Tammikuu 2015, Suomen Lappi
Toukokuu 2015, Suomi, Ruotsi, Norja
Kesäkuu 2015, Baltia
Tammikuu 2016, Suomen Lappi
Maaliskuu 2016, Suomen Lappi
Maaliskuu 2016, Norja
Huhtikuu 2016, Baltia
Toukokuu 2016, Rissala
Toukokuu 20616, Niinisalo
Touko-kesäkuu 2016, Latvia
Kesäkuu 2016, Hankoniemi
Kesäkuu 2016, Puola
Joku ehkä arvasikin jo, mikä tuo luettelo on. Siinä on Suomen armeijan taisteluharjoitusten aikataulua (tai osa siitä) menneen puolentoista vuoden ajalta.
Mutta se on paljon enemmän kuin pelkkä aikataulu. Se on Suomen osuus siitä sotilaallisesta toiminnasta, minkä USA, Nato, Suomi ja Ruotsi ovat yhteisin sopimuksin käynnistäneet Venäjän rajamaissa linjalla Suomen Lappi – Itämeri – Baltia – Puola. Noiden harjoitusten eräs huipennus Suomen osalta on ensi viikolla, jolloin 20 maata, 35 merialusta ja 70 ilma-alusta yrittävät Yhdysvaltain johdolla Hangon miehitystä. Ja ne päättyvät jättimäiseen yhteisten sotajoukkojen katselmukseen myöhemmin kesäkuussa Venäjän rajalla Puolassa.
Palaan tähän harjoitusten luetteloon myöhemmin.
Nämä harjoituksethan nousivat yleiseksi puheenaiheeksi, koska niistä ei puhuttu. Väitetään, että kansanedustajat, ja jopa presidentin johtama ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (utva), olisivat vasta mediasta saaneet tiedon, miten Suomen armeija liikkuu ulkomailla ja ulkomaiset armeijat Suomessa! Ainakin Ylen politiikan toimittaja Pekka Ervasti sitä tietoa varomattomasti levitteli. Ervasti on nyttemmin ”eronnut” työpaikastaan Ylellä.
Lisää tietoa saatiin yllättäen pari viikkoa sitten, kun Pohjoismaiden päämiehet tapasivat presidentti Barack Obaman Washingtonissa. Sikäläiset isännät olivat vähän varomattomia – tai sitten he eivät tienneet, että Suomessa ei ole tapana kertoa kaikkia kaikille – ja paljastivat, millä tavalla noihin harjoituksiin oli päädytty.
Suomen turvallisuuspolitiikka on osa USA:n ulkopolitiikkaa
Presidentti Obaman Euroopan asioiden neuvonantaja Charles A. Kupchan meni Washingtonin tapaamisessa suoraan asian ytimeen. Risto Volasen kirjoitusta lainaten:
”Kupchanin mukaan Pohjoismaat ovat Yhdysvalloille turvallisuuspoliittinen ydinalue, jota se katsoo kokonaisuutena, vaikka kaikki maat eivät olekaan Naton jäseniä. ”Se on aivan ydinasia meille, ja myös yksi tärkeä syy siihen, että meillä on tämä Pohjoismaiden johtajien tapaaminen viiden, eikä vain kolmen Nato-maan kanssa.””
Tuota tuskin voi käsittää väärin. Valkoiselle talolle kysymys on USA:n ulkopolitiikasta, ei Suomen turvallisuuspolitiikasta. Siksi Yhdysvallat tarvitsi Suomeen ja Ruotsiin ne isäntämaasopimukset, jotka ovat – jos tarve niin vaatii – tulevien sotilastukikohtien optioita. Pohjoisnavalta katsoen Skandinavia ja Itämeren alue on Yhdysvaltain suojavyöhyke ennen Euraasiaa. Ja Suomi on sen keskellä. Täältä voi kontrolloida myös Venäjän toisen pääkaupungin, Pietarin, yhteyksiä Eurooppaan sekä Murmanskia ja Pohjoiskalottia.
