänyt kiinni yrityksistä antaa väärää tietoa ja salata oikeata. Mikään ”oho, anteeksi” ei tätä vielä korjaa.
(…)
Uutta on se, että hallitus on valjastanut virkakoneiston ja tiedottajansa manipuloimaan julkisuutta tahtonsa mukaisiin tarkoituksiin. Näin menetellessään hallitus horjuttaa luottamusta viranomaisviestintään, jonka tulee olla avointa, neutraalia ja tasapuolista.

Hallituksen vastaus ei valitettavasti kerro siitä, että se olisi aidosti valmis, ei vain pakon edessä, myöntämään virheensä, vaan myös korjaamaan toimintatapansa palauttaakseen luottamuksen lainvalmistelun avoimuuteen ja aitoon vuorovaikutukselliseen kuulemiseen, joka on suomalaisen sopimusyhteiskunnan ja toimivan parlamentaarisen demokratian perustava edellytys. [Lainaus päättyi.]
#
Pekka Haavisto vihr (ryhmäpuheenvuoro)

[Lainaus alkaa:] (…) Nyt esillä oleva välikysymys ei käsittele vain hallintarekisterin valmistelua vaan laajemmin lainvalmistelun avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatteita. Menneestä prosessista on mielestämme opittavaa. (…) Nykyjärjestelmä, jossa suomalaiset saavat omistaa kotimaisia osakkeita suoraan vain arvo-osuustilien kautta, on taannut viranomaisten, esimerkiksi verottajan, tiedonsaannin. Hallintarekisterimallissa osakeomistukset jäisivät näkymättömiin pankkien tai salkunhoitajien taakse. Lausuntokierroksella monet viranomaiset tyrmäsivät tämän mallin, esimerkiksi poliisi, syyttäjä ja verottaja. Pelättiin osakeomistusten siirtyvän tiedonsaannin ulottumattomiin ja harmaan talouden lisääntyvän.
(…) Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat markkinoiden toiminnan keskeinen edellytys. Sijoittajan kannalta on tärkeää, että esimerkiksi sisäpiirikaupoissa kiinnijäämisriski on korkea. Yritysten rooli esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa on yhä keskeisempi. On tärkeää tietää, kuka omistaa Fennovoiman, kuka omistaa Talvivaaran. Yleisöjulkisuuden rinnalla tärkeää on viranomaisjulkisuus. Verottajan ja poliisin tulee saada tarvitsemansa tiedot. Lainsäätäjinä meidän on tehtävä järjestelmiä, jotka vähentävät harmaata taloutta.
Puhemies! Lainsäädäntövalmistelun taso puhuttaa. Viimeksi asian on nostanut esille eduskunnan vastavalittu pääsihteeri Maija-Leena Paavola. Jos viranomaisten ja riippumattomien asiantuntijoiden rooli lainvalmistelussa heikkenee, tilalle tulevat erilaiset edunvalvojat valmiine ehdotuksineen. Lainvalmistelussa tulisi käyttää asiantuntemusta myös intressipiirien ulkopuolelta, muun muassa yliopistoista. Dosentti ei saa olla kirosana. Tietopohjainen päätöksenteko ja avoin valmistelu parantavat lainvalmistelun tasoa ja lisäävät kansalaisten luottamusta. Ei saa syntyä vaikutelmaa, että lakeja Suomessa valmistellaan suppeasti valittujen eturyhmien kanssa ilman julkista ja avointa keskustelua.
Arvoisa puhemies! Hallintarekisteriasian valmisteluun liittyy myös kysymys toimittajien tiedonsaantioikeudesta ja tasapuolisesta kohtelusta. Valtiovarainministeriön vero-osaston kriittistä lausuntoa ei oltu viety valtioneuvoston hankerekisteriin. Ministeriö myös suunnitteli tiedotustilaisuutta, jonne nimeltä mainittu toimittaja ei ollut tervetullut. Asian tultua julkisuuteen tämä korjattiin. Valtioneuvoston ja ministeriöiden on palveltava tasapuolisesti kaikkia toimittajia ja tiedotusvälineitä.
(…)
Arvoisa puhemies! Teen seuraavan epäluottamusehdotuksen:

”Kuultuaan valtioneuvoston vastauksen välikysymykseen eduskunta toteaa, että
1) markkinatalouteen kuuluu olennaisesti avoimuus ja tiedon saaminen yritysten omistussuhteista ja niissä tapahtuneista muutoksista,
2) lainsäädäntötyön laatuun tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota muun muassa ottamalla eri viranomaisten ja asiantuntijoiden lausunnot paremmin huomioon,
3) tiedotusvälineiden ja toimittajien tasapuolinen kohtelu sekä asianmukainen tiedonsaanti lainsäädäntöhankkeista kuuluu valtioneuvoston velvollisuuksiin,
4) Suomeen tulisi luoda niin sanottu lobbari- eli avoimuusrekisteri lisäämään läpinäkyvyyttä päätöksenteossa ja että
hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.” [Lainaus päättyi.]
#
Markus Mustajärvi vas (ryhmäpuheenvuoro)
[Lainaus alkaa:] Arvoisa puhemies! Aion puhua asiallisemmin kuin edustaja Zyskowicz. Välikysymys on tehty aiheesta, sillä nyt käsittelemme perimmäisiä asioita ja nimenomaan demokratian kannalta. Emme puhu pelkästä yhden ministerin yhdestä lipsahduksesta tai väärän tiedon levittämisestä vaan siitä, millainen hallintokulttuuri Suomeen on juurrutettu. Se kuva on pelottavan rujo. Ongelma ei koske pelkästään ministereitä vaan myös ministeriöitä ja virkakuntaa sekä tiedotusvälineitä, jos ne alistuvat poliittiseen ohjaukseen.
Valtiovarainministeriö teki kömpelön mutta samalla paljastavan yrityksen ohjailla julkisen keskustelun mieleiseen suuntaan hallintarekistereitä koskien. Onneksi tiedotusvälineet olivat hereillä.
Välikysymyksessä ja välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheessa käytiin hyvin läpi tapahtumien ketju. Ministerin sanaan on voitava luottaa kaikissa tilanteissa, samoin siihen, että lakeja valmisteleva koneisto toimii avoimesti ja tasapuolisesti ja että hallituksen esitysten seuraukset arvioidaan niin rehellisesti kuin mahdollista. Anteeksipyynnöillä, vaikka niitä esitettäisiin tukuittain, ei ratkaista perimmäistä ongelmaa eli valmistelukoneiston ja hallituksen kyseenalaista tapaa toimia. Siksi vasemmistoliiton ryhmä päätti tehdä välikysymyksen, ja olemme tyytyväisiä, että vihreitten linja piti, vaikka teitäkin varmaan painostettiin. Kiitos siitä.
Arvoisa puhemies! Esittelen vielä yhden esimerkin, joka on erityisen mielenkiintoinen, koska hallituksen ministerit ovat vastauksissaan keskenään hyvin eri mieltä.

Syksyllä tekemässämme kirjallisessa kysymyksessä peräsimme, paljonko Suomelle aiheutuu kustannuksia EU-jäsenyydestä. Kyse oli siis äärimmäisen isosta asiasta myöskin rahallisesti mitattuna. Ministeri Stubb rinnasti Suomen Norjaan omassa vastauksessaan. Hän sanoi: ”Esimerkiksi Norjalle EU:n ulkopuolisena valtiona aiheutuu edustuston toiminnan lisäksi myös huomattavia muita jäsenyyden vaihtoehtoiskustannuksia, koska Norja maksaa noin 2 miljardia euroa EU:n köyhemmille jäsenmaille korvaukseksi siitä, että se pääsee EU:n sisämarkkinoille. Jonkin vastaavan kustannuksen Suomikin joutuisi maksamaan yhteiseurooppalaisille markkinoille pääsystä, jos se ei olisi EU:n jäsenvaltio.”
Tätä ennen ministerin vastauksessa oli aina käsitelty vuosittaisia lukuja, kun oli käsitelty Suomelle aiheutuvia kustannuksia. Vertaus oli niin outo, että päätimme kysyä asiaa toisen kerran. Pyysimme asianomaisen ministerin vastaavan, kuinka paljon Norja maksaa vuosittain Euroopan unionille joko vapaaehtoisesti tai sopimuksiin perustuen. Tällä kertaa ministeri Soini vastasi, paljon täsmällisemmin ja oikein, että: ”Viimeisimmällä rahoituskaudella 2009—2014 tämä Eta-maiden niin sanottu koheesiorahoitus oli yhteensä noin 1,8 miljardia euroa. Käytännössä Norja maksaa valtaosan tästä summasta.”

Tarkasti ottaen Norja maksaa 1 740 miljoonaa euroa, mutta ei yhden, vaan kuuden vuoden aikana. Ministeri Stubbin vastauksessa verrattiin Norjan kuuden vuoden ja Suomen yhden vuoden kustannuksia. Asetelma vaikuttaa oudolta, jos samaan kysymykseen lähes samaan aikaan saman hallituksen kaksi ministeriä, Stubb ja Soini, antavat täysin eri vastauksen. Kysyjähän ei voi olla väärässä, koska kysyy sitä, mitä ei tiedä, mutta vastaajien olisi syytä olla oikeassa. Nyt jompikumpi, joko ministeri Stubb tai Soini on oikeassa, toinen väärässä, ja kyse on isosta asiasta, miljardiluokan vuosittain toistuvasta maksusta.

Kannatan edustaja Arhinmäen tekemää epäluottamuslause-esitystä. [Lainaus päättyi.]

(https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2015+15.aspx)

Eduskunta Pöytäkirjan asiakohta PTK 82 / 2015 vp
Täysistunto Tiistai 15.12.2015 klo 10.01
15 Välikysymys valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle
Välikysymys VK 5/2015 vp Ainoa käsittely
(…)

Markus Mustajärvi vas (vastauspuheenvuoro)

[Lainaus alkaa:] (…) En tiedä, pääsikö ministeri Stubb kartalle, mistä puhun. Ne kirjallisten kysymysten vastaukset ovat numerot 242 ja 303. Jokainen kansalainen voi nämä asiat tarkistaa.
Tässä omassa vastauksessanne puhutte maa- ja metsätalousministeriön kohdalla vuoden 2016 vuosittaisista kustannuksista, valtion matka- ja kulunhallintajärjestelmän osalta vuoden 2014 Valtiokonttorin tiedoista ja sitten vielä pysyvän edustuston kustannuksissa vuoden 2014 tilinpäätöstiedoista. Eli aina vuositasolla. Mutta sitten, kun mennään tähän Norjaa koskevaan vertailutietoon, niin te puhutte 6 vuoden kustannuksista sen sijaan, että Suomea koskevissa kustannuksissa te puhuitte aina vuoden kustannuksista. Eivät nämä ole vertailukelpoista tietoa keskenään. Ministeri Soinin vastaus oli hyvin jämpti ja oikea. Onko nämä vastaukset valmisteltu kahdessa eri ministeriössä? [Lainaus päättyi.]

(…)

Aino-Kaisa Pekonen vas (vastauspuheenvuoro)

[Lainaus alkaa:] (…) Oppositio vaati jo joulukuun alussa pääministerin ilmoitusta tai hallituksen tiedonantoa, jotta eduskunnassa olisi voitu käydä avointa keskustelua päätöksentekokulttuurista. Tähän hallitus ei kuitenkaan suostunut, eikä pääministeri halunnut ilmoitusta antaa, joten opposition ainoaksi keinoksi, välineeksi jäi välikysymyksen tekeminen. Haluan muistuttaa, että viime kaudella on tehty opposition toimesta 22 välikysymystä, enkä muista, että koskaan olisi vähätelty yhtäkään opposition tekemää välikysymystä.
(…) [Lainaus päättyi.]

