Verkkolehti Vastavalkea julkaisi ainoana suomalaismediana artikkelin Porvoossa 3.–6.11.2015 pidetystä Nato-konferenssista, johon osallistui yli 220 henkilöä monista eri maista. Kyseisessä nelipäiväisessä konferenssissa suunniteltiin tänä vuonna pidettävää, tietojärjestelmien kriisinaikaiseen toimivuuteen liittyvää harjoitusta.
Tieto konferenssista tuli yllätyksenä myös useille puolustusvaliokunnan jäsenille, kuten Seppo Kääriäiselle (kesk), Markus Mustajärvelle (vas) sekä Erkki Tuomiojalle (sdp), joka on valiokunnan varajäsen. Mustajärvi antoi sittemmin Vastavalkealle Facebookissa tunnustusta ”hereillä olosta”. Hänen mukaansa tapahtumasta olisi pitänyt tiedottaa, koska se liittyi Nato-tapaamisiin, koska kansainvälinen tilanne oli jännittynyt ja koska tällainen tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa.
Entinen toimittaja ja Journalistiliiton jäsen Kaija Olin-Arvola lähestyi Vastavalkean jutun jälkeen Ylen uutistoimitusta kysyen samalla, miksi Yle ei ole uutisoinut näinkin merkittävästä kotimaan tapahtumasta. Yle ei vastannut hänen viestiinsä.
Tämän jälkeen Olin-Arvola kanteli asiasta Julkisen sanan neuvostolle viitaten Journalistin ohjeisiin. Kantelussaan hän kirjoittaa muun muassa seuraavasti:
”Kun tilaisuudessa ollut henkilö oli kertonut tietonsa verkkolehti Vastavalkealle, sieltä oltiin yhteydessä eduskunnan puolustusvaliokunnan jäseniin Seppo Kääriäiseen ja Erkki Tuomiojaan. He eivät olleet tietoisia kokouksesta ja vahvistivat lehdelle ryhtyneensä selvittämään asiaa […] Itse kysyin asiasta kansanedustajilta, eikä kukaan vastanneista ollut tietoinen tästä suuresta ja merkittävästä konferenssista. […]
Koska Yle ei ole uutisoinut tästä merkittävästä konferenssista, katson sen rikkoneen Journalistin ohjetta numero 1:
’Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.’
Pyydän asian tutkimista ja kannanottoa asiaan. Suuren Nato-konferenssin pitäminen Suomessa ja jopa (ainakin useiden) puolustusvaliokunnan jäsenten tietämättömyys siitä on tosiasia, kuten [Vastavalkean] artikkelista yksiselitteisesti käy ilmi. Ei media saa ’haudata’ näin merkittäviä, kaikkia kansalaisia koskevia tapahtumia.”
JSN:n väistyvä puheenjohtaja Risto Uimonen päätti 17.12.2015, ettei Olin-Arvolan kantelua oteta käsittelyyn. Ratkaisun perusteet sisältyvät puheenjohtajan päätöspöytäkirjaan kirjattuihin lauseisiin
”Julkisen sanan neuvostoon voi tehdä kantelun vain julkaistusta materiaalista. Neuvostolle ai [sic] ole perusteita ottaa kantelua käsittelyyn”.
Kaija Olin-Arvola pyysi tämän jälkeen kantelunsa uudelleenkäsittelyä viitaten mm. kansanedustaja Mustajärven postaukseen, joka ”tiivistää sen, miksi muunkin kuin pienen vaihtoehtomedian olisi pitänyt uutisoida konferenssista”. Hän jatkoi:
”Journalistin ohje numero 1 toteaa selväsanaisesti, että median on kerrottava yleisölleen tärkeistä yhteiskunnassa tapahtuvista asioista:
’Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.’
Suuri, ensimmäistä kertaa Suomessa pidetty Nato-konferenssi on selvästi sellainen asia, josta lukijoiden, kuulijoiden ja katselijoiden olisi pitänyt saada tietää – kansanedustajien, jopa puolustusvaliokunnan jäsenten, tavoin. Yleisradio (samoin kuin koko muu valtamedia) selvästi laistoi tästä journalistisesta vastuustaan.
Risto Uimonen tulkitsi journalistin ohjetta joustamattomasti tavalla, joka mahdollistaa minkä tahansa tärkeän tapahtuman mediapimennon yleisöltä. Hänen ratkaisunsa on siten selvästi journalistin ohjeen hengen vastainen.
JSN:n tehtäviin kuuluu valvoa, että media tällaisten suomalaisten kannalta merkittävien tapahtumien kohdalla välittää tietoa eikä pimitä sitä.”
JSN:n sääntöjen mukaan uudelleenkäsittelypyynnön ratkaisevat varapuheenjohtajat ja neuvoston valitsema yleisön edustaja tai hänen sijaisensa. Tässä tapauksessa ratkaisun tekivät joukkoviestinnän edustajina JSN:n 2. varapuheenjohtaja, MTV3:n toimituspäällikkö Jyrki Huotari ja free lance -toimittaja Pasi Kivioja sekä yleisön edustajana JSN:n 3. varapuheenjohtaja, Hasan & Partners -mainostoimiston luova johtaja Anssi Järvinen. Ratkaisun perusteet sisältyvät seuraaviin lauseisiin:
”Uudelleenkäsittelypyynnössään kantelija ei osoita virhettä puheenjohtajan karsintapäätöksessä. JSN voi käsitellä toimivaltansa puitteissa vain julkaistua aineistoa. Kantelijan tarkoittama valvonta merkitsi [sic] sitä, että JSN puuttuisi tiedotusvälineen journalistiseen päätösvaltaan. Tähän sillä ei ole toimivaltaa.”
On ymmärrettävää, että JSN toimii sääntöjensä mukaan. JSN ei sääntöjensä mukaisesti voi ottaa käsiteltäkseen tapauksia, joissa rikotaan Journalistin ohjetta numero 1, jonka mukaan yleisöllä ”on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu”. Kantelullaan Kaija Olin-Arvola pyrkikin herättämään keskustelua valtamedioiden vaikenemisesta yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista, joihin ensimmäistä kertaa Suomen maaperällä järjestetyn suuren, nelipäiväisen Nato-konferenssin voi hyvin perustein katsoa kuuluvan.