Niinpä Kupchan vakuutti suomalaisille ja ruotsalaisille, että riippumatta tulevien presidentinvaalien tuloksesta ”Me jatkamme Euroopan ja Pohjoismaiden pitämistä ytimessä Yhdysvaltain globaalissa turvallisuusstrategiassa, enkä usko että se tulee muuttumaan lähiaikoina, jos koskaan.”.
Edelleen Vanhasen hallituksen valtiosihteeri Volanen kirjoittaa:
”Valkoisesta talosta sanottuna tässä on Pohjoismaiden osalta uutta painotusta, […] Viime vuosikymmenellä Yhdysvallat alkoi edistää Baltian–Pohjolan–USA:n koalitiota tavoitteena Suomen ja Ruotsin saaminen vastuuseen. Taustana oli silloin Yhdysvaltojen omien intressien siirtyminen Lähi-Itään ja Aasiaan. Seuraavassa vaiheessa saman koalition rakentaminen jatkui tavoitteenaan tuen ja syvyyden saaminen vaikealle Naton puolustustehtävälle Baltiassa.”
Ja Suomellehan tämä passaa:
”Suomessa on alusta asti oltu halukkaita menemään mukaan Baltian–Pohjoismaiden–USA:n koalitioon jos jonkinlaisilla syillä ja tekosyillä. Vaikka sotilaat ovat jatkuvasti edenneet pinnan alla, vasta presidentti Sauli Niinistön kaudella tuli vauhtia rattaisiin. Sitä oli syytäkin [Washingtonin vierailulla] liputtaa”
USA ja Suomi suunnittelevat yhdessä
Helsingin Sanomat kirjoitti 4.3.2016:
”Naton sotaharjoitusten suunnitelmia tarkennetaan kahden vuoden jaksoissa, ja myös määrärahoista päätetään etukäteen. Harjoituksia tulee lisää, ja niihin on rahaa aiempaa enemmän.
Syksyllä 2014 Yhdysvallat päätti käyttää Euroopassa noin 730 miljoonaa euroa harjoituksiin, […] Ensi vuoden määrärahat ovat nelinkertaiset, ja Itämeri on edelleen yksi painopiste.”
Näistä harjoituksista puhui myös edellä mainittu Obaman neuvonantaja Kupchan päämiesten tapaamisessa. Lainaus Volaselta:
’Hän [Kupchan] ei näe yhteyttä USA:n lisääntyneen Pohjois-Euroopan aktiivisuuden ja Venäjän toimien välillä. Mutta hänen mukaansa ”Yhdysvallat, Nato ja Pohjoismaat ovat löytäneet tasapainon askelille, jotka ovat strategisesti riittävän voimakkaita Venäjän lisääntyneeseen aggressiivisuuteen nähden, mutta jotka samalla välttävät sitä, että tekemämme toimet nähtäisiin liian provokatiivisina Venäjän puolelta.”’
Kupchan siis paljastaa, että Suomi on ollut alusta pitäen mukana suunnittelemassa, missä järjestyksessä ja millä aikataululla Naton, mutta pääasiassa USA:n, sotilaallista läsnäoloa lisätään Itämeren alueella, (Risto Volanen puhui ”Itämeren läntisestä eskalaatiosta”).
Niinpä Helsingin Sanomat kuittaa:
”Kartta viimeisten parin vuoden sotaharjoituksista Euroopassa on paljastava. Itämeri on tapahtumien keskus. Merkinnät lännen harjoituksista vuosina 2014–2015 ovat tiiviinä ryppäänä Baltiassa ja eteläisellä Itämerellä.”
Suomen osuus yhteisestä suunnitelmasta
Suomi ei ole nelinkertaistanut harjoitusmäärärahojaan, mutta lisäystä on rutkasti. Niin kuin jo sanottu, tietoja harjoitusten määrästä ja laadusta on vaikea saada. Pääesikunta ei ole niitä listannut meidän kaikkien nähtäväksi. Se tieto ei kuulu meille. Sama ongelma näkyy olleen myös Helsingin Sanomien toimituksella, koska lehti irvailee: ”Osallistumisesta kansainvälisiin harjoituksiin pitää kuitenkin edelleen hakea tietoa myös muualta kuin Suomesta.”
