Honduras on Keski-Amerikan valtio, jonka väkiluku on seitsemisen miljoonaa. Maan tärkeimmät luonnonvarat ovat vesivoima, kulta, hopea, lyijy, kupari, sinkki, puu, geoterminen energia ja viljelymaa.
Kaikista rikkauksistaan huolimatta Honduras on erittäin köyhä, ja tilanne on ollut huononemaan päin. Köyhtyminen näyttäisi olevan ainakin osittain kytköksissä Hondurasin solmimien vapaakauppasopimusten voimaan astumiseen.
Honduras on myös yksi maailman väkivaltaisimpia maita. Vuoden 2010 jälkeen Hondurasissa on tehtailtu murhia 5–6 henkilön päivävauhtia — kidnappausten, raiskausten, jengiväkivallan ja väkivaltaisten aseellisten ryöstöjen ohella.
Murhat lisääntyivät 50 % vuosina 2008–2011. Opposition ehdokkaiden sekä viljelijöiden tai homoseksuaalien oikeuksia puolustavien aktivistien murhat lisääntyvät edelleen. Yhdysvallat on käyttänyt 800 miljoonaa dollaria ”alueen turvallisuuden parantamiseen” vuodesta 2008.
Vasemmalta oikealle Yhdysvaltain ohjauksella
Maan vaaleilla valittu, oikeistopoliitikkona aloittanut, mutta reformistiksi kääntynyt Manuel Zelaya ”vasemmistolaisine” hallituksineen syrjäytettiin Yhdysvaltain tuella sotilasvallankaappauksella 28. kesäkuuta 2009. Yhdysvaltain tuki käy ilmi silloisen ulkoministeri Hillary Clintonin julkisuuteen vuodetuista sähköposteista, joissa mm. keskustellaan tarpeesta varmistaa koordinoitu lähestymistapa. Yhdysvalloilla on Hondurasissa merkittäviä sotilaallisia intressejä Bravo-joukkojen ja maassa sijaitsevan Soto Canon lentotukikohdan kautta.
Vallankaappauksen jälkeen Soto Cano sai 25 miljoonaa dollaria lisärahoitusta, kahta merivoimien tukikohtaa laajennettiin, viittä tukikohtaa päivitettiin ja Pentagon lisäsi Hondurasissa alihankintaan käyttämiään varoja 71 prosenttia. Honduras on nyt läpikotaisin ”turvattu” amerikkalaisilla sotilastukikohdilla.
Median uskollisesti toistaman virallisen kertomuksen mukaan Barack Obaman hallinto vastusti vallankaappausta.
Kun Yhdysvallat on aidosti vastustanut vallankaappausta jossain maassa, maalle annettavat avustukset on jäädytetty. Honduras sai edelleen rahaa. Hillary Clintonin sähköpostien perusteella Yhdysvaltain ulkoministeriö käytti vaikutusvaltaansa painostaen muiden Latinalaisen Amerikan valtioiden johtajia taivuttelemaan Zelayaa pysymään poissa tieltä.
Nykyisellään Hondurasissa valtaa pitää oikeistolaisen Juan Orlando Hernándezin hallitus, joka seurasi oikeistolaista Porfirio Lobon hallitusta. Vaalit käytiin mediasensuurin ja vaaliväkivallan keskellä. Äänten laskennan oikeellisuus on kyseenalainen.
Verokeitaita ja verijälkiä
Ihmisoikeustilanne Hondurasissa on huonontunut dramaattisesti ja valtio on militarisoinut turvallisuuspoliisinsa omaa väestöään vastaan.
Syrjäytetty presidentti Zelaya tuki alkuperäisväestön oikeuksia maahansa ja elinympäristöönsä, joiden puolesta myös murhattu COPINH-järjestön johtaja Berta Cacéres taisteli. Agua Zarca –patoprojekti, jota Yhdysvaltain USAID-rahaston, saksalaisen Siemensin ja muiden sijoittajien ohella rahoittaa suomalainen kehitysrahasto Finnfund, on määrä toteuttaa Lenca-intiaanien ja mestitsien asuinalueella.