(…)

Paavo Arhinmäki vas (vastauspuheenvuoro)

[Lainaus alkaa:] (…) Tämä keskustelu on osoittanut, että tämä on erittäin tärkeä ja tarpeellinen välikysymys. (…)
Aivan niin kuin ensimmäisessä puheenvuorossani sanoin, valtiovarainministeri Stubbin väärät lausunnot tai väärä lausunto eduskunnan edessä oli se, johon tiivistyi tämä pitkä kritiikki, jota on tullut asiantuntijoilta, lausunnonantajilta. Mutta ymmärrän hyvin, ymmärrän hyvin, että rabulistiedustaja Zyskowicz pyrkii siirtämään keskustelun pois siitä, mistä välikysymyksessä on kyse, nimittäin tämä on erittäin kiusallinen erityisesti kokoomukselle ja kokoomuslaisten ministereiden valmistelun tasolle. Siitä tässä pitää puhua. [Lainaus päättyi.]

(…)

Silvia Modig vas (vastauspuheenvuoro)

[Lainaus alkaa:] (…) Täällä on nyt syytetty välikysymyksen väärinkäytöstä, täällä on syytetty vääristelystä, maassa makaavan potkimisesta. Minä olen aidosti hämmästynyt, miten vähättelevästi jotkut täällä suhtautuvat siihen, että ministeri antaa väärää tietoa eduskunnalle. Minun mielestäni, jos ministeri sen itse myöntää, se on fakta, sen ääneen sanominen ei ole vääristelyä, se ei ole räyhäämistä, eikä se ole maassa olevan potkimista.
Ministeri Stubb, minulle tässä on kysymys jostain paljon teitä ja minua suuremmasta asiasta. Tässä ei ole kyse henkilöstä, tässä ei ole kyse yksittäisen lakiesityksen sisällöstä, tässä ei ole kyse puoluepolitikoinnista. Tässä on kyse meitä isommasta asiasta, tästä eduskunnasta instituutiona ja sen luottamuksesta ja arvovallasta. Me olemme kansan edustajia, ja kansalaisten luottamus on välttämätön lähtökohta tämän työn tekemiselle. Me kansanedustajat ja te ministerit olemme vain osa isompaa tarinaa ja isompaa merkitystä. Me hoidamme tätä tehtävää hetken. Meidän tulee antaa tämä instituutio yhtä hienona ja yhtä arvokkaana eteenpäin kuin se on meille annettu. Sen takia on velvollisuus tehdä välikysymys, jos ministeri antaa eduskunnalle väärää tietoa. [Lainaus päättyi.]

(…)

Paavo Arhinmäki vas (vastauspuheenvuoro)

[Lainaus alkaa:] (…) Minä kyllä pidän erikoisena sitä, että kun teemme erittäin merkittävästä asiasta välikysymyksen, se sisältää sen, että ministeri on antanut ministeriaitiossa väärää tietoa siitä, miten valmistelussa on tapahtunut salailua — esimerkiksi valtiovarainministeriö on yrittänyt salata oman vero-osastonsa lausunnon hallintarekisteristä — miten pakkolakien valmistelussa on pyyhitty pois arvioita, jotka on aivan keskeisiä siitä lakiesityksestä, joka on lähetetty lausuntokierrokselle, niin sitten sanotaan, että tämä nyt on väsynyttä keskustelua ja turhaa ja että lähdetään eteenpäin ja unohdetaan koko asia. (…) [Lainaus päättyi.]

(…)

Paavo Arhinmäki vas (vastauspuheenvuoro)[Lainaus alkaa:] (…) ensimmäisessä puheenvuorossa sanoin, että tämä kaikki tiivistyi valtiovarainministeri Stubbin väärään lausuntoon mutta tässä on paljon isommasta kysymys.
(…) mitä me sanoimme tiedotustilaisuudessa. Suora lainaus tiedotteesta: ”Jokainen meistä tekee virheitä, ja se on inhimillistä. On arvostettavaa, että ne myönnetään ja pyydetään anteeksi. Valtiovarainministeri Stubb on kuitenkin lain valmistelussa pitkin matkaa pyrkinyt ajamaan puolueensa taustajoukoille tärkeää hallintarekisteriä eteenpäin kestämättömin perustein. Kyse on toistuvasta väärän tai puolueellisesti valikoidun tiedon antamisesta omien poliittisten tavoitteiden ajamiseen. Olisi ollut hyvä, jos pääministeri olisi antanut tästä pääministerin ilmoituksen. Kun sitä ei anneta, ainoa tapa saada selvyys tästä laajemmasta prosessista on välikysymys.”
(…) Tämän jälkeen varmaan on selvä, että tämä välikysymys lähti liikkeelle Stubbin lausunnosta mutta se oli vain se, joka tiivisti tämän suuren ongelman, mikä lainvalmistelussa on. [Lainaus päättyi.]

(…)

Paavo Arhinmäki vas (vastauspuheenvuoro)

[Lainaus alkaa:] Tämä välikysymys on tehty Stubbin vääristä lausunnoista ja heikosta lainvalmistelusta ja niistä ongelmista, joita siinä on. Tämän sanoin avauspuheenvuorossani. Tämä käy ilmi välikysymyksestä. Jos on lukenut välikysymyksen kysymykset, niin jokainen niistä koskettaa sitä, miten hallitus tulee parantamaan lainvalmistelua.
(…) pitää muistaa, että välikysymys päätettiin tehdä sen jälkeen, kun pääministeri ilmoitti, että hän ei anna pääministerin ilmoitusta eikä tuo tätä keskustelua tänne. Tämän jälkeen, välikysymyksestä ilmoittamisen jälkeen, Stubb nöyrtyi pyytämään anteeksi eduskunnan edessä, ei sanonut vain ”sori siitä”. Se oli oleellinen kysymys, ja minä pidän edelleen hyvin tärkeänä sitä, että salissa arvioidaan ministereiden puheita ja lainvalmistelun tasoa. (…) [Lainaus päättyi.]

(…)

Markus Mustajärvi vas (vastauspuheenvuoro)

[Lainaus alkaa:] (…) Jos olisi menty niin kuin vasemmistoliitto olisi halunnut, niin tämän käsittelyn aikataulu ja muoto olisivat olleet aivan toisenlaiset. Asiasta olisi äänestetty jo viime viikolla tai sitten talousarvion käsittelyn yhteydessä. Meistä riippumattomista syistä tämä asia meni niin kuin se meni. Meiltä pelattiin kaikki muut vaihtoehdot pois. Ja muistan, ministeri Stubb, kun me muutaman sanan vaihdoimme muutama päivä sitten tuossa tuulikaapissa: tekin tiedätte, miten tämä asia on juoksutettu.
Mutta minulle ei riitä se, että täällä vakuutetaan joulumieltä. Nyt on mahdollisuus tehdä käänne parempaan. Meillä on tulossa ylihuomenna lähetekeskusteluun lakiesitys, joka koskee meidän kaikkien yhteistä kansallisomaisuutta, maa-, metsä- ja vesiomaisuutta: lakiesitys Metsähallituksesta. Siinä järjestettiin pikakuulemistilaisuudet ja lausuntokierros vasta pakon edessä, ja nyt on menty olemattoman EU-pakon taakse piiloon. Oletteko valmiit lupaamaan sen, että odotetaan niin kauan, että selvitetään, onko mitään EU-pakkoa olemassa? [Lainaus päättyi.]

(https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2015+15.aspx)

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian 9.12.2015 päivätyn ilmoituksen mukaan valtiovarainministeristä on saapunut kanteluita molemmille ylimmille laillisuusvalvojille. ”Valtiovarainministeriä koskevien kanteluiden käsittely keskitetään valtioneuvoston oikeuslanslerille.” Siirrosta on sovittu oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen kesken.

Hallitukselle eduskunnan luottamus äänin 126-56

Välikysymyksen (välikysymys valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle) käsittely päättyi välikysymysäänestykseen. (Äänestyksiä oli kolme kappaletta.)

Hallitus sai [keskiviikkona 16.12.2015] eduskunnan luottamuksen välikysymysäänestyksessä äänin 126-56. Vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmien välikysymys koski valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuutta ja asianmukaisuutta sekä oikean tiedon välittämistä eduskunnalle. Välikysymys (VK 5/2015) oli näiden valtiopäivien viides.

(https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Hallitukselle-eduskunnan-luottamus-%C3%A4%C3%A4nin-126-56.aspx)

Epäluottamuslausuman kannalla olivat
paitsi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä (12 ei-ääntä) ja Vihreä eduskuntaryhmä (12 ei, poissa 3)
myös Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä (32 ei, poissa 2; poissa Tuomioja).
#
Äänestys 1 klo. 10:04 Istunto 83/16.12.2015 klo. 10:01
Äänestys 2 klo. 10:04 Istunto 83/16.12.2015 klo. 10:01
Äänestys 3 klo. 10:05 Istunto 83/16.12.2015 klo. 10:01

Huomattakoon, että välikysymysäänestyksen ratkaisevassa 3. äänestyksessä äänestysasettelu oli seuraava: ”Nauttii luottamusta / Pekka Haaviston ehdotus”

Valtiopäiväasia VK 5/2015 vp

Äänestysasettelu: Nauttii luottamusta / Pekka Haaviston ehdotus
¤
¤
Äänestysasettelu: Joona Räsäsen ehdotus / Paavo Arhinmäen ehdotus

Eduskuntaryhmittäin (Jaa, Ei, Tyhjiä, Poissa, Yhteensä)
Keskustan 43 0 0 6 49
Kokoomuksen 34 0 1 2 37
Perussuomalaisten 35 0 0 2 37
SDP:n edusk.ryhmä 31 0 0 3 34
Vihreä edusk.ryhmä 4 8 0 3 15
Vasemmistoliiton 0 12 0 0 12
Ruotsalainen 4 0 4 2 10
KD:n edusk.ryhmä 4 0 1 0 5
¤
(Ainoastaan siis Vasemmisto ja Vihreät pitivät pintansa.)

(Arvoitukseksi jää sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän toiminta.
Mitä mahtaa olla kaiken takana? ”Sen voi vain aavistaa.”)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2015+15.aspx

Pöytäkirjan asiakohta PTK 82 / 2015 vp
Täysistunto Tiistai 15.12.2015 klo 10.01—0.29

15 Välikysymys valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle

Välikysymys VK 5/2015 vp

Ainoa käsittely
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Arhimäen ym. välikysymykseen valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle. Valtioneuvoston vastauksen jälkeen käydään keskustelu välikysymyksen johdosta. (…)

Keskustelu

14.01
Valtiovarainministeri Alexander Stubb

”(…) Välikysymyksessä viitataan virheelliseen lausuntooni hallintarekisteriä koskien eduskunnan kyselytunnilla torstaina 26.11. Keskustelussa käyttämäni prosenttiluku myönteisten viranomaislausuntojen osuudesta oli virheellinen. [Huom! Ministeri on jo aikaisemmin myöntänyt saaneensa virheellisen prosenttiluvun ”omasta päästään” !] Tätä virhettä olen pyytänyt anteeksi. [Voiko kyse olla ’pelkästä’ ’virheestä’. Ei kai ministerillä ole oikeutta pudotella eduskunnalle omasta päästään temmattuja – keksaistuja – lukuja!?]
(…)
VM on sen sijaan viitannut tulkinnanvaraiseen EU-asetuksen pykälään, jonka katsottiin velvoittavan kotimaisen lain muutokseen. Tämän olen myös itse tehnyt. Tämä oli virhe, ja se ohjasi keskustelun väärille poluille. (…)
(…) valtiovarainministeriön menettelytavat ja viestintä hallintarekisteriä koskien eivät kaikilta osin olleet onnistuneita, (…).
(…) Ministeriltä voi ja pitääkin odottaa erityistä tarkkuutta, se on selvä. (…)”
(…)

15.00
Markus Mustajärvi vas (ryhmäpuheenvuoro)

[Lainaus alkaa:] (…) Emme puhu pelkästä yhden ministerin yhdestä lipsahduksesta tai väärän tiedon levittämisestä vaan siitä, millainen hallintokulttuuri Suomeen on juurrutettu. Se kuva on pelottavan rujo.
Ongelma ei koske pelkästään ministereitä vaan myös ministeriöitä ja virkakuntaa sekä tiedotusvälineitä, jos ne alistuvat poliittiseen ohjaukseen.
Valtiovarainministeriö teki kömpelön mutta samalla paljastavan yrityksen ohjailla julkisen keskustelun mieleiseen suuntaan hallintarekistereitä koskien. Onneksi tiedotusvälineet olivat hereillä.
Välikysymyksessä ja välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheessa käytiin hyvin läpi tapahtumien ketju. Ministerin sanaan on voitava luottaa kaikissa tilanteissa, samoin siihen, että lakeja valmisteleva koneisto toimii avoimesti ja tasapuolisesti ja että hallituksen esitysten seuraukset arvioidaan niin rehellisesti kuin mahdollista. Anteeksipyynnöillä, vaikka niitä esitettäisiin tukuittain, ei ratkaista perimmäistä ongelmaa eli valmistelukoneiston ja hallituksen kyseenalaista tapaa toimia. Siksi vasemmistoliiton ryhmä päätti tehdä välikysymyksen, ja olemme tyytyväisiä, että vihreitten linja piti, vaikka teitäkin varmaan painostettiin. Kiitos siitä.

