Nykyisten leikkausten aiheuttaman erittäin suuren tyytymättömyyden voisi kääntää laajemmaksi poliittiseksi vastaliikkeeksi, jos vassareiden, vihreiden ja demareiden yhteistyötä epäkohtien poistamiseen vahvistettaisiin.
Yksikään oppositiopuolue ei voi yksinään luvata suurta korjausliikettä, mutta yhdessä ne voivat antaa uskottavia rahoituslupauksia SSS-hallituksen tekemien leikkauspäätösten tilalle.
Siihen ei alussa tarvita niinkään vaaliliittoa, vaan vain yksittäisiin epäkohtiin kohdistuvia samanhenkisiä (tai yhteisiä) lupauksia palauttaa resurssit seuraavan hallituksen avulla (vanhustenhoito, eläkeläisten asumistuet jne).
VOI KYSYÄ, MILLOIN Suomessa on viimeksi ollut vastaava otollinen mahdollisuus alkaa valmistella punavihervoittoista hallitusta, joka voisi toteuttaa sosiaalista ja inhimillistä politiikkaa.
Keskustan alamäki on alkanut ja kannatus pudonnut jo alle 20 prosenttiin, ja puolueen laskutrendi saattaa entisestään vahvistua. On hyvä muistaa, että vain viitisen vuotta sitten keskustan kannatus oli noin 12 prosenttia. Kun perussuomalaisten kannatus on jo laskenut, suosiotaan menettävä hallitus voisi kaatua piankin opposition tehokkaalla yhteistyöllä. Sitä voisi hyvinkin seurata inhimillisempi punavihreä hallitus.
Kun vassarit, demarit ja vihreät ovat kaikkein lähimpänä toisiaan monissa kysymyksissä, niiden kannattaa vahvistaa toistensa kannatusta erillisillä tai yhteisillä päämääräjulistuksilla saadakseen yhdessä mahdollisimman vankan sijan seuraavassa hallituksessa.
Onnistuessaan tehokkaassa kampanjoinnissa demarit voivat saada 25–27 prosentin, vihreät 14–16 prosentin ja vassarit 12–15 prosentin kannatuksen. Maksimimaalisella onnistumisella ne voivat jopa ylittää nuo kannatusluvut ja muodostaa enemmistöhallituksen. Tämä on mahdollista, koska koskaan ennen äänestäjät eivät ole olleet Suomessa yhtä liikkuvia ja uutta toivonkipinää etsiviä.
YKSIKÄÄN HALLITUS ei ole koskaan tehnyt yhtä huonoa politiikkaa kuin nykyinen SSS-hallitus. Kun hallitus tekee huonosti valmisteltuja leikkauksiaan, oppositiolla on velvollisuus valikoida niistä kaikkein huonoimmat ja luvata korjata niiden puutteet.
Aina kun hallitus tekee epäonnistuneen politiittisen päätöksen, voi oppositio yhteisjulistuksella saman tien luvata korjata sen, jolloin ikävän asian ollessa muutoinkin julkisuudessa ja ihmisten mielissä saavat punavihreän opposition lupaukset parhaan mahdollisen julkisuuden.
Tällainen politiikka voisi antaa monille niin yliopistoissa, sairaaloissa, kouluissa kuin lastentarhoissakin toivoa ja uutta voimaa aktivoitua järkevän yhteiskunnan rakentamiseksi!
Tässä ei siis aluksi tarvitsisi olla kyse mistään vaalilitosta vaan löyhemmästä yhteistyöstä, joka kuitenkin jo ennakoisi keskeisissä asiakysymyksissä seuraavan hallituksen yhteistyökuvioita.
Ei tästä tyyli muutu vaikka äänestäisimme ketä noista nykyisistä eduskuntapuolueista. Samat laulut niillä on, viimeistään hallituksessa. Ei se ole tyhmä joka lupaa, vaan se joka uskoo. Jos kaikki politikkomme laitettaisiin seisomaan päiväntasaajalle metrin välein, hallitus etunenässä, niin hyvä olisi.
”Ei tästä tyyli muutu vaikka äänestäisimme ketä noista nykyisistä eduskuntapuolueista. Samat laulut niillä on, viimeistään hallituksessa.”
Aivan. Viimeiset reilu 20 vuotta ovat hallitukset toteuttaneet uusliberalistista talouspolitiikkaa aivan riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat niissä istuneet. Nämä 20 vuotta ovat olleet myös tuloerojen kasvattamisen, köyhyyden lisäämisen ja yhteiskunnan alasajon talouspolitiikkaa.
Tuoreita esimerkkejä: Mikä ero siirrettäessä kansalaisten tuloja yritysten omistajien osingoiksi on Kataisen-Urpilaisen hallituksen, jossa istuivat demarit, vasemmistoliitto ja vihreät, toteuttamilla yhteisöveron laskuilla vuosina 2012 ja 2014 nykyisen hallituksen suunnitelmiin ”yhteiskuntakunatsopimuksista” tai pakkolaieista? Mikä ero oli Stubbin-Rinteen hallituksen 3 miljardin ”säästöillä” vuodeksi 2015 nykyisen hallituksen 4 miljardin ”sopeuttamiseen” vuonna 2016? Jne.
