Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi 4.1.2016 valtiovarainministeri Alexander Stubbille puhtaat paperit hallituksen suunnittelemaa hallintarekisteriä koskeneesta lausunnosta.

Stubb totesi eduskunnassa 26.11.2015, että 90 prosenttia hallintarekisteristä annetuista lausunnoista oli ollut myönteisiä. Luku oli todellisuudessa päinvastainen — alle 10 prosenttia lausunnoista oli ollut myönteisiä. Sittemmin hallitus hautasi hallintarekisterihankkeen.

Oikeuskansleri oli saanut kansalaisilta käsiteltäväkseen useita kanteluita sekä suoraan että oikeusasiamiehen siirtäminä. Stubbin lausunnosta kanteli oikeusasiamiehelle myös Vastavalkean kontribuuttori, oikeustieteen lisensiaatti Tapio Kuosma.

Jonkka toteaa ratkaisussaan, että ”nopeatahtisessa eduskuntakeskustelussa lausumien epätarkkuus on sinänsä ymmärrettävää”. Hän kuitenkin huomauttaa, että kyseessä oli jo aikaisemmin julkista keskustelua herättänyt ja siten ennakoitavissa ollut aihe.

Edelleen hän huomauttaa, että vaikka virheelliset tiedot ovat ”ongelmallisia”, tapauksen arvioinnissa on otettava huomioon se, että Stubb kommentoi esitysluonnosta eikä eduskunnan käsiteltävänä ollutta esitystä, ja että hallintarekisteriä koskeva lausuntopalaute oli yleisesti saatavilla.

Oikeuskansleri päätyi siihen, ettei hänellä ollut

”käytettävissään olleiden tietojen perusteella syytä epäillä, että valtiovarainministeri olisi antanut eduskunnan kyselytunnilla hallintarekisteriasiaa koskevia virheellisiä tietoja tarkoituksellisesti”.

Eräänlaisiksi tapahtunutta ex post facto lieventäviksi asianhaaroiksi oikeuskansleri näyttäisi katsovan sen, että valtiovarainministeri myönsi antaneensa virheellisiä tietoja ”ministerin nauttiman luottamuksen arviointimenettelyn yhteydessä” (siis lausuntoa koskeneessa välikysymyskeskustelussa) ja että ministeri myös itse korosti ”ministerin huolellisuusvelvollisuutta tietojen antamisessa”.

Oikeuskanslerin tiedotteen ja täydellisen ratkaisun voi lukea oikeuskanslerinviraston sivuilla.

Aloittaessaan arviointiaan Jonkka kuittaa yhdellä lauseella Stubbin erästä toista lausumaa koskeneet kantelut:

”Minulla ei ole kanteluiden ja valtiovarainministerin välikysymykseen antaman vastauksen perusteella aihetta epäillä, että valtiovarainministeri olisi menetellyt lainvastaisesti radiohaastattelussa esittämäänsä hallituksen kilpailukykypaketin valmistelua koskeneeseen lausumaan tai finanssialan järjestön rooliin hallintarekisteriasian valmistelussa liittyen. Keskityn sen vuoksi arvioimaan valtiovarainministerin eduskunnan kyselytunnilla esittämää hallintarekisteriasiaa koskevaa lausumaa.” (korostus lisätty)

Radiohaastatteluun liittyneet kantelut juontuivat siitä, että hallitus syyskuun alkupuolella tiedotti heikentävänsä työntekijöiden etuja, kuten sunnuntai- ja ylityökorvauksia ja palkanmaksua sairauslomalla. Tämä herätti keskustelua uudistusten perustuslaillisuudesta.

Ylen Ykkösaamun toimittaja oli kysynyt Stubbilta, voiko perustuslaki estää uudistukset, ja tämä oli vastannut:

”Me kävimme tottakai läpi juurta jaksain virkavastuulla sekä työ- ja elinkeinoministeriön työlainsäädäntöammattilaisten välityksellä että sitten myös perustuslakiprofessoreiden ja muiden kanssa sen kokonaisuuden, että me toimimme tässä lain puitteissa.”

MTV Uutiset pyysi tämän jälkeen valtioneuvostolta tietoa siitä, keitä perustuslain asiantuntijoita asiassa oli kuultu. MTV myös pyysi saada haltuunsa kopiot heidän lausunnoistaan. Valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö pallottelivat tietopyyntöä toisilleen yli puolitoista kuukautta, vaikka julkisuuslain mukaan tietopyyntöön olisi pitänyt vastata kahden viikon kuluessa. Lopulta, 2.11., valtiovarainministeriöstä annettiin vastaus, jonka mukaan Stubbin mainitsemien asiantuntijoiden nimiä tai lausuntoja ei ole saatavilla. Ministeriöstä arvioitiin, että ministeri oli radiohaastattelussa ”ilmeisesti” viitannut luottamuksellisiin taustakeskusteluihin virkamiesten ja asiantuntijoiden kanssa.

Ministeriöiden olisi kenties kannattanut kysyä StubbiIta, sillä hän selitti asian välikysymyskeskustelussa puolitoista kuukautta myöhemmin (15.12.).

”Välikysymyksessä siteerataan myös puheenvuoroani eräässä radio-ohjelmassa koskien kilpailukykypaketin perustuslakiarviointia. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti kilpailukykypaketista epävirallisen keskustelutilaisuuden, johon kutsuttiin keskeisiä perustuslakiasiantuntijoita. Tilaisuuteen osallistui kolme asiantuntijaa, jotka edustivat sekä valtiosääntöoikeuden että kansainvälisten kysymysten osaamista. Heidän kantansa oli asian eteenpäinviemisen kannalta eräin varauksin myönteinen. Varaukset liittyivät erityisesti sääntelyn pysyvyyteen. Asian vastuuvalmistelija on käynyt muitakin perustuslakikysymyksiä koskevia keskusteluja. Tämän keskustelutilaisuuden lopuksi kysyttiin paikalla olleilta asiantuntijoilta valmiutta kirjalliseen asiantuntijalausuntojen antamiseen. Asiantuntijat totesivat, että sellaista ei perustuslakikysymyksissä voida antaa suunnitelmista, vaan vasta konkreettisista esityksistä ja niiden muodostamasta kokonaisuudesta.”

