Yhdysvaltojen ja yhdentoista Tyynenmeren alueen valtion äskettäin allekirjoittama TPP-vapaakauppasopimus (Trans-Pacific Partnership) tuo edunsaajaryhmien mukaan sopimuksen osapuolille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Kannattajat ovat luvanneet merkittäviä taloudellisia hyötyjä siteeraten talouskuria ja sosiaaliturvan leikkauksia kannattavan, verotuksen porsaanreiät tuntevan Wall Street -miljonääri Peter Petersonin perustaman Peterson-instituutin tuottamia laskelmia, joita media on toistanut.
Professori Jomo Kwame Sundaramin mukaan TPP-sopimuksen vastustajilla on syytä perusteltuun huoleen. Peterson-instituutin laskelmat perustuvat sellaisiin oletuksiin kuin jokaisessa sopimusmaassa vallitsevaan täystyöllisyyteen ja siihen, ettei TPP-sopimuksella ole vaikutuksia ihmisten ansiotasoon, Sundaram toteaa.
Globaalin kehityksen ja ympäristön instituutin (GDAE) valmistelema työpaperi perustuu realistisempiin metodologisiin oletuksiin. Käyttämällä kaikkein optimistisimpia kasvuennusteita kauppavaihdosta GDAE havaitsi TPP-vapaakauppasopimuksen johtavan todennäköisemmin työpaikkojen nettomenetykseen useimmissa sopimusmaissa: kaikkiaan 771 000 menetettyä työpaikkaa, joista 448 000 Yhdysvalloissa.
Mallinnoksen perusteella myös taloudellinen eriarvoisuus kasvaa ja työvoiman hupeneva ostovoima heikentää kokonaiskysyntää, mikä hidastaa talouskasvua. Yhdysvalloissa pudotus olisi noin 0,5 % ja Japanissa 0,1 prosenttia.
SUNDARAMIN MUKAAN Peterson-instituutin laskelmat sopimusmaiden bkt:n nettokasvusta perustuvat ns. CGE-laskentamalliin (Computable General Equilibrium). ”Lukuja on laajalti siteerattu monissa maissa TPP:n hyväksymisen oikeuttamiseksi ja ratifioimiseksi.” Päivitetyt arviot, jotka julkaistiin vuoden 2016 alussa, on liitetty Maailmanpankin viimeisimpään globaalia taloutta käsittelevään raporttiin, vaikka käytetty projektiometodologia jättää oletuksena pois monia kriittisiä talouden ongelmia ja esittää totena talouskasvuarvioita, joille ei ole perusteita, Sundaram painottaa.
Yksi Peterson-instituutin laskentamalleissa mukana oleva perusteeton oletus on joka maassa vallitseva täystyöllisyys, vaikka todellisuudessa TPP-sopimuksen syrjäyttämät työntekijät eivät suinkaan välittömästi löydä uutta työpaikkaa, Sundaram sanoo. ”Täsytyöllisyys-oletus inflatoi oletetut hyödyt bkt:n kasvulle olettamalla työpaikkojen menetykset ja sopeutumisen kustannukset olemattomiin.”
Sundaram kritisoi myös sitä, että Peterson-instituutin mallilaskelmien tekijät jättävät huomiotta sopimuksen eriarvoisuutta kasvattavan vaikutuksen olettamalla, että kansallisessa tulossa mikään ei muutu palkkatason tai voitonjaon suhteen, vaikka aiempien vapaakauppasopimusten perusteella tiedetään, että niillä on tapana vähentää työntekijöiden saamaa jako-osuutta koko kakusta.
Peterson-instituutti olettaa mallinnoksissaan myös, että suorien ulkomaisten investointien (foreign direct investments, FDI) osuus lisääntyy dramaattisesti; instituutin mallilaskelmissa investointien oletetaan vastaavan jopa 25 prosenttia Yhdysvalloille koituvista taloudellisista hyödyistä. Eli oletetaan, että pääoman omistajille koituva tulo sijoitetaan ja että sijoituksista syntyy laajapohjaista kasvua, vaikka mikään todistusaineisto ei tue tällaista otaksumaa.