MEDIAN SANANVAPAUTEEN kuuluu oikeus olla uutisoimatta tärkeistäkin asioista. Tarkoituksellisen uutispimennon ylläpitämistä niin koko kansakuntaa kuin eduskuntaakin koskevista tapahtumista voi kuitenkin hyvällä syyllä kritisoida, varsinkin kun kyse on julkisin varoin ylläpidettävästä tiedotuslaitoksesta. Median itsesääntelyelimeksi (joidenkin irvileukojen mielestä itsesäästelyelimeksi) luodulla JSN:llä ei ole mahdollista vastata kansalaisten huolenaiheisiin tällaisissa tapauksissa.
Omistuksellisesti ja toimituksellisesti yhä keskittyvämpi valtamedia jättää — tahallaan tai tahtomattaan — isojakin katvealueita tiedonvälitykseensä. Tämänkin vuoksi tarvitaan vaihtoehtomedioita, ja nykyistä paljon enemmän. Valtamedioiden ja niiden sidosryhmien nuiva suhtautuminen kaikenlaisiin vaihtoehtomedioihin on ymmärrettävä luonnolliseksi osaksi niiden pyrkimystä vakiinnuttaa itselleen totuudellisena pidetyn tiedonvälityksen monopoli. Medioiden voimakkaan keskittymisen vaarat riippumattomalle journalismille ovat kuitenkin nähtävillä monessa maassa niin idässä kuin lännessäkin. Riippumattomien kansalaismedioiden tarve on suurempi kuin koskaan — myös Suomessa.
* * *
Post scriptum. Puolustusvaliokunnan jäsen Seppo Kääriäiselle tuli yllätyksenä myös tieto Rissalassa ensi toukokuussa järjestettävästä, kaksi viikkoa kestävästä yhdysvaltalaisten hävittäjien ja Karjalan lennoston yhteisharjoituksesta. Tästä tapahtumasta Yle uutisoi.
Vastavalkea on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita, vaikka JSN:n tähänastinen ansioluettelo ei olekaan osaltamme antanut perusteita neuvoston tukemiseen liittymis- ja vuosimaksujen maksamisen muodossa (liittymismaksu on 250 euroa ja vuosimaksu 350 euroa). Olemme oikaisseet artikkeleissamme olevat virheet aina kun olemme huomanneet ne itse tai kun joku lukijoistamme on tuonut ne tietoomme. Emme ole vielä kieltäytyneet yhdenkään oikaisupyynnön toteuttamisesta.
Koska mikään ei ole vastuullisempaa pienen kansan johtamista, kuin pyrkimys asettaa hallintoalueensa suurvaltakonfliktin taistelukentäksi, on ymmärrettävää, että YLE:lle myönnettiin valitsemiensa tiedotuslinjausten tueksi verotusoikeus korvaamaan hupenevia lupamaksutuloja kansalaisten turhautumisen yltyessä hylkimisreaktioksi.
Valtamedian pitäisi toimia tiedonvälittäjänä, mutta siitä on tullut petoksen juoksupoika ja valheiden välittäjä. Periaatteessa kaikki länsiliittoutumaa koskevat uutiset vääristellään, eli voit osua sangen lähelle totuutta, jos käännät valhemedian uutiset päässäsi päinvastaiseksi. Sen lisäksi meille syötetään naurettavaa propagandaa, jossa ei ole totuuden hippustakaan. Esimerkiksi voidaan ottaa syyriassa tapahtunut ”doctors without borders” pommitus. Iltasanoman otsikot aluksi kirkuivat, että Venäjä oli pommittanut kyseisen sairaalan, kunnes selvisikin että iskun takana oli USA. Välittömästi sen jälkeen asia vaiettiin kuoliaaksi. Se vaiettiin kuoliaaksi täsmälleen samoin kun Suomen kiihtyvä yhteistyö NATOhaukkojen kanssa.
Vastavalkea on mielestäni eliittimafian suurin uhka Suomessa. Se on vielä sangen pieni verkkojulkaisu, mutta totuus kansan vyön kiristyessä tulee leviämään. Vastavalkea voisi mielestäni tehdä erilaisuudestaan huolimatta yhteistyötä MV-lehden kanssa…. kyseistä ”akateemisten” haukkumaa roskalehteä minäkin luen.
Mitä useampi Vastavalkean lukija – sitä valveentuneempi kansa!
Aivan samoihin havaintoihin olen minäkin päätynyt.
MV suhteen olen yllättynyt. Se kirjoittaa suoraan ja selkeästi sen mitä enemmistö kansaa kokee eikä toimi pankki-mafian juoksupoikana.
Ja juuri siksi kun kansa tietää MV on petokseen juuttuneiden ’akateemisten’ roskalehdeksi leimaama. Nämä ressukat ovat pääosin köyhälistö-kokoomaslaisia ja valta-median aivopesemiä itse sitä ymmärtämättä.
Toimittajille pitäisi järjestää jonkinlainen totuustesti. Sellainen joka toisi sen ilmi pystyykö toimittaja erottamaan valheen totuudesta. Väitän että useimmat eivät kunnolla pysty eivätkä osaa.
Tämän kirjoituksen ydinhän on aivan yksinkertainen. Koska he jättävät olennaista totuutta kertomatta, heidän on valheellista väittää itseään mediaksi, joka antaa oikean, totuudenmukaisen kuvan maailmasta. Jos he pitävät oikeana jättää jotain olennaista kertomatta, NIIN PÄÄTELMÄ SIITÄ ON, ETTÄ HEILLÄ EI OLE HALUA ANTAA OIKEATA KUVAA MAAILMASTA. Heihin ei siis voi luottaa maailmankuvan luojina, koska he pitävät oikeana jättää olennaisia asioita kertomatta.
