Suomen valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund keskeyttää ”toistaiseksi” rahoituksensa Hondurasiin kaavaillulle Aqua Zarca -patohankkeelle sen jälkeen kun hollantilainen kehitysrahoittaja FMO keskeytti oman rahoituksensa.
FMO teki päätöksensä, kun patohanketta vastustaneen COPINH-järjestön aktiiveista murhattiin kuukauden kuluessa jo toinen henkilö. Maaliskuun alussa murhattiin Berta Cacéres ja tiistaina 15.3. Nelson Garcia, 38.
Cacéres, joka surmattiin kotonaan, oli aktivisminsa vuoksi kärsinyt vuosien ajan uhkailua ja häirintää.
Nelson Garcia murhattiin Río Lindossa. Tuntemattomat asemiehet ampuivat Garciaa kasvoihin sen jälkeen kun Hondurasin turvallisuusjoukot olivat suorittaneet väkivaltaisia häätötoimia lähellä Lenca-intiaanien yhteisöä. Ylen uutinen mainitsee vain, että Garcia ”sai Hondurasissa surmansa”.
Satapäiset poliisin ja armeijan joukot auttoivat häätämään tusinoittain alueella asuneita perheitä maalta, joka paikallispoliitikkojen mukaan ei kuulu heille. Perheiden asunnot ja viljelykset tuhottiin häädön yhteydessä.
COPINH-JÄRJESTÖN MUKAAN kahdeksaa järjestön yhdeksästä La Esperanzan alueella toimivasta koordinaattorista on kuulusteltu surmatyön jälkeen useaan eri otteeseen ja jopa 12 tuntia kerrallaan ilman, että heitä on riittävästi informoitu kuulustelun syistä, kertoo The Guardian.
Järjestön toimitiloja, mukaan lukien radioasema ja naistensuoja, on poliisin toimesta laittomasti vakoiltu, ja poliisit ovat kuvanneet Cacéresin kuolemaa protestoineen marssin osanottajia. Hondurasin poliisi pitää Cacéresin surmaajat nähnyttä, surmatyön aikana haavoittunutta meksikolaista sosiologia ja ympäristöaktivistia Gustavo Castro Sotoa edelleen pidätettynä ja estää häntä palaamasta kotimaahansa.
Vuosien 2010 ja 2014 välillä Hondurasissa on surmattu 101 ympäristöaktivistia, kertoo Global Witness -kansalaisjärjestö.
COPINH-järjestön johtohahmo Tómas Garcia ammuttiin patohankkeen vastaisen mielenilmauksen yhteydessä vuonna 2013. Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi ei usko Aqua Zarcan hankkeella olevan yhteyttä hanketta vastustaneen Berta Cacéresin murhaan, kertoo Helsingin Sanomat.
Filosofi Thomas Wallgren lähestyi Berta Cacéresin murhan jälkeen Helsingin Sanomia mielipidekirjoituksella, jossa hän toteaa Finnfundin Jaakko Kangasniemen pyrkivän kyseenalaistamaan murhan poliittisen luonteen. Helsingin Sanomat on muutenkin käsitellyt murhaa kertomalla pääasiassa Finnfundin kannasta, Wallgren kirjoittaa.
| Kommentti. Valtioneuvoston kehityspoliittisessa selonteossa linjataan Suomen kehityspolitiikan keskeisiksi periaatteiksi mm. demokratia ja oikeusvaltio, ihmisoikeudet, sananvapaus sekä kestävä luonnonvarojen käyttö. Finnfundin rahoituksen perusteena mainitaan sosiaalinen kehitys.
Ottaen huomioon pitkään jatkuneet aktivistien surmat Hondurasissa on hämmästyttävää, että Finnfund on saanut tiedon Hondurasin ihmisoikeusloukkauksista ja oikeusvaltion puuttumisesta vasta vuonna 2016. Saamelaiskäräjät vaatii Suomen valtiota kunnioittamaan alkuperäiskansojen oikeuksia ja luopumaan patohankkeesta kokonaan. Riikka Söyring |
Lue myös Vastavalkean artikkeli Hondurasin patohanke, Finnfund ja aktivistin murha
Tyypillistä avustustoimintaa, yleensä siinä pyritään vaan ryöstämään ”avustettava” maa. Ja eikö sitä nyt hemmetti soikoon löydy sellaista avustettavaa, jossa ei tarvitse ihmisiä väkisin ajaa maatilkuiltaan pois?
Hyvä että tästä asiasta kirjoitetaan ja ollaan vihaisia.
”Ajaa avustettavat pois mailtaan”…
Tällaista voi tapahtua, jos vaikkapa Suomen presidentti haluaa hankkia jälkipolvelleen eksoottisen palan maapalloa?