(…) Esittelen vielä yhden esimerkin, joka on erityisen mielenkiintoinen, koska hallituksen ministerit ovat vastauksissaan keskenään hyvin eri mieltä.

Syksyllä tekemässämme kirjallisessa kysymyksessä peräsimme, paljonko Suomelle aiheutuu kustannuksia EU-jäsenyydestä. Kyse oli siis äärimmäisen isosta asiasta myöskin rahallisesti mitattuna. Ministeri Stubb rinnasti Suomen Norjaan omassa vastauksessaan. Hän sanoi: ”Esimerkiksi Norjalle EU:n ulkopuolisena valtiona aiheutuu edustuston toiminnan lisäksi myös huomattavia muita jäsenyyden vaihtoehtoiskustannuksia, koska Norja maksaa noin 2 miljardia euroa EU:n köyhemmille jäsenmaille korvaukseksi siitä, että se pääsee EU:n sisämarkkinoille. Jonkin vastaavan kustannuksen Suomikin joutuisi maksamaan yhteiseurooppalaisille markkinoille pääsystä, jos se ei olisi EU:n jäsenvaltio.”

Tätä ennen ministerin vastauksessa oli aina käsitelty vuosittaisia lukuja, kun oli käsitelty Suomelle aiheutuvia kustannuksia. Vertaus oli niin outo, että päätimme kysyä asiaa toisen kerran. Pyysimme asianomaisen ministerin vastaavan, kuinka paljon Norja maksaa vuosittain Euroopan unionille joko vapaaehtoisesti tai sopimuksiin perustuen. Tällä kertaa ministeri Soini vastasi, paljon täsmällisemmin ja oikein, että: ”Viimeisimmällä rahoituskaudella 2009—2014 tämä Eta-maiden niin sanottu koheesiorahoitus oli yhteensä noin 1,8 miljardia euroa. Käytännössä Norja maksaa valtaosan tästä summasta.”

Tarkasti ottaen Norja maksaa 1 740 miljoonaa euroa, mutta ei yhden, vaan kuuden vuoden aikana. Ministeri Stubbin vastauksessa verrattiin Norjan kuuden vuoden ja Suomen yhden vuoden kustannuksia. Asetelma vaikuttaa oudolta, jos samaan kysymykseen lähes samaan aikaan saman hallituksen kaksi ministeriä, Stubb ja Soini, antavat täysin eri vastauksen. Kysyjähän ei voi olla väärässä, koska kysyy sitä, mitä ei tiedä, mutta vastaajien olisi syytä olla oikeassa. Nyt jompikumpi, joko ministeri Stubb tai Soini on oikeassa, toinen väärässä, ja kyse on isosta asiasta, miljardiluokan vuosittain toistuvasta maksusta.

Kannatan edustaja Arhinmäen tekemää epäluottamuslause-esitystä. [Lainaus päättyi.]

(…)

15.27
Markus Mustajärvi vas (vastauspuheenvuoro)

[Lainaus alkaa:] (…) En tiedä, pääsikö ministeri Stubb kartalle, mistä puhun. Ne kirjallisten kysymysten vastaukset ovat numerot 242 ja 303. Jokainen kansalainen voi nämä asiat tarkistaa.
Tässä omassa vastauksessanne puhutte maa- ja metsätalousministeriön kohdalla vuoden 2016 vuosittaisista kustannuksista, valtion matka- ja kulunhallintajärjestelmän osalta vuoden 2014 Valtiokonttorin tiedoista ja sitten vielä pysyvän edustuston kustannuksissa vuoden 2014 tilinpäätöstiedoista. Eli aina vuositasolla. Mutta sitten, kun mennään tähän Norjaa koskevaan vertailutietoon, niin te puhutte 6 vuoden kustannuksista sen sijaan, että Suomea koskevissa kustannuksissa te puhuitte aina vuoden kustannuksista. Eivät nämä ole vertailukelpoista tietoa keskenään. Ministeri Soinin vastaus oli hyvin jämpti ja oikea. Onko nämä vastaukset valmisteltu kahdessa eri ministeriössä? [Lainaus päättyi.]

(…)
¤
Kirjallinen kysymys KK 242 / 2015 vp
Markus Mustajärvi vas

Kirjallinen kysymys EU-jäsenyyden kokonaiskustannuksista Suomelle

Eduskunnan puhemiehelle

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 arvioidaan maksujen Euroopan unionille (mom. 28.92.69) olevan 2 131 000 000 euroa. Siinä kasvua on 166 milj. euroa edellisvuodesta. Summa pitää sisällään arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut, bruttokansantuloon perustuvat maksut ja Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen.

Kaikkien maksujen kokoaminen ja niiden yhteisvertailu on vaikeaa, sillä nettojäsenmaksun ohella Suomelle aiheutuu muitakin menoja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka paljon Suomi joutuu maksamaan maatalouden kansallisia tukia omasta budjetistaan,

kuinka paljon EU-jäsenyydestä koituu matka- ja majoituskuluja julkiselle sektorille
ja
paljonko maksaa jäsenyyden edellyttämä EU-edustusto?

Helsingissä 14.10.2015
Markus Mustajärvi vas
#
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 242/2015 vp
”(…)
Vertailukohteena Norjalla, joka ei ole EU:n jäsen, on myös edustusto Euroopan unionissa, ja se on Norjan suurin edustusto maailmalla. Norjan EU-edustuston henkilöstömäärä on 59 henkilöä. Lisäksi voidaan todeta, että esimerkiksi Norjalle EU:n ulkopuolisena valtiona aiheutuu edustuston toiminnan lisäksi myös huomattavia muita jäsenyyden vaihtoehtoiskustannuksia, koska Norja maksaa noin 2 mrd. euroa EU:n köyhemmille jäsenmaille korvaukseksi siitä, että se pääsee
EU:n sisämarkkinoille. Jonkin vastaavan kustannuksen Suomikin joutuisi maksamaan yhteiseurooppalaisille markkinoille pääsystä, jos ei olisi EU:n jäsenvaltio.”

Helsinki 4.11.2015
Valtiovarainministeri Alexander Stubb
¤
Kirjallinen kysymys KK 303 / 2015 vp
Markus Mustajärvi vas

Kirjallinen kysymys Norjan EU:lle maksamasta vuosittaisesta summasta

Eduskunnan puhemiehelle

Valtiovarainministeri Alexander Stubb ilmoitti vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni (KK 242/2015 vp), että ”Norja maksaa noin kaksi miljardia euroa EU:n köyhemmille jäsenmaille korvaukseksi siitä, että se pääsee EU:n sisämarkkinoille.”

Mainittu luku, kaksi miljardia euroa, on sellaisenaan harhaanjohtava. Lukua ei ole EU:n budjetissa, ja jos Norja todella maksaa kaksi miljardia euroa, se tekee sen ainakin osittain vapaaehtoisesti ilman, että sellainen summa on määrätty sen maksettavaksi ETA-sopimuksessa.

Koska valtiovarainministerin ilmoittama luku, kaksi miljardia euroa, on sisältönsä osalta mielestäni kiistanalainen, pyydän arvoisaa ministeriä kertomaan, miten luku on laskettu ja mikä osuus siitä on Norjan kanssa sovittua pakollista maksua ja minkä osuuden Norja maksaa vapaaehtoisuuden pohjalta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka paljon Norja maksaa vuosittain Euroopan unionille joko vapaaehtoisesti tai sopimuksiin perustuen?

Helsingissä 11.11.2015
Markus Mustajärvi vas
#
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 303/2015 vp
”(…)
Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) jäsenmaat, eli Islanti, Norja ja Liechtenstein, ovat vuodesta 1994 lähtien antaneet rahoitusta ETA-alueen taloudellisten ja sosiaalisten erojen vähentämiseen ETA-sopimuksen perusteella. Viimeisimmällä rahoituskaudella 2009–2014 tämä ETA-maiden ns. koheesiorahoitus oli yhteensä noin 1,8 miljardia euroa. Käytännössä Norja maksaa valtaosan tästä summasta.

Rahoitus maksetaan kahden rahoitusjärjestelmän kautta. Norja maksoi budjettikaudella 2009-2014 95 prosentin osuuden monenvälisestä ETA:n rahoitusjärjestelmästä (EEA Grants), jonka kokonaissumma oli yhteensä 988,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Norja rahoittaa yksinään kahdenvälisen rahoitusjärjestelmän (Norway Grants), jonka kokonaissumma budjettikaudella 2009-2014 oli 800 miljoonaa euroa.

(…)”

Helsingissä 7.12.2015.
Ulkoasiainministeri Timo Soini
¤
#
¤
Välikysymyskeskustelussa 15.12.2015 valtiovarainministeri ei kommentoinut edustaja Mustajärven osoittamaa ongelmaa (Norjan vuotuiset maksut EU:lle; kirjalliseen kysymykseen [KK 242 / 2015] antamassaan vastauksessa [KKV 242/2015 vp] valtiovarainministerin 4.11.2015 mainitsema luku, ”kaksi miljardia euroa, on sellaisenaan harhaanjohtava”). Kommenttia ei saatu muiltakaan ministereiltä.

Vaikeneminen lienee myöntämisen merkki?
¤
J.K. Anna Egutkina kirjoitti Iltalehdessä otsikolla ”Stubb myönsi keksineensä prosenttiluvun omasta päästään”:

”Valtiovarainministeri myönsi, ettei hänen väittämäänsä 90 prosentin kannatusta hallintarekisterille ole olemassa missään virallisissa tilastoissa.

– Sellaista tietoa ei ole, vaan se oli luku, jota käytin siinä tilanteessa. Käytin sitä väärin, virhe on täysin minun. Sain luvun omasta päästäni, eli se oli täysin virheellinen, Stubb kommentoi nöyrästi.”

(Lähde: Anna Egutkina: Stubb myönsi keksineensä prosenttiluvun omasta päästään. Iltalehti 30.11.2015, http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015113020752161_uu.shtml )

”Tutkija Erkka Railo kommentoi ministeri Alexander Stubbin tilannetta Twitterissä maanantaina. Samalla hän kävi värikkään keskustelun pitkänlinjan politiikantutkijan, emeritusprofessori Osmo Apusen kanssa.

– Eikö tämä käytännössä tarkoita, että ministeri [Stubb] myöntää puhuneensa tietoisesti eduskunnalle pötyä? Apunen tivasi.

– Kyllä se siltä minusta kuulostaa, vastasi Railo.

– Kehittyneessä parlamentarismissa pääministeri näyttäisi tuollaisen lausunnon jälkeen ministerille ovea. Oligarkiassa ei tarvitse, Apunen arvioi ja sanoi, että Yhdysvalloissa tai Britanniassa ministeri olisi laitettu vaihtoon.”

