Vaihtoehtoisia näkökulmia talouteen ja politiikkaan julkaiseva saksalainen talousmedia Deutsche Wirtschafts Nachrichten (DWN) raportoi Yhdysvaltain kiirehtivän vapaakauppasopimus TTIP:n allekirjoittamista suojellakseen amerikkalaispankkeja pankkien huijaamien sijoittajien haasteilta. DWN:n osake-enemmistön omistaa helmikuusta 2015 lähtien ruotsalaiskonserni Bonnier, jolla on myös esimerkiksi Akateeminen kirjakauppa, WSOY, Tammi ja MTV.
Otsikolla ”Yhdysvallat suunnittelee koko rintaman hyökkäystä eurooppalaisia oikeusistuimia vastaan TTIP:n avulla” DWN kirjoittaa:
”Yhdysvaltain kiireelle saada TTIP allekirjoitettua Euroopan kanssa on vankka syy: [amerikkalaisten] megapankkien täytyy voida suojella itseään eurooppalaisten sijoittajien vaatimuksilta, jotka väittävät tulleensa huijatuiksi velkakriisin aikana […] Yhdysvaltain Italian lähettiläs John Phillips päästi kissan ulos säkistä – luultavasti vahingossa.”
John Phillips puhui pankkien suojelemisesta käyttäen esimerkkinä saksalaispankki Deutsche Bankia, jota odottanee syyte italialaisen Tranin pikkukaupungin taholta. Italiassa tutkitaan Deutsche Bankin ja amerikkalaisten luottoluokittajien toimia. Deutsche Bank myi Italian valtion velkaa yli 8 miljoonalla eurolla väittäen asiakkailleen lähettämässään myyntikirjeessä, että Italian valtion velka ei anna aihetta huoleen, ja myi sen jälkeen lähes 90 prosenttia hallussaan olleista Italian valtion velkakirjoista. Luottoluokittajatkin ovat tutkinnan alla, koska Tranin kaupunki luotti niiden antamaan luottoluokitukseen Italian valtion velkakirjojen arvosta.
DWN tulkitsee Yhdysvaltain hallituksen sanovan, että mikäli TTIP:ia ei allekirjoiteta ja ratifioida, sijoittajat kykenevät vetämään amerikkalaiset luottoluokittajat ja sekä eurooppalaiset että amerikkalaiset megapankit vastuuseen niiden tekemistä huijauksista.
Amerikkalaispankit – kuten tunnetut rikoksenuusijapankit JP Morgan ja Goldman Sachs – ovat jo joutuneet maksamaan miljardeja huijatuille sijoittajille, koska rahoitussektoria suojaava TTIP ei ole voimassa.
TTIP:n ollessa allekirjoitettu vaateet ohjattaisiin oikeusistuimien sijaan välimiesmenettelyyn erityisessä vapaakauppaoikeusistuimessa kuten Maailmanpankin ICSID (International Centre for Settlement of Investment Disputes). TTIP:n astuessa voimaan pankit sen sijaan voisivat hakea korvauksina maksamansa sakko- ja sovittelurahat takaisin nostamalla kanteen välimiesmenettelyn kautta ja panna veronmaksajat korvaamaan menetettyä tuottoa, koska TTIP:n myötä pankkien vastuuttaminen rikollisesta toiminnasta olisi vastoin ”vapaakauppasopimusta”. ICSID:in päätöksistä ei voi valittaa.
Lähde
Deutsche Wirtschafts Nachrichten (7.5.2016): USA planen mit TTIP Frontal-Angriff auf Gerichte in Europa http://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/2016/05/07/usa-planen-mit-ttip-frontal-angriff-auf-gerichte-in-europa/
KommenttiDWN:n artikkelin perusteella joku saattaa tuhahtaa: ”Salaliittoteoriaa!” Sitä se ei kuitenkaan ole. Otetaan esimerkkinä vaikka tapaus ” Veolia Propreté v. Arab Republic of Egypt, ICSID Case No. ARB/12/15” Ranskalainen Veolia haastoi Aleksandrian hallintoalueen (Egypti) välimiesmenettelyyn sopimusrikosta. Veolia ja Aleksandria tekivät vuodesta 2001 yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusyhteistyötä (PPP) jätehuollossa. Yhteistyö loppui 2011, neljä vuotta ennen määräaikaa. Tällöin Veolia nosti kanteen Egyptiä vastaan sanoen Aleksandrian hallintoalueen irtisanoneen sopimuksen epäreiluin perustein, ja ettei Aleksandria/Egypti ollut suojellut Veoliaa taloudellisia menetyksiä aiheuttavilta lakimuutoksilta: Egypti sääti arabikeväänä, vallan siirryttyä armeijalle, vuonna 2011 lain, jolla minimipalkkaa nostettiin 55 dollarista sataan dollariin kuukaudessa. Veolian mielestä lakisääteiset palkankorotukset aiheuttivat sille kohtuuttomat taloudelliset tappiot. Egyptin on määrä jättää vastineensa ICSID:ille 15.huhtikuuta 2016. Riikka Söyring |
.