 Jos Alexander Stubbin lausuntojen sisällöstä vallitsee epätietoisuutta ministeriöissä, sama ongelma koskee hänen vastauksiaan eduskuntakollegoilleen. Markus Mustajärvi (vas) kysyi Stubbilta Suomen maksamista EU-maksuista, ja Stubb rinnasti vastauksessaan Suomen Norjaan:

”Esimerkiksi Norjalle EU:n ulkopuolisena valtiona aiheutuu edustuston toiminnan lisäksi myös huomattavia muita jäsenyyden vaihtoehtoiskustannuksia, koska Norja maksaa noin 2 miljardia euroa EU:n köyhemmille jäsenmaille korvaukseksi siitä, että se pääsee EU:n sisämarkkinoille. Jonkin vastaavan kustannuksen Suomikin joutuisi maksamaan yhteiseurooppalaisille markkinoille pääsystä, jos se ei olisi EU:n jäsenvaltio.”

Norja kyllä maksaa EU:lle lähes kaksi miljardia — mutta ei vuoden, vaan kuuden vuoden aikajaksolla. Stubb siis vertasi — tarkentamatta vertailtavia ajanjaksoja — Norjan kuuden vuoden aikana maksamaa summaa Suomen yhden vuoden kustannuksiin.

Mustajärvi totesikin välikysymyskeskustelussa:

”Välikysymys on tehty aiheesta, sillä nyt käsittelemme perimmäisiä asioita ja nimenomaan demokratian kannalta. Emme puhu pelkästä yhden ministerin yhdestä lipsahduksesta tai väärän tiedon levittämisestä vaan siitä, millainen hallintokulttuuri Suomeen on juurrutettu. Se kuva on pelottavan rujo. Ongelma ei koske pelkästään ministereitä vaan myös ministeriöitä ja virkakuntaa sekä tiedotusvälineitä, jos ne alistuvat poliittiseen ohjaukseen.”

Porvoossa 3.–6.11.2015 pidetyn suuren Nato-konferenssin ympäröinyt mediahiljaisuus viittaa osaltaan siihen, että ainakin osa tiedotusvälineistä alistuu poliittiseen ohjaukseen. Vastavalkea raportoi konferenssista ainoana Suomen mediana — saatuaan yhteydenoton tilaisuuden sisäpiirilähteeltä. Vaikka suuret mediatalot eivät olisikaan saaneet mitään vihiä tapahtumasta, ne olisivat voineet korjata tilanteen jälkikäteen Vastavalkean raportoinnin myötä. Markus Mustajärvi onnitteli Facebookissa Vastavalkeaa ”hereillä olosta”. Useat puolustusvaliokunnan jäsenetkään eivät tienneet Nato-konferenssista ennen Vastavalkean raporttia ja yhteydenottoa.

Päälähteet

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ

24 KOMMENTTIA

  1. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on poliittisen ja virkamieseliitin valkopesula.

    Ylimpänä lainvalvojana Jonkan suorittama huoraava lainkäyttö muodostaa suurimman tekijän lain kunnioituksen vähenemisestä Suomessa.

  2. Pahalta näyttää, pelottaakin vähän. Onko meille pesiytynyt politiikkaan kulttuuri, jossa säädettyjä lakeja ei tarvitse enää noudattaa? Onko se ollut olemassa jo pitkään vai tullut EU’n myötä? On korostettu Suomen olevan oikeusvaltio jossa noudatetaan sopimuksiakin. Onko sekin käytäntö mennyttä?

    Mediassa on pohdittu äskettäin uskonnon ja politiikan vaikutusta. Vaikuttaako uskonto politiikkaan ja päinvastoin? Jotain samaa niissä nyt on. Politiikalla tehdään kärsimystä kansalle ja tulevaisuudessa (kuoleman jälkeen) luvataan parempaa. Sen saa aikaan kätevästi raha- ja talouspolitiikalla. Uskonnot ovat aina korostaneet kärsimystä tässä elämässä (ei siis minun vaan ”kansan”). Täysin spekulatiivisia molemmat. Tähtäävät varallisuuden keskittymiseen ja sen arvon kasvattamiseen.

    • Uskonto on politiikkaa ja politiikka on uskontoa; molemmat järjestelmät perustuvat salailuun, röyhkeisiin dogmeihin ja valehteluun tarkoituksenaan pitää kansa pelossa ja orjuudessa. Stubb puolestaan kuuluu Rothschild sionisteihin, joten hän tulee valitettavasti istumaan valtapaikalla niin kauan kuin hänen ”merten takaiset ystävänsä” niin tahtovat. Ja niin kauan hän siellä todennäköisesti istuu, kunnes EU jäsenvaltioidensa talouden romahtaessa hajoaa. Se hajoaa, koska se on Rothschild sionistien suunnitelma, sitä ei ole perustettu alunperinkään vahvistamaan taloutta. EU on poliittinen elin, jonka tarkoituksena on tuhota itsenäiset valtioiden yhteiskunnallinen järjestys ja talous tähtäimenään Uusi maailmanjärjestys.

      Koko eurooppa kuten myös Suomen valtio on rikollisten käsissä ja syöpä on valitettavast levinnyt virkakoneiston jokaiselle tasolle.

      • Ratkaisevaa on mitä tapahtuu romahduksen jälkeen? Onko jo riittävä määrä ihmisiä herännyt ja valmis kokonaan toisenlaiseen tapaan olla maailmassa. Texasin kuvernööri ainakin on:
        2016 – Zionist (Satanic) Control to Increase
        http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=127003

        On New Year’s Day, Texas Governor Greg Abbott had a strong message for President Obama regarding his upcoming plan to unilaterally enact gun control legislation: “Come and take it.”
        http://www.infowars.com/texas-governor-challenges-obama-on-gun-control-come-and-take-it/

        • Niinpä. Itse veikkaan, että monet virkamiehet, poliisit ja sotilaat tulevat hyppäämään pois NWO-globalistien alaisuudesta, kun huomaavat millaisten psykopaattien kelkassa istuvat.

          Kumpi tulee siis ensin; romahtaako Rothschild-sionistien rahajärjestelmä vai tuleeko sisällis-sota? Ja onko sillä itseasiassa mitään merkitystä kumpi näistä tulisi ensin, koska toinen seuraisi toista vääjäämättä. Jos sisällis-sota puhkeaisi ensin, niin luultavasti se tulisi leviämään euroopan laajuiseksi taisteluksi vastapelureina; kansa vastaan eliitti. EUn hajoamisen/rahajärjestelmän romahduksen myötä kysymysmerkiksi, eli mustaksi pekaksi, jäisi sadat tuhannet euroopassa olevat muslimisotilaat. Mitä he tekisivät… kuinka tässä kaaoksessa toimisi jihadistinen kristittyjä vihaava muslim-brotherhood? Entäpä sionistinen NATO? NATOllahan on oikeus tulla isäntämaasopimuksen varjolla operoimaan esim. Suomeen, eli jos he tulisivat ylläpitämään ”järjestystä” (eli kurittamaan uppiniskaista kansaa) suomen maaperälle, mitä tekisi Venäjä? Ottaisiko Venäjä Suomen alusmaakseen, jos NATO seisoisi kynnyksellä?