On turha kuvitella nykyisten Berliiniin ja Brysseliin rähmällään olevien suomalaispolitiikkojen ”muuttavan pilkkuakaan” pääkonttoreiden käskyistä, suosituksista tai toivomuksista. Suomesta ei löydy selkärankaa ajaa kansallista politiikkaa kuten esim. Unkarista, jonka politiikan sisältöä tosin en kannata, mutta jolla näyttää olevan tahtoa ajaa omaa kansalliseksi katsomaansa politiikkaa EU:n komission, Saksan ja Ranskan johtajien vastalauseista piittaamatta.
Ehkä oli tuo kirjoitus tehty enemmän innolla kuin harkinnalla.
Meillä on kokemusta demareista, vasureista, vihreistä, ruotsalaisista ja kristillisistä hallituksissa. Mitä on saatu aikaan?
Tässähän nyt mennään Vanhasen, Kiviniemen ja Kataisen osoittamaa tietä suoraan suohon.
Ennenkuin seuraavasta hallituksesta kannattaa puhua yhtään mitään, pitää kääntää muutama iso kivi ympäri.
Veitte sanat suustani MK ja KA.
Mikään ei muutu ellemme itsenäisty ja irtaannu EU ja Nato-kahleista. Vain nimet.
Sitten oma raha ja pankki ja pashainen nauru kusettajillemme.
Nyt olemme ajautumassa hyvin hyvin suuriin vaikeuksiin ellei ohjaksiin saada terveempiä voimia.
Ja se tarkoittaa todella isoa kivenkääntöä.
Pahin skenaario tässä:
Suomi on joutumassa sodan jalkoihin – Ja pääosin omasta syystään
https://geopoliittinenkatsaus.wordpress.com/author/velipekkakortelainen/
Maailmanennätystakinkääntäjä politikko Soinilla näyttää olevan yliluonnollisia kykyjäkin. Hän tiesi äskettäin A-studiossa, että Suomen kansa vastustaa eroa EU’sta ja eurosta. Muuten hän kyllä kannattaisi eroa. Kansanäänestykseen ei kuitenkaan mennä Väyrysen aloitteella. Sen hän tyrmäsi heti alkuunsa.
Aikaisemmissa hallituksissa 1990-luvulta lähtien on aina ollut vahva oikeistopuolue johdossa tai mukana. Se on vienyt voiman inhimilliseltä vasemmistolta. Nyt olisi ensimmäistä kertaa mahdollisuus yrittää täysin vihertävällä vasemmistohallituksella, jolloin se hyvin todennäköisesti harjoittaisi huomattavasti inhimiliisempää politiikkaa. Lisäksi niiden yhteistyöllä nykyinen eettisesti patamusta ja äärettömän tuhoisa hallitus saattaisi kaatua suhteellisen pian. Jos joku oikein haluaa kritisoida ideaani ehdottaen mielestään parempaa hallitusvaihtoehtoa niin kuuluisikohan siihen mahdollisesti kokoomus, keskusta tai persut? Vai joku puolue, joka ei ole lainkaan eduskunnassa? Viherpuna ei toki ole virheetön eikä menneisyyden synneistä vapaa, mutta se olisi kuitenkin realistisesti paras vaihtoehto nykyiselle hirvittävän dogmaattiselle yksityistämispakolle ja erittäini tuhoisalle leikkauslinjalle.
Viherpuna (vasemmisto) — oikeisto ajattelun voi nyt unohtaa ja haudata aikansa eläneenä. Yhteiset ongelmat pintaan ja yhdessä etsimään niihin koko kansan pelastavia ratkaisuja.
Tarvittaisiin pikainen hallituksen vaihto. Valtaan pitäisi saada hallitus joka kuuntelee kansaa eikä tee päätöksiä sen selän takana kuten on ollut tapana viime aikoina.
Nyt ollaan todella kusessa.
Ei ketään noista kolmesta (eikä kuudesta), mutta realismia on uskoa, että ”kansa” äänestää vuorotellen jonkun noista ”suureksi puolueeksi”. Vaalien jälkeen voikin nauraa äänestäjille päin naamaa kuin Soini, ja tehdä kaikki päinvastoin. Se kuuluu edustukselliseen ”demokratiaan”. Sitten menikin neljä vuotta taas ketuille. Hallitus voi tehdä mitä tahtoo. Sen ei tarvitse erota ellei pääministeri niin taho.
Eduskunnan ulkopuolelta olisi löytynyt viime vaaleissakin ehdokkaita, jotka olivat ihan oikeasti huolissaan harjoitetusta politiikasta ja heillä olisi ollut siihen myös korjaus. Monet heistä käyttivät aikaansa ja omaa rahaansa vaalikampanjaan todella paljon, mutta sieltä on vaikea nousta pienellä budjetilla kansaa edustamaan ”suuria” vastaan, jotka saavat puoluetukea ja yksityistä rahoitusta mielin määrin, kunhan eivät kerro äänestäjille kantaansa ennen vaaleja. Näinhän teki viimeksi kepu. Oli kotiintulon aika. Mahtaa ainakin palkansaajakepulaisia nyt viluttaa. Puhumattakaan persuja äänestäneitä.
