Heinäkuun 2015 dramaattiset tapahtumat johtivat uuden eurooppalaisen poliittisen liikkeen nousuun. Syriza antautui velkaneuvotteluissa heti kansanäänestyksen jälkeen, jossa kreikkalaisten selvä enemmistö oli sanonut Ei troikan velkaohjelmalle. Syrizan äkillistä mukautumista troikan tahtoon on pidetty suoranaisena vallankaappauksena, kuten myös ”Plan B” -manifestissa korostetaan.

Alkuperäisen manifestin allekirjoittajista löytyy Oskar Lafontainen ja Giánis Varoufákisin lisäksi suuri joukko Euroopan tunnetuimpia vasemmistopoliitikkoja. Manifestin takana olevan teorian voi tiivistää yhteen tulkintaan kesän tapahtumista. Syrizan täyskäännös oli seurausta siitä, että puolueella ei ollut varasuunnitelmaa siltä varalta, että EU-elimet ja Saksa sanovat kylmästi ei ja osoittavat ovea.


PERUSIDEA ON YKSINKERTAINEN: uskottava neuvotteluasema edellyttää, että on mahdollisuus toimia toisin. Tarvitaan varasuunnitelma siltä varalta, että EU:ta ei saadakaan muutettua demokraattisemmaksi, sosiaalisesti vastuullisemmaksi ja taloudellisesti järkevämmäksi. Jos suunnitelma A epäonnistuu, on voitava olla mahdollista erota eurosta ja kehittää kansallisia ratkaisuja. Vasemmistossa on kuitenkin laajalti pelätty tämän entisestään vahvistavan ahdasmielistä kansallismielisyyttä, joka voi johtaa konflikteihin ja lopulta jopa sotiin.

Monet Syrizan keskeisistä hahmoista eivät hyväksyneet Alexis Tsipraksen päätöstä mukautua komission, Euroopan keskuspankin ja Saksan tahtoon. Zoe Konstantopoulou, joka toimi Kreikan parlamentin puhenaisena vuoden 2015 alkupuolen, tuomitsi väkevässä puheessaan Syrizan ja Kreikan hallituksen toiminnan käännöksen jälkeen. Syrizan hyväksymä velkaohjelma sotii kaikkia vasemmiston tavoitteita vastaan ja rikkoo jopa aivan perustavia työ- ja ihmisoikeuksia. Syriza koki edeltäjänsä Pasokin kohtalon ja muuttui hetkessä pelkäksi troikan ohjelman toteuttajaksi.

Ehkä eniten huomiota Pariisin kokouksessa kuitenkin herätti Varoufákisin poisjäänti. Alun perin hän oli ohjelmassa sunnuntai-aamun pääpuhujana. Varoufákisin tilalle oli nostettu Stefano Fassina, Italian entinen valtiovarainministeri. Fassina puolusti suunnitelman A ja suunnitelman B yhdistämistä, niiden kehittämistä rinnakkain.

Tammikuun alussa Varoufákis julkaisi oman manifestinsa, jonka tavoitteena on demokratisoida EU vuoteen 2025 mennessä. Varoufákisin uusi DiEM 25 -liike on tarkoitus panna alulle 9. helmikuuta – ja aloituspaikkana on tietenkin Berliini. Kriitikoiden mielestä Varoufákisin suunnitelma C tarkoittaa vain paluuta alkuperäiseen A-suunnitelmaan, joka on jo osoittanut oman toivottomuutensa.

Optimistisemmat kuitenkin uskovat uuden laajan liikkeen voimaan. Varoufákis ja hänen kannattajansa voivat vedota myös eettis-poliittiseen yleismaailmallisuuteen. Nationalismin kanssa flirttailu on varsinkin nykyolosuhteissa tulella leikkimistä. Toisaalta jotkut voivat nähdä näissä keskusteluissa ja eriävissä näkemyksissä myös taipumuksen vasemmiston perisyntiin: jakautumiseen yhä pienempiin oikeaoppisiin kuppikuntiin, jotka käyttävät energiaa keskinäisiin kamppailuihin.

Retorisesti taitavassa mutta myös mahtipontisessa päätöspuheessaan Ranskan vasemmistopuolueen perustaja ja europarlamentaarikko Jean-Luc Mélenchon korosti uuden liikkeen avoimuutta kaikille. Rivien välistä oli kuultavissa myös kitkeryyttä Kreikan entistä valtiovarainministeriä kohtaan. Mélenchon itse on kääntynyt EU-kriitikoksi, joka nykyään haluaa purkaa unionin valtaoikeuksia. Mélenchon ei enää usko unionin voivan muuttua.