Alla olevan luettelon olen kerännyt median sirpaletiedoista. Se ei ehkä ole täydellinen, mutta jo tuollaisenaankin riittävä kertomaan, mikä on ollut Suomen osuus noista Kupchanin mainitsemista sotilaallisista ”askeleista”, joilla USA:n, Naton, Ruotsin ja Suomen yhteistä painetta Venäjän rajoilla on lisätty:
Tammikuu 2015, Suomen Lappi, mukana USA
Toukokuu 2015, lentosotaharjoitus Suomi, Ruotsi, Norja, mukana USA ja Iso-Britannia
Kesäkuu 2015, Nato Baltiassa, ainoana ulkopuolisena mukana Suomi
Tammikuu 2016, Suomen Lappi, mukana USA
Maaliskuu 2016, Suomen Lappi, mukana USA
Maaliskuu 2016, Nato Norjassa, mukana Suomi
Huhtikuu 2016, Nato Baltiassa, mukana Suomi ja Ruotsi
Toukokuu 2016, USA:n hävittäjät Rissalassa
Toukokuu 2016, USA:n panssarijoukkoja Niinisalossa
Touko-kesäkuu 2016, USA:n Euroopan armeija Latviassa, mukana Suomi
Kesäkuu 2016, Naton maihinnousu Hankoon USA:n johdolla
Kesäkuu 2016, Puola ”Anakonda 16”, Euroopan suurin sotaharjoitus moniin vuosiin, mukana 25 000 miestä; USA:n Eurooppa-joukot, 24 Nato-maata, Suomi ja Ruotsi
Suomella on toki ollut lisäksi omia sotaharjoituksia, joihin Nato-liittolaiset ja amerikkalaiset eivät ole osallistuneet.
”Ulkoa katsoen Suomi on liittokunnan jäsen”
Samassa päämiesten tapaamisessa Kupchan toi vielä esiin Suomen ja Ruotsin puolustuspoliittisen aseman:
”…Kupchan totesi, että Suomi ja Ruotsi ovat jo nyt niin lähellä Nato-jäsenyyttä kuin voi olla ilman varsinaista jäsenyyttä. Hänen mielestään Suomella ja Ruotsilla ei ole käytännössä olemassa mitään operatiivista rajaa, jonka yli maat eivät voisi esimerkiksi kriisitilanteessa mennä, vaikka eivät olekaan Naton jäseniä.”
Ja Suomen Nato-selvitys vahvistaa:
”…kumppanuusyhteistyön kautta Suomi ja Ruotsi ovat käytännöllisesti katsoen jo liittokunnan jäseniä ja sellaisina ulkopuolinen maailma ne näkee […] Tämä vahvistaisi oletusta siitä, että Suomi ja Ruotsi olisivat EU- ja kahdenvälisten sitoumustensa nojalla, ja laajemmin läntisen solidaarisuuden vuoksi mitä todennäköisimmin osallisina sotilaallisessa konfliktissa Itämeren yhteisellä strategisella alueella”.
Niinpä. Ollaan aseveljiä ilman eri päätöstä. Perustuslaissa on kyllä jokin maininta siitä, missä järjestyksessä sodanjulistus annetaan. Mutta mitäs noista…
Asetelma Suomen osalta on sama kuin kesällä 1941. Ei silloinkaan tarvinnut tehdä eri päätöstä aseveljeydestä ja sotaan liittymisestä. Ne oli päätetty jo silloin, kun kutsuttiin saksalaiset maahan.
Mielikuvitusköyhää väkeä nämä meidän isäntämme, juonittelevatkin aina saman kaavan mukaan!