Hyvin kuvasit tilanteen. Eikä mikään muutu ellei kansa ymmärrä sanomaasi.
Tarvitaan puoluen, joka ei ole kiitollisuudenvelassa kenellekkään ja kansanedustajia, jotka itse kustantavat vaalikampanijansa ja niiden kannatus on ollut hidasta, mutta vakaata. Kyllä on pelottavaa, jos koko maata johdetaan toisaalta EU-komission ja toisaalta kartellitoiminnan kautta. Politiikko ei saa koskaan pelätä ajatella maansa etua ja nykyinen vaimentamisen kultuuri on erittäin vahingollista, kun puolueen sisäisiin linjoihin on kulttimaisesti pysyttvä ja itse puoluelinjaus on ulkoistettu markkinatalouden voimin. Tässä henkilökohtainen näkmys nykyisiin trendeihin:
Itse tutkin maahanmuuttoa ja olisin valmis toimimaan maahanmuuttoa käsittelevässä työryhmässä ja uskon, että saisin kestävämpiä ratkaisuja, jotka hyötyvät sekä maahanmuuttajia että valtiota samanaikaisesti. Olen ollut Lindströmiin yhteydessä ja totemus oikeusministeriöstä on , että ”emme voi tehdä asialle mitään”. Koen sitä erittäin loukkavana ja kansaa alistavana toteamuksena.
Kriisi voi tulla yllätyksenä, mutta se ei ole syy sille, että 6 kk ”selvitetään asioita”. Yksi selkeä esimerkki on lainsäädäntö. Seulontajäjestelmä ei ole kehitetty tarpeeksi ja oikeusturva on liian vahva. Turvapaikanhakijoiden seassa on sekä lukutaidottomia aitoja pakolaisia, sotilastaustaisia miehiä (sotakarkureita) sekä keskiluokkaisia ja koulutettua väestöä. Se , että näistä ei seulota kotoutumishaluiset jo valmiiksi lainsäädännön vedoten on epäpätevä selitystä. Ulkomaalaislakiin tarvitaan vain 3 säädösmuutosta sekä tilastointiin liittyen ja tasa-arvolakiin muutama lisää. Tämä ei tule vähenemään sidosryhmien tuloksellisuutta (esimerkiksi Luona Oy), joka vaikuttaisi olevat tärkeämpi kriteeri tehokkaalle maahanmuutolle kuin varsinainen turvallisuus.
Se oli vain yksi esimerkki tutkimusalueeni näkökulmasta. Työlaindäädännöstä ja muusta vastaavasta lisää. Itse näen, että hallituksessa ollaan pelokkaita tekemään virheitä ja pyytämään ulkopuolista apua niiltä tahoilta, jotka ovat ”hallitusvastaisia”. Näkemys, että nuoret ovat syyllisiä työttymyydestä on hieman harhaanjohtava. Väite olisi pätenyt esimerkiksi 2006, mutta ostovoima on niin heikkoa nykyään, että yksielävä Helsigissä ei voi ottaa matalapalkkainen työ vastaan. Työn ottaa yleensä keikkaluonteisesti Suomeen tuleva virolainen, jolla on eri kustannustaso (asuu kommunissa tai hotellissa, kunnes keikka loppuu). Joskus maaseudulla oltua kerron Helsingin vuokratasosta niin ne ei koskaan usko. He eivät voi uskoa, että vuokra voisi maksaa enempää kuin 500e/kk.
Vastaavasti maaseudulla tuottajien voitot ovat hävyttömät keinotekoisesti pidetyn alhaisen markinnahinnan ja Yara:n lannoitemonopolin johdosta. Näin maantaloudesta tehdään tahallisesti riippuvainen komission siirtoeriin (maataloudtukiin) , joka taas välilisesti vaikuttaa kotimaiseen lainsäädäntöön direktiivien muodossa. Komissiolla oli jalo alku, mutta ahneus on ottanut vallan sieläkin.
Suomi poikkeaa monelta osin musita EU-maista ja Venäjä boikotti taloudessa oli erittäin typerää toimintaa mielestäni. Nyt halutaan taas kumartua komission suuntaan biomassan kestävyyskriteerissä, joka lamauttaisi Suomen kilpailukyvyn pohjalukemiin.
Pienyrittäjyyttä ”rangaistaan” ankaralla verotuksella ja AY-liikeen joustamattomuudella. Jos työntekijä haluaa tehdä 10h viikossa ja työnantaja haluaa palkata 10h viikossa niin kukaan ei pitäisi puuttua tähän ammattisuhteeseen. Silti, jos firmasi on sidoksissa hyvävelijärjestelmään et saa pelkästään tukija joka puoleelta vaan myöskin verosuunittelua kustannustehokkasti. Satoja miljoonia valuu veronkierron kautta veroparatiiseihin. Jo yhden vuoden summalla saadaan työllistettyä nuoria, rakennettua vuokra-asuntoja ja otettava erilaisia asumismuotoja käyttöön ja parannettua vanhusten hoitotasoa sekä yliopistojen ja yritysten innovointia. Sekin ilman velkaa. Suomi ei ole varaton maa, mutta Suomen tulojako on keskittynyt pieneen piiriin.
