Saksassa keskusteltiin yli 10 vuotta minimipalkan määräävän lain säätämisestä. Teollisuus, työnantajajärjestöt ja valtavirtaekonomistit pelottelivat, että laista seuraavat palkankorotukset johtaisivat miljoonan työpaikan menetykseen. Tammikuun ensimmäisenä päivänä 2015 astui lopulta voimaan laki minimipalkasta (Mindestlohngesetz, MiLoG): 8,50 euroa tunnilta. Kuinka kävi?
Taloutta ja yhteiskuntaa tutkivan WSI-instituutin tutkijat Marc Amlinger, Reinhard Bispinck ja Thorsten Schulten ovat julkaisseet tutkimusartikkelin minimipalkan asettamisen ja sen myötä tehtyjen palkankorotusten vaikutuksista Saksan talouteen nyt kun lakia on kokeiltu vuosi.
Herrojen mukaan vuoden jälkeen on selvät todisteet sille, että miljoonat työntekijät ovat hyötyneet eikä pelottelijoiden povaamia negatiivisia talousvaikutuksia ole tullut.
Ensimmäistä kertaa pitkäaikainen taloudellisen eriarvoisuuden kasvutrendi on taittunut samoin kuin rekisteröidyn työttömyyden kasvu. Itä-Saksassa työllisyys on lisääntynyt hieman hitaammin kuin Länsi-Saksassa. Vahvimmin ovat työllistäneet hotelli- ja ravintola-ala, mutta perässä tulevat myös hoiva-, sosiaali- ja kuljetusalat sekä varastotyö. Perinteisillä matalapalkka-aloilla, joilla palkankorotukset olivat suurimmat, myös työllistyminen kasvoi nopeimmin. Osa-aikatyöt (Minijobs) ovat vähenemässä, mutta tämä tuntuu johtuvan siitä, että moni osa-aikatyö on muuttunut työntekijän sosiaaliturvaa edellyttäväksi vakinaiseksi työksi.
KAIKEN KAIKKIAAN vaikuttaa siltä, että minimipalkkalailla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia. Voidaan jopa olettaa sen tuoneen lisäostovoimaa, mikä on vahvistanut kotimaan kysyntää ja luonut siten uusia työllistymismahdollisuuksia.
Toinen tutkijaryhmä on päätynyt siihen, että euron käyttöönoton jälkeen työyksikkökustannukset (palkat) ovat nousseet Saksassa hitaammin kuin muulla euroalueella. Tämä tuottaa Saksalle kilpailuetua ja haittaa euroalueen keskuspankki EKP:n inflaatiotavoitteen saavuttamista. Mikäli euroalueen nykyinen epätasapaino aiotaan oikaista ja taloudellista kehitystä vahvistaa, Saksan tulee muuttaa talouspolitiikkaansa, omaksua laajeneva rahapolitiikka ja tähdätä korkeampaan palkkatasoon pitkällä aikavälillä, kirjoittaa tutkijaryhmä.
Suomen palkkataso on lähes tasoissa Saksan kanssa.
Sen sijaan että muut euromaat pyrkivät omaa kilpailukykyään kohentaakseen alempaan palkkatasoon kuin Saksassa, pitääkin tehdä päinvastoin ja vaatia Saksaa nostamaan lisää omaa palkkatasoaan. Muuten palkansaajien ostovoima koko euroalueella hupenee.
Juhana Vartiainen, onko Teillä kommentoitavaa yllä olevaan?
Lähteet
- Amlinger, Bispinck & Schulten | Hans Böckler Stiftung, Institute of Economic and Social Research (1/2016): The German minimum wage: Experiences and perspectives after one year
http://www.boeckler.de/pdf/p_wsi_report_28_e_2016.pdf - Alexander Herzog-Stein et al. | Institut für Makroökonomie und Konjunkturforschung (marraskuu 2015): German Labour costs have risen only moderately
http://www.boeckler.de/pdf/p_imk_report_109e_2015.pdf - Wren-Lewis, Simon | Mainly Macro (24.1,2016): German exports and the eurozone http://mainlymacro.blogspot.co.uk/2016/01/german-exports-and-eurozone.html?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed:+MainlyMacro+(mainly+macro)
.
Saksan minimipalkka on todella minimipalkka:
40 tunnin työviikolla kuukauksipalkasi tulee 1.473,33 (brutto).
Kun tuosta vähennetään verot ja veroluonteiset maksut, käteen jää 1.082,51 euroa.
(Käytin Saksan brutto/laskuria).
Yksi henkilö elää tuolla saksalaisessa pikkukaupungissa. Niukahkosti, mutta ilman tukia pärjää.