MITÄ SUUNNITELMA B käytännössä tarkoittaisi Suomelle? Vaikka esimerkiksi Kreikka joutuisi eroamaan eurosta, yhteisvaluutta ei loppuisi siihen. Oskar Lafontainen ja monien panelistien puheenvuoroissa ideana oli palata 1980-luvun eurooppalaiseen rahajärjestelmään tai vielä aiempaan Bretton Woods -järjestelmään. Eksoottisempiakin ehdotuksia kuultiin, esimerkiksi rinnakkaisvaluutoista ja laskennallisista valuutoista, jotka säilyttäisivät euron.

Yhden vahvimmista puheenvuoroista suunnitelma B:n puolesta piti Kostas Lapavitsas, joka on Lontoossa toimiva kreikkalainen taloustieteen professori. Hän argumentoi lauantaisessa paneelissa paitsi eurosta lähdön niin myös ”edistyksellisen nationalismin” puolesta.

Syyskuussa 2015 Lapavitsas julkaisi Heiner Flassbeckin kanssa pienen kirjan Against the Troika. Se on yksinkertaisesti ja selkokielisesti argumentoitu jälkikeynesiläinen leikkauspolitiikan ja EMU:n kritiikki, jonka talousoppien kanssa olen pitkälti samaa mieltä.

Nationalistinen johtopäätös seuraa ennemminkin Lapavitsaksen poliittisesta analyysista. EU on näyttänyt karvansa: se tulee pakottamaan kaikki toisinajattelevat hallitukset uusliberalismin pakkoruotuun. Kuitenkaan mikään vasemmiston taaksepäin katsovista – ja siten konservatiivisista – ehdotuksista ei peruisi globalisaatiota. Ne voimat ja mekanismit, jotka johtivat Ruotsin palkansaajarahastohankkeen kaatumiseen 1970-luvulla tai Francois Mitterrandin sosialistisen projektin epäonnistumiseen 1980-luvulla, ovat edelleen olemassa ja vieläpä aiempaa vahvempina. Sama pätee niihin voimiin, jotka olivat kaataa Euroopan rahajärjestelmän 1990-luvun alussa. Konservatiivinen kaipaus menneeseen ”kultakauteen” ei myöskään riitä nostamaan vasemmistoa nousuun.


PÄÄONGELMA ON ristiriita alueellisen valtion ja maailmantalouden välillä. Pääoma liikkuu globaalisti. Yksittäiset valtiotoimijat tarkastelevat asioita aina omasta rajoittuneesta näkökulmastaan ja siksi sortuvat usein koostumuksen virhepäätelmään. Virhepäätelmä johtuu yleensä siitä, että oletetaan sen, mikä on mahdollista yhdelle, olevan mahdollista kaikille tai ainakin monille toimijoille samanaikaisesti.

Valtioiden talouspolitiikat ovat usein keskenään ristiriitaisia. Esimerkiksi jos valtiot koettavat yhtäaikaisesti siirtää talousongelmiaan ulkomaille lisäämällä viennin määrää suhteessa tuontiin, ja varsinkin jos ne vielä turvautuvat sisäiseen devalvaatioon, lopputulos on kaikkien kannalta huono, koska kokonaiskysyntä ja kokonaisvientimarkkinat pienenevät. Kohtalomme punoutuvat peruuttamattomasti toisiinsa. Siksi pelkkä yritys palata ”edistykselliseen kansalliseen ajatteluun” tai johonkin viime vuosikymmenien järjestelyyn ei riitä kestävän ratkaisun pohjaksi.

Vasemmiston pulmaan on kuitenkin vastaus. Tarvitaan varasuunnitelma, mutta paluu kansalliseen valuuttaan ei voi olla kuin taktinen uhka ja mahdollisuus, ei päämäärä itsessään. Vaatimalla kansanäänestyksiä eurosta on mahdollista politisoida nykyistä EMU:a. Edellytyksenä on, että mahdollisuus erota eurosta on todellinen. Pariisissa esimerkiksi Die Linken europarlamentaarikko ja yksi alkuperäisen manifestin allekirjoittajista Fabio De Masi todensi, että eurosta eroaminen ei yksin ratkaisisi useimpia talouspolitiikan tai demokratian ongelmia. Vasemmiston kokonaisvision pitää olla paljon laajempi ja kauaskantoisempi.

EU on moniulotteisessa kriisissä. Kysymys euron tulevaisuudesta on kriisin ytimessä, vaikkakaan ei sen ainoa syy. Esimerkiksi EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin 19.1. pitämä puhe oli synkkä ja oikeastaan jo ennakoi EU:n hajaantumista. Kriisitietoisuus ei kuitenkaan ole ainakaan vielä johtanut oppimiseen, vaan komissio jatkaa yhä vain samoilla resepteillä.