(lähde: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/342367-puhuiko-stubb-potya-eduskunnalle-tutkija-silta-se-nayttaa)

Minusta kertoo siitä, että Suomessa ei ole demokratiaa, että media keskustelee pitkään siitä, valehteliko Stubb, vaikka kukaan ei voi valehdella selvemmin
Mitä ihmettä poliisin jne. työstä koskaan voisi tulla jos epäillyn tunnustuksiin suhtaudutaan noin kuin Stubbin?
Eduskunta ei edes osannut tehdä mitään kun Stubb loukkasi sen työjärjestystä äskettäin sielläkin kesken aivan muun anteeksipyytelemällä…
– https://www.facebook.com/Kunnollista/photos/a.485193321660899.1073741828.485185471661684/485499604963604/?type=3
– https://www.youtube.com/watch?time_continue=68&v=l28AReZMtZ4
– http://waltamedia.fi/stubb-ja-luottamuslauseaanestys/

Kokonaisuus, johon tuo valhe kuuluu, on paisunut yhä mielettömämmäksi:
– http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3477308-uusi-virhe-hallituksen-luvuissa-kuusinkertainen-heitto-miljardiluokan-summassa
– http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3477710-esko-seppanen-stubb-neuvoi-eduskunnassa-veronkiertoa
– Stubb – liberaali vai konservatiivi: https://dl.dropboxusercontent.com/u/15880562/stubber.gif
– Stubbin anteeksipyytelyitä: http://static.mvlehti.net/uploads/2015/12/12333387_744773422322626_1243745073_n.mp4?_=1

– Anteeksipyytäminen ei ollut kuitenkaan todellista, vaan Stubb lähti kohta hyökkäilyyn, kuten tästä huomataan: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3477251-stubb-valikysymyksesta-vaara-ja-sopimaton

(Tuo kaikki muun Suomen tuhoamisen ohella, kuten
http://sompanssi.eu/kansanvihollinen/cai-goran-alexander-stubb/
+ Kokoomuksen 1,5 miljoonan vaalirahan alkuperän selvittämisen torppaaminen. – Hakkerit paljastivat että sitä rahaa saatiin tietysti jenkeiltä…)

Ilkka Kanerva joutui eroamaan petettyään puolisoaan tekstailuin.
Siihen on rinnastettava se, miten vähäisiksi valtapoliitikot katsovat Stubbin valheiden ym. ammattitaidottomuuksien määrän, mitkä jo tästä kokonaisuudesta kohoavat toiselle kymmenelle. Ja liittyvät hyvin suuriin rahoihin jne.

Pöytäkirjan asiakohta PTK 83 / 2015 vp Täysistunto Keskiviikko 16.12.2015 klo 10.01

3 Välikysymys valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle

Välikysymys VK 5/2015 vp

Pöytäkirjan liite EDK-2015-AK-37215
Liite 3A

Ainoa käsittely

Puhemies Maria Lohela

Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään Paavo Arhinmäen ym. välikysymyksestä valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle. Keskustelu välikysymyksestä päättyi 15.12.2016 pidetyssä täysistunnossa.

Keskustelussa ovat Paavo Arhinmäki Markus Mustajärven kannattamana, Pekka Haavisto Touko Aallon kannattamana ja Joona Räsänen Mika Karin kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on monistettuina jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A)

Selonteko hyväksyttiin.

Puhemies Maria Lohela

Ensin äänestetään Paavo Arhinmäen ehdotuksesta Joona Räsäsen ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta Pekka Haaviston ehdotusta vastaan ja lopuksi siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.
1) Joona Räsäsen ehdotus ”jaa”, Paavo Arhinmäen ehdotus ”ei”.
Äänestyksen tulos: jaa 155, ei 20, tyhjiä 6; poissa 18
(äänestys 1).
Eduskunta hyväksyi tässä äänestyksessä Joona Räsäsen ehdotuksen.

2) Pekka Haaviston ehdotus ”jaa”, Joona Räsäsen ehdotus ”ei”.
Äänestyksen tulos: jaa 132, ei 44, tyhjiä 6; poissa 17
(äänestys 2).
Eduskunta hyväksyi tässä äänestyksessä Pekka Haaviston ehdotuksen.

3) Luottamuslause valtioneuvostolle ”jaa”, Pekka Haaviston ehdotus ”ei”.
Äänestyksen tulos: jaa 126, ei 56; poissa 17
(äänestys 3).

Eduskunta päätti, että valtioneuvosto nauttii eduskunnan luottamusta. Asian käsittely päättyi.

(lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2015+3.aspx)
¤
PTK 83/2015 vp Liite 3A
Välikysymys valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja
asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle
VK 5/2015 vp

Epäluottamusehdotukset
Paavo Arhinmäki /vas Markus Mustajärven /vas kannattamana:

”Hallituksen lainsäädännön valmistelu ei ole perustunut puolueettomaan tiedonkäyttöön, asiantuntijoiden näkemyksiä on väheksytty ja päätöksien vaikutuksia ei ole arvioitu kunnolla.
Hallitus on antanut useaan otteeseen väärää tietoa sekä lainsäädännön valmistelusta että lakimuutosten perusteista. Hallitus on horjuttanut pahasti poliittisen järjestelmän uskottavuutta kansan silmissä, ja siksi se ei nauti eduskunnan luottamusta.”
_____
Pekka Haavisto /vihr Touko Aallon /vihr kannattamana:

”Kuultuaan valtioneuvoston vastauksen välikysymykseen eduskunta toteaa, että
1) markkinatalouteen kuuluu olennaisesti avoimuus ja tiedon saaminen yritysten omistussuhteista ja niissä tapahtuneista muutoksista,
2) lainsäädäntötyön laatuun tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota muun muassa ottamalla eri viranomaisten ja asiantuntijoiden lausunnot paremmin huomioon,
3) tiedotusvälineiden ja toimittajien tasapuolinen kohtelu sekä asianmukainen tiedonsaanti lainsäädäntöhankkeista kuuluu valtioneuvoston velvollisuuksiin,
4) Suomeen tulisi luoda niin sanottu lobbari- eli avoimuusrekisteri lisäämään läpinäkyvyyttä
päätöksenteossa ja että
hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”
_____
Joona Räsänen /sd Mika Karin /sd kannattamana:

”Eduskunta toteaa, että lainvalmistelun avoimuutta, asianmukaisuutta sekä oikean tiedon
välittämistä koskevan välikysymyksen yhteydessä käydyssä keskustelussa hallituksen
myöntämien parannustarpeiden ja sen tähänastisen toiminnan välillä on ristiriita, eikä hallitus
siksi nauti eduskunnan luottamusta.”
_____
¤
Äänestys 1 klo. 10:04 Istunto 83/16.12.2015 klo. 10:01
Puhemiehenä toimi puhemies Maria Lohela . Puhemies ei osallistu äänestykseen.
Välikysymys valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle
Ainoa käsittely, muut asiat
Valtiopäiväasia VK 5/2015 vp
Asiakirjat
Äänestysasettelu: Joona Räsäsen ehdotus / Paavo Arhinmäen ehdotus
Eduskuntaryhmittäin
Jaa Ei Tyhjiä Poissa Yhteensä
Keskustan eduskuntaryhmä 43 0 0 6 49
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä 34 0 1 2 37
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä 35 0 0 2 37
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 31 0 0 3 34
Vihreä eduskuntaryhmä 4 8 0 3 15
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä 0 12 0 0 12
Ruotsalainen eduskuntaryhmä 4 0 4 2 10
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä 4 0 1 0 5

(lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=83&vuosi=2015)
¤
Paavo Arhinmäen lausumaa kannattaneet Vihreät (8) :

./. Aalto Touko
./. Alanko-Kahiluoto Outi
./. Kari Emma
./. Karimäki Johanna
./. Mikkonen Krista
./. Toivola Jani
./. Vartia Antero i
./. Yanar Ozan

Joona Räsäsen ehdotusta kannattaneet Vihreät (4) :

Haavisto Pekka
Hassi Satu
Järvinen Heli
Niinistö Ville

Poissa Vihreistä (3) :

Halmeenpää Hanna
Kasvi Jyrki
Parviainen Olli-Poika
¤
Kansanedustajittain
Gustafsson Jukka /sd Jaa
Haavisto Pekka /vihr Jaa
Anttila Sirkka-Liisa /kesk Jaa
Juhantalo Kauko /kesk Jaa
Kanerva Ilkka /kok Jaa
Kankaanniemi Toimi /ps Jaa
Kääriäinen Seppo /kesk Poissa
Myller Riitta /sd Jaa
Pekkarinen Mauri /kesk Jaa
Mäkipää Lea /ps Jaa
Salolainen Pertti /kok Jaa
Zyskowicz Ben /kok Jaa
Biaudet Eva /r Tyhjää
Rehn Olli /kesk Jaa
Tuomioja Erkki /sd Poissa
Hassi Satu /vihr Jaa
Rossi Markku /kesk Jaa
Ala-Nissilä Olavi /kesk Jaa
Kalli Timo /kesk Jaa
Vanhanen Matti /kesk Jaa
Filatov Tarja /sd Jaa
Lapintie Annika /vas Ei
Räsänen Päivi /kd Jaa
Uotila Kari /vas Ei
Vehviläinen Anu /kesk Jaa
Viitanen Pia /sd Jaa
Haatainen Tuula /sd Jaa
Rehula Juha /kesk Jaa
Huovinen Susanna /sd Jaa
Keränen Niilo /kesk Jaa
Leppä Jari /kesk Jaa
Lintilä Mika /kesk Jaa
Rantakangas Antti /kesk Jaa
Wallin Harry /sd Jaa
Sarkomaa Sari /kok Jaa
Soini Timo /ps Jaa
Heinäluoma Eero /sd Jaa
Nylander Mikaela /r Tyhjää
Kasvi Jyrki /vihr Poissa
Kaikkonen Antti /kesk Jaa
Essayah Sari /kd Jaa
Kiviranta Esko /kesk Jaa
Satonen Arto /kok Jaa
Alatalo Mikko /kesk Jaa
Tiilikainen Kimmo /kesk Poissa
Kiljunen Anneli /sd Jaa
Hoskonen Hannu /kesk Jaa
Tölli Tapani /kesk Jaa
Mustajärvi Markus /vas Ei
Hautala Lasse /kesk Jaa
Urpilainen Jutta /sd Jaa
Risikko Paula /kok Jaa
Paloniemi Aila /kesk Jaa
Niinistö Jussi /ps Jaa
Paatero Sirpa /sd Jaa
Wallin Stefan /r Tyhjää
Viljanen Eerikki /kesk Jaa
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr Ei
Arhinmäki Paavo /vas Ei
Karimäki Johanna /vihr Ei
Blomqvist Thomas /r Tyhjää
Pakkanen Markku /kesk Jaa
Guzenina Maria /sd Jaa
Järvinen Heli /vihr Jaa
Feldt-Ranta Maarit /sd Jaa
Toivakka Lenita /kok Poissa
Lauslahti Sanna /kok Jaa
Lehti Eero /kok Jaa
Oinonen Pentti /ps Poissa
Heikkinen Hannakaisa /kesk Jaa
Katainen Elsi /kesk Jaa
Mäkelä Outi /kok Jaa
Henriksson Anna-Maja /r Jaa
Nylund Mats /r Poissa
Puumala Tuomo /kesk Jaa
Orpo Petteri /kok Jaa
Virolainen Anne-Mari /kok Jaa
Taimela Katja /sd Jaa
Kalmari Anne /kesk Jaa
Kantola Ilkka /sd Jaa
Niinistö Ville /vihr Jaa
Korhonen Timo V. /kesk Jaa
Kiuru Krista /sd Jaa
Vehkaperä Mirja /kesk Poissa
Heinonen Timo /kok Tyhjää
Ojala-Niemelä Johanna /sd Poissa
Jaskari Harri /kok Jaa
Stubb Alexander /kok Jaa
Saarakkala Vesa-Matti /ps Jaa
Jokinen Kalle /kok Jaa
Mäkisalo-Ropponen Merja /sd Jaa
Mäntylä Hanna /ps Jaa
Mölsä Martti /ps Jaa
Niikko Mika /ps Jaa
Eerola Juho /ps Jaa
Eestilä Markku /kok Jaa
Packalén Tom /ps Poissa
Elomaa Ritva /ps Jaa
Pekonen Aino-Kaisa /vas Ei
Pelkonen Jaana /kok Jaa
Eloranta Eeva-Johanna /sd Jaa
Grahn-Laasonen Sanni /kok Jaa
Pirttilahti Arto /kesk Poissa
Salonen Kristiina /sd Jaa
Savola Mikko /kesk Jaa
Hakkarainen Teuvo /ps Jaa
Sipilä Juha /kesk Jaa
Suutari Eero /kok Jaa
Toivola Jani /vihr Ei
Tolppanen Maria /ps Jaa
Tolvanen Kari /kok Jaa
Hongisto Reijo /ps Jaa
Torniainen Ari /kesk Jaa
Ihalainen Lauri /sd Jaa
Immonen Olli /ps Jaa
Jalonen Ari /ps Jaa
Tuppurainen Tytti /sd Poissa
Turunen Kaj /ps Jaa
Juvonen Arja /ps Jaa
Wallinheimo Sinuhe /kok Jaa
Kari Mika /sd Jaa
Vikman Sofia /kok Jaa
Vähämäki Ville /ps Jaa
Kiuru Pauli /kok Jaa
Kivelä Kimmo /ps Jaa
Östman Peter /kd Jaa
Kopra Jukka /kok Jaa
Kymäläinen Suna /sd Jaa
Lindström Jari /ps Jaa
Lindtman Antti /sd Jaa
Lohi Markus /kesk Poissa
Louhelainen Anne /ps Jaa
Maijala Eeva-Maria /kesk Jaa
Mattila Pirkko /ps Jaa
Modig Silvia /vas Ei
Myllykoski Jari /vas Ei
Kontula Anna /vas Ei
Saarikko Annika /kesk Jaa
Razmyar Nasima /sd Jaa
Haglund Carl /r Poissa
Sirén Saara-Sofia /kok Jaa
Rinne Antti /sd Jaa
Raatikainen Mika /ps Jaa
Hänninen Katja /vas Ei
Lepomäki Elina /kok Jaa
Rydman Wille /kok Jaa
Marin Sanna /sd Jaa
Mikkonen Krista /vihr Ei
Multala Sari /kok Jaa
Mykkänen Kai /kok Jaa
Mäkelä Jani /ps Jaa
Nurminen Ilmari /sd Jaa
Parviainen Ulla /kesk Jaa
Parviainen Olli-Poika /vihr Poissa
Pylväs Juha /kesk Jaa
Adlercreutz Anders /r Jaa
Raassina Sari /kok Poissa
Ronkainen Jari /ps Jaa
Ruoho Veera /ps Jaa
Andersson Li /vas Ei
Räsänen Joona /sd Jaa
Sarkkinen Hanna /vas Ei
Berner Anne /kesk Jaa
Savio Sami /ps Jaa
Semi Matti /vas Ei
Skinnari Ville /sd Jaa
Elo Simon /ps Jaa
Strand Joakim /r Jaa
Taavitsainen Satu /sd Jaa
Elovaara Tiina /ps Jaa
Talja Martti /kesk Jaa
Hakanen Pertti /kesk Jaa
Talvitie Mari-Leena /kok Jaa
Halmeenpää Hanna /vihr Poissa
Tanus Sari /kd Jaa
Harakka Timo /sd Jaa
Tavio Ville /ps Jaa
Harkimo Harry /kok Jaa
Vartia Antero /vihr Ei
Vartiainen Juhana /kok Jaa
Honkonen Petri /kesk Jaa
Yanar Ozan /vihr Ei
Huhtasaari Laura /ps Jaa
Häkkänen Antti /kok Jaa
Jarva Marisanna /kesk Jaa
Kari Emma /vihr Ei
Koski Susanna /kok Jaa
Kosonen Hanna /kesk Jaa
Kulmala Kari /ps Jaa
Kulmuni Katri /kesk Poissa
Kurvinen Antti /kesk Jaa
Laitinen-Pesola Jaana /kok Jaa
Laukkanen Antero /kd Tyhjää
Lehto Rami /ps Jaa
Löfström Mats /r Jaa
Aalto Touko /vihr Ei
Terho Sampo /ps Jaa
Kärnä Mikko /kesk Jaa
Meri Leena /ps Jaa

(lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=83&vuosi=2015)

Hallitus nauttii siis eduskunnan luottamusta vaan ei enää kansan luottamusta. Vielä ”tehokkaan katumisen” laista jota hallitus ajoi innolla kuin käärmettä pyssyyn. Linkissä hyvä artikkeli asiasta.

http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/nain-hovelisti-armahduslaki-palkitsee-okyrikkaat-verorikolliset-matkyjen-sijaan-veronpalautukset-ja-syytesuoja/?shared=296865-56e81d90-999

Tämä hallitus on rikollisten juoksupoika ja sisälähetti valtion hallinnossa.

Muistin virkistämiseksi :

Välikysymys 5/2015 vp 4.12.2015 :

Välikysymys valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle

Politiikassa on sekä kirjoitettuja että kirjoittamattomia sääntöjä.

Yksi Suomen politiikan sääntö on kiveen hakattu: ministerin on pysyttävä totuudessa. Lainsäädännön valmistelun on pohjauduttava puolueettomaan tiedonkäyttöön, ja vaikutukset on arvioitava mahdollisimman hyvin etukäteen.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb on näistä periaatteista tänä syksynä poikennut useasti. Kun ministeri antaa eduskunnan edessä väärää tietoa, asia on erittäin vakava. Perustuslain 60 §:n mukaan ”Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia”.

Kyse ei kuitenkaan ole yksittäisestä virheestä tai huolimattomuudesta. Kyse on toistuvasta väärän tai puolueellisesti valikoidun tiedon antamisesta omien poliittisten tavoitteiden ajamiseen.

[1] Valtionvarainministeri Stubb väitti torstaina 26.11.2015 eduskunnan kyselytunnilla, että kiisteltyä hallintarekisteriä koskevista viranomaislausunnoista ”noin 90 prosenttia lausunnoista on itse asiassa myönteisiä”. Todellisuudessa luku oli (HS:n selvityksen mukaan) 9,5 prosenttia viranomaisista ja 28,6 prosenttia kaikista lausunnonantajista. Virheen kokoluokka on merkittävä.

[2] Valtiovarainministeri Stubb ei myöskään oikaissut tietoa, kun kyselytunnin jatkokysymyksessä nostettiin esiin epäily esitetyn luvun paikkansapitävyydestä.

[3] Ministeri Stubb on myös aiemmin julkisuudessa esittänyt, että EU:n arvopaperikeskusasetus edellyttäisi hallintarekisterin tuomista kansalliseen lainsäädäntöön, mikä ei pidä paikkaansa.
#
Valtiovarainministeriön vastaus 15.12.2015 :

Välikysymyksessä viitataan virheelliseen lausuntooni hallintarekisteriä koskien eduskunnan kyselytunnilla torstaina 26.11. Keskustelussa käyttämäni prosenttiluku myönteisten viranomaislausuntojen osuudesta oli virheellinen.

VM on (…) viitannut tulkinnanvaraiseen EU-asetuksen pykälään, jonka katsottiin velvoittavan kotimaisen lain muutokseen. Tämän olen myös itse tehnyt. Tämä oli virhe, ja se ohjasi keskustelun väärille poluille.

(…) valtiovarainministeriön menettelytavat ja viestintä hallintarekisteriä koskien eivät kaikilta osin olleet onnistuneita, (…).

Ministeriltä voi ja pitääkin odottaa erityistä tarkkuutta, se on selvä.
#
Valtiovarainministeri ei vastannut (mainitussa vastauksessaan) seuraavaan välikysymyksen väitteeseen: ” Valtiovarainministeri (…) ei (…) oikaissut tietoa, kun kyselytunnin jatkokysymyksessä nostettiin esiin epäily esitetyn luvun paikkansapitävyydestä.”

#
Transparency International Suomi ry:n (jäljempänä: Transparency) mielestä valtiovarainministeriön tiedote (2.10.2015) ”Arvopaperien säilytys avautuu kilpailulle” on ”jo lähtökohdiltaan harhaanjohtava ja mitätöi sen keskustelun, jota asiasta käytiin viime vuonna [vuonna 2014], kun hallintarekisterin laajentamista suomalaisiin edellisen kerran esitettiin”.

Transparencyn mukaan ”EU:n arvopaperikeskusasetus ei velvoita Suomea muuttamaan suoraan omistamiseen perustuvaa rekisteröintiään, toisin kuin valtiovarainministeri väittää”. Tämä asiantila todettiin selvästi myös viime vuonna tehtyjen esitysten lausuntokierroksilla.

Transparencyn mukaan ”[e]dellisellä lausuntokierroksella loka-marraskuussa 2014 oli mahdollista arvioida myös sitä Finanssialan Keskusliiton piirissä kehiteltyä vaihtoehtoa, jossa yksittäisiä omistamista koskevia tietoja voisi aika ajoin kysellä patentti- ja rekisterihallituksesta sen sijaan, että ne olisivat yleisesti nähtävinä arvopaperikeskuksen näyttöpäätteiltä”. ”Se, että valtiovarainministeriö ottaa tämän esityksen omiin nimiinsä, kielii poliittisesti vinoutuneesta, vain yhtä intressiryhmää palvelevasta valmistelusta.”

Transparency International Suomi ry on muistuttanut, että ”tällainen valmistelu täyttää korruptiivisen valmistelun tunnusmerkit”.

( lähde: http://transparency.fi/arvopaperiomistusten-julkisuus-on-turvattava/ )

#

Edellä mainituilla perusteilla on esitettävissä seuraavaa:

1. On kiistatonta, että valtiovarainministeri on antanut Eduskunnalle totuuden vastaista tietoa.

2. Valtiovarainministeri ei (mainitussa vastauksessaan) vastannut seuraavaan välikysymyksen väitteeseen: ” Valtiovarainministeri (…) ei (…) oikaissut tietoa, kun kyselytunnin jatkokysymyksessä nostettiin esiin epäily esitetyn luvun paikkansapitävyydestä.”

3. Näyttää olevan kiistatonta, että valtiovarainministeri ”on myös aiemmin julkisuudessa esittänyt, että EU:n arvopaperikeskusasetus edellyttäisi hallintarekisterin tuomista kansalliseen lainsäädäntöön, mikä ei pidä paikkaansa”.

4. Valtiovarainministeri on vastauksessaan myöntänyt, että ”valtiovarainministeriön menettelytavat ja viestintä hallintarekisteriä koskien eivät kaikilta osin olleet onnistuneita”. Tämä on siis kiistatonta.

5. Valtiovarainministeri on vastauksessaan itse myöntänyt, että ”[m]inisteriltä voi ja pitääkin odottaa erityistä tarkkuutta”.

Useimmat ihmiset inhoavat perusteellista politiikkaan perehtymistä ja juttuja, jotka eivät heti ja tiheästi leiskuta tunteita… Joten mitä juttua suosittelisitte Stubbin suhteen parhaana kokonaiskuvan antajana siinä, mitä Stubb yritti saada aikaan…?

Tässä toistaiseksi itselleni tuollaisista varmaan mielenkiintoisin: http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/nain-hovelisti-armahduslaki-palkitsee-okyrikkaat-verorikolliset-matkyjen-sijaan-veronpalautukset-ja-syytesuoja/?shared=296865-56e81d90-999

”Iltalehden Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb on hallituksen epäsuosituin ministeri.

Jos kansa saisi päättää, Alexander Stubb saisi lopputilin hallituksesta. Selvä enemmistö suomalaisista nimittäin antaisi kokoomuksen valtiovarainministerille potkut.

Taloustutkimus Oy teki Iltalehden toimeksiannosta tutkimuksen, jossa vastaajilta kysyttiiin, ketkä ministerit erottaisit hallituksesta. Tutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisista savustaisi Stubbin ulos hallituksesta.

Tulos on aivan omaa luokkaansa tutkimuksessa, joka luotasi suomalaisten käsityksiä ministereistä ja hallituksesta. Kukaan muu kolmen puolueen hallituksen ministereistä ei ole likimainkaan niin epäsuosittu kuin Stubb.

(…)

Alexander Stubbin suosion romahtaminen on ikävä uutinen paitsi hallitukselle mutta vielä enemmän kokoomukselle. Tulos lisää kokoomusväen paineita vaihtaa johtaja kesken vaalikauden. Kokoomuksen tärkeimmät pomopaikat ovat katkolla puoluekokouksessa, joka pidetään Lappeenrannassa kesäkuun alussa eli jo viiden kuukauden kuluttua.