Finnfund on saanut kyseenalaista julkisuutta sen jälkeen kun tuli ilmi, että tämä kehitysrahaston nimellä kulkeva sijoitusyhtiö on sijoittanut verokeitaista käsin toimiviin yrityksiin ja rahastoihin vastoin valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymää kehityspoliittista ohjelmaa, jossa todetaan myös, että “Suomi ei rahoita kehitysyhteistyövaroillaan ydin- ja hiilivoimaa tai suurpatoja”. Finnfund kutsuukin Agua Zarca -hanketta ”pienvesivoimalaksi”.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan yhtiön hallintoneuvostokaan ei tiedä, mihin Finnfund rahoja syytää, koska sijoitukset ovat pankkisalaisuus.
Hankkeessa mukana ollut maailman suurin padonrakentaja, kiinalainen Sinohydro Electric Ltd, vetäytyi siitä vuonna 2013.
Finnfund on ilmoittanut, että rakennusprojektien alle jäävät maat on laillisesti hankittu yksityisiltä maanomistajilta vapaaehtoisin kaupoin, ja todennut, että ”hankkeen alkuun saattanut kiinalainen rakennusyhtiö ei myöskään jättänyt hanketta, vaan sopimus purettiin yhteisymmärryksessä”.
Tämä kuulostaa selittelyltä, varsinkin otettaessa huomioon, että kiinalaisyhtiö on itse todennut jättäytyneensä hankkeesta sitä ajavan hondurasilaisen DESA-yhtiön (Desarrollos Energéticos S.A) ja paikallisten yhteisöjen välisten vakavien eturistiriitojen vuoksi.
Murhattu Berta Cacéres oli aikeissa matkustaa Suomeen neuvottelemaan Finnfundin kanssa. Maan ystävät ry:n kansainvälisen osaston jäsen Meri Mononen-Matias kertoo, että Cacéres katsoi Finnfundin olevan ratkaisevassa asemassa hankkeen toteutumisen kannalta.
Laittomia maakauppoja ja maakaappauksia
YK:n erikoisraportoija Victoria Tauli-Corpuz antaa toisenlaisen kuvan tilanteesta kuin Finnfund. Tauli-Corpuzin mukaan laitonta maanmyyntiä näyttäisi ilmenneen.
Agua Zarca -patohankkeen rakentamisesta oli tehty kansallisella tasolla päätös ennen kuin alueen asukkaita oli edes konsultoitu. Lenca-yhteisöjen jäsenet kertoivat myös joutuneensa uhkailun ja jopa kuolemaan johtaneen väkivallan kohteiksi, raportoi Tauli-Corpuz. Edellä mainittu hankkeessa mukana oleva DESA vaikuttaa erityisen epämääräiseltä yhtiöltä, josta on vaikea saada luotettavaa tietoa. Mahdollisesti kyseessä on Hondurasin hallituksen jäsenten oma projekti, jolla kansallisvarallisuuden myynnistä saatava tulo ohjataan omiin taskuihin.
COPINH-järjestön sivuilla kerrotaan sotilaallisista ja puolisotilaallisista rakenteista, jotka on naamioitu rakennusalueen turvallisuusjärjestelyiksi. Näihin kuuluvat Yhdysvaltain organisoimat, kouluttamat ja rahoittamat ”Tiikerit” sekä San Francisco de Ojueran pormestarin ja DESA-yhtiön yhteispalkkalistalla olevat 50 aseistettua kansallispuolueen aktivistia.
Tässä kuvio toistaa Hondurasin talonpoikien ja agro-oligarkkien kesken käytyä taistelua. Arvokkaan viljelymaan omistus jakautuu Hondurasissa siten, että 1 prosentti agro-oligarkkeja omistaa neljänneksen viljelykelpoisesta maasta ja talonpojat — jotka edustavat 70 prosenttia hondurasilaisista viljelijöistä — omistavat 10 prosenttia. Agro-oligarkit haluavat itselleen myös tuon talonpoikien 10 prosenttia, ja tämä on johtanut talonpoikien liikkeen (MOCRA) sosiaalisten johtajien murhiin, joita ovat toteuttaneet palkkasoturit ja terrorikampanjaa toteuttavat, Yhdysvaltain kouluttamat ja rahoittamat turvallisuusjoukot.
Hallituksella on toki voimankäytön ohella muitakin keinoja maan haltuun saamiseen. Hondurasissa mahdollistettiin maakaappaukset perustamalla ns. charter-kaupunkeja afro-alkuperäisväestön alueille, jotka nimettiin asuttamattomiksi alueiksi. Mainitut ”asuttamattomat alueet” tosin jaettiin alueilla satoja vuosia asuneille talonpojille 1960- ja 1970-luvun maareformeissa. Charter-kaupungit ovat autonomisesti hallittuja, yksityistettyjä alueita. Lain läpi meno varmistettiin erottamalla sitä perustuslain vastaisena vastustaneet neljä tuomaria.