Yhdysvaltain maatalousministeriö, joka teki laskelmansa TPP-sopimuksen hyödyistä ilman oletuksia ulkomaisista sijoituksista, sai laskelmiensa tuloksena nollakasvua Yhdysvalloille ja vain vaatimatonta kasvua muille maille, täsmentää Sundaram.
PETERSON-INSTITUUTIN LASKENTAMALLIT ovat virheellisiä, ja tämän seurauksena hyötyjä liioitellaan siinä missä työntekijöille, kuluttajille ja valtioille koituvia kustannuksia ja haittoja vähätellään, jätetään huomiotta tai jopa esitetään hyötyinä. Työpaikkakato ja palkkatason hyytyminen tai väheneminen on jätetty laskelmista, vaikka ne vähentävät talouskasvua vähentämällä kokonaiskysyntää, Sundaram summaa.
Sundaram kertoo myös muiden taloustietelijöiden löytäneen virheitä Peterson-instituutin laskelmista.
GDAE:n omien laskelmien perusteella TPP aiheuttaa nettomenetyksiä bruttokansantuotteeseen sekä Yhdysvalloissa että Japanissa. Peterson-instituutinkin laskelmien mukaan bkt:n kasvu jäisi sopimusmaissa todellisuudessa noin 0,03 prosentin vuotuiseen kasvuun. Työpaikkoja tulee katoamaan kaikista sopimusmaista. Työntekijöiden osuus kansallisesta tulosta pienenee.
TPP on tarpeeton, koska aiemmat kauppasopimukset maiden välillä ovat jo poistaneet suurimmat kaupan esteet, Sundaram huomauttaa.
Sundaram selventää TPP:n merkityksen olevan siinä, että sen avulla otetaan käyttöön monikansallisia yrityksiä suosiva säännöstö. TPP vahvistaa sijoittajien ja intellektuaalisten oikeuksien (IPRs) suojaa samalla kun se heikentää kansallista sääntelyä esimerkiksi rahoitussektorin toiminnassa. Hyötyjiä ovat rahoitussektorin ohella lääketeollisuus, media, informaatioteknologia-ala sekä muut yritykset.
Lääketeollisuus kykenee monopolisoimaan lääketuotantoa sekä estämään halpojen geneeristen lääkkeiden valmistuksen TPP:n mukanaan tuomalla patenttiajan pidentämisellä.
TPP sisältää myös sijoittajansuojamenettelyn (ISDS), jonka kautta yritykset voivat periä valtioilta korvausta menetetyistä voitoista, mikäli kansallinen lainsäädäntö [työntekijäin oikeudet, ympäristölainsäädäntö jne.] haittaa voiton tavoittelua. Sopijamaat eivät enää kykene suojelemaan kansallista etua tai edistämään yleistä hyvää.
| Kommentti. Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltava TTIP sekä Euroopan unionin ja Kanadan välillä tehty CETA-sopimus sisältävät samoja elementtejä kuin TPP. Molemmat sopimukset ovat sikäli tarpeettomia, että kaupan esteet em. maiden välillä on jo valmiiksi poistettu aiemmilla sopimuksilla.
TPP-sopimuksen paljon hyviä aikomuksia sisältävä esipuhe (preamble) löytyy Uuden Seelannin ulkoasiainministeriön sivuilta. |
Lähde
- Sundaram, Jomo Kwame | Tufts University, Global Development and Environmental Institute, GDAE (helmikuu 2016): Some real costs of the Trans-Pacific Partnership: Lost jobs, lower incomes, rising inequality
KORJAUS 11.3.2015 klo 21:40: Sopimuksen kirjainlyhenne on TPP, ei TTP.