          Kuten huomaat, melkoinen sekametelisoppa!

  3. ”Yhdessä kantelussa viitataan valtiovarainministerin lausumaa yleisemmin myös valtiovarainministeriön menettelyyn hallintarekisterihankkeen viestinnässä. Tämä kysymys on oikeusasiamiehen erikseen käsiteltävänä” (OKa:n ratkaisu 4.1.2016).
    ¤
    Selvityspyyntö (22.12.2015) Eduskunnan oikeusasiamiehelle

    Valtiovarainministeriön tiedote 2.10.2015 (”Arvopaperien säilytys avautuu kilpailulle”) sekä valtiovarainministeriön ja sen asianomaisten virkamiesten menettely ja toiminta arvopaperikeskusasetusta koskevassa hankkeessa

    Asian tausta

    Valtiovarainministeriön tiedote

    ”Arvopaperien säilytys avautuu kilpailulle”
    Valtiovarainministeriö 2.10.2015 13.30
    Tiedote

    [Lainaus alkaa.] Arvopaperien säilytyskustannusten odotetaan laskevan, kun säilytys avautuu kilpailulle. Osakeomistusten avoimuus säilyy Suomessa nykytasolla, sillä pankit rakentavat reaaliaikaisen tiedonkeruujärjestelmän. Uudistus liittää Suomen nykyistä tiiviimmin osaksi eurooppalaisia pääomamarkkinoita ja kannustaa toimijoita pysymään Suomessa.

    EU:n arvopaperikeskusasetus tuli viime vuoden syyskuussa. Asetus velvoittaa Suomea avaamaan arvopaperien säilytyksen kilpailulle.

    Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä, jolla tehdään asetuksen vaatimat välttämättömät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Hallituksen on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle tänä syksynä.

    EU-asetus avaa arvopaperikeskusten välistä kilpailua. Nykyisin Suomessa toimii ainoastaan yksi arvopaperikeskus, jonka palveluja käyttävät kaikki sijoittajat, arvopaperien liikkeeseenlaskijat ja säilyttäjät (pankit ja sijoituspalveluyritykset).
    Palveluja EU-maasta toiseen

    Tulevaisuudessa arvopaperikeskukset voivat tarjota palveluja EU-alueella maasta toiseen niin sanotulla EU-passilla. Näin markkinoiden riippuvuus yksittäisestä arvopaperikeskuksesta vähenee.

    Yksi keskeisimmistä asetuksen tuomista muutoksista on se, että arvopaperin liikkeeseenlaskijalla on oikeus vapaasti valita arvopaperikeskus EU-alueella hyväksytyistä arvopaperikeskuksista. Suomalaisen yhtiön osakkeet voidaan siten liittää myös ulkomaiseen arvo-osuusjärjestelmään.

    Kilpailun avautumisen odotetaan pienentävän suomalaisten yhtiöiden pääomakustannuksia.
    Sijoittaja valitsee

    Sijoittaja voi vastedes valita, kumpaa säilytysmuotoa käyttää:

    Suora omistus: Arvopaperin sijoittajan omistukset kirjataan hänen omissa nimissä olevalle arvo-osuustilille, jota pidetään arvopaperikeskuksessa.
    Arvopaperien moniportainen hallinta (hallintarekisteri): Sijoittaja antaa kirjata omistamansa arvopaperit pankin nimissä olevalle arvo-osuustilille. Pankki voi antaa arvopaperit edelleen säilytettäväksi toiselle pankille tai sijoituspalveluyritykselle, jolloin säilyttäjiä on ketjussa useita.

    Nykyisin arvopaperien moniportaista hallintaa voivat käyttää Suomessa ainoastaan ulkomaiset sijoittajat. Moniportainen hallinta pitää avata myös kotimaisille sijoittajille, jotta alan kilpailua arvopaperikeskusten ja pankkien välillä pystytään lisäämään EU-asetuksen mukaisesti.
    Painetta säilytyskustannusten laskuun

    Sijoittajat hyötyvät uudistuksesta, sillä arvopaperien säilytyskustannusten odotetaan laskevan, kun kilpailu lisääntyy. Sijoittaja voi tulevaisuudessa ostaa säilytyksen kotimaisesta tai ulkomaisesta arvopaperikeskuksesta.

    Nykyisin säilytystä tarjoaa Suomessa ainoastaan yksi arvopaperikeskus. Kilpailun avaaminen tuo markkinoille painetta säilytyshintojen laskuun. Tämä koskee niin arvopaperikeskuksia kuin pankkeja.

    Valtiovarainministeriö teetti vuonna 2010 selvityksen arvopaperien moniportaisen hallinnan ja hallintarekisteröinnin laajentamisen taloudellisista vaikutuksista. (Ks. liite)

    Tietoa omistuksista reaaliaikaisesti

    Suomalaisten osakeomistusten omistuksen avoimuus säilyy Suomessa nykytasolla. Suomessa toimivat arvopaperien säilyttäjät rakentavat järjestelmän, johon kootaan omistustiedot säilyttäjien omista asiakasjärjestelmistä.

    Järjestelmä rakennetaan kahden vuoden siirtymäajan kuluessa. Sitä ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus.

    Tietojenkeruujärjestelmä on reaaliaikainen, joten esimerkiksi median tietojensaanti pysyy nykytasolla, kun säilyttäjä toimii Suomessa.

    Järjestelmään ei saada tietoja ulkomailla olevista säilytyksistä, koska Suomen lainsäädännöllä ei voida säätää muiden maiden järjestelmistä.
    Viranomaisten tietojensaantia turvataan

    Uudistus ei muuta viranomaisten tiedonsaantia, kun osakkeita säilytetään kotimaassa. Viranomaiset saavat samalla tavalla tietoja suorista omistuksista ja moniportaisesta säilytyksestä.

    Uudistus vaikuttaa viranomaisten tietojensaantiin ulkomailta, koska ulkomailla toimivilta säilyttäjiltä ei välttämättä saada omistustietoja siinä laajuudessa kuin kotimaisilta toimijoilta. Syynä tähän on EU-säännösten puuttuminen.

    Esitykseen on kuitenkin sisällytetty viranomaisten tietojensaantia turvaavia säännöksiä.