Aluekehittämisen kestävä kehitys
Maan ystävät ry:n Meri Mononen-Matias kertoo sähköpostitse, että Berta Cacéresin keräämien tietojen mukaan ”alueella olisi edennyt 17 muuta patoprojektia, ja 42 projektia olisi se oikea määrä mitä alueelle kaikkiaan oli suunniteltu”. Cacéresin välittämien tietojen mukaan joesta olisi löydetty myös kultaa.
Kaivostoimintaan tarvitaan vettä ja energiaa, joten vaikka alkuperäinen suunnitelma ja rahoitus olisikin käsittänyt vain yhden padon, kullan löytymisen jälkeen ”alueen kehittäminen” tuskin olisi pysähtynyt Lenca-yhteisöjen asuinalueen tuhoamiseen.
Murhasiko poliisi Cacéresin?
Amerikkojen välinen ihmisoikeuskomissio oli määrännyt Hondurasin valtion suojelemaan Berta Cacéresin henkeä. Hondurasin oikeistohallitus tunnetaan väestöön kohdistuvan sorron ohella lähinnä eriasteisista korruptioskandaaleista. Osasta paljastuneita skandaaleja ei puutu kekseliäisyyttä. Sosiaaliturvaa hoitava virasto oli luonut valeyrityksiä kyetäkseen kätevämmin varastamaan valtion varoja. Varastetut rahat päätyivät pääasiassa hallitsevan, uusliberalismia myötäilevän oikeistopuolueen vaalikampanjakirstuihin.
Pahiten korruptoitunut instanssi Hondurasissa on kuitenkin poliisi, minkä johdosta Ylen välittämään tietoon turvallisuusministeri Julian Pachecon väitteestä, että Berta Cacéres olisi kieltäytynyt hänelle tarjotusta suojelusta, on syytä suhtautua kriittisesti.
Murhan aikana paikalla ollut meksikolainen sosiologi, hyökkäyksessä itsekin haavoittunut Gustavo Castro on Hondurasin poliisin huostassa. Häntä ei Meri Mononen-Matiasin mukaan ole päästetty palaamaan Meksikoon eikä hänen ole annettu olla yhteydessä kehenkään. Berta Cacéresin omaiset kertovat, että Cacéres ei ollut käskenyt turvakseen määrättyjä poliiseja pois, Mononen-Matias kertoo.
Perimmäisiä kysymyksiä
Ihmisen elämä on hauras. Kun sen kulkuun vaikuttavat korruptoitunut hallitus, korruptoivat vieraat valtiot, monikansallisten yritysten voitontavoittelu, suurvaltojen ulkopolitiikka (johon puolestaan vaikuttaa niiden parlamentaarikoiden yrityksiltä saama kampanjarahoitus) ja ”globaalitalouden vaatimukset”, monia kansallisomaisuuden yksityistämistä vastustavia henkilöitä ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta vaativia sosiaalisia johtajia on kohdannut lopullinen ratkaisu.
Suomessa ei toistaiseksi ole turvauduttu maan militarisoimiseen. Täällä kansallisomaisuuden myynti hoidetaan hallituksen kautta.
Suomen luonnonsuojeluliitto tiedotti viime vuoden lopulla, että
”metsähallitusta koskevan lakiuudistuksen yhteydessä suunnitellaan valtavaa kansallisen vesiomaisuuden siirtoa kansalaisten vapaasta käytöstä valtion liikelaitoskäyttöön. Kyse on yli 2 miljoonasta hehtaarista meri- ja järvialueita. Metsähallituslain uudistusta on valmisteltu poikkeuksellisen salassa”.
Nautintaoikeuteen ja tapaan perustuvia jokamiehenoikeuksia ei ole suojattu lailla, joten liikelaitoskäyttöön siirtäminen tulee väistämättä muuttamaan jokamiehenoikeuksien nautintaa, ovathan ne ”asuttamattomia alueita”.