Itse hallitusta saadaan helposti kaadettua viikon sisään , jos on tahtoa. Siihen tarvitaan muutaman tuhannen euron galluptilaus esimerkiksi TNS Gallup:lta. Kun gallup on sopivassa muodossa ja otanta on tarpeeksi suuri ei opposition tarvitse kuin tartua kiini ja media tulee itsessään mukaan touhussa. Viikon sisään hallitus eroaa, koska sidosryhmät alkavat kärsiä negatiivisesta heijastevaikutuksesta.
Mainitsit Luona Oy’n. Se on perustettu 2015 ja toimista päätellen tulonsa tulevat veronmaksajilta. Nyt juuri maahanmuuttoteollisuudessa on jaossa suuret (meidän) rahat. Omistajista päätellen se harjoittaa, tai on ainakin mahdollisuus harjoittaa ”agressiivista verosuunnittelua” Tämähän olisi kestämätön yhtälö. Tiedätkö ketä on sen hallituksessa? Asiaan olisi syytä puuttua nyt, eikä lukea se vuoden kuluttua tilinpäätöksestä.
Ja vielä. PK-yrittäjiä rangaistaan korkealla verotuksella. Totta ja kumma juttu. Kokoomus joka sanoo olevansa juuri yrittäjien asialla, on ollut hallituksissa vuodesta -87. Kun PK-yrittäjiltä perittiin työeläkemaksuja liikaa 1,5 miljardia jotka olisi pitänyt palauttaa, hallitus kokoontui päättämään, että ne jätetään työeläkeyhtiöihin, Kokoomus mukana, siis ”yrittäjien asialla”. Nyt heidän suuri ideansa on, että joidenkin olisi tehtävä ilmaista tai puoli-ilmaista työtä kun on ”lama”, joka näyttää tulleen uudeksi normaaliksi. Löytyykö vapaaehtoisia ilmaiseen työhön vai pannaanko pakkolaki?
Sitten pyytäisin tarkennusta millä tavalla ay-liike on Suomessa joustamaton?
Baronasta ja Luonnasta löytyy kasottain tietoa. Osa (Luonan) hallituksen jäsenistä on eduskunnassa, mutta se ei tarkoita vielä mitään. Luonna on kuitenkin laiminlyönnyt palveluihin liityviä valtion asettamia ehtoja (terveyspalveluita ei tarjottu ja kohtelu on ollut alaarvoista) ja on antanut siitä selvityksen. Nyt voidaan katsoa miten valtionjohto reagoi tapaukseen. Yrittäjyys pitääkin tukea, mutta ei silloin, kun se karsii muiden kilapilijoiden toimintaa tai se kustannetan ulkoisesti valtion puoleelta. (Yle:ähän syytetään juuri sitä samanaikaisesti. Minusta Yle ei kilpailisi muiden medioiden kanssa jos niiden laatu olisi parempi kuin Yle. Nyt valitaan helpompi tie eli otetaan kilpailija vain pois.) Luonna ottaa selvästi korkeampia maksuja kuin esimerkiksi SPR:n toiminta, mutta valtio ei silti salli nähtävästi kilpailutusta vastaanottopalveluista. Kilpailuviraston on näytettävä asiantuntemuksensa ja puoluettomuutensa asiassa muuten joudutaan käymään Euroopan tuomioistuimessa selvittämässä sitä.
Ay-liikkeen liityvässä asiassa viittaan esimerkiksi tähän:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/173313-sol-yrittaja-juhapekka-joronen-turhautui-ay-suomeen-sehan-oli-40-vuotta-sitten
Olipas ohutta. Laita linkki mistä löytyy Luonan hallitus. Kyllä sillä on väliä. On myös vastuussa firman toiminnasta, jos se on vielä kuvauksesi mukaan noinkin heikkoa. Vielä pahempi jos ovat eduskunnasta. Se tarkoittaa jotain. Ovat sekä rahaa antavana että vastaanottavana osapuolena. Saattaa tulla vastaan pieni jääviysongelmakin. Ja onko Luonan yritysjärjestelyillä tehty mahdollisuus verosuunnitteluun? Aina vain pahenee.
Usari ja siivousyrittäjä eivät ole kyllä ihan ensimmäisiä auktoriteetteja joiden mukaan työelämässä mennään. Mielipiteitä saa toki esittää. Mielipiteitä olisi voinut kysyä myös muutamalta siivoojalta, mutta sitä tuskin tekee usari. Tiedän siivoustyöstä vähän. Tyttäreni oli kesätöissä siivoamassa. Palkka 7,81/h miinus verot. Siivottavaa sen verran, että jos jätti kahvi- ja ruokatauot pitämättä, ehti siivota juuri seitsemässä ja puolessa tunnissa, miltä maksettiin. Usein siivouksen jälkeen toinen käveli heti kuraisilla kengillä huoneeseen ja kolmas soitti pomoille, että täällä ei ole siivottu. Eikun uudestaan siivoamaan. Pyysin häntä lopettamaan mokoman homman ja annoin rahaa sen verran kuin hän olisi kesässä tienannut. Sehän ei ollut paljon mitään.