Suomen vasemmistolla on nyt enemmän kuin koskaan syytä osallistua euron ja unionin tulevaisuudesta käytäviin keskusteluihin ja kamppailuihin. Prosessi jatkuu. Seuraava suuri ”Plan B” -tapahtuma on jo 19.–21. helmikuuta Madridissa. Siitä eteenpäin huippukokouksia on noin puolen vuoden välein.

Heikki Patomäki on maailmanpolitiikan professori ja Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen. Kirjoitus julkaistiin alun perin Kansan uutisten Viikkolehdessä 4/2016.

Päätoimittajan kommentti

Poliittiset liikkeet Euroopassa ovat kovan muutospaineen alaisina. Perinteinen puoluelaitos on monissa maissa osoittautunut kykenemättömäksi ratkaisemaan eteen tulleita suuria ongelmia.

Populistiset liikkeet ovat nousseet esille aivan uudella tavalla. Kreikassa Syriza ja Suomessa Perussuomalaiset ovat nousseet aina hallitusvaltaan saakka. Kokemukset näistä ovat kuitenkin olleet voittopuolisesti kielteisiä; Syriza on alistettu troikan talutusnuoraan ja persutkin ovat jo ehtineet syödä kaikki lupauksensa.

Kuten professori Heikki Patomäki tässä kirjoituksessaan kuvaa, eurooppalaiset vasemmistovoimat ovat lähteneet liikkeelle kehittämään uusia ratkaisuja. Tarjolla on Plan B:tä ja Plan C:tä entisen Plan A:n lisäksi. Perustaksi tarvitaan laajempaa vasemmiston yhteistyötä Euroopan laajuisesti — niin myös täällä Suomessa.

Vastavalkean uudistunut ja vahvistunut toimitus seuraa tiiviisti tätä yleiseurooppalaista kehitystä, mistä Riikka Söyringin kirjoittama, Varoufákisin näkemyksiä esittelevä artikkeli tarjoaa esimerkin.

Vastavalkea jatkaa kehityksen aktiivista seurantaa toimittajamme Teemu Huttusen osallistuessa tiistaina 9.2.2016 Varoufákisin ideoiman uuden poliittisen liikkeen lanseeraustilaisuuteen Berliinissä. Sieltä saamme hänen välityksellään tuoreet uutiset.

Toivotamme professori Heikki Patomäen tervetulleeksi Vastavalkean kontribuuttorien joukkoon.

.

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ

25 KOMMENTTIA

    • Juuri näin.

      Puhutaan, puhutaan ja puhutaan… seistään ’kädet levällään’ ja ollaan huolestuneita…. integroidaan eurooppaan yhä suurempia määriä jihadisti sotilaita… professorit ja taloustieteilijät siirtelevät viisaan näköisinä pilkun paikkaa… hämmennetään Baabelin tornia euroopan kansan hämäämiseksi.

      Tämänkaltaisilla plan:eillä ei ole kokonaiskuvaan nähden pienintäkään merkitystä, vaikka kuinka monta aakkosta niiden perään lisätään. EU on alunperin perustettu ajamaan kansallisvaltiot kaaokseen/sisällissotaan, joten täytyy myöntää, että sionisti-troikka vasalleinneen etenee päämäärässään loistavasti. EU tulee hajoamaan juuri sillä hetkellä, kun se on tehtävänsä – eli kansallisvaltioiden alas ajon täyttynyt – kansalaisilla ei ole kyseisen asian kanssa mitään tekemistä.

      ONE WORLD GOVERNMENT!

      • Noinhan se menee… kovaa näennäisyritystä mutta ilman tuloksia. Tarvittaisiin aivan erilainen ote asioihin.
        Olisi mielenkiintoista tietää mikä Heikki Patomäen kanta vasemmistoliittolaisena on yksityiseen Rotshild-Pankki-Mafiaan (RPM).
        Eikö vasemmisto-voimat ole – itse asiaa ehkä ymmärtämättä – RPM tukijoita ja johtavat kohti sosialistis-kommunistista EU-poliisivaltiota kun orjuuttava velkataakka kasvaa.
        Ja kun velkaa on tarpeeksi niin alkaa valtion maaomaisuuden myynti RPM:lle kuten Kreikassa olemme nähneet. Mafia on ilmoittanut halukkuutensa tähän ja pian olemme pakotettuja hyväksymään Mafian tarjoukset kun orjuuttava velka nopeasti kasvaa mamu-tulvan ja EU päätösten takia, joihin emme pääse itse vaikuttamaan.
        Ja Mafia ei koskaan osta kuin omilla ehdoillaan eli halvalla.
        Entä miten tämä velkaorjuus ja kaupanteko sopii kun suvereenin valtion pitäisi omistaa pankki ja rahan hallinta olla sen käsissä eikä tuhoutua velkoihinsa RPM:lle? Ainoa tie on itsenäistyä ja luoda oma raha ja sitä hallitseva valtion pankki Islannin malliin mutta se ei kiinnosta. Kaikki muu on pelkkää höpinää… ajan haaskausta ja perusongelman väistämistä.