(…)

Iltalehden tekemässä tutkimuksessa Stubbin hohto on himmentynyt ja uusista kokoomuskannattajista näkyvät vain perävalot. Stubb on monen äänestäjän mielestä luotaantyöntävä poliitikko.

Tyytymättömyys Stubbia kohtaan on suurinta aktiivisissa 25 – 50 -vuotiaiden ikäluokissa. Akateemisesti koulutetuista vastaajista puolet näyttää kokoomustohtorille ovea. Yhdellekään puolueelle ei ole onneksi, jos kansakunnan tukipylväät ja veronmaksajat vieroksuvat puoluejohtajaa.

(…)

Ministeri on (…) antanut aiheen epäillä omaa osaamistaan hallinnonalansa asioissa. Stubb teki pahan virheen antaessaan väärän tiedon hallintarekisterihankkeen kannatuksesta viranomaisten keskuudessa. Hän tunnustikin, että oli keksinyt perustelut ”ihan omasta päästä”.

(…)

Näin tutkimus tehtiin

Taloustutkimus Oy selvitti Iltalehdelle suomalaisten mielipiteitä Juha Sipilän (kesk) hallituksesta ja ministereistä Taloustutkimuksen internet-paneelin avulla.

Tutkimukseen osallistui 1 085 vastaajaa 14.-15. joulukuuta. Vastaajat edustavat 18-79-vuotiaita mannersuomalaisia. Otos painotettiin sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan väestöä vastaavaksi. Virhemarginaali on keskimäärin noin ±2,5 prosenttiyksikköä.”

( lähde: Olli Ainola: Kansa antaisi potkut Stubbille. Iltalehti 31.12.2015 )

Toki ymmärrän sen, että juristit haluavat käsitellä – ja ovat usein pakotettuja käsittelemään – tapauksia irrallisen kapeasti. Mutta kansalaisena Stubbin tapaus näyttäytyy 100%:sti luontevasti laajempana.

Ilmeisesti valitettavasti julkinen keskustelu on keskittynyt 90-10-valheeseen, joka on toki sinänsä tärkeä, mutta vain pieni osuus Stubbin kokonaiskelvottomuudessa.
Tässä eräs julkisuudessa vähälle jäänyt asia: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pitkan-farssin-lopputulos-stubbin-juurta-jaksain-tehtyja-selvityksia-ei-loytynyt/5538390#.VoMh4z5WCbo.facebook

Tämäkin on tärkeää lukea, varsinkin, jos elää lähinnä valtamedian virrassa: http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205948-kokoomus-rikollisten-asianajaja

Unohtamatta Rothschildien ja CIA:n osuuteen Kokoomuksen rahoituksessa kautta historian. (Vaikkapa näistä voi aloittaa: http://nwohavaintojapromo.blogspot.fi/search?q=kokoomus JA http://nwohavaintojapromo.blogspot.fi/search?q=stubb)

On tärkeää olla käsittelemättä silkkihansikkain tai irrallisesti valehteluja, koska tilanne on juuri Kokoomuksen uusliberalistisen talouspolitiikan ja muun äärioikeistolaisuuden vuoksi demokratian kannalta erittäin kurja ja vaikea.
Rahan valta on jo ennestään äärimmäinen ja edennyt pitkälle rikollisuuteen ”vapaan markkinatalouden” kaavussa.
Ks. esim. http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196108-pankkimafia-kansainvalinen-rikollisjarjesto

Asiaa voisi pitää vain ongelmana ongelmien joukossa, jos 1) poliitikoihin voisi luottaa ja jos 2) he osoittaisivat ymmärtävänsä rahasta ja pankkijärjestelmästä.
Näin ei kuitenkaan ole.
Esimekiksi, kuten aiemminkin täällä mainitsin, Stubbkaan ei haastattelussa ymmärtänyt rahan synnystä (https://www.youtube.com/watch?v=JO0Ny4LMQrY).

Pelkästään Stubbin vallassa olo olisikin mielestäni riittävä syy mm. pitää jatkuvaa suurta voimakasta mielenosoitusta Eduskuntatalon tienoilla…
Suomalaiset eivät sellaista vain ole kokeilleet.
Suuresta yleislakostakin on aikaa.
Liian monella on säälittävä ”kaikki poliitikot valehtelevat” -asenne.

Kuitenkin Stubbin valehtelut yms., joita on viime ajoilta toistakymmentä, eivät ole vain oman ryhmän edun ajamista, vaan kansantaloudelle erittäin kalliin ja paljolti demokratiaa syövän korruption kärjistymää.

Ministerin lausuma eduskunnan kyselytunnilla
Diaarinumero: OKV/1662/1/2015
Antopäivä: 4.1.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerinvirastoon saapui suoraan ja eduskunnan oikeusasiamiehen siirtäminä useita kanteluja, joissa arvosteltiin valtiovarainministerin eduskunnan kyselytunnilla esittämää hallintarekisteriasiassa saatua lausuntopalautetta koskenutta lausumaa.

Oikeuskansleri totesi, että nopeatahtisessa eduskuntakeskustelussa lausumien epätarkkuus on sinänsä ymmärrettävää. Toisaalta tässä tapauksessa oli kyse jo aikaisemmin julkista keskustelua herättäneestä ja siten ennakoitavissa olleesta seikasta, viranomaisten suhtautumisesta hallintarekisterisuunnitelmiin.

Edelleen oikeuskansleri totesi, että eduskunnalle annettavat virheelliset lausuntopalautetta koskevat tiedot ovat ongelmallisia paitsi eduskunnan tiedonsaantioikeuden, myös perustuslaissa turvattujen osallistumisoikeuksien kannalta. Toisaalta tämän tapauksen arvioinnissa oli otettava huomioon se, että kysymys ei ollut jo eduskunnan käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä, vaan vasta esitysluonnoksesta, ja että sitä koskeva lausuntopalaute oli yleisesti saatavilla.

Oikeuskanslerilla ei ollut käytettävissään olleiden tietojen perusteella syytä epäillä, että valtiovarainministeri olisi antanut eduskunnan kyselytunnilla hallintarekisteriasiaa koskevia virheellisiä tietoja tarkoituksellisesti. Kun valtiovarainministeri oli eduskunnan ministerin nauttiman luottamuksen arviointimenettelyn yhteydessä toisaalta todennut antamiensa tietojen virheellisyyden ja toisaalta korostanut ministerin huolellisuusvelvollisuutta tietojen antamisessa, asia ei antanut enää aihetta oikeuskanslerin enempiin toimenpiteisiin.

http://www.okv.fi/fi/ratkaisut/2016/#719

”Minulla ei ole käytettävissäni olevien tietojen perusteella syytä epäillä, että valtiovarainministeri olisi antanut eduskunnan kyselytunnilla hallintarekisteriasiaa koskevia virheellisiä tietoja tarkoituksellisesti” (OKa:n päätös 4.1.2016 Dnrot OKV/1662/1/2015 ym.).
¤
Iltalehden politiikan toimittaja Tommi Parkkonen 28.11.2015 Iltalehdessä:

”Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) on asiasta erinomainen esimerkki. Hän on, ja otetaanpa tähän ’satunnainen valinta’, puhunut jatkuvasti täyttä pa*kaa – eli kauniimmin todettuna muunneltua totuutta – hallintarekisteristä. Torstainen valehtelu siitä, että ’90 prosenttia viranomaisista puolustaa ja ymmärtää hallintarekisterilakia’ oli vain pieni osa Stubbin järjestelmällisestä harhautusprojektista. [Huom! Parkkonen kirjoitti asteriskin asemesta kirjaimen s.]
(…)
Stubbin puhe eduskunnassa, ministeriaitiosta, ei ollutkaan lapsus ja virhe, vaan törkeää valehtelua.
(…)
Stubb on jatkuvasti puolustellut hallintarekisteriä valheellisilla väitteillä. Ei, mikään EU:n lainsäädäntö ei vaadi Suomea hyväksymään hallintarekisterijärjestelmää. Ei, Suomen nykyinen järjestelmä ei mahdollista ainoastaan yhden belgialaisen yrityksen monopolia – kuka tahansa voi halutessaan tulla Suomen arvopaperimarkkinoille. Ja ei, kuka tahansa ei voi jo nyt laittaa osakeomistuksiaan hallintarekisterin taakse – tai toki voi, mutta se on oikeusministeriönkin mukaan laitonta.”

(Lähde: Tommi Parkkonen: Valehtelijoiden klubi. Näkökulma. Iltalehti 28.11.2015, http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015112820745174_uu.shtml)
¤
Valtiovarainministeri itse asiasta kuultuna: ”Sain luvun omasta päästäni, eli se oli täysin virheellinen”

Anna Egutkina kirjoitti aikanaan Iltalehdessä otsikolla ”Stubb myönsi keksineensä prosenttiluvun omasta päästään”:

”Valtiovarainministeri myönsi, ettei hänen väittämäänsä 90 prosentin kannatusta hallintarekisterille ole olemassa missään virallisissa tilastoissa.

– Sellaista tietoa ei ole, vaan se oli luku, jota käytin siinä tilanteessa. Käytin sitä väärin, virhe on täysin minun. Sain luvun omasta päästäni, eli se oli täysin virheellinen, Stubb kommentoi nöyrästi.”

(Lähde: Anna Egutkina: Stubb myönsi keksineensä prosenttiluvun omasta päästään. Iltalehti 30.11.2015, http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015113020752161_uu.shtml)
¤
Kiinnostava on ylimpiin laillisuusvalvojiin kuuluvan virkamiehen tulkinta, jonka mukaan ’täysin virheellinen omasta päästä saatu luku’ ei ole ’tarkoituksellisesti annettu virheellinen tieto’.

Tulkinta vaikuttaa erikoiselta, koska eduskunnan kyselytunnin tarkoituksena on, että hallituksen ministerit antavat vastauksia kansanedustajien esittämiin kysymyksiin. Tarkoitus on tietysti, että vastaukset ovat relevantteja ja oikeellisia. Kysymys on demokraattiseen järjestelmään kuuluvasta vakavasta asiasta.
Kysymys ei ole teatterista.

Olettaisi ministerien oivaltavan, että mikäli he eivät jotakin tiedä, heillä on oikeus myöntää asiaintila ja pahoitella sitä. Kukaan tai mikään ei edellytä, että ministeri tempaisee luvun tai muun vastaavan omasta päästään.

Valitettavasti OKa:n kannanotto, itse asiassa kantaa ottamattomuus, ei ole vakuuttava.

’Ralli’ jatkuu :

”Yhdessä kantelussa viitataan valtiovarainministerin lausumaa yleisemmin myös valtiovarainministeriön menettelyyn hallintarekisterihankkeen viestinnässä. Tämä kysymys on oikeusasiamiehen erikseen käsiteltävänä” (OKa:n ratkaisu).

Pari havaintoa oikeuskanslerin (OKa) käsittelemästä valtiovarainministeritapauksesta. Lopputulos oli tietenkin ennalta arvattavissa. Mutta kaksi asiaa on asian tiimoilta syytä merkitä muistiin.

(1)Yksi ’pointti’ on se, että OKa:n pääperustelu on kysymyksiä herättävä. Hän toteaa päätöksessään muun muassa seuraavaa:

”Minulla ei ole käytettävissäni olevien tietojen perusteella syytä epäillä, että valtiovarainministeri olisi antanut eduskunnan kyselytunnilla hallintarekisteriasiaa koskevia virheellisiä tietoja tarkoituksellisesti.”

Herää kysymys, mitä OKa on tuolla virkkeellä tarkoittanut. Tarkoittaako hän, että valtiovarainministeri on antanut virheellisiä tietoja ei-tarkoituksellisesti vai epätarkoituksellisesti vai millä tavalla?

Valtiovarainministeri on itse myöntänyt ’keksineensä prosenttiluvun omasta päästään’ (”Sain luvun omasta päästäni”; ”se oli täysin virheellinen”).