Jo tutuksi tullutta vahvaa ja kantaa ottavaa Sandea jälleen!
http://rayhablogi.blogspot.fi/2016/02/mita-suomessa-tapahtuu.html
Jos muodollinen sananvapaus poistettaisiin huomenna ja Nato alkaisi ennakkosensuurin ei ainakaan YLE:n ja muun valtavirran osalta huomaisi mitään eroa. Sananvapautta ei haluta käyttää vaan tyydytään toimimaan nato-lobbareitten ämyrinä. Meidän suunnan paikallislehdessä oli yksi juttu jossa kerrottiin, että ”lääkärit ilman rajoja” pitää Kunduzin sairaalan pommittamista tahallisena. Toimitusta voi kiittää vain välillisesti, sillä kyseinen juttu oli mielipidekirjoitukseni.
Ajat ovat kummallisia. Tajunnan laajentamiseen ei tarvita enää LSD:tä. Toiseen psydeliseen todellisuuteen siirtyy vilauksessa kun pistäytyy YLE:n kioskin trollisivustolla.
Odottelen tässä jännityksellä millaiseksi valtavirran Venezuela-uutisointi muuttuu (vai loppuuko se kokonaan), kun amerikan sponsoroima oikeisto ottaa vallan. Tähän asti Venezuelasta ei ole voinut puhua parjaamatta Chavezia itsevaltiaaksi ja järjestelmää ”omalaatuiseksi sosialismiksi”.
Se on juuri näin.
Täällä yhdysvalloissa Obama mumisi vaivautuneesti surkean anteeksi pyyntönsä YHDEN kerran muka epähuomiossa suoritetusta sairaalan pommituksesta, ja sen jälkeen ei yhtään mitään. Täällä näennäisen demokratian maassa on ollut täydellinen radio hiljaisuus täällä järkyttävään viattomien murhaan liittyen. On hyvin todennäköistä, että NATO pommitti sairaalaa tarkoituksenaan laittaa tuhotyö Venäjän tekemäksi. Pommituksesta vuoti kuitenkin julkisuuteen selkeä todiste siitä, että asialla oli nimenomaan USAn koneet, joten näille psykopaateille tyypillinen viattomien murha osui tällä kertaa omaan nilkkaan. Sionistiomisteisen Iltasanomien VÄLITÖN Venäjän syyllistäminen tukee vahvasti juuri sitä, että isku oli ennalta sovittu!
Yle harjoittaa usein etenkin ulkomaan uutisissa kertomatta jättämisen taktiikkaa. Oma propagandan lajinsa sekin. Se, että Yle jättää kertomatta Nato-kokouksesta, ei yllätä yhtään. Hävettää heidän puolestaan, surettaa tiedonvälityksen puolesta.
Yle, kuten muukin suomalainen valtamedia julkaisee melkein yksinomaan sellaisia ulkomaanuutisia, jotka ovat Yhdysvaltojen omistamien tietotoimistojen välittämiä.
Kotimaan asioistakin yle näyttää uutisoivan siihen tapaan, että ne ovat Yhdysvalloille edullisia. Yle on Yhdysvaltojen ja naton asialla samaan tapaan kuin melkein kaikki suomalaiset vähänkään suuremmat sanomalehdet.
No jos tuosta Ylestä jotain hyvää olisi löydettävä niin ainakin harvoin esitetyt jopa Jenkkilänkin huonossa valossa esiin tuovat dokumentit, Brittiläiset erinomaiset rikossarjat ja urheilutarjonta jota tosin on liian vähän!
Ja kun vaihtoehtomedia julkiasee juttuja jossa kerrotaan asioita mistä massamedia vaikenee, on vaihtoehtomedian kuva siis selkeästi Yhdysvaltoja / Euroopan Unionia / Natoa / Suomen vallanpitäjiä kritisoiva. Jos massamedia julkaisisi uutisia rehellisesti ja suosimatta noita tahoja… vaihtoehtomedialla ei olisi kirjoitettavaa (ainakaan noista aiheista). Se ei olisi enää vaihtoehtomedia, vaan pieni media, tai internet-media.
Vaihtoehtomedia on kapinaa massamediaa vastaan.
Voi helvetti tämäkin vielä!!
Taas kommentti lensi väärään paikkaan!!
Niin, kun Saksassa järjestettiin ainakin vuosikymmeniin suurin mielenosoitus, TTIP-talousaluetta vastaan, ei Suomen media pukahtanutkaan siitä. Kaiken maailman formulatähtien ja vilauttelijatyrkkyjen juttut oli ilmeisesti isompia uutisia. Kun saksalainen ystäväni kertoi minulle mielenosoituksesta, oli kerrottava että en ole siitä kuullutkaan.
Tuossa NATO-harjoituksen uutisoinnissa Iltasanomat mainitsi monta kertaa, että jutun oli paljastunut ”media”, mutta ei nimennyt Vastavalkeaa. Kun lukijan kommenttina mainitsen, että kyseessähän oli VastaValkea, kommenttini jäi (taas) julkaisematta. Ei kai vain Iltasanomilla jotain hampaankolossa Vastavalkeaa vastaan?
Pertti, mihin IS-uutiseen viittaat? Vastavalkeahan siis paljasti Naton sotaharjoituksen *suunnittelukonferenssin* Porvoossa viime marraskuussa.
Aivan. Ja Ilta-Sanomissa oli siitä muutama päivä sitten uutinen. Valitettavastio en ottanut linkkiä ylös, eikä uutista enää näy Ilttiksen sivuilla.
Tarkoittanet tätä uutista:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1455022503541.html
Siinä ei kuitenkaan viitattu millään tavalla Porvoon salassa pidettyyn suunnittelukonferenssiin, vaan kyse oli toukokuussa pidettävästä Rissalan lentoharjoituksesta, josta monet kansanedustajat saivat tiedon median kautta. Sen kanssa Vastavalkealla ei ollut tekemistä.