Tärkeät asiat esiintyvät historiassa kaksi kertaa: ensin tragediana ja sitten farssina, väitti Karl Marx. Nyt on farssin vuoro. Näin puolustusministeri Jussi Niinistö (ps): ”Eli se [Stryker] on heidän kulkuneuvonsa. Ei siinä sen kummempaa dramatiikkaa mielestäni ole”. Viisaastipa haastelet, veli Juhani. Panssarivaunu on amerikkalaisten kulkuneuvo ulkomailla!
Eikä ole Jussia pahempi Callekaan. USA:n hävittäjät Suomessa on ”..yhtä dramaattista kuin että roska-auto käy tyhjentämässä roskiksen.”, Carl Haglund (rkp) lohkaisi eduskunnassa.
Presidentin kiistelty rooli?
Media on levittänyt aktiivisesti käsitystä, että Naton kanssa solmitun isäntämaasopimuksen ja näiden sotaharjoitusten valmistelu olisi tapahtunut jollakin tapaa presidentti Niinistön tietämättä tai ainakin ilman hänen ennakkohyväksyntäänsä. Hänelle on vuodatettu jopa runsaasti kiitosta siitä, miten hän pyrkii liennyttämään ja tasapainottamaan kiristyneitä suurvaltasuhteita. Miten hän muistaa aina väliin muistuttaa, viimeksi Washingtonissa, että Venäjänkin kanssa pitäisi neuvotella.
Sallikaa minun epäillä. On mahdoton ajatella, että näin jyrkkä muutos Suomen perinteiseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (entinen määritelmä kuului: ”Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja pysyttelee suurvaltaristiriitojen ulkopuolella”) voisi tapahtua vastoin tasavallan päämiehen ja armeijan ylipäällikön tahtoa ja mukanaoloa. Ja jos noin olisi päässyt tapahtumaan, niin sittenhän meillä vasta ongelma olisikin!
Minä kieltäydyn uskomasta.
Ennemmin uskon siihen, että Niinistö on nimenomaan ”vauhdittanut” sitä, mitä kenraalit ovat aina tehneet pikkuhiljaa salassa.
Ylen uutinen (19.12.2014) kertoi presidentin ja kaikkien eduskuntapuolueitten johtajien tapaamisesta Mäntyniemessä:
”Presidentti Niinistö ja puolueiden puheenjohtajat etsivät tapaamisessa yhteistä linjaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Niinistön mukaan niitä löytyi useita.
– Yksi niistä on oma puolustus. Se on meidän turvallisuutemme keskeinen asia. Sen lisäksi yhteistyötä Ruotsin kanssa pidetään hyvänä asiana, samaten Nato-kumppanuuttamme. Tärkeänä pidettiin myös yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, sanoi presidentti Niinistö.”
Katsotaanpa:
1. Oma puolustus – Kuka uskoo vielä?
2. Yhteistyö Ruotsin kanssa on hyvä asia. – No, joo, ainahan se.
3. Nato-kumppanuus – …joka ei ole enää rauhanturvaamista vaan sotilaallista yhteistyötä.
4. Yhteistyö Yhdysvaltain kanssa – Sitä on ollut kautta aikain, eikä sitä kukaan ole vastustanut. Uutta on kahdenkeskinen sotilaallinen yhteistyö, joka on suunniteltua, systemaattista ja jatkuvaa kaluston ja operaatioiden yhteensovittamista.
Myös viholliskuva on yhteinen. Sillä kannattaa huomata, että yllä olevasta presidentin ”linjoituksesta” puuttuu jotakin. Siinä tarjotaan yhteistyötä ja kumppanuutta paitsi rajanaapureille, myös kaikille eurooppalaisille ja merentakaisillekin kansoille. Vain yksi on joukosta poissa ja jokainen näkee kuka. Venäjä ei ole naapuri, jolle tarjottaisiin yhteistyötä ja kumppanuutta missään asiassa.
Eli se siitä tasapainottamisesta.
Vakauttamista — vaiko sittenkin epävakauttamista?
