Hyvää päivää.

Ajattelin lähestyä sinua journalismin laatua kaipaavana kansalaisena. Ymmärrän oikein hyvin, että teidän työnne siellä Tiedonvälityksessä tapahtuu monenlaisten paineiden keskellä.

Seuraan itse maailman tapahtumien uutisointia monesta lähteestä ja monesta maasta. Nyt alkaa suoraan sanoen pelottaa niiden Suomen kansalaisten maailmankuvan puolesta, jotka ovat kotimaisen valtavirtaisen tiedonvälityksen varassa. Tämä sinun juttusi oli niin yksipuolinen, demagoginen ja propagoiva, että alkaa vahvasti tuntua, että olemme todella sotatilassa, jossa totuus tunnetusti on ensimmäinen uhri.


IHMETTELEN KOVASTI, mitä kaikkea on tällaisen kirjoittamisen takana, ja välitän sinulle mielestäni hyvin aiheellisesti ja perustellen rakennetun Sami Parkkosen kritiikin kirjoituksestasi.

Halusin tällä lähinnä ilmaista mielipiteenäni, etten pidä juttusi tasoista journalismia enää journalismina lainkaan, vaan puhtaana sotapropagandana. Toivon, että käyt ainakin jonkinlaisen sisäisen keskustelun työsi moraalisista perusteista. Sinänsä et ole ollenkaan yksin. Kyllähän tätä samaa tavaraa tulee kymmenin kappalein päivittäin.

Suomalainen mediakenttä tuntuu tässä agendassa olevan jopa paljon yksisilmäisempi kuin yhdysvaltalainen. Esimerkkejä löytyisi kyllä lukuisasti.

Oman juttusi olet varmaan lukenut. Tässä se nyt vielä kuitenkin, jotta käy selväksi, mihin viittaan:

http://yle.fi/uutiset/mita_pelia_venaja_oikein_pelaa__katso_video/8669913

Ja sitten se Parkkosen blogi, jota saat aivan vapaasti kommentoida:

http://rayhablogi.blogspot.fi/2016/02/ylen-noloa.html

Ystävällisin terveisin

Timo Kalliokoski

Yllä oleva on toimituksellisesti stilisoitu versio Timon Marjalle lähettämästä viestistä.

Vesa Raiskilan kommentti. Timon yhteydenotto toimittaja Manniseen ilmentää kiitettävää kansalaisaktivismia, jota kuka tahansa voi harjoittaa. Kuten Journalistin ohjeessa numero 1 todetaan, journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Mediakin tarvitsee oman vahtikoiransa, ja koska JSN:n tähänastinen näyttö antaa kuvan varsin uneliaasta vahtikoirasta, tavallisten kriittiseen ajatteluun kykenevien median seuraajien on autettava sitä.

Vain muutama päivä ennen Mannisen juttukokonaisuutta Yle julkaisi Tapani Hannikaisen artikkelin ”Syyrian sota eteni käännekohtaan – miksi taistelu Alepposta on niin merkittävä?” Senkin Sami Parkkonen arvioi tutulla otteellaan otsikolla ”Ylen kuvottavaa propagandaa”.

Itse lähestyin Hannikaista ja Ylen toimitusta oikaisupyynnöllä, jossa toin esille, että lause ”Presidentti Obama ei uhkauksistaan huolimatta tehnyt mitään, kun Assad käytti kemiallisia aseita kansalaisiaan vastaan kaksi ja puoli vuotta sitten” on väärin, koska se on ristiriidassa Ylen aiemman uutisen kanssa (jossa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan sariinia sisältäneet improvisoidut raketit eivät voineet olla lähtöisin Syyrian hallituksen valvomilta alueilta) ja koska maailmanjärjestö YK:n elin oli selvityksissään todennut, ettei syyllistä yhteenkään Syyriassa vuonna 2013 tehdyistä kaasuiskuista pystytty osoittamaan. Ylen Ohjaamon sisältöpäällikkö Timo Huovinen tiedotti minulle (ja laajahkolle joukolle Ylen toimittajia aina päätoimittaja Atte Jääskeläistä myöten) samana iltana hyvin ystävällisesti, että kirjoitukseen oli tehty oikaisu ja oikaisusta seuraavanlainen merkintä jutun loppuun:

Virkettä

Presidentti Obama ei uhkauksistaan huolimatta tehnyt mitään, kun Assad käytti kemiallisia aseita kansalaisiaan vastaan kaksi ja puoli vuotta sitten.

muokattu 12.2.2016 muotoon

Presidentti Obama ei uhkauksistaan huolimatta tehnyt mitään, kun Assadin epäiltiin käyttäneen kemiallisia aseita kansalaisiaan vastaan kaksi ja puoli vuotta sitten.