Anna Egutkina kirjoittaa Iltalehdessä otsikolla ”Stubb myönsi keksineensä prosenttiluvun omasta päästään”: ”Valtiovarainministeri myönsi, ettei hänen väittämäänsä 90 prosentin kannatusta hallintarekisterille ole olemassa missään virallisissa tilastoissa.
– Sellaista tietoa ei ole, vaan se oli luku, jota käytin siinä tilanteessa. Käytin sitä väärin, virhe on täysin minun. Sain luvun omasta päästäni, eli se oli täysin virheellinen, Stubb kommentoi nöyrästi” (ks. Anna Egutkina: Stubb myönsi keksineensä prosenttiluvun omasta päästään. Iltalehti 30.11.2015, http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015113020752161_uu.shtml).

On perusteltua katsoa, että valtiovarainministerin tarkoituksena oli vastauksellaan vaimentaa kritiikkiä hallintarekisteriä kohtaan ja pyrkiä vakuuttamaan oppositiolle, että valtiovarainministerin ja valtiovarainministeriön ajamalla hallintarekisterihankkeella oli takanaan itse asiassa varsin laaja viranomaistuki. On otaksuttavissa, että valtiovarainministerin omasta päästä ’keksitty’(?) luku annettiin ’tarkoituksellisesti’.

On kiinnostavaa todeta, että valtamedia tyytyi OKa:n aneemiseen arvioon varsin nöyrästi. Erityisen huomionarvoista on tapauksen alullepanijan, pohjoismaiden suurilevikkisimmän sanomalehden, rooli. Se näytti toteuttava hit and run –taktiikkaa. Ensiksi täysillä valtiovarainministerin kimppuun ja sen jälkeen totaali simpukkamainen vaikeneminen.

(2) OKa:n päätöksessä todetaan muun ohessa seuraava mielenkiintoinen tosiasia:

”Yhdessä kantelussa viitataan valtiovarainministerin lausumaa yleisemmin myös valtiovarainministeriön menettelyyn hallintarekisterihankkeen viestinnässä. Tämä kysymys on oikeusasiamiehen erikseen käsiteltävänä.”

Tuonkin kiinnostavan tosiseikan valtamedia jätti huomioon ottamatta tai sitä ainakaan tarkemmin erittelemättä. Asia on erittäin merkittävä. Välikysymyshän ei käsitellyt pelkästään valtiovarainministerin menettelyä. Kritiikin kohteena oli myös ja nimenomaan valtiovarainministeriön menettely.

Herää kysymys, miksi valtamedia vaikeni? Miksi sitä ei kiinnosta valtiovarainministeriön menettely ”hallintarekisterihankkeen viestinnässä”?

No, aika näyttää, löytääkö toinen ylimmistä laillisuusvalvojistamme kiinnostavampaa kerrottavaa valtiovarainministeriön toimista kuin OKa valtiovarainministerin menettelystä.

Ja tietysti on syytä muistaa, että valtiovarainministeriötä (VM) johtaa juuri se sama valtiovarainministeri, jota OKa:n edellä tarkoitettu päätös koskee. Hän käsittelee VM:n asiat lukuun ottamatta kunta- ja uudistusministerille kuuluvia asioita.

Valtiovarainministerin ja VM:n toiminnasta ja menettelystä eivät ole olleet huolestuneita ainoastaan välikysymyksen tekijät. Huomionarvoinen on esimerkiksi Transparency International Suomi ry:n tiedote 6.10.2015 (Arvopaperiomistusten julkisuus on turvattava). Siinä todetaan muun muassa:

”Edellisellä lausuntokierroksella loka-marraskuussa 2014 oli myös mahdollista arvioida myös sitä Finanssialan Keskusliiton piirissä kehiteltyä vaihtoehtoa, jossa yksittäisiä omistamista koskevia tietoja voisi aika ajoin kysellä patentti- ja rekisterihallituksesta sen sijaan, että ne olisivat yleisesti nähtävinä arvopaperikeskuksen näyttöpäätteiltä. Se, että valtiovarainministeriö ottaa tämän esityksen omiin nimiinsä, kielii poliittisesti vinoutuneesta, vain yhtä intressiryhmää palvelevasta valmistelusta. – Transparency International Suomi ry haluaa muistuttaa, että tällainen valmistelu täyttää korruptiivisen valmistelun tunnusmerkit” (http://transparency.fi/arvopaperiomistusten-julkisuus-on-turvattava/ ).