Euroopan Unioni voisi katsoa peiliin ja kysyä, onko rajojen poistaminen ja kansallisen itsesuojelun tuonut vaurautta Euroopalle. Vastaushan on, että koko Euroopan reaalitalouden talouskasvu on koko ajan supistunut: vain arvopapereilla luotu finanssi-omaisuus (velkakirjojen määrä ja johdannaiset) on kasavanut räjähdysmäisesti: niin pahasti että enää noin 5% – 10% pankkien rahoituksesta kohdistuu reaalitalouteen (eli ovat lainoja yrityksille ja kotitalouksille), siitä huolimatta, että lainakorot ovat lähes nollissa. Eli uutta rahaa luodaan finanssi-pääomalle, kokonaistuotannon arvo ja kauppa supistuvat.
Eiköhän se ole aika selvä juttu, mitä paperiomaisuuteen perustuvalle taloudelle tulee käymään. Varallisuus keskittyy heille joilla paperiomaisuutta on, ja he köyhtyvät jotka eivät pääse tekemään työtä, tai joiden työstä maksetaan vähemmän. EU-aikana Suomessakin köyhien määrä on kaksinkertaistunut lähes miljoonaan ihmiseen ja pätkätyöt ovat korvanneet pitkät työsuhteet. Bruttokansantuote ei ole niin paljon romahtanut, koska velan luominen (lainojen myöntäminen) kyllä kasvattaa bruttokansantuotetta, vaikka lainat eivät reaalitalouteen menekkään. Hyvinvointi tällaisessa taloudessa romahtaa.
Mutta eihän EU tällaista peiliinkatsomista tee, sehän olisi oman epäonnistumisen myöntämistä, ja EU kaatuisi siihen, Mutta uskataisivat nyt tehdä edes sellaisen päätöksen, että antavat tuon Tyynen valtameren talousalueen muodostua ensiksi, ja katsovat sitä pari-kolmekymmentä vuotta. Ja jos hyvin menee, niin vasta sitten suunnittelisivat Euroopan liittymistä. Vaan kyllähän sen tietää, että ei onnistu. Neuvotellaan suljettujen ovien takana ja tilataan tutkimukset jotka kertovat mitä halutaan. Ei meille Euroopan Uninistakaan totuutta kerrottu. Globalistit haluavat yhdentyvän maailman niin pian kuin mahdollista. Koska sehän on kansainvälisten järjestöjen, suuryritysten ja suurpääoman maailma, josta globalistit voittonsa keräävät ja valtansa perustavat.
Suomalaisten hyvinvointi on rapistunut jo vuosikymmeniä, bruttokansantuotteen kasvu ei enää kerro hyvinvoinnin kasvusta: http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/05/suomalaisten_hyvinvointi_on_rapistunut_jo_vuosikymmenia_2558029.html
Köyhien määrä kaksinkertaistunut vuodesta 1995: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/03/koyhien_maara_kaksinkertaistunut_vuodesta_1995_2451908.html
Toimeentulovaikeuksia joka neljännellä kotitaloudella: http://www.hs.fi/talous/Toimeentulovaikeuksia+joka+nelj%C3%A4nnell%C3%A4+kotitaloudella/a1305552296066
Suomalaiset ovat ”historiallisen” pahasti veloissa: http://www.uusisuomi.fi/raha/121421-suomalaiset-ovat-%E2%80%9Dhistoriallisen%E2%80%9D-pahasti-veloissa
Ei anneta sen häiritä… jatketaan kohti globalistien unelmaa, orjien omaisuuden ja työn arvon siirtoa rikkaimmalle promillelle, maailmanlaajuisessa banaanitasavallassa.
Totalitaarinen marxismi nujersi ne, jotka yrittivät käyttää omia aivojaan. Uusliberalismin rahan diktatuuri ei siitä juuri eroa… on riistävä ja aggressiivinen… tavoittelee totalitaarista hallintaa, jota media nimittää irvokkasti demokratiaksi vaikkei aitoa dialogia vaativilla tosiasiassa ole legitimiteettiä vaatimukselleen. Se määrittelee ’kommunisteiksi’ ja ’terroristeiksi’ ne, jotka eivät tunnusta sen evankeliumia.