    Riskiä veroviranomaisten tiedonsaannin heikkenemisestä vähentää lisäksi kansainvälinen automaattinen verotustietojen vaihto, jota viranomaiset alkavat tehdä vuoden 2017 alussa. Tietojenvaihto ehtii siten alkaa ennen kuin arvopaperin moniportainen hallinta laajenee kahden vuoden siirtymäajan kuluessa.
    Aiemmat lausunnot vaikuttivat

    Valtiovarainministeriö aloitti hankkeen valmistelun keväällä 2014. Työryhmä valmisteli lakiluonnokset, jotka olivat lausuntokierroksella kesällä 2014. Valtiovarainministeriö jatkoi hankkeen valmistelua virkatyönä ja järjesti uuden lausuntokierroksen marraskuussa.

    Valtiovarainministeriö hyödynsi jatkovalmistelussa lausuntokierrosten palautetta. Huomioon otettiin esimerkiksi toiveet osakeomistusten reaaliaikaisesta julkisuudesta Suomessa. [Lainaus päättyi.]

    ”Lisätietoja:

    Lainsäädäntöneuvos Armi Taipale, puh. 02955 30399, armi.taipale@vm.fi ”

    ( lähde: ”Arvopaperien säilytys avautuu kilpailulle”. Valtiovarainministeriön tiedote 2.10.2015 ; http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/arvopaperien-sailytys-avautuu-kilpailulle )

    Transparency International Suomi ry:n tiedote 6.10.2015

    Arvopaperiomistusten julkisuus on turvattava

    [Lainaus alkaa:] Valtiovarainministeriön tiedotteen (2.10.2015) mukaan hallituksen on tarkoitus antaa tänä syksynä eduskunnalle esitys, jolla tehdään EU:n uuden, viime syksynä voimaan tulleen arvopaperikeskusasetuksen vaatimat välttämättömät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Esitys valmistellaan valtiovarainministeriön (VM) rahoitusmarkkinaosastolla, eikä se tule enää lausuntokierrokselle.

    Esityksen valmistelusta vastaa valtiovarainministeri Alexander Stubb, joka ei näe asiassa mitään ongelmia.

    Transparency International Suomi ry:n mielestä tiedote on jo lähtökohdiltaan harhaanjohtava ja mitätöi sen keskustelun, jota asiasta käytiin viime vuonna, kun hallintarekisterin laajentamista suomalaisiin edellisen kerran esitettiin. EU:n arvopaperikeskusasetus ei velvoita Suomea muuttamaan suoraan omistamiseen perustuvaa rekisteröintiään, toisin kuin valtiovarainministeri väittää. Tämä asiantila todettiin selvästi myös viime vuonna tehtyjen esitysten lausuntokierroksilla.

    Sekä yleisö- että viranomaisjulkisuuden kannalta VM:n lupailema esitys olisi pitkä askel taaksepäin tilanteessa, jossa muu maailma on siirtymässä kohti suoraa omistamista. Esimerkkinä tästä on G20 maiden Brisbanen julistus, jossa tavoitteeksi asetettiin kaikista haltijatileistä luopuminen siten, että jokaisen omistajan paikalla on todellinen edunsaaja (beneficial owner) eikä häntä edustava taho, kuten pankki tai etävälittäjä. Tähän lähtökohtaan perustuu valmistelu tänään mm. Norjassa ja Tanskassa, ja niin Suomessakin pitäisi perustua.

    Edellisellä lausuntokierroksella loka-marraskuussa 2014 oli myös mahdollista arvioida myös sitä Finanssialan Keskusliiton piirissä kehiteltyä vaihtoehtoa, jossa yksittäisiä omistamista koskevia tietoja voisi aika ajoin kysellä patentti- ja rekisterihallituksesta sen sijaan, että ne olisivat yleisesti nähtävinä arvopaperikeskuksen näyttöpäätteiltä. Se, että valtiovarainministeriö ottaa tämän esityksen omiin nimiinsä, kielii poliittisesti vinoutuneesta, vain yhtä intressiryhmää palvelevasta valmistelusta.

    Transparency International Suomi ry haluaa muistuttaa, että tällainen valmistelu täyttää korruptiivisen valmistelun tunnusmerkit.

    Transparency International Suomi ry [Lainaus päättyi.]

    ( lähde: http://transparency.fi/arvopaperiomistusten-julkisuus-on-turvattava/ )

    Kansalaisjärjestöjen kannanotto

    Lukuisat kansalaisjärjestöt (Attac ry, Eettisen kaupan puolesta ry, Finnwatch ry, Kepa ry, Pelastakaa Lapset ry, Reilu Vero ry, Transparency International Suomi ry, Avoin ministeriö ry ja Open Knowledge Finland ry) ovat kannanotossaan katsoneet, että ”omistukset salaavaa hallintarekisterilakia ei pidä säätää”.

    Mainitut järjestöt ovat katsoneet, että ”[v]altiovarainministeriö on esittänyt hallintarekisteriuudistuksen puolesta useita harhaanjohtavia väitteitä, jotka myötäilevät yksipuolisesti hallintarekisteristä hyötyvän pankkisektorin kannanottoja”. ”Kertomatta ja punnitsematta on puolestaan jätetty muun muassa lakia vastustavien viranomaisten, oikeusministeriön ja kansalaisjärjestöjen argumentit.”

    Kansalaisjärjestöt ovat todenneet, että ”[t]oisin kuin valtiovarainministeriö väittää, EU:n arvopaperikeskusasetuksen ei voida yksikantaisesti sanoa edellyttävän Suomea luopumaan nykyisestä, suoraan omistamiseen perustuvasta järjestelmästä omien kansalaistensa osalta”.

    Kansalaisjärjestöjen mukaan ”[v]äite siitä, että avoimuus jotenkin lisääntyisi hallintarekisteröinnin myötä, on perätön, sillä asia on juuri päinvastainen”. ”Media, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset jäisivät vaille omistajatietoa, eikä julkisuusvajetta korjaa veroviranomaisten automaattisen tietojenvaihdon kehittäminen tulevaisuudessa. Keskeiset lainvalvojat Suomessa – poliisi, valtakunnansyyttäjä ja verohallinto – ovat yksiselitteisesti todenneet esitetyn hallintarekisterin aiheuttamat riskit ja että niiden tiedonsaanti vaikeutuu. Anonyymi omistajuus tulisi edesauttamaan rahanpesua, korruptiota ja veronkiertämistä muiden kustannuksella.”