Sitä juuri tarkoitin (juuri löysin sen uutisen itsekkin). Ahaa, luulin että tämä harjoitus oli tuossa suunnittelukokouksessa sovittu! Mutta tämä olikin sitten TOINEN puolustusvaliokunnalta ja kansanedustajilta pimitetty juttu.
Juuri näin. Siinä Porvoon kokouksessahan (kuten artikkelista käy ilmi) suunniteltiin tänä vuonna pidettävää Naton CWIX-harjoitusta.
http://vastavalkea.fi/2015/11/14/porvoon-salainen-nato-konferenssi/
” Porvoota seuraa 26.–29.1.2016 Saksan Potsdamissa pidettävä ”pääsuunnittelukonferenssi” (Główna Konferencja Planistyczna) ja 8.–11.3.2016 Puolan Bydgoszcz’ssa sijaisevassa Naton koulutuskeskuksessa pidettävä ”lopullinen koordinointikonferenssi” (Końcowa Konferencja Koordynacyjna). ”
Eipä tätäkään kehitystä kovin paljon valtamedioissa mainosteta:
https://www.knightstemplarinternational.com/videos-farmers-under-attack-but-fighting-back-from-oregon-to-greece-the-men-who-produce-our-food-square-up-to-those-who-eat-our-taxes/
Sande jälleen vahvasti ”ajan hermolla” paljastaa Ylen paskapuheet:
http://rayhablogi.blogspot.fi/2016/02/ylen-kuvottavaa-propagandaa.html
julkisen sanan neuvosto ”JSN voi käsitellä toimivaltansa puitteissa vain julkaistua aineistoa. Kantelijan tarkoittama valvonta merkitsi [sic] sitä, että JSN puuttuisi tiedotusvälineen journalistiseen päätösvaltaan. Tähän sillä ei ole toimivaltaa.”
Kaija Olin-Arvola on kiitettävällä toiminnallaan osunut asian ytimeen, yhteen suureen ongelmaan suomalaisessa tiedonvälityksessä. Ongelma on, ettei ’kaupallinen valtamedia’ ole kyennyt tai halunnut antaa kansalaisille täuydellistä ja kokonaisvaltaista kuvaa maailmasta, kansainvälisestä oikeusyhteisöstä ja kansainvälisestä politiikasta. Valitettavasti myöskään Yle ei ole kyennyt puutetta poistamaan.
Edellä lausutun vuoksi trvitaan Vastavalkean kaltaista vaihtoehtoista mediaa.
Otan yhden esimerkin. Maassamme on pitkään valiteltu, että valtakuntamme itäraja ’vuotaa’. Tulee kutsumattomia turvapaikanhakijoita. Valtamedia on samaan aikaan vaiennut olennaisesta. Sama ongelma koskee myös valtion ylimpiä johtajia: Tasavalaan presidentti ja ministerit.
’Kupletin juoni’ on seuraava: Aikanaan maassamme pilkattiin sitä tosiasiaa, että euroopan jakoi kahtia ’rautaesirippu’, joka esti ihmisten vapaan liikkuvuuden. Asialla ilkamoitiin vuosikymmeniä, kunnes nauru juuttui kurkkuun. Nauru juuttui kurkkuun vuonna 2015, kun itäraja alkoi ’vuotaa’. Useimmilta näytti unohtuneen, että naapurissa valtio oli vaihtunut Neuvostoliitosta Venäjän federaatioon.
Sitten kansainväliseen oikeuteen:
”Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa” (YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus [10.12.1948] 13 artiklan 2 kohta).
”Jokainen voi vapaasti lähteä mistä tahansa maasta, myös omastaan” (KP-sopimuksen 12 artiklan 2 kohta).
”Edellä mainittuja oikeuksia ei saa rajoittaa muutoin kuin laissa säädetyllä tavalla, milloin rajoitukset ovat välttämättömiä valtion turvallisuuden, yleisen järjestyksen (”ordre public”), yleisen terveydenhoidon tai moraalin tahi muiden oikeuksien ja vapauksien takia sekä ovat sopusoinnussa muiden tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien kanssa” (KP-sopimuksen 12 artiklan 3 kohta).
”Jokainen on vapaa lähtemään mistä tahansa maasta, myös omastaan” (Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljännen lisäpöytäkirjan 2 artiklan 2 kappale).
”Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi” (Suomen perustuslain [731/1999] 9 §:n 2 momentti).
”Chacun peut librement sortir des frontières de la Fédération de Russie” (Venäjän federaation perustuslain 27 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke).
[Каждый может свободно выезжать за пределы Российской Федерации.]
[Everyone may freely leave the Russian Federation.]
[Jeder kann frei aus der Rußländischen Föderation ausreisen.]
Huom! Venäjän federaation perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä 12.12.1993. (Perustuslakiesitystä laadittiin, tarkennettiin ja hiottiin kolmen vuoden ajan.)
¤
Tasavallan presidentti on Facebookissa kiistänyt vaatineensa, että rajat suljetaan tai että Suomen pitäisi rikkoa sopimuksia. Taidatkos sen selkeämmin sanoa!?
¤
Jotenkin, kuin usvan takaa, tuli mieleen russofobia. Kiinnostavaa, että asiaan on puuttunut myäs entinen ulkoministerimme:
”Vaikka osassa Suomen mediaa on käynnissä silmiinpistävän russofobinen läntinen versio trollikampanjasta, jossa Venäjä kuvataan melko suoraan Suomeenkin hyökkäystä hautovana naapurina, niin edelleenkään ei ole uskottavaa, että Venäjä mitään tällaista suunnittelisi niin kauan kun sillä ei ole syytä epäillä että Suomen maaperää käytettäisiin sille vihamielisiin ja uhkaaviin tarkoituksiin. Siksi Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus palvelee edelleen vakautta Itämeren piirissä” (Erkki Tuomioja 12.2.2016).