Eduskunta Pöytäkirjan asiakohta PTK 29/2016 vp Täysistunto
Keskiviikko 30.3.2016 klo 14.01—16.13
8 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys HE 28/2016 vp Lähetekeskustelu
(…)
14.16 Hanna Sarkkinen vas (vastauspuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että finanssipiirien hellimää hallintarekisteriä yritetään jälleen kerran uittaa Suomeen, mutta tällä kertaa keittiön kautta. Käsittelyssä oleva arvopaperien säilyttämistä koskeva lakiesitys ei toki sinällään esitä hallintarekisteröinnin sallimista Suomessa mutta jättää kyllä oven auki omistusten julkisuuden häviämiselle ja helpottaa omistusten piilottamista ja veronkiertoa.
Arvoisa puhemies! Lakiesityksen ongelma on siinä, että suomalaisille mahdollistetaan hallintarekisterin kautta omistaminen ulkomailla. Lakiesitys mahdollistaa suomalaisille omistamisen epäsuorasti hallitun arvo-osuustilin kautta ulkomaisissa arvopaperikeskuksissa, eli suomalaisilta ei enää jatkossa edellytettäisi arvopaperien suoraa omistamista, jos omistukset ovat ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa.
Ja, arvoisa puhemies, Suomi voi kyllä velvoittaa yhtiöitä ja sijoittajia noudattamaan tiettyjä sääntöjä, esimerkiksi tätä suoraa omistusta.
14.17 Antti Lindtman sd (vastauspuheenvuoro) Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, kyllä te olette aika sitkeä sissi. Kun viime syksynä tämä teidän hankkeenne ajaa hallintarekistöintiä Suomeen opposition ja kansalaisten tuoman paineen vuoksi karahti siihen Karjalan mäntyyn, te ilmoititte silloin, että luovutte tästä hankkeesta ja sanoitte, että nyt mahdollisuus hallintarekisteröidä on haudattu ja kuopattu — tämä teidän hankkeenne on haudattu ja kuopattu, niin näyttää siltä, että ei sitä kovin syvälle ainakaan kuopattu, nimittäin nyt te yritätte ujuttaa tälle mahdollisuuden. Yritätte ujuttaa mahdollisuuden siihen, että suomalainen yhtiö voi ulkomaiden kautta hallintarekisteröidä. Ja toisin kuin te sanotte, teillä olisi mahdollisuus tämä kieltää, mutta tietoisesti tuotte tämmöisen esityksen tänne.
Arvoisa puhemies! Käykö tässä jälleen kerran niin, että te joudutte korjaamaan esitystä tai vetämään tämän pois, vai aiotteko pitää tästä esityksestänne kiinni?
(…)
14.20 Ville Skinnari sd (vastauspuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta pääsi viime syksynä tutustumaan tähänkin lainsäädäntöhankkeeseen, ja tietysti ainakin itselle henkilökohtaisesti tuli yllätyksenä, että tämä näinkin nopeasti tänne eduskuntaan palaa. Suomen malli on hyvä malli, kuten edustaja Aaltokin tässä äsken viittasi. Ja kun me katsomme EU-lainsäädäntöä ja tätä kyseistä asetusta, 38 artiklaa, niin ainakin itse ja monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Suomella on siinä vapaus tulkita sitä myös sillä tavalla kuten olemme aikaisemminkin toimineet. Ja näiltä osin kysynkin teiltä, arvoisa ministeri, että oletteko te tietoinen siitä, mitä tämä asetus mahdollistaa.
14.21Paavo Arhinmäki vas (vastauspuheenvuoro) Arvoisa rouva puhemies! Neljä kuukautta sitten valtiovarainministeri Stubb vakuutteli, että hallintarekisteri on pakko ottaa käyttöön EU-paineen vuoksi. Mutta se ei pitänyt paikkaansa, mitä silloin väititte. Onneksi edellisessä hallituksessa vasemmistoliitto, vihreät ja demarit olivat tiukkoina ja neuvottelivat nimenomaan poikkeuksen niin, että se mahdollistaa sen, että jatkossakin on suora omistus suomalaisilta sijoittajilta. Hyvä, että te nyt myönnätte sen, että se mitä te sanoitte neljä viisi kuukautta sitten ei pitänyt paikkaansa. Mutta silloin te myös sanoitte, että hallitus ei valmistele hallintarekisteriä uudestaan missään muodossa. Ja sanoitte, että hallintarekisteri on haudattu ja kuopattu. Tästä ei ole kuin neljä kuukautta aikaa. Nyt te olette tuomassa keittiön kautta tätä hallintarekisterimahdollisuutta uudestaan. Kysymys kuuluukin: kuinka lyhyen te kuvittelette poliittisen muistin olevan?
(…)
14.23 Eero Heinäluoma sd (vastauspuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Tämä hallintarekisteri näyttää todellakin olevan tämmöinen kummallinen pöpö. Se ui tänne uudelleen ja uudelleen, vaikka eduskunta on eri yhteyksissä selvästi ilmoittanut, että ei halua omistusta piilottavia järjestelyjä. Voi ajatella niinkin, että tämä vaihtoehto, että ulkomaiden kautta tämä piilottelu tehdään, on meidän kannaltamme kaikkein huonoin vaihtoehto. Se johtaa siihen, että tietoa ei tule, ja sitten tulee monenlaista muuta ongelmaa tämän piilottelun kautta liittyen myös verotusseuraamuksiin.
Kun täällä on kerrottu, että tämä EU-asetus antaisi kuitenkin mahdollisuuden siihen, että me voisimme panna kansallisesti tiukemmat normit myös ulkomaan toimintojen osalta suomalaisille toimijoille, niin tiedustelen ministeriltä: Onko ministeri tutustunut tähän puoleen, eli oletteko pyytänyt selvittämään, voiko Suomi tehdä tältä osin tiukemman lainsäädännön, joka pakottaa myös suomalaiset ulkomailla toimimaan meidän lakiemme mukaisesti?
(…)
14.24 Outi Alanko-Kahiluoto vihr (vastauspuheenvuoro) Arvoisa rouva puhemies! Todella kummalliselta tuntuu tämä keskustelu täällä. Ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että jonkinlaista vatuloinnin tai petoksen makua tässä nyt on hallituksen taholta. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Viime syksynä selkeästi hallituksesta ilmaistiin, että tämä esitys on nyt kuollut ja kuopattu ja sitä ei enää tuoda, ja kyllä minusta vaikuttaa siltä, että hallitus nyt puhuu osatotuuksia esitellessään tätä lakia, sillä on kuitenkin niin, että vaikka suomalaisille ei olla sallimassa hallintarekisteröintiä poistamalla koko hallintarekisteröinnin kielto, niin kuitenkaan Suomi ei edellytä nykyisen suoran omistuksen järjestelmämme jatkumista, minkä kuitenkin voisimme tehdä. Eli tässä on selvä poliittinen valinta tehty hallituksessa: avoimuus vähenee. Miksi te ajatte tällaista esitystä? On pakko kysyä.
(…)
14.27 Antti Lindtman sd (vastauspuheenvuoro) Arvoisa rouva puhemies! Se on tiedetty, että kokoomus ja ministeri Stubb tätä hanketta ajavat härkäpäisesti, mutta se on nyt uutinen, että keskusta on liittynyt tähän joukkoon. Kukaan täällä ei ole vastustanut sitä, että tämän arvopaperiasetuksen mukainen lainsäädäntö laitetaan voimaan täällä, tehtäköön se selväksi. Ja vielä mitä tulee tähän kysymykseen, minkä Essayah nosti esiin, niin kyllä, meidän on laitettava tämä oma lainsäädäntömme, emmekä sitä vastusta, (Hannu Hoskonen: Kuinka se tehdään?) mutta, arvoisa puhemies, nyt tämä porsaanreikä, joka tänne jää yhtiöille, mahdollisuus laskea ulkomaisten keskusten kautta, itse asiassa saattaa jopa vaarantaa tämän koko Suomi-poikkeuksen. Se on vähän sama asia kuin jos sanottaisiin, että Alkolla on vain osittain tämä monopoli, se saattaisi vaarantua tästä.
Arvoisa puhemies! Kysyn nyt ministeriltä: oletteko valmiita täydentämään esitystä ja kieltämään tämän porsaanreiän, jonka olette tänne ujuttaneet?
14.28 Paavo Arhinmäki vas (vastauspuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Ei oppositio pelottele tai mörköjä jahtaa. Oppositio toi viime syksynä voimakkaasti esille sen, että me olemme neuvotelleet arvopaperiasetukseen poikkeuksen, meidän ei tarvitse hyväksyä hallintarekisteröintiä, me korjasimme ministerin vääriä tietoja. Se on nimenomaan opposition tehtävä. Ja se on selvää, että arvopaperikeskusasetus pitää laittaa voimaan, mutta se, mitä me kritisoimme, on se, että haudatuksi ja kuopatuksi luvattu hallintarekisteröinti tai omaisuuden piilottelu ollaan tuomassa nyt tällä esityksellä takaportin kautta, ja tämän takaportin me haluamme tukkia. Toivoisin, että edustaja Hoskonen olisi sillä linjalla, millä esimerkiksi keskustan edustaja Anttila oli vielä viime syksynä — sanoi, että tätä ei pidä edistää —, ja edustaja Turunen talousvaliokunnan puheenjohtajana on ollut hyvin kriittinen julkisuudessa tätä nykyistäkin esitystä kohtaan.
(…)
14.30 Timo Harakka sd (vastauspuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin puheiden suhteen on todellakin syytä olla tarkkana. Ministeri painotti kolmeen kertaan, että arvo-osuuslakiesitys ei laajenna hallintarekisteröintiä Suomessa, avainsana on ”Suomessa”, mutta tämä esitys laajentaa ulkomaille. Nykyään laiton menettely tulee lailliseksi. Esityksessä on siis porsaanreikä, joka romuttaa tämän Suomen erinomaisen mallin.
Kuulimme, että Suomi ei voi vaikuttaa ulkomaisten hallintarekistereiden toimintaan. Ei tietenkään, mutta Suomi ja Suomen eduskunta voi vapaasti ja sen velvollisuus on säätää laki, joka estää Suomen kansalaisia siirtämästä omistusta ulkomaiseen hallintarekisteriin. Ministeri Stubb, lisätäänkö tällainen säädös lakipakettiin, jotta tämä erinomainen Suomen malli saadaan säilytettyä, niin kuin erittäin voimakas kansallinen tahto viime talvena vaati? Ehkä muistatte.
14.32 Li Andersson vas (vastauspuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Jos tässä salissa on kuulun ymmärtämisessä ongelmia, niin minusta tuntuu, että se on kyllä hallituspuolueiden keskuudessa. (Eero Heinäluoma: Osassa!) Itse asiassa valtiovarainministeri Stubb kuvasi tämän opposition esille nostaman ongelman varsin hyvin omassa esittelypuheenvuorossaan. Tämä esitys ei tarkoita sitä, että hallintarekisteröintiä mahdollistetaan Suomessa. Mutta se kyllä mahdollistaa sen, että suomalaiset sijoittajat voivat käyttää hallintarekisteriä ulkomaalaisten arvopaperikeskusten kautta. Tämä on se ensimmäinen ongelma, jonka oppositio nyt on nostanut esille, ja se luo aivan selvän porsaanreiän tähän järjestelmään.
Toinen ongelma on se, että hallitus ei myöskään käytä niitä mahdollisuuksia, mitä hallituksella olisi tämän porsaanreiän tukkimiseksi. Minäkin haluan kysyä valtiovarainministeri Stubbilta: Miksi hallitus ei ole ottanut lähtökohdaksi sitä, että arvopaperikeskusten myös tulee tarjota näitä suoraan omistukseen perustuvia tilejä? Tuleeko hallitus esimerkiksi esittämään, että luodaan sanktioita niille sijoittajille, jotka rikkovat tätä hallintarekisterikieltoa?
(…)
14.47 Timo Harakka sd (vastauspuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb väisti suorastaan pujottelijan notkeudella tämän itse kysymyksen. Tosiasiahan on, että tämä esitys laajentaa hallintarekisteröintiä, ei Suomessa mutta ulkomailla. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Hän sanoi, että emme voi vaikuttaa muiden maiden lainsäädäntöön. No, emme tietenkään, mutta voimme vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön täällä Suomen eduskunnassa.
Kysyn siis vielä uudestaan kysymyksen: haluatteko lisätä tähän lakipakettiin sellaisen säännöksen, joka pitää voimassa nykyisen Suomen mallin siten, että suomalaisia sijoittajia estetään siirtämästä omistuksiaan ulkomaisiin hallintarekistereihin, niin että tämä erinomainen Suomen malli säilyy, että tämä porsaanreikä tukitaan? (Outi Alanko-Kahiluoto: Hyvä kysymys!)
14.48 Li Andersson vas (vastauspuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä yleisöjulkisuudesta, joka on noussut esille monissa puheenvuoroissa: valtiovarainministerin oma virkamieshän on todennut muun muassa Yleisradiolle, että jos suomalaiset sijoittajat alkavat käyttää tätä mahdollisuutta käyttää hallintarekisteriä ulkomaiden kautta ja jos ei ryhdytä toimenpiteisiin Suomessa näiden porsaanreikien tukkimiseksi, niin se tulee vaikuttamaan yleisöjulkisuuteen, eli todennäköisesti yleisöjulkisuus ei tule säilymään nykytasolla.
Minäkin haluan toistaa kysymykset valtiovarainministeri Stubbille siitä, miksi hallitus ei käytä niitä mahdollisuuksia, mitä hallituksella on näiden porsaanreikien tukkimiseksi. Eli miksi hallitus ei esimerkiksi edellytä tämän artikla 38:n poikkeuksen nojalla, että näiden arvopaperikeskusten tulee tarjota suoraan omistukseen perustuvia tilejä, ja tuleeko hallitus esittämään, että hallintarekisteröintikieltoa rikkoville tulee sanktioita?
(…)
15.02 Li Andersson vas Arvoisa puhemies! Hallintarekisteristä on tullut eräänlainen suomalaisen politiikan ikiliikkuja. Kerta toisensa jälkeen on yritetty kilpailun edistämiseksi tai suomalaisten osakkeenomistajien kustannusten alentamiseksi esittää hallintarekisteröinnin laajentamista koskemaan myös suomalaisia omistajia näin heikentäen osakkeenomistusten yleisöjulkisuutta ja viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia. Tässä lakiesityksessäkin hallintarekisteri löytyy taas kerran, tosin kiertoteitse toteutettuna. Tilanne on erikoinen, sillä valtiovarainministeri Stubb ilmoitti vain noin neljä kuukautta sitten, että hallitus ei valmistele hallintarekisteriä uudestaan missään muodossa ja että hallintarekisteri on haudattu ja kuopattu.
Tällä hetkellä Suomessa suomalainen omistaja ei voi käyttää hallintarekisteriä vaan omistukset rekisteröidään suoraan oikean omistajan omissa nimissä arvopaperikeskukseen. EU:n arvopaperikeskusasetuksen myötä, joka tähtää arvopaperikeskusten toiminnan harmonisointiin eri EU-maissa sekä kilpailun lisäämiseen, on suomalaisen yhtiön jatkossa mahdollista laskea osakkeita liikkeelle ulkomaalaisten arvopaperikeskusten kautta. EU-asetuksen mukaan EU:ssa toimivien arvopaperikeskusten on tarjottava asiakkaille ainakin kaksi erilaista osakkeiden säilytysmallia. Voi käyttää joko yhteiseroteltua tiliä eli niin sanottua laaritiliä, jossa voi olla useamman eri asiakkaan omistuksia, tai yksilöllisesti eroteltua tiliä, jossa on vain yhden asiakkaan omistukset.
Valtiovarainministeriön tulkinnan mukaan yksilöllisesti eroteltu tili voi olla joko suoraan omistukseen pohjautuva tai pankin kautta tehty hallintarekisteröity tili. VM:n näkemyksen mukaan suomalaisessa lainsäädännössä ei voida määritellä, miten arvopaperien säilytys ja yksilöllinen asiakaserottelu järjestetään ulkomaalaisen arvopaperikeskuksen tai sen osapuolen järjestelmissä. Vaatimus suorasta omiin nimiin tehtävästä omistuksesta koskisi siis jatkossa vain tilanteita, joissa suomalaisen yhtiön osakkeet ovat suomalaisen arvopaperikeskuksen kautta järjestettyjä.
Tästä syystä tämä esitys kyllä synnyttää tilanteen, jossa suomalaiset voisivat hallintarekisteröidä omistuksensa ulkomaille. Se tarkoittaa, että omistusten yleisöjulkisuus heikkenee ja viranomaisten tiedonsaantimahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Tämän tulkinnan on vahvistanut muun muassa valtiovarainministeriön virkamies, joka Yleisradion haastattelussa on todennut, että kun yleisöjulkisuus kuitenkin on käytännössä sen varassa, mitä ulkomailla säädetään, niin jos arvopaperikeskustoiminta siirtyy ulkomaille, niin todennäköisesti yleisöjulkisuus ei tule säilymään nykytasolla.
Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella Suomi oli mukana neuvottelemassa arvopaperikeskusasetukseen poikkeuksen, jonka tavoitteena oli mahdollistaa jatkossakin suoraa omistusta niissä maissa, joissa tämä hyvä ja toimiva käytäntö tällä hetkellä on käytössä. Sen mukaan arvopaperikeskuksen ja sen osallistujien on tarjottava yksilöllistä asiakaserottelua sellaisen jäsenvaltion kansalaisille ja asukkaille ja siihen sijoittautuneille oikeushenkilöille, jossa tätä edellytetään sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka nojalla arvopaperit on luotu. Tätä velvoitetta sovelletaan niin pitkään kuin kansallista lainsäädäntöä ei ole muutettu tai kumottu, ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa.
Tämän esityksen huomattava riski piilee siinä, että Suomi muuttaa nyt lainsäädäntöään tavalla, joka vaarantaa tämän poikkeussäännön soveltamista jatkossa. Nykyinen hallitus on siis omilla toimillaan vesittämässä poikkeussäännön, jonka eteen edellinen hallitus teki töitä juuri tämän Suomessa käytössä olevan suoraan omistukseen pohjautuvan mallin säilyttämiseksi. Vaikka Suomi ei VM:n tulkinnan mukaan omalla lainsäädännöllään voi sitoa ulkomaalaista arvopaperikeskusta, voi Suomi asettaa vaatimuksen suorasta omistuksesta suomalaisille sijoittajille.
Aikaisempien kuulemiskierrosten yhteydessä useampi taho on ehdottanut, että hallintarekisteröinnin kiellon rikkominen tulisi sanktioida. Se olisi yksi tapa varmistua siitä, että omistusten julkisuus jatkuu Suomessa. Hallituksen pitäisi myös selvästi ilmaista, että halutaan säilyttää omistusten julkisuus ja julkisuuden turvaava säilytysmalli. Vaikka yhtiöt voivat jatkossa vapaasti laskea osakkeitaan liikkeelle missä tahansa EU:ssa, tulisi edellyttää, että ulkomaalaiset arvopaperikeskukset tarjoavat suoraan omistukseen pohjautuvia tilejä. Tämän lisäksi vasemmistoliitto kannattaa lähdeveron asettamista hallintarekisteröidyille osingoille, koska se mahdollistaisi puuttumista nykyiseen hallintarekisteriin liittyviin ongelmiin.
Lopuksi, arvoisa puhemies, toivon todella, että talousvaliokunta perehtyy tähän esitykseen huolella, että myöskin tarkasti selvitetään kaikkia niitä mahdollisuuksia, mitä meillä kansallisen lainsäädännön nojalla on näiden porsaanreikien tukkimiseksi.
(…)
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.