    ( lähde: http://www.attac.fi/uutinen/2015-11-03/kansalaisjarjestot-omistukset-salaavaa-hallintarekisterilakia-ei-pida-saataa )

    Yhteenvetoa

    Transparency International Suomi ry:n (jäljempänä: Transparency) mielestä mainittu valtiovarainministeriön ”tiedote on jo lähtökohdiltaan harhaanjohtava ja mitätöi sen keskustelun, jota asiasta käytiin viime vuonna, kun hallintarekisterin laajentamista suomalaisiin edellisen kerran esitettiin”.

    Transparencyn mukaan ”EU:n arvopaperikeskusasetus ei velvoita Suomea muuttamaan suoraan omistamiseen perustuvaa rekisteröintiään, toisin kuin valtiovarainministeri väittää”. Tämä asiantila todettiin selvästi myös viime vuonna tehtyjen esitysten lausuntokierroksilla.

    Transparencyn mukaan ”[e]dellisellä lausuntokierroksella loka-marraskuussa 2014 oli mahdollista arvioida myös sitä Finanssialan Keskusliiton piirissä kehiteltyä vaihtoehtoa, jossa yksittäisiä omistamista koskevia tietoja voisi aika ajoin kysellä patentti- ja rekisterihallituksesta sen sijaan, että ne olisivat yleisesti nähtävinä arvopaperikeskuksen näyttöpäätteiltä”. ”Se, että valtiovarainministeriö ottaa tämän esityksen omiin nimiinsä, kielii poliittisesti vinoutuneesta, vain yhtä intressiryhmää palvelevasta valmistelusta.”

    Transparency International Suomi ry on muistuttanut, että ”tällainen valmistelu täyttää korruptiivisen valmistelun tunnusmerkit”.
    #
    Hallintolain (434/2003) 6 §:ssä säädetään hallinnon oikeusperiaatteista seuraavaa: ”Viranomaisen on (…) käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.”

    Rikoslain (RL) (39/1889) 40 luku sisältää säännökset virkarikoksista.

    RL 40 luvun 9 § (12.7.2002/604) Virkavelvollisuuden rikkominen

    Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)

    Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

    RL 40 luvun 10 § (12.7.2002/604) Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen

    Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.
    #
    Transparency International Suomi ry:n seuraavat väitteet ovat varsin vakavia:

    (1)Valtiovarainministeriön ”tiedote on jo lähtökohdiltaan harhaanjohtava ja mitätöi sen keskustelun, jota asiasta käytiin viime vuonna, kun hallintarekisterin laajentamista suomalaisiin edellisen kerran esitettiin”.

    (2) ”EU:n arvopaperikeskusasetus ei velvoita Suomea muuttamaan suoraan omistamiseen perustuvaa rekisteröintiään, toisin kuin valtiovarainministeri väittää”. ”Tämä asiantila todettiin selvästi myös viime vuonna tehtyjen esitysten lausuntokierroksilla.”

    (3)Transparency: ”[e]dellisellä lausuntokierroksella loka-marraskuussa 2014 oli mahdollista arvioida myös sitä Finanssialan Keskusliiton piirissä kehiteltyä vaihtoehtoa, jossa yksittäisiä omistamista koskevia tietoja voisi aika ajoin kysellä patentti- ja rekisterihallituksesta sen sijaan, että ne olisivat yleisesti nähtävinä arvopaperikeskuksen näyttöpäätteiltä”. ”Se, että valtiovarainministeriö ottaa tämän esityksen omiin nimiinsä, kielii poliittisesti vinoutuneesta, vain yhtä intressiryhmää palvelevasta valmistelusta.”

    (4)Transparency International Suomi ry: ”tällainen valmistelu täyttää korruptiivisen valmistelun tunnusmerkit”.

    Vakavia ovat myös mainittujen kansalaisjärjestöjen seuraavat väitteet:

    (1)”[v]altiovarainministeriö on esittänyt hallintarekisteriuudistuksen puolesta useita harhaanjohtavia väitteitä, jotka myötäilevät yksipuolisesti hallintarekisteristä hyötyvän pankkisektorin kannanottoja”. ”Kertomatta ja punnitsematta on puolestaan jätetty muun muassa lakia vastustavien viranomaisten, oikeusministeriön ja kansalaisjärjestöjen argumentit.”

    (2)”[t]oisin kuin valtiovarainministeriö väittää, EU:n arvopaperikeskusasetuksen ei voida yksikantaisesti sanoa edellyttävän Suomea luopumaan nykyisestä, suoraan omistamiseen perustuvasta järjestelmästä omien kansalaistensa osalta.”

    (3)”[v]äite siitä, että avoimuus jotenkin lisääntyisi hallintarekisteröinnin myötä, on perätön, sillä asia on juuri päinvastainen.”
    #
    Mikäli edellä selostetut Transparencyn ja kansalaisjärjestöjen väitteet pitävät paikkansa, lienee katsottava, että valtiovarainministeriö ja sen asianomaiset virkamiehet ovat edellä tarkoitetussa asiassa menetelleet ja toimineet hallintolain 6 §:ssä säädettyjen hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisesti sekä rikkoneet siten virkavelvollisuuksiaan.
    #
    Edellä mainituilla perusteilla Eduskunnan oikeusasiamiestä on pyydetty selvittämään,
    ovatko valtiovarainministeriö ja sen asianomaiset virkamiehet menetelleet ja toimineet hallintolain 6 §:ssä tarkoitettujen hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisesti
    siltä osin kuin on kysymys valtiovarainministeriön tiedotteesta 2.10.2015 sekä valtiovarainministeriön ja sen asianomaisten virkamiesten menettelystä ja toiminnasta arvopaperikeskusasetusta koskevassa hankkeessa.

  4. Eräänlaisiksi tapahtunutta ex post facto lieventäviksi asianhaaroiksi oikeuskansleri näyttäisi katsovan sen, että valtiovarainministeri myönsi antaneensa virheellisiä tietoja ”ministerin nauttiman luottamuksen arviointimenettelyn yhteydessä” (siis lausuntoa koskeneessa välikysymyskeskustelussa) ja että ministeri myös itse korosti ”ministerin huolellisuusvelvollisuutta tietojen antamisessa”.
    ————-
    Olisipa sanottu, että Stubb osoitti ”tehokasta katumista”.

  5. Meno on todella holtitonta.

    Poliittinen oikeistoeliitti puskee euforisessa innossaan läpi erilaisia pakkolakeja, välittämättä lainkaan niiden perustuslain mukaisuudesta. Perustuslakivaliokunnastakin tuli maanteittemme herrasmiestappajan Kimmo Sasin puheenjohdolla pelkkä hallituksen päätösten kumileimasin.