        • Ei, vaan oikeistolaiset sitä RPM-mafiaasi tukevat. Pankkimaailma toimii kapitalistisessa eikä kommunistisessa valtiossa. Suurkapitalistit ovat pankkiirien liittolaisia, eivätkä he ole vasemmistolaisten ystäviä. Luulisi ettei tuon ymmärtäminen ole kovin vaikeaa.

  2. Europpalaisella vasemmistolla ei ole olut täyttäymmärrystä prosessista ,johon koko maailma on ajautunut. Uusliberalismin nousu mahdollistui aikaisemman aikakauden menestyneiden, keynesläisyyden talouspolittisen ohjelman vaurastuttaneen työväen kuullessa uusliberalismin tarjoaman itsekyyden seireenien laulun. Tuo menestynyt sukupolvi valitettavasti on menossa mananmajoille,jättäen vaurautensa periäsukupolven törsättäväksi. Tulevan aikakauden hegemoniasta tulevat kamppailemaan populistinen ,kvasinationalistinen oikeisto sekä mahdollinen syntyvä keskustavasemmistolainen ,myös kansallismielinen vasemmisto, kuinka se kulloisessakin tapauksessa määritelään. Kansakuntien europpa tyyneltämereltä atlantille, siis venäjä mukaanlukien olisi maallemme ihanteellinen tulevaisuuden kuva. Olaanpa Väyrysestä mitä mieltä hyvänsä, tälllääkertaa hänelle annnan varauksemattoman tukeni, valitettavasti vain yleisen aikakaudemme pinnallisuuden vuoksi keskustelu henkilöityy Pavon persoonan pyrkimyksiin, ei siihen , miten vanheneva Väyrynen on palaamassa nuoruutensa ihanteisiin ,eli hajautetun yhteiskunnan tavoittelemiseen, keskittäävän kapitalismin sijaan. Ei tarvitse kuin pohtia vaikkapa arvaamattoman aurinkomme mahdollista röyhtäilyä lähitulevaisuudessa,mikä kaataa pahimmillaan niin energia kuin tietoverkkommekin, sillloin keskitetyt rakenteet ovat liemessä. Eikä maailmamme rauhallisena säilymisestä ole takeita, siiihenkin uhkakuvaan hajautettu yhteiskunta olisi ratkaisu.

  3. miköä on totyus vastacvalkeasta?´´

    voinko tämme kommentuida jos en ole vsasemmistolainen?

    olkaa rehelliiä kerrankin!

    kiitos vahtausktesta..-

    • ”Vastavalkea on puoluepoliittisesti sitoutumaton.” http://vastavalkea.fi/mediatiedot/

      Minä ainakin tunnun koko ajan väittelevän fasistien kanssa. Eikä tuo jutussa mainittu Väyrynenkään ole vasemmistolainen, joka ajaa myöskin eroa eurosta. Tämä on laajempi juttu: satuinpa just omassa kommentissani sen sanomaan.

      • Ei näytä pitävän paikkansa!

        Käytännössä julkaistut artikkelit ja niiden kommentointi on selvästi viher-vassari/uuskommareiden käsialaa!

    • kokeile… itse olen fasistin ja rasistin leiman saanut kun olen hyväksynyt alla olevan IPU:n tavoiteohjelman. Kommenttejani ei silti ole poistettu.
      —Oikeudenmukainen ja turvallinen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat hyvin, voidaan rakentaa aidon kansanvallan ja valtiollisen itsenäisyyden perustalle. Itsenäinen, EU:sta eronnut Suomi voi tehdä aitoa kansainvälistä yhteistyötä paremmin kuin nykyinen alistettu EU-Suomi. Suomen oikea turvallisuusratkaisu on puolueettomuuspolitiikka sekä pysyminen erossa Natosta ja EU:n sotilasliittokehityksestä. Talous ja markkinat on alistettava palvelemaan ihmistä. On pyrittävä löytämään tasapaino ihmisen tarpeiden ja luonnon kestokyvyn välille.

      Vaan yksi oli joukosta poissa – IPUa siellä ei näy
        Kokkolassa oli kansalaiskokous aiheena maahanmuutto. Järjestäjinä näyttäää olleen perussuomalaisia ja Muutoksen väkeä. Paikalla oli myös vastamielenosoitus. Meikäläiseen ei otettu yhteyttä, eikä IPUun. Ei kummaltakaan puolelta. […]
      lue lisää täältä: http://ipu.fi

  4. Kyllä se hyvä on että järjestetään tällaisia konfrensseja. Ideologeja tarvitaan,jos suuntaa halutaan vaihtaa. Mikäli suuntaa vaihdetaan ilman päämäärää… no se on huono juttu. Kokonaisstrategia on hyvä olla, ja on hieno juttu että siitä Euroopassa puhutaan.