Kiitin muutoksesta todeten sen ilmentävän suurempaa journalistista etäisyyttä tapaukseen. Toki ilmaisu ”Assadia syytettiin kemiallisten aseiden käyttämisestä” olisi ollut vieläkin tarkempi, sillä vakuuttavia todisteitahan ”epäilyille” ei saatu esitettyä.

Koska netissä ei ole tilarajoitteita, kopioin alle Ylelle lähettämäni oikaisupyynnön sekä muutama päivä myöhemmin lähettämäni jatkokommentin.

Hyvä Tapani Hannikainen / Ylen uutistoimitus,

Artikkelissa ”Syyrian sota eteni käännekohtaan – miksi taistelu Alepposta on niin merkittävä?” (9.2.2016) todetaan

”Presidentti Obama ei uhkauksistaan huolimatta tehnyt mitään, kun Assad käytti kemiallisia aseita kansalaisiaan vastaan kaksi ja puoli vuotta sitten.”

Tuossa viittaatte kaksi ja puoli vuotta sitten tehtyyn, laajasti uutisoituun Ghoutan kemialliseen iskuun. Yle itse kuitenkin uutisoi 17.1.2014 otsikolla ”MIT:n tutkimus: Ghoutan sariiniraketit eivät voineet tulla Syyrian hallituksen alueilta” amerikkalaisen tutkimuslaitoksen (Massachusetts Institute of Technology) tutkimuksesta, jonka mukaan Ghoutasta löytyneiden, sariinijäämiä sisältäneiden improvisoitujen rakettien kantomatka oli niin lyhyt, ettei niitä oltu voitu laukaista Syyrian hallituksen joukkojen hallussa olleilta alueilta.

12.12.2013 julkaistussa YK:n loppuraportissa esitetään johtopäätelmät sekä Ghoutan kaasuiskusta että useista muistakin kaasuiskuista. Raportissa ei oteta kantaa siihen, kuka suoritti Ghoutan kaasuiskun. Siinä kuitenkin todetaan mm., että YK:n tutkijat keräsivät ”uskottavia tietoja”, jotka tukivat aiempia tietoja 19.3.2013 Khan Al Asalissa tehdystä kemiallisesta iskusta, joka kohdistui sekä Syyrian armeijan sotilaisiin että siviileihin (ks. raportin s. 19). Tämä oli se tapaus, jota selvittämään YK:n tutkijat olivat Syyrian hallituksen pyynnöstä saapuneet, kun Ghoutan isku tapahtui.

Lisäksi tutkijaryhmä keräsi todisteita, joiden perusteella Syyrian armeijan sotilaita vastaan käytettiin todennäköisesti kemiallisia aseita Jobarin kaupungissa 24.8.2013 – kolme päivää Ghoutan iskun jälkeen (s. 19).

Muitakin ilmeisiä kaasuiskuja tehtiin Ghoutan iskun jälkimainingeissa. YK-tutkijoiden keräämät todisteet viittasivat kemiallisten aseiden käytettöön siviilejä vastaan Saraquebissa – niin ikään 24.8.2013 – sekä Syyrian armeijan sotilaita vastaan Ashrafiah Sahnayassa 25.8.2013. (s. 20)

Helmikuussa 2014 julkaistu YK:n ihmisoikeusneuvoston tutkimuskomission raportti käsittelee myös vuoden 2013 kemiallisia iskuja, mutta toteaa, ettei YK kyennyt yhdessäkään tapauksessa, siis myöskään Ghoutan iskussa, saamaan selvyyttä tekijöistä (”In no incident was the commission’s evidentiary threshold met with respect to the perpetrator”). (s. 19)

Maailmanjärjestön virallisten tutkimusten perusteella ketään ei siis ole osoitettu syyllisiksi kemiallisten aseiden käyttöön vuoden 2013 iskuissa Syyriassa – mukaan lukien Ghoutan isku.