Paria viikkoa myöhemmin Uuden Vuoden puheessaan Niinistö linjasi: ”Suomen linja on aktiivista vakauspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on turvata Pohjois-Euroopan vakautta sekä toimia laajemman vastakkainasettelun lieventämiseksi.”
Ja ulkoministeri Timo Soini (ps) tulkkaa Paasikiviseuran puheessaan että ”vakaus” suomalaisittain tarkoittaa USA:n turvatakuita ja lisää aseita: ”Tilanteissa, joissa Euroopan turvallisuus heikkenee, Yhdysvaltojen läsnäolon merkitys vakauttavana tekijänä korostuu.”
Mutta mitä sanoikaan presidentti Vladimir Putin Puolan ja Romanian ohjuskilvistä:
”Venäjällä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ryhtyä vastatoimiin Naton uuden ohjuskilven takia. […] osa ohjuskilvestä Romaniassa ja Puolassa muodostaa suoran uhkan Venäjän turvallisuudelle.
– Jos romanialaiset eivät vielä eilen tienneet, millaista on olla tähtäimessä, niin tänään meidät pakotetaan aloittamaan tiettyjä toimenpiteitä varmistaaksemme turvallisuutemme, Putin sanoi. – Sama tulee tapahtumaan Puolan kanssa.
[…] kyseessä on Venäjän vastaus Yhdysvaltain toimiin Euroopassa.”
”USA:n myönteisellä läsnäololla” on täsmälleen päinvastainen seuraamus, mitä kansalaiset Sauli Niinistö ja Timo Soini meille uskottelevat. Itämerta koskevat samat säännöt kuin Keski-Eurooppaa. Aseet ja sotaleikit täälläkään eivät lisää vakautta, eivät liennytä eivätkä paranna turvallisuutta, vaan ne johtavat vastaaviin toimiin toisella puolen rajaa. Kilpavarustelu kiihtyy ja yhteenoton vaara kasvaa. Seuraavaksi saamme ehkä kuulla: ”…tämä on vastaus Yhdysvaltain toimiin Itämerellä ja Suomen alueella…”
Tällä tiellä Suomi nyt on. Aloite ei ollut Suomen vaan USA:n, mutta Suomi on siinä mukana omasta halustaan sekä suunnittelijana että ”juhlien” yhtenä isäntänä.
Tapani Elgland on eläkeläinen ja Vaasassa 1945–1994 ilmestyneen Kansan Ääni -lehden entinen päätoimittaja.
Hyvä ja realistinen analyysi tilanteesta johon maamme on ajettu.
Itse kirjoitin jo kauan sitten että Niinistö jää historiaan maansa myyneenä presidenttinä. Siltä se nyt kiistatta näyttää.
Päätä taas halutaan lyödä Karjalan mäntyyn.. ymmärrys hoi, äly älä jätä !
Hyvä tietää miten Venäjä reagoi suvereenisuutensa uhkaan johon ’läntinen arvoyhteisö’ nyt keskittää kaikki voimavaransa.
How Russia is preparing for WWIII
http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=133810
What Russia is really doing in response to the growing threat from the West.
http://theduran.com/russia-preparing-ww3/
Kaikki sodat, kaikkialla, ovat aina hallitusten sotia – mutta väestö niissä kärsii ja kuolee.
Joku on sanonut, kun rikkaat sotivat niin köyhät kuolevat. Pitänee paikkansa edelleen.
En tiennyt, että Ervasti sai ylestä fudut. Luulin että alemmas ei voi enää ”journalismin” kanssa mennä kuin yle on Jessikka Aron kanssa mennyt, mutta ilmeisesti voi vielä.
Mietin vielä Ervastin lähtöä ylestä. Ei kai kukaan kuvittele, että tiedustelupalvelut lukevat sotaharjoituksista uutisista. Kyllä ne tietävät jokaisen risahduksen maan päällä niin idässä kuin lännessä. Omaa kansaa tässä yritetään pitää pimennossa johtajien tekosista. Pitää vaan arvuutella sitten, jos joku päivä sattuu ikkunan edestä ajelemaan joku raskaampi telaketjuajoneuvo, mahtaako olla omia?