Elintarvikkeiden hinnat ovat täällä Saksassa alemmat kuin Suomessa, ja noihin veroluonteisiin maksuihin kuuluu erittäin kattava sairausvakuutus, eli sairauskuluja ei juuri tule.
Mutta heti, jos asunto on jossain kalliimmassa kaupungissa ja/tai on lapsia elätettävänä, joudutaan tukien puolelle.
Lapsilisät ovat Saksassa 188 euroa / lapsi / kuukausi, ja alaikikäisille ei tule sairaanhoito- ja lääkekuluja lainkaan lainkaan, mutta ainakin asumistukea joutuu hakemaan.
Minimipalkkalaki on kuitenkin parantanut esim. siivousalalla ja rakenusalan aputöissä työskentelevien asemaa. Ennen minimipalkkalkia vuokratyöfirmat saattoivat maksaa jopa alle 5 euron palkkoja!
EU-tuomioistuin on vahvistanut, että minimipalkkalain on koskettava kaikkia Saksassa työkenteleviä, vaikka työnantaja olisikin ulkomaalainen firma. (Joskin on tullut ilmi tapauksia, että tätä kierretään esim. maksattamalla ylisuurta vuokraa ”työsuhdeasunnosta” eli punkasta parakissa)
t. saksansuomalainen
Olisimme hyvin kiinnostuneita saamaan VV:lle artikkelin elävän elämän kokemuksista ennen ja jälkeen Saksan minimipalkkalain. Toivon, että sinä Liisa Heinze tartut asiaan ja kirjoitat meille sellaisen.
Ennen 2011 vaaleja kaksi suurinta vasemmistopuoluetta vaati Suomessa lakisääteistä minimipalkkaa, SDP muistaakseni 1600 euroa/kk ja Vasemmistoliitto 10 euroa/tunti eli suunnilleen samaa. Kataisen hallituksen ohjelmaan sitä ei tainnut sitten tullakaan. Vaatimus lakisääteisestä minimipalkasta on noussut uudelleen keskusteluun ay-liikkeen radikaalimmassa osassa.
Lakisääteisen minimipalkan tulisi olla ainakin jokaisen äänestäjän agendalla. Ehkä se lisäisi puolueidenkin kiinnostusta aiheeseen…
Maahanmuuttajia ajatellen ay-liikkeen tulisi tarttua asiaan suorastaan raivokkaalla taisteluotteella ettei Suomeen pääse muodostumaan halpatyöntekijöiden paaria-luokkaa.
Mistäpä ne äänestäjät sellaista päähän saisi? Jos massamedia ei nosta asiaa esille, se ei vaaliteemaksi nouse.
Senkin jälkeen pelkään, että ei nousisi hallitusohjelmaan. Vasemmistohallitusta ei Suomeen saa, ja Keskusta on tällä hetkellä ajamassa päinvastauista politiikkaa: leikkaamassa palkkoja jotta saataisiin vientihintoja laskettua. Kokoomus… no ei todellakaan! Persut taas on nopeasti katoava luonnonvara.
Ehkä joskus, mutta ei nällänäkymin. Ensin pitää Sipilän politiikan ajaa karille, ennen kuin joku voi muuttua.
Ammattiiliittojen johtajilla on sen verran hyvät liksat (paremmat kuin ministereillä), ettei heitä pienet palkat ja silpputyöläiset kiinnosta. Onhan tuo jo nähty. Muutenkaan ammattiliitoissa ei palkoissa ja eduissa säästellä, viimeiseen toimitsijaan saakka. Paremmin siellä tienaa kuin oikeissa töissä.
Näin siis Suomessa. Enimmäkseen on myyty saavutettuja etuja ja luotu matalampia palkkaluokkia ”yleisen edun nimissä”. Ne palkkaluokat ovat jo niin pieniä ettei niillä tule enää (nuori) duunari toimeen. Palkkojen osuus onkin laskenut BKT’sta aikastalailla runsaasti ja siirtyneet osinkoihin. Ovatko osingonsaajat kiittäneet ammattiliiton pamppuja, mitä vielä, lisää vaaditaan ja varmaan saadaankin nyt menevissä ”yhteiskuntasopimus neuvotteluissa”.
ilkeä arvio mutta valitettavan todenmukainen, MK.
Yhtä hyvin suomeenkin voitaisiin asettaa minimipalkka eurojäsenyydestä riippumatta aloille jotka tuottavat jotain mitä ei voida tuoda muualta. Siivousala on hyvä esimerkki kuten muutkin ylläpitoon liittyvät työt. Ostovoiman lisääntyminen tätä kautta hyödyttää kaikkia aloja, Nopea rahan kierto=runsas taloudellinen toimeliaisuus -> talouskasvu.