”Edelleenkään ei ole uskottavaa, että Venäjä mitään tälläista suunnittelisi niin kauan kun sillä ei ole syytä epäillä, että Suomen maaperää käytettäisiin sille vihamielisiin ja uhkaaviin tarkoituksiin.” Niinpä niin, tässähän se kaikessa lyhykäisyydessään tuli. Enää ei tarvitse epäillä, sillä kyseisestä asiasta on olemassa vankat maanpettureiden allekirjoittamat dokumentit. Suomen solmima isäntämaasopimus NATOn kanssa on UHKA Venäjälle ( ja vielä suurempi Suomelle) ja kuka muuta väittää on joko täydellinen tollo tai – valehtelee.
Putin on loistava taktikko, joten hän seisoo sivussa ja antaa länsiliittoutuman tuhota itse itsään sisältäpäin. Kyllähän sen sokea reettakin huomaa, että eurooppaa ajetaan TARKOITUKSELLISESTI kohti sisällissotaa valhemedian 100% myötävaikutuksella. Kun Eurooppa ajautuu kaaokseen – luultavasti ennemmin kuin arvaammekaan – Venäjän karhu nousee takajaloilleen.
Löytyi muutamia hyviä juttuja ja kirjoja
https://suomi2017.wordpress.com/
http://mvlehti.net/2016/02/29/elina-grunstron-ja-perustavaa-laatua-oleva-vaarinkasitys/
1) JSN:N PJ. SYÖ SANOMA OYJ:N KÄDESTÄ, otti sen maksaman ”vierailevan professuurin”
(https://fi.wikipedia.org/wiki/Sanoma)
Eli professoriksi pääsee nyt maisterikin – ainoa keino on kannattaa valtamedian monikulttuurisuus-uskontoa: http://mvlehti.net/2016/02/29/paasisinko-minakin-professoriksi/
Vanhaan aikaan oli kunnia- ja taiteilijaprofessoreita, joista kaikki tiesivät, ettei heitä ole valittu akateemisin kriteerein. Mutta esim. ”vieraileva professori” oli aina akateemisesti meritoitunut. Ja kutsuttu eli akateemisesti tavallista professoria meritoituneempi.
Nykyään Sanoma Oyj tahtoo, että ns. monikulttuurisuuteen liittyen kaikki sopivat käsitteet muotoillaan sopivasti. (Käytännössä suuresti laajennetaan, koska vanhoja käyttötapoja valtamedia ei halua kieltää.)
Ilmeisesti Suomen kansan säteilyttäminen on tyhmentänyt vuodesta 1998 alkaen yhä enemmän ja niin tehokkaasti, että valtamedia ei nolaa itseään riittävän monen silmissä pilatessaan sataprosenttisen käyttökelpoisia, merkittäviä käsitteitä.
2) Myös valtamedian objektiivisuuden ”valvoja” Mediapooli on valtamedian miehittämä.
(Venäjän ja ”vastamedian” kritisoimiseksi ja oman propagandan yhtenäistämiseksi.)
Mutta JSN vaikenee.
* http://www.vkl.fi/viestinnan_keskusliitto/mediapooli
* Kohdasta 17:25 eteenpäin ristiriitaisen alkuasettelun jälkeen MV-lehden yms. (”uusi media”) nimeltä mainitsematonta piiloarvostelua tavallista taitavammin:
http://areena.yle.fi/1-3063639
AAMULEHTEÄ JULKAISEVAN ALMA MEDIAN TOIMITUSJOHTAJA ON NEUTRAALIKSI TEKEYTYVÄN MEDIAPOOLIN PUHEENJOHTAJA JA YHTEYSHENKILÖ
– http://www.huoltovarmuus.fi/toimialat/tietoyhteiskunta/mediapooli/
(Sama Telanne, joka sai tuomion, kun antoi potkut lesboutensa työhaastattelussa salanneelle lesbolle…)
Julkisen sanan neuvoston langettavia päätöksiä vuosilta 2015 – 2016
Jäljempänä viitatut JSN:n langettavat päätökset koskevat Helsingin Sanomia, Hufvudstadsbladetia, Yleä, MTV:tä, Ilta-Sanomia, Iltalehteä, Aamulehteä, Ilkkaa, Keskisuomalaista, Satakunnan Kansaa ja Turun Sanomia.
Päätoimittajien 1.3.2016 julkaistussa kannanotossa ”Luotettavan median puolesta” mainittuja päätoimittajia kuvataan hyvää journalistista tapaa noudattaviksi päätoimittajiksi (”Me hyvää journalistista tapaa noudattavat päätoimittajat”).
Kun tarkastelee JSN:n langettavia päätöksiä vuosilta 2015 – 2016, havaitsee, että ’luotettavalla medialla’ on yhä edelleen paljon petrattavaa.
Langettava 5835/SL/15, 5836/SL/15
Helsingin Sanomat
Virheen korjaus
Lehti julkaisi kartan, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti korjasi virheen seuraavan päivän lehdessä lyhyellä oikaisutekstillä. Korjaus oli tulkinnanvarainen eikä sen huomioarvo vastannut virheen vakavuutta.
Langettava 5794/SL/15
Helsingin Sanomat
Yksityiselämän suoja
Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivullaan kontaktipalveluhuijauksesta kertovan jutun kuvituksena tunnistettavan kuvan yksityishenkilöstä. Hänellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Lehti poisti kuvan jutun yhteydestä kantelijan pyynnöstä, mutta ei poistanut sitä postauksestaan Facebook-sivullaan.
Langettava 5623/SL/14
Helsingin Sanomat
Piilomainonta, toimittajan asema
Lehden julkaisemassa blogipostauksessa kehuttiin mainosmaisesti luksushotellia matkakohteena. Kirjoituksen kritiikittömyys ja kirjoittajan ylistävät kommentit vaaransivat sekä hänen että julkaisijan riippumattomuuden ja ammattietiikan.
Langettava 5606/SL/14
Helsingin Sanomat
Virheen korjaus
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oli olennainen asiavirhe. Pääkirjoituksessa lainattiin myös saman konsernin lehden sisältöä mainitsematta konserniyhteyttä.