    Ja kun ylin lainvalvonta on mitä se on – eli Jonkka vetää lonkkaa – saa presidenttikin muistella uuden vuoden puheessaan jo kauan sitten kuopattuja lakeja.

    Uusien lakien valmistelu on todettu yleisesti laadultaan kelvottomaksi.

    Lakien valvonta erityisesti talous- ja verorikollisuuden osalta on sanoisinko ”sallivaa”. Vuorineuvostasoiset elintasopakolaiset ovat joukkomitassa Portugalissa veroja paossa; laiskimmat ovat jääneet Tukholmaan. Eikä näille porsaanrei’ille (oikeasti emäsikojen mentäville rei’ille) kuulu paikkaajaa.

    Eliitti vetoaa laillisuuteen vain silloin, kun se on etujensa mukaista.

    Tällaista ”laillisuuttako” pitäisi kunnioittaa?

  6. Mitä kansalaiset sitten voisivat tehdä Jonkan suhteen?
    Ja koko oikeusjärjestelmän suhteen, koska mitä se hyödyttää jos Jonkka saisikin jonkin tavanomaisen eli hyvin pienen tuomion tai vaikka viraltapanon?
    Koko oikeusjärjestelmä on tässä yhteydessä mielestäni pienin järkevä näkökulma.
    Suomen nykytilanne on niin haastava.

    Tärkein lähde Jonkkaan on mielestäni emeritius prof Virolainen: http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/search/label/Jaakko%20Jonkka
    Mikko Niskasaarella on blogissaan myös paljon Jonkan arvostelua, kuten http://www.mikkoniskasaari.fi/node/177
    Kun lukee noiden kahden bloggausten lisäksi Aurejärven blogia, oikeusjärjestelmästä tulee kumma kuva…
    Olkoonkin, että heidän tarkoituksenaan ei ole yleensä ollut antaa siitä kokonaiskuvaa…

    Viranomaisilla on rauhoituslinja.
    Esimerkki. Siviilioikeuden prof. emeritus Erkki Aurejärvi on todennut, että mm. Jonkka tulisi tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen (http://erkkiaurejarvi.blogspot.fi/2015/01/ei-kunnianloukkaussyytteita.html).
    Apulaisvaltakunnansyyttäjä esti Jonkan ratkaisujen tulon julkisuuden valokeilaan:
    Aurejärvi kirjoittaa: ”Valtakunnansyyttäjänvirastossa on tutkittu, pitäisikö minut asettaa syytteeseen eräiden lakimiesten loukkaamisesta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske antoi 20.1.2015 vapauttavan ratkaisun: ei syytteitä.” (http://erkkiaurejarvi.blogspot.fi/2015/01/ei-kunnianloukkaussyytteita.html)
    Tapaus on perustelujensa myötä ennakkopäätös. (http://into.voima.fi/ei-syytetta-aurejarvelle-2/)
    Resurssipulaankin olisi voinut vedota. (http://erkkiaurejarvi.blogspot.fi/2014/10/kunnianloukkausten-dekriminalisointi.html)
    Mutta Aurejärvi on ollut vaikutusvaltaisessa asemassa ja julkisuutta olisi tullut paljon… joten eiköhän tuo Kalske halunnut hiljaisuutta.
    Virolaiselta kannattaa lukea Kalskeestakin…

    Lain ja koko oikeusjärjestelmän taso vaikuttaa heikommalta kuin 60-luvulla.
    Kuka muistaa pienen kirjan Oikeuslaitoksen politisoituminen.

    Politiikan korruptioon ym. epäammattimaisuuteen ja oikeuslaitoksen politisoituneisuuteen olisi puututtava yleisesti eikä vain katkaistava yhtä päätä uusiutuvasta lohikäärmeestä.
    Asiaa on jo tutkittu riittävästi, esim. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/78337/gradu02064.pdf?sequence=1
    Eläköityneet professorit Jyrki Virolainen ja Erkki Aurejärvi ovat jo riittävästi ruotineet mm. Korkeimman oikeuden epäammattimaisuutta.
    Esim. http://erkkiaurejarvi.blogspot.fi/2014/05/korkeimmassa-oikeudessa-ei-hiki-helmeile.html

    KIRJOJA
    Esko Riepula: Oikeuslaitoksen politisoituminen
    Esko Riepula – Petri Koikkalainen: Näin valta ostetaan
    Erkki Aurejärvi: Kovaa peliä (Maistiaisia: http://erkkiaurejarvi.blogspot.fi/2014/03/haukkumakirjeet-oikeustoimittaja-paivi.html + keskustelu. http://erkkiaurejarvi.blogspot.fi/2014/10/tuomareiden-yllattavaa-itsekritiikkia_15.html.)

    Tämäntyyppisiäkin tapauksia kannattaa tutkia: http://jam.pp.fi/blogi/253.htm

    • Tässä on sama ongelma kuin mikä on laajemminkin. Miten saada nämä psykopaattisin piirtein elävät ja toimivat tyypit vastuuseen teoistaan?
      On voitu usein selvästi osoittaa että he eivät kunnioita lakeja vaan kaikin tavoin miettivät miten kiertää niitä ja miten suojella kaveria. Tämä hyvä-veli systeemi pyörii kuten video alla kertoo.
      Tulee mieleen talonpoika Ilkan sanat: ”ei oikeutta maassa saa ken itse sit ei hanki…”
      Suuri osa juristeista on asettunut puolustamaan poliittisia rikollisia hyvillä palkkioilla. Ja onhan ihan presidenttitasoa myöten rikottu perustuslakia mitä voi pitää moukkamaisuuden huippuna.

      http://mvlehti.net/2016/01/03/paivan-video-vapaamuurarien-herruus-suomessa-video/

      Kansalaisten pitäisi aktivoitua ja määrätietoisesti sekä voimakkaasti reagoida näihin vääryyksiin, joista näyttää tulleen eliitin lempiharrastus.

    • ”Politiikan korruptioon ym. epäammattimaisuuteen ja oikeuslaitoksen politisoituneisuuteen olisi puututtava yleisesti eikä vain katkaistava yhtä päätä uusiutuvasta lohikäärmeestä.”

      Juuri niin! Ja saman päätoimittaja Mehtäläkin suorasanaisesti totesi ensimmäisessä kommentissa. Valitettavasti meillä ei ole rippumatonta järjestelmää joka voisi ja haluaisi valvoa maan korkeinta johtoa: valtioneuvostoa ja presidenttiä. Oikeusjärjestelmä on poliittisen johdon käskytettävissä, ja siksi poliittinen johto voi ottaa mitä vapauksia se mielii. Ja niin se jatkuen tekeekin.