Yrittäjiä ei pidä tukea sen enemmän kuin muitakaan. Tasapuolisuus pitää olla kaikessa. Valtio ja kunnat tarvitsevat veronmaksajia, eivät kerjäläisiä. Jos yrittämisen idea perustuu valtion tukeen ja/tai ilmaiseen työhön, sellaista firmaa ei tarvita. Siitä on kaikille vain vahinkoa, siis kaikille paitsi ”yrittäjälle”.
TES ei estä ketään tekemästä työtä vaikka puoli tuntia jos niin haluaa. 0-tuntisopimus ei ole mikään työsopimus. Siinä sovitaan työstä, ei odottamisesta. Vaikka kiva on ”sitouttaa” joku kotiin odottamaan milloin saa tehdä sen puoli tuntia. Sitä tehdään nykyisin paljon.
Ammattiyhdistys on työntekijöiden etua ajava yhdistys, niin kuin nimikin sanoo. Yhdistymisvapauden takaa perustuslaki. Yhdistyksiä onkin pilvin pimein. Työtekijöiltä tätä yhdistymisvapautta ajetaan pois ihan julkisesti jopa politikkojen (ja hallituksenkin) toimesta. Jos näin halutaan, on muutettava perustuslakia. Tehköön vaikka hallitus luettelon niistä joille yhdistymisvapaus annetaan, tai kenelle sitä ei anneta.
Olisihan se ennenkuulumatonta länsimaisessa demokratiassa, niin sanotussa. Mutta ennenkuulumatonta on hallituksen toimet puuttua työntekijöiden sopimusvapauteen pakkolaeilla. Sellaisia on kyllä maailmalla, mutta ei tietääkseni ihan länsimaissa. Suomi olisi siinä suhteessa edelläkävijä.
Työelämä taitaa olla sinunkin mukavuusalueesi ulkopuolella?
Luonan muut hallituksen jäsenet ovat Baronan toimitusjohtaja Markus Oksa, kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok), ex-kansanedustaja Ulpu Iivari (sd) ja ydinvoimayhtiö Fennovoiman entinen yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Pasi Natri. Natri on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) puoliso.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015092020382471_uu.shtml
Olen itse ollut siivoamassa sekä rappuja että ikkunoita ja voin samaistua siihen mitä kirjoitit. Luona ei ollut viestini pääkohta eikä ay-likkeen vaan ylipäätänsä, että tehdään epäammattimaisesti ja vedetään päätöksiä edes takaisin samaan aikaan kun on käynissä 3 suurta kriisiä.
Tarkoitin, että ay-ehtojen takia pienyrittäjän väärä rekrytointi voi olla kohtalokasta, kun se ei taas vaikuta suuriin niin pahasti.En ajatellut, että edut ovat haitaksi työntekijälle, vaan se, että keskitetty malli aina sovellu jokaiseen tilanteeseen.
Olen koulussa ja osa-aikaisena päiväkodissa. Työkokemukseni on ollut sosiaali- ja varhaiskasvatussektorilla.
Arvasin perkele. Missä politikko siellä ongelma. Heitä tarvitaan ja ostetaan ihmiskilviksi yrityksiin, kun kupataan julkisia varoja ja harjoitetaan vaikka veronkiertoa. Politikkoja saa halvalla. Joillekin riittää pelkkä titteli ja kokouspalkkio. ”Yhteiskuntasuhteiden hoito” on yksi heille hyväksi havaittu vakanssi. Siitä voi maksaa palkkaakin.
Rekrytoinnin vaikeutta kuvaillaan työsopimuksilla. Menee työsopimuslain puolelle. Lakeja säätää eduskunta. Nollatuntisopimukset halutaan nyt kieltää. Siitä on kansalaisaloite eduskunnassa. Käydyn julkisen keskustelun perusteella uskoni vahvistui, äänestämme ääliöitä meitä edustamaan.
Jos työsopimuksessa lukee nolla tuntia työtä, se ei ole työsopimus. Jos siinä lukee yksi tunti, se on. Sellaista työsopimusta tai ”yrittäjää” joka ei pysty määrittelemään työtä, ei tarvita ”työmarkkinoilla”. Se pitää jättää niille jotka pystyvät. Nollasopimus on työntekijälle kohtuuton. Se voi olla voimassa vuosia ilman että on tehty tuntiakaan työtä. Korvauksia et voi hakea koska olet ”työsuhteessa”.
Muutenhan idea olisi loistava työttömyyden poistoon. Tehdään kaikille nollatyösopimus ja työttömyysprosentti putoaa nollaan hetkessä.