Pohjimmiltaan kuitenkin niin Suomessa kuin Hondurasissa, kaikkialla, on kyse siitä, onko aivan kaiken -– moraalinkin — oltava alisteista ideologialle, joka arvottaa elämän ja ympäristön tehokkuudessa, tuottavuudessa ja rahassa.
| Maailmanlaajuinen kehitysapuun sekä köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden vähentämiseen keskittyvä kattojärjestö Oxfam vaatii 8.3.2016 päivätyssä lehdistötiedotteessaan kaikkia kansainvälisiä investoijia vetäytymään välittömästi Agua Zarca -patohankkeesta. Oxfam toteaa, että Berta Cáceresin murhan jälkeen kaikkien toimijoiden, mukaan lukien Finnfundin, ainoaksi tehtäväksi tulee jäädä oikeuden saaminen Berta Cáceresin omaisille ja toimenpiteiden kohteena olleille yhteisöille. |
.
Loistava artikkeli jälleen kerran Söyringiltä, joka paljastaa täydellisesti poliittisen järjestelmän mädännäisyyden. Elämme hämmästyttävää aikaa, sillä minne tahansa kansalainen kohdistaa katseensa, siellä vallitsee petos, salaiset sopimukset ja valhe. Se löytyy kaikkialta maailmanlaajuisesti, valkoinen maalataan globalistien omistaman valhemedian avulla mustaksi ja musta vakoiseksi. Ihmisiä, jotka seisovat oikeudenmukaisuuden ja totuuden puolella murhataan tyyliin CIA ja MOSSAD, ja tahti sen kun vain kiihtyy. Sen lisäksi käynnissä on tämä tekaistu terrorisminvastainen sota, jota länsiliittoutuma käy itse itseään vastaan siten, että jokainen isku – mukaanlukien Ruotsin naurettava miekkamies kuin myös Norjan nuorien joukkoteurastus – on HOAX… pelkkää ihmisten mielen manipulointia.
Tässä joukossa Suomen korruptoitunut eliitti seisoo. Valtiomme on vajoamassa Hondurasin kaltaiseksi käärmepesäksi – rikollisten leikkikentäksi – joka tietoisesti pala palata tuhotaan. Kansa on alistettu pelkäksi pelinappulaksi näiden psykopaattien käsissä, joiden päämääränä on sekoittaa kulttuurit, uskonnot ja kansat, ja ottaa maailman luonnonvarat haltuunsa.
Olemme ihmiskuntana lipumassa vääjäämättä siihen pisteeseen, jossa pankkijärjestelmä ja maailmantalous TIETOISESTI Rothschild sionisti-pankkiirien johdolla romahdutetaan. Tämä tulee olemaan tuskien tie ja se johdattaa meidät vain yhteen suuntaan: One World Currency & One World Government.
Vaikuttaa vapaamuurariharjoitukselta. YLE toimii heidän valheidensa äänitorvena.
Perimmäisiä kysymyksiä
”Pohjimmiltaan kuitenkin niin Suomessa kuin Hondurasissa, kaikkialla, on kyse siitä, onko aivan kaiken -– moraalinkin — oltava alisteista ideologialle, joka arvottaa elämän ja ympäristön tehokkuudessa, tuottavuudessa ja rahassa.”
Ja vastaus. Kyllä se nyt näin taitaa olla, kun olemme ruvenneet globaaliksi. Suomikin näyttää olevan monessa mukana. Finnfund on ”meidän firma”. Valtio (me) omistaa 93,4%, Finnvera 6,5% ja EK 0,1%. Hallintoneuvostossa vilisee politikkoja. Linkissä vuosikertomusta, henkilöt ja palkkiot.
http://annualreport.finnfund.fi/2014/hallinnointi/palkitseminen
”(Finnfundin) hallintoneuvostossa vilisee politikkoja.”
Maailman vanhin juttu on ostaa poliitikoilta päätöksiä ja poliitikkojen myydä niitä. Ei ole vaikea kuvitella, että sijoitusrahaston hallituksessa istuville sanotaan: ”haluamme äänesi tämän asian puolesta, vastineeksi pidämme huolen että saat valtaa/rahaa.”
Mutta jos tästä tulee iso juttu, voit olla satavarma, että jokainen sanoo: ”minä en tiennyt”… Päättäjät tyypillisesti ei tiedä mistään mitään, kun juttu alkaa haisemaan.