    Ero Euroopan Unionista tai eurosta ei ole pelkästään vasemmistolainen juttu. Patriotismi ei tarvi sellaista ajatusta kuin oikeistolaisuus tai vasemmistolaisuus. Oikeiston ja vasemmiston linjat ja päivänpolitiikka käsitellään kansanedustajien tai kansanäänestysten myötä kansallisissa parlamenteissa: tuo riitttää patriootille. Tärkeintä on saada päätösvalta takaisin ja lähelle kansaa, pois jätti-byrokratioista, jättiliittovaltioista, kansainvälislitä järjestöiltä tai jättiläisyrityksiltä. Pyritään tekemään kansainvälistä yhteistyötä, vastustetaan osavaltioksi joutumista. Kansanvalta ja läpinäkyvyys menetetään kun yksiköistä tulee liian suuria ja päättäjät istuvat liian kaukana.

    ”Esimerkiksi jos valtiot koettavat yhtäaikaisesti siirtää talousongelmiaan ulkomaille lisäämällä viennin määrää suhteessa tuontiin, ja varsinkin jos ne vielä turvautuvat sisäiseen devalvaatioon, lopputulos on kaikkien kannalta huono, koska kokonaiskysyntä ja kokonaisvientimarkkinat pienenevät”

    Niin tuo on juuri se ratkaisu johon suurkapitalismi pyrkii Suomessa. Koska Suomessa suurkapitalismi on vientiy-rityksiä, omien markkinoiden pienuuden vuoksi. Tehdään omasta kansasta pätkätyöläisiä ja orjia, jotta voidaan kilpailla kiinalaisten ja intialaisten kanssa.

    IPU:lla ja Talousdemokratia ry:llä on paljon, paljon parempi resepti Suomen kannalta. Siinä omia sisämarkkinoita ei pyritä köyhdyttämään, vaan työllistämään kaikki. Pienessä Suomessa niin herkästi unohtuu, että globalismi ei ole ainoa vaihtoehto: sisämarkkinoita voi kehittää myös itse.

    En minäkään usko noita soinilaisia puheita, jossa yritetään hankkia meille paremmat edut Euroopan Unionissa. EU on mätä ja epädemokraattinen järjestelmä jota ei kannata paikata. Parempi repiä se ja sen sopimukset alas.

  5. väyrys hgaluaa meidät pois eusta eikö o hyvä poerkele..

    varmastyi äänestänb väyrysenm uutta piuluetta js sdemmoinen tulee sen lupaamnn.

  6. Väyrysen ajatus on paljon laaja-alaisempi kuin toistaiseksi ymmärretään. En ymmärrä, miksi keskusteluissa pitää väen väkisin yrittää etsiä leimoja, joilla mielipiteet ja ihmiset karsinoidaan? Täytyisi kyetä keskusteluun asioista.

  7. Tuo leimojen lyöminen,ei vie mitään asioita eteenpäin. Puuheet vaikkapa fasismin tai natsismin olemuksesta ja historiallisesta vaikutuksesta veisivät yleistä ymmärrystä eteenpäin. Dogmaattisella asenteella varustetut keskusteliat eivät tahdo irtautua oman arvojärjestelmän tuottamasta kuplasta, hyvä esimerkki, oli Jroshinin suositus verkkolehteä arvosteleville kehotus pysyä pois sivustolta. Jos lähdemme tuolle reitille edessämme ei ole enää yhteiskunnan rakentaminen vaan siiloutunut eriskunta. Mielestäni pahin piirre nykykeskustelussa on väkivaltaisten uhkailujen lisääntyminen toisinajattelioita kohtaan, lisäksi olin eräässä vapaamuotoisessa tilaisuudessa,missä pystyin ikäänkuin tarkkailijana kuulemaan eräiden poliisi viranomaisten totalitäärisyyteen viitaavaa keskustelua, se antaa myös aihetta huolestumiseen. Torstaina tuli televisiosta dokumentti Israelin kehittämästä hasbara mielipide vaikuttamisesta, samaa hasbaraa on myös meidän media ilmastossamme havaittavissa.