Pulitzer-palkittu tutkiva journalisti Seymour Hersh käsittelee Ghoutan iskua artikkelissaan ”Whose sarin?”, jonka julkaisi London Review of Books. Artikkelissaan Hersh osoittaa, että presidentti Obaman lopulta epäonnistunut pyrkimys saada iskusta casus belli, sodan peruste, muistuttaa tapaa, jolla tiedustelutietoja manipuloitiin Irakin sodan oikeuttamiseksi (”The cherry-picking was similar to the process used to justify the Iraq war”). Hän kertoo haastattelemiensa tiedustelu- ja sotilasviranomaisten huolesta ja jopa suuttumuksesta tietojen manipuloinnin johdosta.

Minusta on erittäin valitettavaa, että Yle esittää Ghoutan iskusta tosiasiana tiettyjen tahojen propagoiman version, vaikka ketään ei ole virallisissa tutkimuksissa osoitettu syylliseksi iskuun, ja vaikka toisia versioita tukevat sekä MIT:n tutkimus että cui bono -näkökulma: Syyrian hallitukselta olisi ollut järjetöntä suorittaa siviileihin kohdistunut kaasuiskuspektaakkeli vastikään maahan saamiensa YK:n tutkijoiden silmien alla – tutkijoiden, jotka olivat saapuneet tutkimaan Khan Al Assadin iskua, jossa todisteet YK:n Carla del Ponten tunnetun lausunnon mukaan viittasivat ns. kapinallistahoihin.

Pyydän oikaisua eli todistettuna tosiasiana varauksetta esitetyn väittämän journalistista suhteellistamista viitaten Julkisen sanan neuvoston laatimiin Journalistin ohjeisiin. Kiinnitän erityisesti huomiota seuraaviin ohjeisiin:

8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

Mainittakoon, että kyseisessä artikkelissa on hyvin monta muutakin ongelmaa, joihin kuuluu kirjoittaminen jostain Isiksestä ja al-Qaidasta selkeästi erillisestä ”oppositiosta”. Näitä ongelmia Ylen äskettäin haastattelema Sami Parkkonen käsittelee perusteellisessa blogikirjoituksessaan. Esimerkiksi lännen tukemat ”maltilliset” taistelijat ovat huvenneet käytännössä olemattomiin monien liityttyä Isisin / al-Qaidan riveihin. Viime syksynä The Guardian puolestaan uutisoi, että Yhdysvallat olikin kouluttanut vain 4–5 sotilasta taistelemaan Isisiä vastaan.

Pyydän vastausta oikaisupyyntööni.

Ystävällisin terveisin

Vesa Raiskila
Vantaa

Hyvä Tapani Hannikainen,

Halusin tuoda esiin vielä erään asian. Artikkelissanne kirjoititte:

”Venäjän pommitukset ovat kohdistuneet pääasiassa niihin opposition joukkoihin, joita länsimaat ovat varovaisesti tukeneet – ei niinkään ääri-islamilaiseen Isisiin.”

Venäjähän on julkistanut mm. ilmasta kuvatun videon, josta näkyy, miten se tuhoaa kokonaisen Isiksen öljyrekkakolonnan. Ja kuten arvostettu toimittaja Patrick Cockburn toteaa The Independentin tuoreehkossa, Syyrian tilannetta hyvin valaisevassa artikkelissa,

”Läntinen väite, ettei Venäjä ole juurikaan taistellut Isistä vaan on keskittynyt eliminoimaan jotain mystistä ”maltillista” oppositiota, […] on aina ollut jonkin sortin propagandistinen iskulause. Todellisuudessa venäläiset hävittäjät ovat hyökänneet kaikkia Assadia uhkaavia aseellisia ryhmiä vastaan”.

(The Western claim that the Russians were not fighting Isis but focused on eliminating a mysterious “moderate” opposition, which was said to pose a great threat to Assad, was always something of a propaganda slogan. In reality, the Russian aircraft attacked all armed opposition groups threatening Assad.)

Tokihan Venäjä nyt hyökkää Isistä vastaan jo pelkästään sen vuoksi, että Isiksen kerrotaan räjäyttäneen venäläisen matkustajakoneen Siinain yllä viime syksynä.