#
Langettava 5861/SL/15
Hufvudstadsbladet
Virheen korjaus ja yleisön tuottama aineisto
Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä pyynnöstä huolimatta.
Langettava 5723/SL/15
Hufvudstadsbladet
Piilomainonta
Lehti julkaisi koko aukeaman laajuisen ilmoituksen, jota se ei erottanut riittävän selkeästi toimituksellisesta sisällöstä.
Langettava 5673/SL/14
Hufvudstadsbladet
Tietojen hankkiminen, haastateltavan asema, oma kannanotto
Lehti syytti yritystä harhaanjohtavasta markkinoinnista puhelinmyynnissä. Juttu perustui yhden haastateltavan kertomukseen ja toimittajan valeasiakkaana hankkimiin tietoihin. Lehti ei kertonut lukijoille poikkeuksellisesta tiedonhankintatavasta. Lehti julkaisi yrityksen oman kannanoton, mutta liitti siihen toimittajan vähättelevän vastauksen.
Langettava 5588/SL/14
Hufvudstadsbladet
Virheen korjaus
Lehti kertoi Suomessa perustettujen yritysten määrän virheellisesti. Korjaus painetussa lehdessä ei vastannut Journalistin ohjeita. Verkossa virhe korjattiin vasta kolme kuukautta myöhemmin samalla tavalla epätäsmällisesti kuin painetussa lehdessä.
#
Langettava 5776/YLE/15
Yle.fi Oulu
Ammatillinen asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, otsikko, virheen korjaus
Yle Oulu uutisoi netissä virheellisesti Pudasjärven kaupunginhallituksen päätöksen kiistellyssä Kollaja-hankkeessa. Uutinen julkaistiin useita tunteja ennen kuin kokous oli pidetty. Juttua korjattiin monta kertaa, mutta korjauksista kerrottiin yleisölle puutteellisesti.
Langettava 5771/YLE/15
Yle MOT
Virheen korjaus
MOT-ohjelman juonnossa oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata välittömästi ohjelman verkkosivuilla ja seuraavan MOT-lähetyksen yhteydessä. Yle teki korjauksen ”täsmennyksenä” kolme viikkoa lähetyksestä ja ainoastaan verkossa. Siinäkin oli virhe.
Langettava 5603/YLE/14
Yle, Silminnäkijä
Samanaikainen kuuleminen
Kantelija joutui Yleisradion Silminnäkijässä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle laiminlöi samanaikaisen kuulemisen eikä kuullut kantelijaa jälkeenpäinkään. Lisäksi ohjelmassa käytettiin vanhentunutta tietoa, vaikka uudempaakin oli saatavissa.
Langettava 5598/YLE/14
Yleisradio
Virheen korjaus
Yleisradion nettijutussa ja radiouutisissa oli virhe, jonka se korjasi netissä kantelijan huomautettua asiasta. Yleisradio löi laimin korjauksen radiouutisissa.
#
Langettava 5919/TV/15
MTV Uutiset
Lainaaminen
MTV:n verkkojuttu perustui pari tuntia aiemmin julkaistuun Seiskan juttuun. Vaikka MTV:n jutussa oli omaakin tiedonhankintaa, alkuperäinen lähde olisi pitänyt mainita ja liittää juttuun linkki. Nämä puuttuivat MTV:n jutusta.
Langettava 5785/MTV/15
MTV3 Katsomo
Ihmisarvon kunnioittaminen
MTV3:n Katsomo-sivustolla mainostettiin keskusteluohjelmaa kansanryhmän etnistä alkuperää halventavalla väitteellä. Väitteen poistaminen ei riittänyt korjaamaan tapahtunutta vahinkoa.
#
Langettava 5875/SL/15
Ilta-Sanomat
Piilomainonta
Lehti kertoi uutisensa lopuksi, että MM-rallia voi seurata saman konsernin maksullisten tv-kanavien nettisivuilla. Uutisessa oli linkki palveluun. Mainosta ei ollut erotettu journalistisesta sisällöstä.
Langettava 5805/SL/15
Ilta-Sanomat
Lainaaminen, Toisen työn käyttäminen
Lehti kertoi jutussaan, miksi tietokoneen kiintolevy merkitään C-kirjaimella. Juttu perustui suurelta osin toisen työlle, mutta alkuperäinen lähde mainittiin vasta jutun lopussa ja puutteellisesti.
Langettava 5765/SL/15
Ilta-Sanomat
Lainaaminen
Lehti kertoi tunnetun artistin vuokraavan vanhaa asuntoaan. Juttu perustui olennaisilta osin toisen hankkimiin tietoihin, mutta lehti ei kertonut tästä uutisensa yhteydessä.
Langettava 5640/SL/14
Ilta-Sanomat
Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen
Lehti kertoi nettiuutisessaan virheellisiä tietoja Helsingin varjoyleiskaavasuunnitelmasta ja sen tekijöistä. Jutussa viitattiin väärään lähteeseen. Juttuun jäi korjaamisenkin jälkeen olennaisia virheitä. Lehti ei kertonut, milloin ja miten juttua oli korjattu.
#
Langettava 5962/SL/15
Iltalehti
Piilomainonta
Lehti kertoi rakenteilla olevasta maailman suurimmasta risteilyaluksesta. Juttu oli tehty valmistajan ehdoilla ja se oli mainosmainen.
Langettava 5935/SL/15
Iltalehti
Kuvan ja äänen harhaanjohtava käyttö, uutistapahtuman seuraaminen loppuun saakka
Lehti julkaisi uutisen ja kännykkäkameralla otetun videon välitunnilla sattuneesta tappelusta ja sen taltuttamisesta. Toimitus editoi opettajan haastattelua huolimattomasti. Siitä eivät selvinneet opettajan voimankäytön perustelut, jotka toimitus lisäsi tekstiin vasta seuraavana päivänä. Lehti seurasi uutistapahtumaa jutuissaan, mutta ei linkittänyt niitä alkuperäiseen uutiseen.