Keskitetty palkkaratkaisu ei sovi joka alalle. Sen on tehnyt keskusjärjestöt ja se on sovellettu suoraan työehtosopimuksiin. Tuottavilla aloilla se on taannut muhkeat osingot. Tuottamattomilla aloilla on itketty, vaikka puhellaan luovasta tuhosta jonka pitäisi karsia tuottamattomat alat. Sinne on päinvastoin annettu tukea ja vaadittu palkkojen alentamista. Että se siitä uuslipilaarien luovasta tuhosta. Hallituksetkin ovat aina vakuuttaneet, että eivät sekaannu palkkaratkaisuihin, mutta sekaantuvat kumminkin. Enimmäkseen ovat vaatineet pieniä palkkoja ja suuria osinkoja. Näin on käynytkin.
Onnea valitsemallasi tiellä. En arvostele henkilökohtaisesti, en tekemisiäsi. Mennään asiat edellä.
”Pienyrittäjyyttä ”rangaistaan” ankaralla verotuksella ja AY-liikeen joustamattomuudella. Jos työntekijä haluaa tehdä 10h viikossa ja työnantaja haluaa palkata 10h viikossa niin kukaan ei pitäisi puuttua tähän ammattisuhteeseen”
Tuossa olen kyllä aivan eri mieltä kanssasi. Työntekijältä ei paljon kysytä ”haluatko”. Ei varsinkaan kun oven takana on työttömiä iso liuta lisää. Työntekijää pitää ehdottomasti, niin palkan, irtisanomisen kuin työaikojenkin suhteen suojella. Ei pelkästään suurten työnantajien, vaan myös pienten työnantajien ollessa kyseessä.
Minä en halua Suomesta Kiinaa tai Viroa jossa työnantaja voi kahlita työntekihjän työpisteeseen, joko näkyvillä tai ei näkyvillä kahleilla. Joko työnantaja siirtyy kaksivuorotyöhön, tai normaalin työajan on riitettävä.
Ankarasta verotuksesta vielä sen verran, että vaikka kaikki näkevät verotuksen ikävänä asiana, kun ”se on pois mun tuloistani”, verotuloja ei kuitenkaan jätetä valtion aarrekammioon, vaan ne palautetaan takaisin. Veronmaksajan lisäksi on verorahojen saajat. Näitä on ihmiset jotka saavat tukia tai palkkoja, ja yritykset jotka saavat tukia tai julkinen sektori ostaa heiltä työtä. Ja niitä on lisäksi ihmiset, jotka käyttävät julkisia palveluita.
Verotuksen olisi tietysti kohdeltava pientä tuloa saavia yrittäjiä samoin kuin pienten palkkojen nauttijoitakin: verottaa heiltä vähemmän. Jos yrittämisestä ei muuten jää tuloja, verotusta on laskettava. Verotuksen kultainen sääntö on: sieltä verotetaan missä on verotettavaa. Tasaverot rikkoo tuota sääntöä, ja verottaa kaikilta tasapuolisesti, mikä tekee tasaveroista (kuten ALV) huonoja. Parempi olisi verottaa yrittäjiä progressiivisella verotuksella, kuin nostaa hintoja arvonlisäverolla.
Hetkinen, sanoitkin 10h viikossa, ja minä kuvittelin että päivässä. No, osa-aikatyötähän voi teettää vaikka 10h viikossa. AY-liikkeen halu on käsittääkseni ollut että osa-aikatyöstäkin säädettäisiin lakia: nythän voi teettää vaikka kuinka pieniä työaikoja hyvänsä. Epäsäännöllisen työnkin tekeminen voi olla erittäin hankalaa. Varsinkin ”tarvittaessa töihin kutsuttava” työ olisi aika kenkku juttu, jos sitä joutuisi aina olemaan hälytysvalmiudessa lähtemään töihin.
Ihan varmaan, silpputyöntekijätkin joutuu joskus hyväksikäytetyiksi ilman omaa haluaan. On vain pakko sanoa ”joo,” kun mikään ei estä kysymästä.
Asia on niin yksinkertainen kun olla voi, mutta kun maan päällä ei näytä olevan niin yksinkertaista asiaa mitä politikot eivät osaisi sössiä. Oikea vastaus on: Noudatetaan Työsopimuslakia. Tosin olemme siirtyneet vaivihkaa aikaan jossa lakeja ei tarvitse noudattaa. Kun tämä käytäntö ja tietoisuus leviää sieltä ylhäältä alempiin kansankerroksiin olemme kusessa. Silloin ainoa toimiva on viidakon laki. Silloin yleensä käytetään jotain kättä pidempääkin. Viidakon laki on jo osittain käytössäkin. Nollatyösopimus ei ole Suomen Työsopimuslain mukainen työsopimus. Se on mallia Bangladesh.
En nyt viitsi tähän kopioida työsopimuslakia, mutta googlaamalla löytyy. Siinä 2 luku 4§. Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Työnteettäjän on määriteteltävä työaika, ei vapaa-aikaa. Jos tätä ei pysty tekemään, ei pidä alkaa leikkimään työnteettäjää. Lisäksi, hallitus on säätänyt viikottaisen työajan josta alkaa kertymään sosialiturvaa. Se on 18 tuntia. Jos teet 17 tuntia 59 minuuttia, työssäoloehto ei täyty. Olet töissä mutta et ole töissä. Hyvä Suomen hallitukset, kansan asialla.