  8. Suurimpana erona täälläkin näyttäytyvään konservatiivis natioalistiseen ajatteluun omaisuudesta ja sen keskittymisestä,näen ettei se lopultakaan ole ogelma, vaan jopa päinvastoin toivottavasti nuo tahot ovat toivottavasti kykenevämiä allokoimaan resursseja järkeviin kohteisiin. Demokraattiset prosessit ovat sitten tavan rahvaan keino noiden toimioiden ohjailuun yleisen edun huomioon ottamiseen. Lisäksi uuden aukakauden innovaatiot tuovat vaikkapa autojen ja vaikkapa asuntojen liisaamisen helpoksi ja jopa kilpailukykyiseksi verrattuna omistamiseen milteipä väistämättömän velkaorjuuden muodossa. Eli tulkitsisin ns vasemmistolaisen identiteetin ja oikeistolaisen identiteetin eroksi suhtautumisen omistamiseen ja sen keskittymiseen. Perinteinen porvarillinnen identiteetti muodostuu juuri omistamisen kautta, siksi sille varallisuuden kasaantuminen harvoille on pelottava kehitys, on näet omassa historiassammekin ollut vallitsevana ns turpeeseen sitomisen hyödyllisyys menneinä vuosikymmeninä. Samalla kyseisestä toiminnta mallista on tullut jopa tämän aikakauden menestymistä estävä tila, koska , ihmiset ovat joutuneet omaisuudensa ,vagiksi monella taantuvalla alueella, volga on lopumassa ennenkuin velka. Saksalaisten hyvän menestyksen eräs selitys on heidän vuokralla asumisen laajuus, he ovat helpommin kykeneviä vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

    • Juuri muuttuvan yhteiskunnan vuoksi, meidän tulisi luopua asettamasta ihmisiä kategorioihin elämäntavan tai mielipiteiden vuoksi. Myös puoluejärjestelmästä pitäisi luopua kokonaisuudessaan ja nostaa nykyisen valtiojohdon tilalle joukko yksilöitä, jotka kantavat teoistaan vastuuta. Nykyinen puoluejärjestelmä on demokratian irvikuva. Puolueet toimivat kasvottomina palvellen järjettömästi milloin mitäkin ideologiaa illuusioon perustuvaa puoluekuria kunnioittaen. Kansanedustajat – käsite, joka nukkehallitusten toimien valossa on pelkkä vitsi – piiloutuvat puolueitten, sekametelisoppa-lakien tai hallitusmuodon taakse ”hällä väliä meiningillä” ja kuten me kaikki näemme, lopputulos on sen mukainen.

      Itse olen hyvä esimerkki ihmisestä, jolla ei ole tiettyä ideologiaa – se muuttuu tilanteen mukaan. Olen sydämessäni globalistiksi – todellakin – vaikka vallitsevassa maailmantilanteessa olen power-eliitin, eli globalistien suurin vastustaja. Minulle on päivänselvää, että maailma yhdentyy, mutta se ei yhdenny kansan alistamisella, kulttuurien/uskontujen sekoittamisella, valtioiden rajojen poistolla ja aseiden paukkeella. Maailma ei yhdenny kapitalistien ahneudella, loppumattomilla valheilla ja köyhyyden järjestelmällisellä lisäämisellä.

      Maailma yhdentyy vasta silloin, kun ihmiskunta nöyrtyy, myöntää virheensä ja väsyneet sotilaat laskevat aseensa. Se tulee tapahtumaan maailmanlaajuisen romahduksen kautta ja se hetki on lähellä!

  9. Ideologinen paradigma kuitenkin vaikutaa toimintamme pohjalla, tahdoimme tai emme. Olennainen kysymys onkin taloudellisten ja historiallisten prosessien laajasta ymmärtämisestä. Esimerkiksi Stephen Gillin määritelmä nykyisestä kuplataloudesta latvustotaloutena on erittäin kuvaava, raha ei kierrä kansantaloudessa oikeastaan muualla kuin pääomataloudessa, aiheutuen tegnologisen tuottavuuden aiheuttamasta kehityksestä. Pitääkseen kansantalouden edes jotenkin käynnissä ovat läntiset valtiot päästäneet itsensä velkaantumaan. Suurin ogelma polittisen taloustieteen piirissä on ,etttä sieltä puutuu sellaiset saanselittäjät jotka kykenisivät viestimään vaikeista asioista kansantajuisesti. Pölhöpopulistiset yhden asian Soinit jaHalla-ahot ovat nin kyenneet raivaamaan itseleen viestinnälään reitin vallankamareihin.

    • ”Stephen Gillin määritelmä nykyisestä kuplataloudesta latvustotaloutena on erittäin kuvaava”

      Samaa mieltä. Jos kerran pankkien lainoista noin 95% menee arvopapereihin eikä reaalitalouteen, kyse on juuri siitä. Erilaiset johdannaisten riskiarvioksi arvioitiin vuonna 2012 sitten yhtäpaljon rahaa kuin koko Yhdysvaltain vuoden budjetin arvo. Ja johdannaisten nimellinen arvo on monisatakertainen siihen verrattuna. Näin sitä omaisuutta nykyään luodaan, eikä työllä.