Konfliktit eivät synny, ne tietoisesti tehdään, eli zionisti-pankkiirit korruptoitunein vasalleineen ovat tämänkin petoksen takana. Valta on kaapattu, se ei ole Suomen kansalla, ei hallituksella, eikä edes sotilasjohdolla – maanpetturit ovat ajautuneet tässä tilanteessa panttivangeiksi.
Käynnissä oleva petos ei koske ainoastaan eurooppaa, sillä pankkimafia pelaa kaikilla korteilla maailmanlaajuisesti tähtäimenään kansallisvaltioiden täydellinen tuho. Venäjää saarretaan ja kas kummaa, parhaillaan saarretaan myös Kiinaa sotakalustoa/alusmaita lisäämällä. Venezuela, Argentiina ja Brazilia on ajautumassa sekasortoon ja samaan jamaan on liukumassa myös Eurooppa, vaikka massamedia asiasta luonnollisesti vaikenee.
Eurooppaan ajetaan ennennäkemätöntä kaaosta, jossa tulee yhdistymään talouden totaaliromahdus ja muslimien pyhä sota jihad. Tämä ei kuitenkaan näille psykopaateille riitä… he lietsovat riitaa niin kauan, että saavat kolmannen maailmansodan aikaiseksi.
NWO – hajoita kansallisvaltiot ja hallitse!
NWO on todellakin globaali anglo-sionistinen kolmikantainen hanke jossa USAn sotakoneiston ja Naton ohella uusliberaali markkinatalous ja kulttuurimarxismi (’uusi vasemmisto’) toimivat yhteisvoimin tavoitteenaan globaali totalitarismi.
Hankkeen ei voi kuvitellakaan onnistuvan ilman totalitaarista ajatusmallia kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeuden ja ihmiskuntaa kautta historian ohjanneen voimapolitiikkaa ylemmän tai jalomman henkis-eettisen prinsiipin takia, jotka pitää tukahduttaa.
Globalisti- ja pankkiirimafia kyllä tietää ettei hanke voi onnistua ilman totalitaristista hierarkista hallintoa, jossa kansallisvaltiot pyritään muuttamaan poliisivaltioiksi ja toimii koko ajan tätä kehitystä edistäen.
Se mikä eniten kummastuttaa ja huolestuttaa on että niinkin suuri määrä akateemista ja hyvin oppinutta joukkoa on sen takana tietoisina siitä raadollisuudesta ja kaiken humaanisuuden sivuuttavasta fasistisesta faktasta jonka pohjalle hanke rakentuu.
P.s. Aika vaikea kuitenkin on uskoa että tuo globaali totalitarismi saataisiin luotua ja että se voisi toimia tietäen ihmisluonnon ja sen vapauden kaipuun. Olisi kyllä kummallista jos kehitys kulkisi taaksepäin kohti orjuuden aikoja. Näin uskoo ainakin tri Hauke Ritz artikkelisarjassaan:
https://deutsch.rt.com/inland/38603-logik-neuen-kalten-krieges-streit/
Myös palkka-armeijoiden avulla se tuskin onnistuu koska ne eivät ole koskaan yhtä tehokkaita kuin kansalliset, omiensa puolesta taistelevat isänmaalliset joukot.
Jo nyt on onneksi merkkejä jotka kielivät NWO-tyrannian olevan törmäämässä vaikeuksiin ja globaaliin vastarintaan. Ja ihmisten silmien avautuminen tämän saatanallisen hankkeen edessä lisännee tätä vastarintaa vaikka jotkut ovatkin väsyneinä päättäneet jättää taistelukentän oman työnsä jo tehtyään.
http://mvlehti.net/2016/06/01/james-hirvisaari-jattaa-taistelukentan/
Näin juuri. Isänmaallisuutta on mahdoton tukahduttaa poliisivaltion kaltaisella mielivallalla tai muslimi invaasiolla. Homma toimii päinvastoin, kansallinen itsetunto vahvistuu kovan paineen alla!