      Ei tämä show siihen pääty, jos Stubb tuomitaan, tai oikeuskansleri. Mutta eihän se ole yksin Suomen ongelma. Vallanpitäjät on aina halunneet pitää tuomiovallan itsellään tai otteessaan.

      On kuitenkin keino, jolla sellaisia järjestelmiä kuin valtiot ja kirkko pystytään asettamaan syytteeseen ja tuomitsemaan. Ja se perustuu filosofiaan, etiikkaan, jonka mukaan ihmiset voivat ja heidän pitää ottaa ja järjestää tuomiovalta uudelleen, kun tarve vaatii.

      Luonnonoikeudesta (engl. natural law) sekä tapaoikeudesta (common law) oikeutuksensa johtava eri maiden kansalaisten perustama kansainvälinen tomioistuin ITCCS on tuominnut sekä valtioiden että kirkkojen johtajia (mm. paavi Ratzinger, Iso-Britannian kuningatar Elisabeth ja Kanadan pääministeri Harper) ja antanut heistä pidätysmääräykset kansalaisille sekä poliisijärjestöille. Iso-Britannian kuningashuone sekä Vatikaani on tuomittu rikollisjärjestöiksi ja tuomioistuin on määrännyt ne purettaviksi. Kaikki tuomiot perustuvat tuomioistuimessa toteennäytettyyn todistusaineistoon.
      http://itccs.org/what-is-the-international-common-law-court-of-justice/

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonoikeus

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Tapaoikeus

  7. Suomen lakien kokonaisuudessa olisi korjattavaa – nykyään lait siis suosivat korruptiivista järjestelmää. Ja ison rahan ehdoilla toimimista, kuten ei suurikaan tupakkateollisuuden etujen edistäminen ollut tuomioistuinten mukaan mikään rikos, vaikka Aurejärvi parhaansa teki… Suurempi rikos on vaikka pitää hallussa gramma kannabista.
    (Ja meno menee hurjemmaksi – esimerkiksi ei entisaikaan olisi voinut kuvitellakaan korkea-asemaisen ehdottavan listavaaleja, kuten äskettäin…)

    Mutta viime viestissäni piti kirjoittamani: ”Lain KUNNIOITUKSEN ja koko oikeusjärjestelmän taso vaikuttaa heikommalta kuin 60-luvulla.”

    Se kunnioituksen väheneminenkin on vakava asia… Vaikka ei vielä suuresti konkretisoituisikaan.

    Poliisivaltiokoontini vielä tähän, koska tavikset ovat enemmän poliisin kanssa tekemisissä kuin ylempien oikeusjärjestelmän tahojen: https://www.facebook.com/notes/seppo-raittila/suomen-poliisivaltiollistuminen-tilanne-syyskuu-2015/985459278181634 (Tuon jälkeen julkistettiin Suomen poliisista vielä seikkoja, jotka paisuttivat tuota listaa vielä paljon, – niin paljon, että vaikka siinäkään en pyrkinyt kokonaisvaltaisuuteen ja vaikka USA:n keskimääräinen taso on vielä kaukana, niin huh huh…)

    Siis jos herrat eivät viitsi kunnioittaa lakia isoissa asioissa, mitä pienempi asemaiset kansalaiset pienemmissä asioissa?

    Juridinen näkökulma näihin kaikkiin Suomen tuhoutumisilmiöihin jää helposti liian kapeaksi.

    Helposti vähätellään tätä kaikkea eriarvoistumiskehitystä mistä paljon on täällä Vastavalkeassa juttua.
    Se voitaneen helposti osoittaa Suomen kansalaisten (tai laajemmin kaikkien Suomessa olevien) sosiaalisen kokonaispääoman vähenemiseksi. Mutta ilmeisesti sen merkitystä ei helposti ole osoitettavissa rahassa…

  8. Asiaan osin littyen, mutta kuitenkin asian vierestä . Iltapäivälehtien ns journalismn yksilönoikeuden loukkauksin tulisi ottaa tiukempi periaateellinen kanta. Esimerkiksi Anneli Auerin tapauksessa tämän tulisi nostaa kanteet ja vahingonkorvaus vaatimukset persoonansa mustamaalaamisesta suuren yleisön silmissä, kuinkahan monta lehteä on myyty ja samalla levitetty kuvaa hänen syyllisyydestään, suuren ylesön silmissä. En ota oillenkaan tällä kantaa hänen syyttömyydensä puolesta, mutta kun eri oikeusasteet ovat asian todeneet ,hän on noihin häneen kohdistunesiin syytöksiin nähden juriidisesti syytön. Samanlaista vastuutonta rahantekoa nuo tahot harjoittavat myös rahankiilto silmisään milloin mitäkin ulkoista tahoa kohtaan, lähinnä ruokkivat ihmisten mielessä olevia vanhoja ennakkoluuloja. On muistettava historiasta,että viimevuosisadan alussa amerikkalainen keltainen lehdistö lietsoi sodan yhdysvaltain ja espanjan välille. Vapaa tiedon välitys ei tule olla vasuutonta, varsinkin yksilön vapautta ja oikeuksia on suojeltava, koska lehdistö on myös väline jolla luodaan myös jotain kohdetta kohtaan lynkkaus ilmapiiri.

  9. On sen verran mielenkiintoinen juttu, että pitää maallikonkin vilkaista mitä laki sanoo. Kysymyksessä on valtioneuvoston jäsen, ylintä lainsäädäntävaltaa käyttävä virkamies. Hänet täytyisi asettaa syytteeseen valtakunnanoikeudessa. Ei siis voida viedä raastupaan kuten tavis. Syytteen vireillepanosta sanoo perustuslaki seuraavaa:

    115 §

    Ministerivastuuasian vireillepano

    Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille:

    1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella;
    2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä
    3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä.

    Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.