      ”Pitääkseen kansantalouden edes jotenkin käynnissä ovat läntiset valtiot päästäneet itsensä velkaantumaan.”

      Niin, ekonomistithan vielä ennen velkakriisin käsiinpamahtamista suosittelivat valtioille velkaantumista. Se näet lisää rahan määrää taloudessa, ja siten talouden toimintaa. Tottahan tuo tietysti onkin. ikävä homma siitä vain on, että velkaantuminen käy kovin raskaaksi. Paljon parempi olisi ollut lisätä sitä rahaa talouteen velkaantumatta.

  10. Tämä nykyinen ”demokratia” ja talousjärjestelmä on kuninkaiden vallan kaapanneiden sionistien perustama grande illuusio. Kaikki miettiminen sen korjaamiseksi on ajan hukkaa. Kommunismi puolestaan oli myös sionistien alun alkaen vialliseksi perustama järjestelmä, jonka oli määrä Neuvostoliitossa osoittaa, ettei työläisillä voi olla mahdollisuutta hallita itseään.

    Se, että me miettisimme toimimista nykyisen ”demokratian” puitteissa on samaa, kuin elinkautisvangit vankilassa miettisivät sitä, kuinka saada parhaiten aikansa kulumaan vankilassa. He eivät osaa edes kuvitella elämää vankilan ulkopuolella.

    Koko hallintojärjestelmä täytyisi pistää uusiksi. Intiaaneilla oli aikanaan down to top-hallinto, jota voisi meillä soveltaa vaikka seuraavasti:

    – Kuntalaiset valitsisivat päättäjänsä kunnallishallintoon.
    – Kunnallishallinnot valitsisivat päättäjänsä lääninhallintoon.
    – Lääninhallinnot valitsisivat päättäjänsä valtionhallintoon.
    – Suurista päätöksistä järjestettäisiin kansanäänestykset.

    Korkeamman tason hallinto koostuisi alemman tason hallinnossa pätevimmiksi ja luotettavimmiksi osoittautuneista ihmisistä. Puolueet menettäisivät valtansa. Korruptoitunut media menettäisi valtansa.

    Talouspolitiikassa raha pitäisi laskea liikkeelle julkisen sektorin kautta. Valtio ei koskaan velkaantuisi, koska valtio loisi palkkana maksamansa rahan. Pankit voisivat lainata vain sen, mitä niillä on talletuksia – kuplia ei enää voisi puhaltaa.

    Luovaa ajattelua tarvitaan. Pitää kyetä näkemään vankilan muurien yli. Ja tietysti – pitäisi jotenkin päästä täältä vankilasta ulos!

    • ”Kommunismi puolestaan oli myös sionistien alun alkaen vialliseksi perustama järjestelmä.”

      Eikä ollut. Kommunistista talousjärjestelmään on suunniteltu useiden kirjoittajien toimesta antiikin ajoista alkaen: Platon oli ensimmäisiä jonka kirjoituksia aiheesta tunnetaan, eikä taatusti ollut sionisti. Olet vähän liikaa uskonut fasistien tai fanaattisesti oikeistolaisten kirjoituksia: siellä sekä kommunismista että Neuvostoliitosta usein tehdään juutalaisten tai sionistien luomus: halutaan demonisoida kommunismia juutalaisilla, ja päinvastoin.

      Nykyaikainen kommunismi kehittyi Ranskassa sen vallankumouksen jälkeen 1700-luvun lopussa. Siellä Karl Marxkin kommunistiksi kehittyi puolen vuosisataa myöhemmin, ottamalla oppia paikallisilta kommunisteilta. Karl Marx oli etninen juutalainen (vanhemmat luterilaisiksi kääntyneitä juutalaisia) mutta uskonnoltaan ateisti joka vastusti uskontoja, vaikka hänestä niin mielellään juutalaista tehdäänkin. Eikä Marx siis luonut kommunismia, vaan kehitti marxilaisen teorian.

      Sitten on nämä jotka uskovat Venäjän Valkoisen liikkeen propagandaan jonka mukaan Neuvosto-Venäjä oli täysin sionistien johtama, vaikka tosiasiassa juutalaiset oli hyvin pieni vähemmistö. Eikä juutalaiset eivät olleet edes suhteellisesti eniten bolsevismista kiinnostunut ryhmä: esimerkiksi (3) Venäjän suomalaisista suurempi joukko oli bolsevikkeja. Lenin ei myöskään ollut juutalainen eikä edes ”varttijuutalainen” kuten eräs propagandistisen blogin kirjoittaja väitti. Vapaamuurari Lenin kyllä oli. Saksalta Lenin sai myös tukea, koska työläisten kapinoinnin Venäjällä nähtiin hyödyttävän Saksaa, joka oli sodassa Venäjän kanssa. Kun bolsevikit pääsivät valtaan, länsimaat puolestaan toivoivat bolsevikkien jatkavan Venäjän sotaa Saksaa vastaan.