Meillä on ollut pitkään hallituksissa ministereitä jotka eivät tunne edes säädettyjä lakeja. Töräyttelevät julkisuuteen milloin mitäkin, jopa täysin lain vastaista. Jos joku heille vuoden verran vääntää rautalangasta lakia jota ei ole noudatettu, niin sitten sanovat että hei, tähän täytyy laatia pelisäännöt. Mitkä helvetin pelisäännöt? Kumoavatko ne säädetyt lait?
Lisätään vielä. Luin että Suomessa on 83 000 nollatyösopimusta Tilastokeskuksen mukaan. Toisin sanoen, Suomessa voi rikkoa mennen tullen lakia ja (kansainvälisiä)sopimuksia valtiovallan korkeimman johdon siunauksella. Mitä luulette, vievätkö nuo ”leikkityöntettäjät” työtä niiltä työnantajilta jotka vielä toimivat lakien ja sopimusten mukaan? Hallitukset ovat tähän suorastaan painostaneet. Muuten ei tule ”työpaikkoja”.
Samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Lienee kuitenkin niin, että ulkoparlamentaarisen opposition täytyy edesauttaa tätä kehitystä. Olen ehdottanut tilaisuuksia, joissa kansalaisaktivistit, tutkijat ja poliitikot hahmottelisivat vaihtoehtoja. Tällaista käynnistettiin 3.6.2015 mutta minunkin energiani suuntautui Joukkovoimaan. Aineistoja löytyy adressin sivulta http://www.adressit.com/elvytysta_ja_hyvinvointia_-_ei_leikkauksille!
Ilman muuta tarvitaan uusi hallitus joka ajaa koko kansan etua. Mutta puna-vihreistä taitaa löytyä myös suurimmat suvakit joten eiköhän olisi parempi nyt unohtaa heidät jottei tulisi lisää tällaisia verisiä ’leikkauksia’ kuin naapurimaassa. Niitä alkaa olla enemmän kuin tarpeeksi ja niistä vaietaan mutta onneksi joku media vielä kirjoittaa:
Sahasi leipäveitsellä pään irti 22-vuotiaalta Alexandralta
Tapaus uutisoitiin Ruotsin valtamediassa puukotuksena ja viranomaiset yrittävät vaientaa silminnäkijöitä.
http://mvlehti.net/2016/02/19/pakolaislapsi-sahasi-leipaveitsella-paan-irti-22-vuotiaalta-alexandralta/
Juuri luin:
Vihreät, Vasemmisto, Kristillisdemokraatit ja Sosiaalidemokraatit saattavat päästä valtaan ensi vaaleissa, mikä tarkoittaisi turvapaikanhakijoiden määrän ja kehitysavun voimakasta lisäämistä, kirjoittaa Uberuutiset.
SDP:n Jutta Urpilainen suomii nykyhallituksen leikkauksia ulkomaanapuun. Samaan aikaan SDP:n Kristiina Salonen tuohtuu vammaisiin ja vanhuksiin kohdistuviin leikkauksiin. Urpilainen vaatii myös verotuksen tiukentamista ulkomaanavun ja turvapaikkakriisin rahoittamiseksi.
http://mvlehti.net/2016/02/19/oppositiopuolueet-keskittyvat-pakolais-ja-kehitysyhteistyorahojen-nostoon/
Mikäli nämä puolueet pääsevät ensi eduskuntavaaleissa valtaan, nousevat Suomen ulkomaanapuun käyttämät määrärahat ja pakolaiskiintiöt varmasti.
Niinpä ja kuka maksaa ja kantaa vastuun maamme ajamisesta kaaokseen?
Varmaan otetaan velkaa…. ja velkaorjuuden hirttoköydessä mennään. Ja kansa maksaa.
Viisasta menoa, eikö?
Velkaa otetaan JOKA TAPAUKSESSA, vai etkö ole vielä ymmärtänyt kuinka rahajärjestelmämme toimii?
Kysymys kuuluu: ottaako velan kotitaloudet ja yritykset vai valtio. Ja lopultahan se velka päätyy aina kuitenkin kahdelle ensinmainitulle, koska valtio voi oman velkansa supistaa verottamalla kahta ensinmainittua. Mutta joka tapauksessa uutta velkaa otetaan.
Jos uutta velkaa ei oteta, talous supistuu koska rahan määrä supistuu. Emmekä pysty edes vanhoja velkoja maksamaan, jos uutta velkaa ei oteta.
Jos valinta pitää tehdä sen välillä, otetaanko uusia pakolaisia, vai myydäänkö omaisuus veropakolaisille, kannatav ehdottomasti ensinmainittua! Nimittäin pakolaisten ylläpitoon hankitut taropeet: asunto, sähkö, ruoka, ovat KOTIMAISTA työtä, ja raha kiertää Suomessa. Suomen talous ei siitä kärsi pätkääkään, kun raha kiertää Suomessa (päinvastoin, silloin tehdään kotimaista työtä).