Langettava 5932/SL/15
Iltalehti
Piilomainonta
Iltalehti julkaisi blogin, jossa kehuttiin kritiikittömästi yhtä kahvinkeitintä. Jutussa luvattiin arpoa keitin juttua kommentoineiden lukijoiden kesken. Yhteistyö keitinvalmistajan kanssa mainittiin vasta lopussa, tekstin sisällä. Tekstin sisältä avautui useita linkkejä myyjän sivulle. Kyseessä oli blogin muotoon kirjoitettu mainos.
Langettava 5659/SL/14
Iltalehti
Piilomainonta
Ilmoittaja julkaisi Iltalehden verkkosivulla tuottamaansa aineistoa, joka jäljitteli Iltalehden ulkoasua ja jutuntekotapaa. Sponsoroitu sisältö -merkintä ei riittänyt erottamaan ilmoitusta journalistisesta sisällöstä.
Langettava 5618/SL/14
Iltalehti
Virheen korjaus
Lehti sekoitti talousuutisessaan julkisten menojen osuuden ja suhteen bruttokansantuotteesta. Toimitus ei korjannut virhettä, vaikka kantelija sitä pyysi.
#
Langettava 5887/SL/15
Aamulehti
Lainaaminen
Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu.
#
Langettava 5770/SL/15
Ilkka
Virheen korjaus
Lehti julkaisi otteita toisen lehden pääkirjoituksesta. Lehti korjasi tekstissä olleet virheet painetussa lehdessä, mutta ei netissä julkaistussa tekstissä.
#
Langettava 5654/SL/14
Keskisuomalainen
Virheen korjaus, konserniyhteys
Lehti uutisoi, että sen tilaajat äänestävät aktiivisemmin kuin ne, jotka eivät tilaa lehteä. Tutkimustulos antoi liian edullisen kuvan tilaajien äänestysaktiivisuudesta. Lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut tai tarkentanut uutista. Se ei myöskään kertonut, että tutkimus oli tehty sen omasta toimeksiannosta ja jätti mainitsematta, että tutkimuksen tekijäyritys kuluu samaan konserniin kuin lehti. Päätöksen lopussa eriävä mielipide langettavan perusteluista.
#
Langettava 5730/SL/15
Satakunnan Kansa
Virheen korjaus
Lehti käsitteli pääkirjoituksessaan Suomen pakolaispolitiikkaa ja käytti vertailukohtana Ruotsia. Naapurimaan arviossa olivat mukana kaikki maahanmuuttajat, kun Suomen luvut sisälsivät vain pakolaisten määrän. Kyseessä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.
#
Langettava 5711/SL/15
Turun Sanomat
Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineen verkkosivulla, loukkaavan kommentin poistaminen
Lehti julkaisi verkkokeskustelussa väkivaltaan yllyttävän kommentin. Kantelijan lukuisista pyynnöistä huolimatta sitä ei poistettu.
———-
http://www.jsn.fi/paatokset/?year=2016
http://www.jsn.fi/paatokset/?year=2015
¤
Without debate, without criticism, no Administration and no country can succeed — and no republic can survive. […] And that is why our press was protected by the First Amendment — the only business in America specifically protected by the Constitution — not primarily to amuse and entertain, not to emphasize the trivial and the sentimental, not to simply ”give the public what it wants” — but to inform, to arouse, to reflect, to state our dangers and our opportunities, to indicate our crises and our choices, to lead, mold, educate and sometimes even anger public opinion. This means greater coverage and analysis of international news — for it is no longer far away and foreign but close at hand and local. It means greater attention to improved understanding of the news as well as improved transmission. And it means, finally, that government at all levels, must meet its obligation to provide you with the fullest possible information outside the narrowest limits of national security […]. […] And so it is to the printing press — to the recorder of man’s deeds, the keeper of his conscience, the courier of his news — that we look for strength and assistance, confident that with your help man will be what he was born to be: free and independent.
– John F. Kennedy’s Address before the American Newspaper Publishers Association (27 April 1961)
#
At any given moment there is an orthodoxy, a body of ideas which it is assumed that all right-thinking people will accept without question. It is not exactly forbidden to say this, that or the other, but it is ’not done’ to say it, just as in mid-Victorian times it was ’not done’ to mention trousers in the presence of a lady. Anyone who challenges the prevailing orthodoxy finds himself silenced with surprising effectiveness. A genuinely unfashionable opinion is almost never given a fair hearing, either in the popular press or in the highbrow periodicals.
– George Orwell, ”The Freedom of the Press”, unused preface to Animal Farm (1945), published in Times Literary Supplement (15 September 1972).
JSN:n päätös (24.5.2017, 6473/SL/17) Journalistin ohjeiden (JO 7) tulkinnasta
(JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.)
lähde: http://www.jsn.fi/paatokset/6473-sl-17/?year=2017
Langettava 6473/SL/17
Vastaaja: Ilta-Sanomat
Asia: Lainaaminen
Ratkaistu: 24.5.2017
Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
(…)
[Lainaus alkaa:]Ratkaisu
JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.
Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/
Ilta-Sanomat kertoi kannessaan ja jutussaan, että julkisuuden henkilöä epäiltiin muun muassa rattijuopumuksesta ja huumausainerikoksesta. Tiedot rikosepäilyistä perustuivat Seiskan edellisen päivän skuuppiin. Ilta-Sanomat mainitsi Seiskan uutisen juttunsa ensimmäisessä kappaleessa mutta ei kannessa tai jutun otsikossa tai ingressissä.
Ilta-Sanomat tarkisti asianmukaisesti julkaisemansa tiedot sekä poliisilta että epäillyltä. Lehden juttu ei kuitenkaan sisältänyt merkittävästi uutta tietoa, vaan toisen tiedotusvälineen aiemmin julkaisemilla tiedoilla oli jutussa hallitseva rooli. Jutun kärki oli sama kuin Seiskalla.