Hallintoneuvostojen tarkoitus on ”sitouttaa” politikkoja päätöksentekoon, yhteisillä verovaroilla kun pelataan. Pointti on kokouspalkkio, tuossakin viisisataa euroa, saman verran kuin säätämänsä minimieläke kuukaudessa per kokous. Eikä siinä asioihin ehdi perehtymään kun täytyy juosta hallintoneuvostojen kokouksissa. Tuskin heille paljon asioista edes kerrotaan. Ei tarvitse.
”1 prosentti agro-oligarkkeja omistaa neljänneksen viljelykelpoisesta maasta ja talonpojat — jotka edustavat 70 prosenttia hondurasilaisista viljelijöistä — omistavat 10 prosenttia. ”
70 prosenttia ja 1 prosenttia, vai oliko se 1 ja 70 prosenttia? Juuri tällaista yhden prosentin eliitin valtiota tavoittelee meillä Kokoomus, banaanivaltiota jossa pieni suurpääoman ryhmä omistaa kaiken, ja orjat käyvät töissä henkensä pitimiksi.
”Finnfund on ilmoittanut, että rakennusprojektien alle jäävät maat on laillisesti hankittu yksityisiltä maanomistajilta vapaaehtoisin kaupoin … Lenca-yhteisöjen jäsenet kertoivat myös joutuneensa uhkailun ja jopa kuolemaan johtaneen väkivallan kohteiksi”
Ei ole vaikea uskoa. Sama kuvio karjaparonien/plantaasinomistajien ja pienviljelijöiden välillä on globaali ilmiö. Hondurasin, Meksikon ja Brasilian kaltaisissa maissa palkatut ”revolverisankarit” pelottelevat ja tappavat paronien vastustajat.
”Suomen Kuvalehden tietojen mukaan yhtiön hallintoneuvostokaan ei tiedä, mihin Finnfund rahoja syytää, koska sijoitukset ovat pankkisalaisuus…. Finnfund on saanut kyseenalaista julkisuutta sen jälkeen kun tuli ilmi, että tämä kehitysrahaston nimellä kulkeva sijoitusyhtiö on sijoittanut verokeitaista käsin toimiviin yrityksiin ja rahastoihin”
Voi hyvää päivää tätä Finnfundin touhua! Olisi syytä katsoa muuallekkin kuin Hondurasiin!
”Agua Zarca -patohankkeen rakentamisesta oli tehty kansallisella tasolla päätös ennen kuin alueen asukkaita oli edes konsultoitu.”
Ongelma on sama kuin joka puolella maailmaa, myös demokraattisissa valtioissa. Hallituksissa tyypillisesti istuu suurpääoman edustajat. Oli sitten Suomi, Honduras, USA tai Venäjä. Kansanedustajia ollaan vain nimellisesti.
Aktivistina tunnettu Caceres nimesi ennen kuolemaansa presidenttiehdokas Hilary Clintonin pääsyylliseksi Hondurasin vallankaappaukseen, joka vapautti korruption voimat mellastamaan maassaan. Jo helpohko ”googletus’ harjoitus auttaa tiedonjanoista huomaamaan ”poikkeusmenettelyn”, jonka USA Clintonin ministerikaudella kohdisti Hondurasiin. Seuraa johtopäätös: Palkataan avoimesti Meksikolaisia palkkasotureita tekemään terroisku Pariisiin, joten Ranska ylväästi pommittaa koko Hondurasin maailman kartalta. Voidaan myös käyttää ehdollistettua komentoa: ”Isis-Puskii”… Mikäli ranskalaiset empivät. Näin menetellen pääsemme täällä lännessä eroon häiritsevästä kitinästä koneistossa.
Tämä asia oli tiedossa ennen presidentin vaaleja ja siksi en ymmärtänyt miksi Sanders ajettiin paitsioon, noissa vaaleissa. Trump oli kuitenkin turvallisempi mahdollisuus kuin Clinton ja tätä eivät monikaan ihminen ole sisäistänyt. USAssa kansa on heräämässä oman maan toimintaan ulkomailla ja kun Trump puhui että muut maat saa pärjätä itsekseen, ihmiset olettivat, että USA lopettaa muiden maiden asioihin puuttumisen ja keskittyy omaan maahan. Eipä käynyt näin.
En kyllä tiedä miten olisi käynyt mahdollisella Sandersin presidentti kaudella ja onko presidentin kädet niin sidotut, ettei hän voi kuin tukea USAn nykyistä ulkopolitiikkaa?