Hemmetin paljon pahempi on, kun yksityistämme vaikka terveydenhuoltoa, jolloin ainakin osittain ulkomaiset omistajat vievät suomalaisten verorahoin maksetut hoidot, ja vielä jättävät omatkin veronsa maksamatta.
En minäkään usko että mikään Eduskunnassa nyt oleva puolue uskalltaa ottaa eroa Euroopan Unionista tai velkarahasta, mutta niin kauan kunnes kansa herää ja saadaan sinne puolue joka ajaa talousdemokratiaa ja Suomen etua, mieluummin sosialistit kuin globalisteja kapitalisteja. Sosialistit ainakin pyrkivät kotimaiseen työhön, ja SDP+SKDL on ne kaksi puoluetta, jonka johdon aikana Suomi vaurastui. Tosin, helpompi oli silloin vaurastua, kun velkaraha ei ollut vielä talouskasvua tappanut.
Otetaan pari esimerkkiä SSS hallituksen (ja muidenkin) kärkihankkeista, yrittäjyyden tukeminen, työpaikkojen luominen ja kilpailu(tus).
Kaupungissa on Kiinteistöhuolto Oy, töissä parikymmentä miestä vakityösuhteissa. On lumi-, piha- ja katutöitä, remonttia ynnä muuta. Avaimia on hukassa ja ovia tarvii avata. Joskus joku vääntää kuuden tuuman paskan neljän tuuman pyttyyn ja on mentävä rassaamaan putket auki. Palkka ei ole suuren suuri mutta onpahan vakityö. Raha pyörii kaupungissa, mitä nyt valtio ottaa laskuista neljänneksen ja lähettää Bryssseliin tai tukee hädässä olevia pankkeja.
Sitten tulee kilpailua. Suuri kansainvälinen yritys Oy Fraud & Scam Ab tulee tarjoamaan hommat halvemmalla. Kiinteistöt tekevät sopimuksen heidän kanssaan, tottakai. Toimitusjohtaja Kotonen kertoo, että firma on suomalainen nimestään huolimatta ja maksaa veronsa Suomeen. Firman omistaa eläkevakuutusyhtiöt 5,8% osuudella ja kansainvälinen sijoittaja Societa di investimento assurdo loput 94,2%.
Kiinteistöhuolto Oy menettää ”markkinat”, joutuu lopettamaan ja duunarit joutuvat kortistoon. Uusi yritys tarjoaa vain nollatuntisopimuksia, koska eihän sitä tiedä milloin jonkun paskapytty menee tukkoon. Silloin pomo soittelee kotona odottaville duunareille, olis parin tunnin keikka tiedossa. Työkkäri tietenkin ohjaa duunarit tähän uuteen firmaan ”töihin” sosialiturvan menettämisen uhalla. Ja firman tulos lähtee ulos kaupungista, Suomesta ja mahdollisesti Euroopastakin.
Eihän tässä noin äkkipäätä tunnu olevan mitään järkeä, mutta tämä on osakkeenomistajan etu.
Hah, hah! Tarkoitan että: hei, eihän tuo ole ollenkaan kivaa! Kuka näitä päätöksiä oikein tekee?
Kenelle on kivaa kenelle ei. Ei ainakaan Kiinteistö Oy’lle, joka voi olla perheyritys ja usein on, eikä sen duunareille, mutta tämmönen on ”trendi”. Näin on menty noin kolmekymmentäviisi vuotta ja tulokset näkyvät työllisyydessä, tuloissa, veroissa, jnejne… Päätöksiä ovat olleet tekemässä kaikki eduskunnassa istuvat puolueet edustajiensa välityksellä.
Ai niin, kuka tässä voittaa? No se on tuo Societa investimento assurdo. Kuka siellä, emme valitettavasti saa tietää. Menee pankkisalaisuuden verhon taakse.
Itse en henkilökohtaisesti usko edustuksellisen demokratian tarjoavan mitään todellista mahdollisuutta tilanteen tervehdyttämiseen ja tasapainoisen, hyvää kokonaisuudelle tuottavan yhteiskuntajärjestyksen luomiseen.
Korruptio on maassamme ulottanut lonkeronsa niin syvälle poliittisen päätöksentekoon ja taustalta löytyvät poliittiset ja taloudelliset intressit ja niitä ohjailevat tahot pitävät huolen siitä, että vaalituloksesta riippumatta kansaa edustavat henkilöt saadaan melko lyhyellä aikavälillä muunnettua näiden taustalla pysyttelevien vaikuttajien toimien edustajiksi ja toteuttajiksi. Pimeät palkkiot, kiristys, poliittiset palkkiovirat, puoluekuri jne – välineitä tähän riittää. On helppo myös havaita vaalien jälkeen ketkä edustajat eivät tähän suostu tai mukaudu; on usein selkeästi nähtävissä kuinka heidät hiillostetaan poliittisen vaikutuksen ulkokentille, josta käsin vaikutusmahdollisuudet ovat niin pienet, että ne eivät enää uhkaa vallitsevaa järjestelmää ja sen varjoista käsin ohjattuja pyrkimyksiä.