    Kun oikeuskansleri torppasi kantelun asia ei etene. Tuskin eduskunnastakaan löytyy aloitteentekijöitä. Se torppaisi ”yhteistyön” tulevaisuudessa. SDP sanoutui varmaan sen vuoksi irti asiasta. Ministeri on pokeritermiä käyttääkseni melko saletissa syytteen suhteen. Sitä ei tule. Ministerit voivat toimia huoletta. Jos syyte joskus etenisi valtakunnanoikeuteen, siitä säädetty laki on tällainen:

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000196

    Valtakunnanoikeuden kokoonpano on nyt tämä:

    http://www.oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/valtakunnanoikeus.html

    Ylen elävä arkisto kertoo, että valtakunnanoikeus on kokoontunut vain neljä kertaa. Tapaukset ovat tässä:

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/28/valtakunnanoikeuden-tuomioita

    Ei ole ollut paljon hommia. Jos mennään lainkäytön alemmille asteille, nehän ovat pääministerin sanoin ”pakkolakeja”, joita tavis ei pääse karkuun. Esimerkkinä vaikkapa viimeaikaiset rikesakkojen tuplaukset joita aiotaan tuplata edelleen. Kuuliaisuutta siis kansalaiset.

  10. How Corrupt Is the American Government? Pitkä lista kertoo. Entä omamme?
    We’ve Forgotten the Lessons of History

    The real problem is that we need to learn a little history:

    We’ve known for thousands of years that – when criminals are not punished – crime spreads

    We’ve known for hundreds of years that the failure to punish financial fraud destroys economies, as it destroys all trust in the financial system

    We’ve known for centuries that powerful people – unless held to account – will get together and steal from everyone else

    http://www.washingtonsblog.com/2016/01/corrupt-american-government.html

    • Suomi on piilokorruption/kähminnän, kartellien ja kaikenlaisen kusettamisen luvattumaa!!

    • Historiasta puheenollen, olemme unohtaneet omamme? Piti kaivaa hyllystä Heikki Ylikankaan kirja ”Murtuva säätyvalta”. Suomessahan oli säätyvalta 1800-luvulla. Sääty sääti lakeja jotka eivät koskeneet heitä itseään. Mielenkiintoista on kirjan alkulehdillä dokumenteista kerätty tieto säädyn jatkuvista ja runsaista kekkereistä joita pidettiin silloin ”maan tapana”. Juhlat eivät tauonneet edes silloin kun kansa näki nälkää. Menossa olivat mukana virka- ja kirkonmiehetkin. Tanssittiin, juhlittiin ja juotiin ”toteja”.

      Oikeuden käyttö oli aikalailla mielivaltaista. Olen kuullut myös aikalaisten kertomuksia miten ”oikeutta” jaettiin vielä 1900-luvulla. ”Rahvaalla” ei ollut siihen juuri sanomista. Oikeutta istuttiin kartanoissa ja päälle pidettiin viikon ryyppäjäiset. Silloin ”rahvaalta” odotettiin palveluja jotka eivät kestä kertomista tässä yhteydessä. Kartanon torpparit ja mäkitupalaiset olivat tuota rahvasta. Nyt varmaan duunarit ja etenkin silpputyöläiset. Heidän asemansa tänään ei ole (oikeuksien kannalta katsottuna) tuon menneen ajan rahvasta paljon parempi. Oikeudet on minimoitu, rangaistukset maksimoitu. Murtuiko säätyvalta? Täytyy lukea kirja loppuun.

      Rupesi askarruttamaan, pääsimmekö oikeasti koskaan demokratiaan eli kansanvaltaan? Jos, niin milloin se on ollut parhaimmillaan. Onko se taas muuttumassa säätyvallaksi samojen tahojen, virkamiesten toimesta, kuten 1800-luvulla. Ketkä muodostavat nyt ”säädyn”, joka säätää lakeja rahvaalle, jotka eivät koske heitä itseään. Melkein kaikki lait tulevat kuulemma jostain ”ulkopuolelta” johon me emme voi vaikuttaa. Siihen päättäjämme usein vetoavat. Meille (heille) jää vain toimeenpanovalta. Herääkin kysymys, miksi meilla on vaalit? Äänestämmekö vain virkamiehiä joilla ei ole ”vaihtoehtoa”?

      Kirjoittaako joku tulevaisuuden historioitsija vielä kirjan ”Säätyvallan paluu”.

  11. Suomen poliitikoiden joukossa Stubb kyllä erottuu selvästi huonoon suuntaan. Se kai on keskustelemattakin selvää.
    Mutta entä kokoomuslaisten keskuudessa?
    Viitettä: http://mvlehti.net/2016/01/06/pomoilla-jarkyttava-rikoshistoria-soldiers-of-odin-onkin-vain-alajarjesto/
    (Siis asemaan suhteuttaen. Eli tietysti heikkolahjaisten ja korruptoituneiden päättäjien vaikutus riippuu paljolti siitä, minkä aseman saavat.)

    Kokoomus on vanhakantaisesti johtajatyylinen puolue.
    Kuten huomattiin tässä tapauksessa siitäkin, ettei Stubbkaan tyytynyt vain nöyrästi anteeksipyytelemään…

    Hankamäki on oikeilla jäljillä siinä, miksi mitään ei tapahdu nyt kun Stubbille ei ole pakastevirkaa tms. just nyt tarjolla: http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207458-alexander-stubbille-”hengahdystauko”

    Milloinkahan viimeksi muuten joku ministeri on saanut viraltapanon tai muuta oleellista Suomessa valtakunnanoikeuden myötä tai oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen päätöksen myötä vastoin puolueensa johdon tai päättäjien enemmistön tahtoa?? – Ainakin suuret puolueet ovat olleet vakaasti vallan kahvassa.

  12. ”Porvoossa 3.–6.11.2015 pidetyn suuren Nato-konferenssin ympäröinyt mediahiljaisuus viittaa osaltaan siihen, että ainakin osa tiedotusvälineistä alistuu poliittiseen ohjaukseen.”

    No tämän asian suhteen nyt tuskin on mitään epäselvyyttä. Suomen tiedotusvälineistä suurin osa on nykyisin Nato-myönteisten käsissä, ja on melko ’luonnollista’ ettei mainitun tapaisista konferensseista kovin paljon informoida, vaan asioiden annetaan tapahtua kansalaisten selän takana, koska tiedotusvälineet ovat jo valmiiksi ’natottajien’ käsissä.

    Suomi on pieni maa, ja tänne on melko turha toivoa ns. ’riipppumatonta’ lehdistöä vaan pitää oppia lukemaan rivien välistä niinettä ottaa huomioon mitä ja miten kulloisenkin kirjoittajan taustaryhmät haluavat asioista kirjoitettavan.

    • Toivoa ei tule jättää sillä meillä on kaikki mahdollisuudet luoda mitä haluamme mutta ensin on päästävä eroon EU:sta, tuosta Illuminaatin palvelijasta ja sitten oma raha ja oma pankki. Siinä se. Hyvin yksinkertaista. Sveitsin ja Islannin mallin mukaan. Ja IPU meillä viitoittaa tietä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here