‘Sivistys’ tarkoittaa nykyisin menoa alaspäin, kohti henkistä primitivismiä… maailman puristamista tehokkuuden ja kilpailun disipliiniin jossa ihmiselämän tarkoitus on suorittaa, olla tehokas fasistisen helvetin-koneen ratas.
Kapitalismi on julistettu ’ainoaksi oikeaksi’ taloustieteeksi, jolla keinottelukuumeeseen sairastuneet kyltymättömät keräävät kaiken itselleen. ’Taloustiede’ on naamioitua imperialismia, peitenimi asiantuntemukselle, joka mahdollistaa keinottelun.
Se myös antaa suuryrityksille luvan riistää kehitysmaita ja planeettaa, syödä pienyrityksiä, vaikka juuri niiden toimintaa pitäisi tukea. ”Taloudellisten lakien” naamion alle piilotetaan sangen paljon ilmiöitä, jotka eivät ole minkäänlaisten ”lakien” aiheuttamia, lukuun ottamatta luontaisen itsekkyyden lakia kourallisessa ihmisiä, joilla on tahto ja voima tehdä kansat alamaisiksensa, mitä laajimmassa määrässä, sanoi Henry Ford.
jatko-osa…
tämä ’telttakylähän’ se TTIP:nkin kantava voima kuten Pertti tuossa yllä hyvin tuo esiin
——
Raha ja demokratia (solidaarisuus) ovat toisensa poissulkevia.Vapaa kilpailu on sitä, että raha sanelee säännöt… kuten formuloissa: rikkain ostaa parhaat suunnittelijat, sponsorit ja kuskit ja tuulettaa voittajana.
Ja rahan hallitessa mediaa toisinajattelijat tukahdutetaan. Syrjäytyviä odottaa ’hiljainen Siperia’, slummiutuva Unhola… . telttakylä, josta tuo rahan ohjaama media ei mitään kerro… välittää vain ‘valtakunnassa kaikki hyvin’ sanomaa kun ‘miehistä parhaat’ panevat junat kulkemaan omilla ehdoillaan… mutta minne? Ja valittavat, että kansa vaatii liikaa vapaata kun pitäisi alistua niukkuuteen, pitempään työviikkoon, tekemään enemmän – ja halvemmalla. Ehkä on kansan vikakin jos kaikki menee lopulta pieleen… Hitlerkin pesi kätensä ja syytti kansaa, joka sai ansaitsemansa tuhon kun ei antanut tarpeeksi suurelle ja jalolle Fyyrerilleen…
Kuinka Oswald Spengler Länsimaiden perikato kirjassaan saattoi jo sata vuotta sitten nähdä niin pitkälle…?: henki latistuu, kuolee materian edessä, eliitti luopuu yhteisestä edusta itsekkäiden pyyteidensä hyväksi, psykopaatit ottavat rahan, valtaavat median ja tuhoavat demokratian… alkaa yleinen barbarisoituminen, jossa tiede muuttuu teknologiaksi ja henki materiaksi…
syntyy uusi hahmo, epäyksilö, joka ei luo vaan vain kuluttaa sitä mitä massoille tuotetaan!
Tässähän ei tarvitse kuin katsoa NAFTA-sopimuksen negatiivisia vaikutuksia kaikissa sen allekirjoittajamaissa. Samaan suuntaan TPP-sopimuskin tilannetta vie. (Tässä linkissä käännös Le Monde diplomatique -lehden NAFTA-aiheisesta artikkelista: http://mondediplo.fi/digi/lehti/3-2015/artikkeli/vapaakaupan–katteettomat–lupaukset/#.VwvpiPmLTIU)
Tosin Japanilla on taipumus itsepäiseen (talous)politiikkaan, enkä pitäisi maan oloja hyvin tuntevana mahdottomana, että Japani irrottautuisi sopimuksesta, jos se tuottaa sille liikaa tappioita.