      Ensimmäisen maailmansodan lopussa länsimaat kuitenkin liittyivät Venäjän Valkoisen liikkeen kanssa tavoitteenaan kaataa bolsevikkien hallinto (1). Venäjän valkoinen liike oli juuri se taho, joka loi propagandaa bolsevikeistä juutalaisten johtamana ja massamurhasi juutalaisia. Länsivaltojen sekaantuminen Venäjän sisällissotaan unohtuu heiltä jotka väittävät että sionistit tukivat bolsevikkeja, koska se ei heidän teoriaansa istu: on nimittäin vaikea selittää miksi länsimaiset sionistit olisivat liittoutuneet Venäjän valkoisten kanssa niitä vastaan, jota väitetään sionisteiksi (bolsevikkeja). Koillis-Venäjällä englantilaisten johtama monikansallinen (amerikkalaiset, ranskalaiset, kandalaiset, italialaiset, australialaiset) armeija, Kaukasuksella englantilaiset, australialaiset ja kanadalaiset, Siperiassa japanilaiset, amerikklaiset, englantilaiset, italialaiset ja niin pois päin. Mutta lopputuloksena oli kuitenkin bolsevikkihallinnon voitto.

      Ensimmäisessä politbyrossa etnisesti juutalaisilla oli vahva edustus, mutta sen jälkeen todella pieni. Lev Trotski oli etninen juutalainen, eli hänen oli juutalaista syntyperää olevat vanhemmat, muttai Marxin tapaan Trotski oli itse ateisti. Trotski oli kumminkin länsimaisten piirien tukema ja Stalinin vastustaja, ja päätyi Stalinin murhauttamaksi kuten myös etnisesti puoliksi juutalaiset (toinen vanhempi juutalainen) Zinovienv ja Kamenv. (2) ”Etniset slaavit dominoivat politbyrota sen perustamisesta 1919 alkaen. Tämä ei ole outoa, koska kolme väkirikkainta tasavaltaa Neuvostoliitossa oli etnisiä slaaveja; valkovenäjä, Ukraina ja Venäjä. Vuodesta 1919 vuoteen 1991, politbyroon jäsenestä 89 oli venäläisiä, 11 ukrainalaista, 4 juutalaista ja 4 gruusialaista.” (3) ”Puolueen väestönlaskun mukaan vuonna 1922 bolsevikkipuolueen jäsenistä 5,21% oli juutalaisia”. ”Hallituksen (Narkomin) 23 jäsenestä 5 oli juutalaisia”. ”1920-luvulla korkeimman parlamentin ja hallituksen 417 jäsenestä 6% oli juutalaisia”.

      Kannattaa uskoa mieluummin Neuvostoliiton ja bolsevikkien omia asiakirjoja kuin propagandisteja.

      (1) https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulkovaltojen_interventio_Venäjän_sisällissodassa
      (2) https://en.wikipedia.org/wiki/Politburo_of_the_Communist_Party_of_the_Soviet_Union#Ethnicity.2C_age_and_sex
      (3) https://en.wikipedia.org/wiki/Jewish_Bolshevism

      • ”Ensimmäisessä politbyrossa etnisesti juutalaisilla oli vahva edustus, mutta sen jälkeen todella pieni.”

        Korjaan: samat edustajat pysyivät useammassa politbyroossa, Trotski, Kamenev ja Zinovjev syrjäytettiin vasta 1926. Ensimmäinen politbyro: Vladimir Lenin, Lev Trotski, Josif Stalin, Lev Kamenev ja Nikolai Krestinski.

        Politbyroon juutalaiset jäsenet: 1917 -1919: Trotski, Kamenev, Zinovjev, Uritsky, Sokolnikov, Sverdlov, Lashevich. Varajäsenissä Joffe. Uusia juutalaisia politbyrooseen tuli vain vähän vuoden 1919 jälkeen (vain neljä, kuten edellisessä kommentissa mainittu), mutta 1917 – 1919 juutalaisilla oli suhteellisesti paljon suurempi edustus politbyroossa kuin parlamentissa tai bolsevikkipuolueessa.

  11. Mielenkiintoista. Varoufakis joutui yllättäen havaitsemaan kapitalismin itseään ympäröivässä maailmassa. Johtopäätöksenä ei kuitenkaan ole kapitalismista irtaantuminen vaan sen demokratisoiminen. Toivotan Varofakikselle ja kaikille muillekin Euroopan Unionin demokratisoijille onnea ja menestystä haasteellisen tavoitteen saavuttamisessa.

    In the mean time, we should take the EU behind Sauna.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here