Julkisen sanan neuvoston mielestä asianmukaisten lähdeviittausten edellyttäminen ei rajoita tiedonvälitystä tai uhkaa yleisön tiedonsaantia, kuten päätoimittaja epäilee. Journalistin ohjeet ja niitä täydentävät lausumat sekä JSN:n ratkaisukäytäntö mahdollistavat hyvin laajan toisen työn lainaamisen, kunhan lähteet merkitään riittävän selvästi.
Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että lähde on mainittava jo otsikossa tai jutun alussa, jos lähdemateriaali on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Neuvoston ratkaisukäytännössä on usein edellytetty, että maininta olisi ollut jo otsikossa tai ingressissä. Tässä tapauksessa lähde olisi ollut hyvä mainita jo otsikossa tai ingressissä.
Periaatelausuman mukaan lööpissä ja pääuutissivulla lähde on mainittava aina, jos lähdemateriaali on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Neuvosto on tulkinnut, että tämä tarkoittaa myös kantta, ja edellyttänyt lähteen merkitsemistä myös kanteen.
Ilta-Sanomien kannessa lähdettä ei mainittu. Lehteä myytiin kannen otsikolla, joka perustui toisen lehden hankkimiin ja julkaisemiin tietoihin. Ilta-Sanomat löi laimin velvollisuutensa kertoa lähteestään jo kannessa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7, ja antaa lehdelle huomautuksen.
Langettavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Riikka Kaihovaara, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo.
Vapauttavaa äänesti:
Jyrki Huotari.
Hänen eriävä mielipiteensä:
Ilta-Sanomat jatkoi Seiskan henkilöuutista. Lähdeviittaus ei ollut tarpeen Ilta-Sanomien kannessa, koska lehti hankki tiedot alkuperäislähteiltä, eikä kyse ollut suorasta toisen median siteerauksesta. Jutussa lähdeviittaus oli tehty asianmukaisesti.[Lainaus päättyi.]
¤
Periaatelausuma lainaamisesta (2010):
lähde: http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/
Lainaaminen
4279/L/10
Asia ratkaistu: 06.05.2010.
Vastaaja: Periaatelausuma lainaamisesta
PÄÄTÖS
[Lainaus alkaa:]Yleistä
Journalistin ohjeita (2005) hyväksyttäessä ei ollut nähtävissä, millaisen aseman verkkojulkaisut saavuttavat tiedonvälityksessä. Kaikilla merkittävillä sanomalehdillä ja sähköisillä viestimillä on nykyisin kellon ympäri toimivat nettipalvelut. Myös aikakauslehdet palvelevat lukijoitaan verkossa. Tämän vuoksi JSN:n perussopimukseen sitoutuneiden tiedotusvälineiden toiminta on muuttunut olennaisesti. Viestimet käyvät jatkuvaa uutiskilpailua keskenään, seuraavat toisiaan ja lainaavat toistensa sisältöä tavalla, joka on antanut aiheen tähän toisen työn lainaamista koskevaan periaatelausumaan. Toinen syy lausumaan on se, että verkkojulkaiseminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia antaa tunnustusta alkuperäiselle lähteelle.
Oma tiedonhankinta on journalistisen työn kulmakivi. Nykyisissä Journalistin ohjeissa todetaan, että ”toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”. Ohjekohdan periaate on yhä kestävä, mutta sen soveltaminen käytäntöön ontuu tai sitä laiminlyödään. Lisäksi painetussa ja sähköisessä mediassa sekä niiden verkkopalveluissa noudatetaan välillä ristiriitaisia käytäntöjä.
Jos viestin ei mainitse lainauksensa lähdettä, se rikkoo Journalistin ohjeita. Lähde pitää mainita aina selkeästi. Lähteen merkitystä tulee erityisesti korostaa, jos toiselta lainattua sisältöä ei täydennetä lainkaan omalla tiedonhankinnalla.
Neuvoston kanta
Julkisen sanan neuvosto korostaa, että lähteiden käyttöön on kiinnitettävä toimituksissa erityistä huomiota riippumatta siitä, mistä välineestä ja mihin välineeseen toisen juttua lainataan.
Kun verkossa julkaistaan toisen työtä sisältävä juttu, siihen pitää lähdemaininnan lisäksi mahdollisuuksien mukaan liittää linkki alkuperäiseen lähteeseen. Näin lähde saa painoarvon, joka sille kuuluu. Mikäli lähteenä olevaan juttuun ei ole olemassa suoraa linkkiä, linkitys on syytä tehdä kyseisen nettijulkaisun etusivulle. Tällaisen etusivulinkityksen merkitys korostuu esimerkiksi, kun viestimet muuttavat verkkosisältöään maksulliseksi. Myös lähdejutussa haastateltujen henkilöiden kannalta on reilua, että alkuperäiset lausumat ja kommentit ovat lukijoiden tarkistettavissa. Jos viestin lainaa lausumaa sellaisenaan, lähde on mainittava myös sitaatin yhteydessä. Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että ainutkertaisia, poikkeuksellista huomiota herättäneitä ja yhteiskunnallisesti merkittäviä sitaatteja käytettäessä alkuperäinen lähde mainitaan, kunnes sitaatin voi katsoa muuttuneen yhteiseksi omaisuudeksi.
Mitä enemmän juttu perustuu toisen työlle, sitä näkyvämmin lähde on syytä tuoda esiin. Toisen tekemää työtä tulee lainata korrektisti ja mahdollisimman lyhyesti. Alkuperäisen lähteen lisäksi tulee mainita myös muut viestimet, joiden tietoja jutussa käytetään.
Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa. Televisiossa ja radiossa tämä tarkoittaa viittaamista lähteeseen jo esimerkiksi uutisankkureiden juonnoissa tai otsikkokoosteissa. Lööpissä ja pääuutissivulla lähde on näissä tapauksissa mainittava aina. Viestinten nettisivuilla lainaamisesta on kerrottava jo otsikossa. Neuvosto suosittelee lisäksi, että lainattavan viestimen nimi mainitaan otsikossa tunnistettavasti.[Lainaus päättyi.]