Suomenkin mediassa on lisäksi väitetty, ettei Syyriankaan hallitus oikein hyökkäisi Isistä vastaan. Mitenköhän Isis sitten olikaan saanut vangiksi ne joukoittain teloittamansa Syyrian armeijan sotilaat? Tästäkin Cockburn ripittää länsimaiden mediaa:

”In reality, the Syrian army, now backed by the Russian air force, has long been confrontingIsis in central Syria though generally without much success. Isis posted revolting videos showing Syrian soldiers being shot or decapitated.”

Kaupunkien saartamisista puhuttaessa olisi syytä muistaa, että monenkirjavat ”kapinalliset” (puhe ”maltillisesta oppositiosta” on todellakin mystistä, kuten Cockburn toteaa) saartoivat pitkän aikaa Syyrian hallituksen joukkoja ja sen hallitsemalla alueella asuvia ihmisiä juurikin Aleppon kaupungissa. Ei kärsimyksen aiheuttaminen siviileille ole vierasta Isikselle ja al-Qaidaan sidoksissa oleville ryhmille, vaikka lähestulkoon sellainen kuva välittyy monista nykypäivän katsauksista.

Ystävällisin terveisin

Vesa Raiskila

.

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ

14 KOMMENTTIA

  2. Parkkosen kirjoituksen arvoa heikentävät olennaisesti muutamat asiat. Hän väittää, että Saksa on USA:n miehittämä. Tämänhän jokainen tervejärkinen kansalainen tajuaa täydeksi roskaksi. Parkkonen antaa suuren arvon Venäjän valtionvelan määrälle, ikäänkuin se olisi ainoa indikaattori talouden suorituskyvystä. Parkkonen ei ymmärrä, mikä ero on Natolla ja USA:lla.

    • Freiburgin yliopistossa työskentelevä professori Joseph […] Foschepot toteaa, että julkiset sopimusmuotoilut on tarkoitettu suurelle yleisölle.

      ”Saksalaiset johtajat … eivät kertoneet että […] saksalaisten piti hyväksyä tulevaisuudessa aivan samat olosuhteet kuin miehityksenkin aikana, kiitos kansainvälisten sopimusten ja salaisten lisäehtojen. Nämä sopimukset ovat edelleen valideja ja sitovat jokaista Saksan hallitusta vielä nykyäänkin. Yhdysvallat on rakentanut tukikohdillaan Saksaan pikku-Amerikan, jota Saksan hallitus ei voi hallita[…] sopimuslisäykset ovat edelleen voimassa.”

      http://www.dw.com/en/nsa-permission-to-spy-in-germany/a-16981062

    • Hopalong ei näytä tietävän tai ymmärtävän ettei Saksan ja liittoutuneiden välillä ole olemassa rauhansopimusta. On solmittu vain aselepo. Tämä näkyy siinä että nk.” Bund” maksaa voimassa olevaan lakiin GG Art. 120 Abs. 1 perustuen miehityskulut.

      GG Art. 120 Abs. 1 ”Der Bund trägt die Aufwendungen für Besatzungskosten”

      Saksojen yhdistyminen ei myöskään ollut ainoastaan DDR:n ja BRD:n välinen eli kahdenvälinen vaan yhdistymistä koskevan sopimuksen nk. 2+4 sopimuksen allekirjoittivat myös Ranska, Venäjä , Iso Britannia ja USA.

      Dieser ”Zwei-plus-Vier-”Vertrag (der ausschließlich die Vereinigung der ehemaligen DDR und der BRD betrifft!) wurde außer den deutschen Vertragspartnern von Frankreich, Rußland, Großbritannien und den USA unterzeichnet!

      Maailmanpolitiikan ymmärtämisessä Saksan miehityksen jatkumisella on valtavan suuri rooli.

      • Saksa on täysin suvereeni valtio Saksojen yhdistymissopimuksen mukaan, joka astui voimaan 15.3.1991. Sen solmimat kansainväliset sopimukset eivät tee siitä miehitettyä maata.

    • Saksalaisille tämä miehitys, toisin kuin nimimerkki Hopalongille, on käynyt selväksi. Vakoiluskandaali kuivui tyhjiin, kun kävi ilmi, että USA toimi ”miehittäjän mandaatilla” suorittaessaan ”vastuullista valvontaa”. Myös Saksan USA:ssa oleva kulta, on vastuullisen valvonnan kohteena, eikä Saksa ole saanut sitä, pyynnöistään huolimatta edes nähdä. Tähän kun lisätään USA:n sotilaallinen ylivoima miehitetyn Saksan alueella, ollaankin jo tilanteessa, jossa reaalinen valta taloudellisella, poliittisella ja sotilaallisella sektorilla tekee Saksasta ”siirtomaan’ sanan todellisessa merkityksessä.

