Hollantilaiset ovat kansanäänestäneet Euroopan unionin ja Ukrainan välisestä assosiaatiosopimuksesta (EUAA). Sopimusta vastusti 61,1 % äänestäneistä, ja puolesta äänesti 38,1 prosenttia.
Hollannin hallitus ilmoitti ennen kansanäänestystä, että mikäli 30 prosentin raja osallistumisessa ei ylity, kansanäänestyksen tulosta ei huomioida. Äänestykseen kuitenkin osallistui 32,2 prosenttia, joten tulos joudutaan ottamaan huomioon, ja asia palaa parlamentin käsittelyyn.
Hollanti on ainoa EU:n 28 maasta, joka ei ole ratifioinut vielä EUAA-sopimusta. Hollanti on myös ainoa, joka järjesti asiasta kansanäänestyksen. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on jo ilmaissut pettymyksensä äänestystuloksesta. Britannian EU-eroa ajava UKIP-puolueen puheenjohtaja Nigel Farage on puolestaan hurrannut ei-äänten voittoa.
Sopimus pantiin muissa EU-maissa toimeen sillä oletuksella, että Hollanti liittyy mukaan aikanaan. Jos sopimusasiaa hoidetaan ”sääntökirjan” mukaan, hollantilaisten äänestäjien selvän kiellon sopimukselle pitäisi johtaa siihen, että kaikki EU-maat neuvottelevat Ukraina-sopimuksen uudelleen.
Hollannin ja EU:n reaktio kansanäänestyksen tulokseen tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa jo pelkästään eurooppalaisen demokratian näkökulmasta.
Juncker on pahemman sortin globalisti joten reaktio oli ymmärrettävä.
Koskakohan meillä päästään tuikitärkeisiin kansanäänestyksiin?Olisi jo korkea aika.
Ihmeen laiha osanotto oli Hollannissa, vain 32% — ei voi kuin ihmetellä kun kansa nukkuu.
Hollannin kansasta sopimista vastaan oli 19,7 %, kun otetaan huomioon kaikki äänioikeutetut. Ja ilmeistä on, että monet vastaan äänestäneet ottivat kantaa muuhun kuin itse asiaan.
Sillä ei ole tasan mitään merkitystä, mitä mieltä nukkuvat on. Ei sillä ole väliä Suomessakaan – tiedoksi nukkuville. Vain äänestäneiden mielipiteellä on väliä. Minä ainakin hurraan, vaikka EU-federalisteja asia tympiikin.
Ihmetellä täytyy, onko Hollannissa mediaa joka ei ole globalistien ohjauksessa…?
Aivan varma on, että Alankomaissa on Vastavalkean tapaista vaihtoehtomediaa. Niin on jokaisessa demokraattisessa maassa. Niin on myös Venäjällä, vaikka se ei kovin demokraattinen olekaan.
Varmasti on, mutta tarkoitin mediaa joka pystyy vaikuttamaan suureen osaan kansasta. Vastavalkean tapaiset pienet mediat joilla on vain muutama sata (tai toivottavasti muutama tuhat, mitä kyllä epäilen) vakilukijaa, ei kansanäänestyksiä hetkauta.
Globalistiagitaattori ja propagandisti Hopalong taas vauhdissa. Veivaamassa lukuja kunnon ”insinöörin” tavoin mieleisekseen.
Hollannin äänestystuloksen voi tulkita niinkin, että liki 70% Hollannin kansasta haluaa eroon koko EU:sta koskapa haistattivat pitkät EU:n äänestykselle. Näihin EU vastustajiin voidaan ja pitää tietysti laskea mukaan myös Ukraina sopimusta vastaan äänestäneet eli yli 85% Hollannin kansasta haluaa eroon EU:sta. 🙂
Sinähän voi tulkita tulosta ihan miten vain, oman maailmankuvasi mukaisesti.
Hopalong. Noinkinhan toki voi asiaa tarkastella.
Vertailun vuoksi: Sauli Niinistö sai 2012 presidentivaalien toisella kierrokselle 1 802 328 ääntä. Äänioikeutettuja oli 4 402 622.
Sauli Niinistön saama ääniosuus oli siis 40,94 % kaikista äänioikeutetuista.
Sauli Niinistö on siis kansan vähemmistön valitsema presidentti. Tämän toki pitäisi näkyä myös toimiensa legitimiteetissä. Näkyykö se?
Presidentti toimii valtuuksiensa puitteissa, riippumatta siitä, mikä ääniosuudella on tullut valituksi. Legitimiteettiin kannatuksen suuruudella ei ole vaikutusta.
Tässä pitäisi ymmärtää, että edellinen kommentoija on tarkoittanut kansalta saatua hyväksyntää eli juuri empiiristä legimiteettiä (eikä menetelmän laillisuutta), missä mielessä sanaa yleensä käytetäänkin. Mitä vahvempi kannatus, sitä voimakkaampi legimiteetti: tämän vuoksi presidentinvaaleissakin on Suomessa siirrytty suoraan kansanvaaliin. Vallan oikeutus tulee kansansuvereniteettiperiaatteen mukaan kansalta.
Wikipedia: ”yksinkertaisimmillaan legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisenarvoisuutta kansalaisten silmissä.”
Käsittääkseni nykyisellä presidentillä on sangen suuri legitimiteetti kansan keskuudessa myös mitattuna kannatuksella. Vaikka vaaleissa häntä äänestikin alle puolet äänioikeutetuista, presidentti Niinistöä kannattaa erilaisten mielipidemittausten mukaan hyvin suuri osa suomalaisista.