Kansalaisten oikeudet ympäristönsä tarkkailuun turvattava

Talvivaara Oy käynnisti keväällä 2013 sisäasiainministeriön kanssa neuvottelut asetusmuutoksesta, jolla saataisiin liikkumis- ja oleskelurajoitus laajoille alueille kaivoksen ympärille.

Yhtiö oli aiemmin omavaltaisesti määritellyt liikkumakieltoalueeksi koko kaivospiirin, kaivosalueen. Liikkumakiellon laittomuus kävi ilmi ns. lintuallasoikeudenkäynnissä, jossa todettiin, että kaivosalueella kuolleita lintuja kuvanneet eivät syyllistyneet julkisrauhan rikkomiseen.

Yhtiö perusteli avoimesti hakemustaan tällä oikeuden päätöksellä.

Tämä oli omituista, sillä itseasiassa kuolleita lintuja kuvanneet tekivät palveluksen myös yhtiölle osoittamalla, etteivät altaan turvajärjestelyt estäneet sen enempää lintujen kuin maaeläintenkään pääsyä myrkyllisille altaille.

Yhtiö perusteli tämän lisäksi hakemustaan sillä, että kansalaistarkkailijat ovat ilmoittaneet jatkossakin tekevänsä kaivosalueella tarkkailua. Kansalaistarkkailu oli todellakin jatkunut ja jatkui aktiivisesti kipsisakka-altaan vuodon jälkeen 2012 ja koko kevään 2013 — hyvin tuloksellisesti, lakeja rikkomatta, häiriötä aiheuttamatta ja ilkivaltaa tekemättä.

Ensimmäinen tulos kansalaistarkkailusta oli havainto laajasta saastuneesta alueesta Kortelammen turvapadon alapuolella, Mourunpurolla:

Yhtiö ilmoitti siivoavansa saastuneen maan ja aloitti siivoamisen vuoden 2013 kevättalvella.

Tuossa vaiheessa yhtiö kamppaili jätevesien kanssa ja sai erillisluvan juoksuttaa ylimääräiset jätevedet (1,3 miljoonaa kuutiometriä) Vuoksen ja Oulujoen vesistöihin.

Suunnitelmana oli laskea jätevedet Ylä-Lumijärven kautta Vuoksen vesistöön.

Kansalaistarkkailu osoitti kuitenkin, että suuri osa vesistöön päätyneestä jätekuormasta oli pysähtynyt matalaan Ylä-Lumijärveen. Koko Ylä-Lumijärvi oli käytännössä muuttunut jätealtaaksi, ja järven pohjan peitti paksu kerros metallipitoista mönjää. Oli olemassa ilmeinen riski siitä, että sulfaattipitoiset purkuvedet tulisivat huuhtelemaan jätemassat alavirtaan.

Kansalaistarkkailun johdosta yhtiö luopui suunnitelmasta ja siirsi purkupisteen alavirtaan Lumijokeen, ohittaen Ylä-Lumijärven.

Yhtiö teki kevättalvella 2013 vesienhallintajärjestelyjä ja esti metsistä ja soilta tulevien tulvavesien pääsyn Kortelammen patoaltaaseen ja Ylä-Lumijärveen kaivamalla vesille oman ojan. Tämä oja kulki Ylä-Lumijärven vieritse. Kansalaistarkkailijat havaitsivat kevättalvella, että järven ja ojan välinen rantapenkka on murtumassa ja hälyttivät yhtiön korjaamaan tilanteen. Yhtiö toi kaivinkoneen paikalle ja esti penkan murtumisen.

Kaiken tapahtuneen jälkeen yhtiö teki 14.5.2013 sisäasiainministeriölle hakemuksen asetusmuutoksesta, jolla se vaati ja sai itselleen liikkumakielto- ja oleskelukieltorajoituksen suurelle osalle kaivosaluetta. Merkillisintä ja motiivien kannalta paljastavinta oli se, että yhtiö halusi ja sai kieltoalueen piiriin laajoja alueita myös kaivospiirin (kaivosalueen) ulkopuolella, juuri siellä, missä kansalaistarkkailu oli ollut tuloksellista.

Emme voi välttyä käsitykseltä, että tavoitteena oli estää ja rajoittaa päästötarkkailua.

Yhtenä syynä tarpeeseen tehdä vapaaehtoisvoimin päästötarkkailua on ollut kasvanut epäluottamus yhtiön omaan velvoitetarkkailuun.

Marraskuussa 2012 havaitsimme jopa jotakin, joka vaikutti yhtiön yritykseltä harhauttaa virallista näytteenottoa pumppaamalla ylimääräistä suovettä laimentamaan viranomaisten näytteenottokohdetta Kortelammen padon alapuolella:

Yhtiön työntekijä väitti videohaastattelussa, että päästöjä väärentävä välilaimennus oli ollut käytäntönä jo pitkään.

Hyvät Terrafamen ja Terrafame Groupin johtajat!

Vedettävänänne on nyt valtionyhtiö, joka käytännössä elää veronmaksajien rahoilla, tappiota tuottavana negatiivisena Sampona.

Mutta tappioiden lisäksi kaivos on tuottanut ja yhä tuottaa myös tuhoa, ympäristön vesien ja pohjavesien pilaantumista.

Velkaisen valtion ja velkaisen yhtiön mahdollisuudet valvoa jättimäisen kaivoksen päästövaikutuksia ympäröivissä ekosysteemeissä ovat rajalliset. Suurin motiivi valvontaan on meillä ympäristön asukkailla, haitankärsijöillä.

Katsomme että valtionyhtiön tulisi ottaa tämä kansalaisten tarjoama talkootyöpanos kiitollisuudella ja ystävällisesti vastaan.

Toivomme, ettemme enää näe tällaisia käräjiä, joissa oman elinympäristönsä tilasta huolestuneita kansalaisnäytteiden ottajia tuomitaan sakkorangaistuksiin oikeudessa.

Pyydämme, että tuette Sotkamon Luonnon, Kajaanin Luonnon ja Kainuun Luonnonystävien sisäasiainministeriölle esittämää ehdotusta kaivoksen liikkumakieltorajausten tarkistamiseksi.

Olemme sitä mieltä, että valtion yhtiö ei voi olla ajamassa Suomeen käytäntöä, jossa suuryhtiöiden ympärille rajataan valtavia liikkumakieltoalueita.

Kyse on paitsi kansalaisten oikeudesta tarkkailla ja valvoa oman elinympäristönsä tilaa, myös kajoamisesta ikiaikaisiin jokamiehenoikeuksiin.

Jokamiehenoikeuksien rajoittamista ilman järkevää ja pätevää syytä ei voida hyväksyä.

Toivomme, että Terrafame paitsi tukee tehtyä aloitetta liikkumakieltorajauksen tarkistamisesta, myös tekee tässä vaiheessa erillispäätöksen ja antaa luvan Sotkamon Luonto ry:n ja Iisalmen Luonnonystavien edustajille jatkaa kansalaistarkkailua esitetyn rajauksen sisällä.

Uskomme ja haluamme uskoa, että Terrafame ei koe kansalaistarkkailua uhkaksi, vaan näkee, että yhteistyö on sekä kaivoksen että kansalaisten ja ympäristön yhteinen etu.

Stop Talvivaara -kansanliikkeen kansalaistarkkailuryhmän puolesta

Hannu Hyvönen
videodokumentaristi
p. 0442003654

Lisätietoja:

www.stoptalvivaara.org