      • Ensiksi on todettava, että olet antanut termille ”miehitys” aivan oman, ehkä vain itse käyttämäsi merkityksen.

        Yhdysvaltain joukot Saksassa eivät ole miehittämässä Saksaa, vaan ne ovat liittolaisia. Saksa on vapaasta tahdostaan USA:n liittolainen.

        USA on vakoillut liittolaistaan, eikä se ole kaunista. Mutta eikö tässä juuri vähän aikaa sitten uutisoitu, että vakoilua on tapahtunut myös toiseen suuntaan.

        Annat Saksan kultavarantojen säilytykselle suurenkin merkityksen. Aivan turhaan.

  3. Hoplog,ei puolestaan ymmärrä mitä eroa on Hegelin ideaan perustuvalla saksalla kansallisvaltiona ja mitä taas Agloamerikkalaisella Locelaisella kansalaisyhteiskunta käsiteellä. Lyhyesti kerrottuna agloamerikkalaiset puhuvat kansalaisuudesta ja kansalaisyhteiskunnasta kun tarkoittavat samaa mitä Hegeliläisessä perinteessä pidetiin poliittisena toimintana. Hegel ja Marx myöskin pitivät ihmisen taloudessa toimimista juuri toimimisena kansalaisena yhteiskunnassa. Se mssilma misstä me olemme tulossa oman erittäin hegelin idealle perustuvan menneisyydemme kanssa on erittäin syvässä ristiriidassa juuri tuon vallitsevan agloamerikkalaisen idean kanssa. Hegelin ja yleensäkin saksalainen filosofinen ajattelu oli korkeassa kurssissa myös vanhalla venäjällä, ilman sitä meidän mahdollisuus kehittyä autonomiana, olisi estetty.Kun tämän kultturillsen viitekehyksen kautta katsotaan Saksa ei saa olla omaitsensä, eli se on miehitetty. Kun saksat yhdistyivät ,silloin avoimesti puhutiin euroopan unionin roolista saksan pitämisestä kahleissa.

    • Minun mielestäni tuolla filosofisella jargonilla ei ole paljonkaan tekemistä nykyisen Saksan kansainvälisen aseman kanssa.

  4. ”Onko Mannisen journalismin moraali sitten vuoden 2014 päässyt murentumaan?”

    On päässyt ja pahasti.
    Ilmeisesti lapset on kotona itkeneet leipää ja äidin moraali luhistui. Manninenhan joutui Ylen sisäiseen karkoitukseen Itä-Suomen toimitukseen, mikä saattoi pudottaa hänen ansiotasoaan. Kyllä ”Siperia” opettaa, nyt Yle on saanut uuden innokkaan ”ryssävihan” lietsojan näiden a-studion Atte Jääskeläisen ”enkelten” rinnalle. Nämä ”enkelithän” ovat Ylen a-studion mainoksessa suorittamassa laskuvarjohyppyä ”ryssän” niskaan.

    • Hyvä juttu. Helvetti kun nauratti, meinasin tukehtua. Toivottavasti kommenttejasi näkyy tulevaisuudessakin.

  5. Arvostan Marja Mannista sillä hän on erittäin hyvä toimittaja ja vuosien ajan raportoi Venäjältä.
    Eikä se ollut vain surkeuden esittelyä vaan hän esille myös myönteisen puolen.
    Manninen sai syytteiden ryöpyn Charly Pastenakilta kun raportoi Krimiltä,että kansa vaikuttaa
    tyytyväiseltä.
    Tilalle Moskovaan lähetettiinkin sitten Kerstin Kronvall,jonka oma vihamielinen asenne tulee julki joka
    ainoassa jutussa.
    Yle nykytilassaan on menetetty tapaus,enkä voi ymmärtää,ettei eduskunta tehnyt mitään edes
    lupamaksujen suhteen sillä tällä konseptilla sen ei tarvitse välittää yhtään siitä,mitä katsojat ovat
    mieltä asioista.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here