Onko massamediassamme kukaan ikinä kirjoittanut, että NATO:n ja Suomi ovat agressiivisia tai pullistelevat ja uhkailevat Venäjää? Tai että Venäjän asevoimien lisääntyminen länsirajalla vastaisi NATO:n toimiin? Eipä taida, kuva on että Venäjä on agressiivinen ja pullistelee asevoimillaan. Se ei ole kovinkaan rehellinen kuva, mutta atlanttinen herrakerho rakentaa Venäjän uhkakuvaa.
Jos sota saadaan aikaiseksi, kuinka katsotaan taaksepäin tätä aikaa? Minä voisin jo esittää arvauksen: oikeistopiireissä vallitsi Venäjän omistajaksi haluavien NATO-hurmos ja Suomi liittyi Yhdysvaltain leiriin maan poliittisen johdon myötävaikutuksella, NATO-liittoutumista vastustavalta kansalta kysymättä. Poliittisen johdon kanssa liittoutunut massamedia oli tuohon aikaan selkeän propagandistinen Venäjän suuntaan ja julkaisi lähes päivittäin Venäjää ja sen johtoa mustamaalaavia kirjoituksia, Yhdysvaltoja ja NATO:n soitilaskalustoa sekä sotaharjoituksia esitettiin pelkästään positiivisessa valossa ja puolustuksena Venäjän uhkaa vastaan. Suomen ulkopolitiikka 2014 Ukrainan vallankaappauksen jälkeen noudatti Euroopan Unionin yhteistä linjaa ja oli vihamielisen ilmapiirin luomista Venäjän suuntaan. Tilanteen kiristyessä Suomen maaperällä Yhdysvaltain joukkoja oli enenevissä määrin lähes jatkuvissa sotaharjoituksissa ja aluevesillä NATO:n sotalaivoja. Kipinän leimahtaessa NATO:n laivasto Itämerellä ampui risteilyohjuksia, ja Suomen aluevesillä joutui Venäjän hyökkäyksen kohteeksi: Suomi tuli mukaanvedetyksi sotaan Venäjän todetessa Suomen olevan käytännössä NATO-maa.
Silti, en usko että NATO rakentaa kuumaa sotaa. Tämä on vain uhkakuvan rakentamista NATO:n ylläpitämiseksi ja laajentamiseksi Pohjoismaihin, sekä Venäjän opposition tukemista yrityksenä epävakauttaa Venäjää. Suurvaltojen sota on erittäin epätodennäköinen niin kauan kun kummallakin on ydinaeita, eikä NATO:lla ole myöskään joukkoja Venäjän miehittämiseen miltään osin, eikä aseistusta laajaan liikekannallepanoon tai koulutettua reserviä.
Siis NATO:n laajentamiseksi Ruotsiin ja Suomeen. Siitä Washingtonin halusta kertoo myös Wikileaksin julkaisemat suurlähetystösähkeet.
Tietyn tasoinen aseiden kalistelu – oli se sitten harjoittelua tai ei – on aina johtanut sotaan ja USA-vetoisen koalition otteet alkavat olla jo kirkkaasti tuon tason yli. Venäjä on aggressiivinen, mutta altavastaajalle ominaisella tavalla, joka normaalissa katutappelussa tulkittaisiin oikeutetuksi. Isompi voima provosoi ja pienempi yrittää pitää sitä loitolla agressiota osoittaen. Ylimielinen vallanpitäjä/maailmanpoliisi USA ei voi sietää heikomman osapuolen aggressiota ja haluaa sitä siitä rangaista. Venäjä leimataan vaaralliseksi ja arvaamattomaksi ja sen reaktiot lännen provokaatioihin tulkitaan röyhkeydeksi ja rikolliseksi USA:n maailmanmahti-aseman kyseenalaistamiseksi. (USA ei tässä ole USA kansallisessa mielessä, vaan sen valtavia sotilaalis-taloudellisia resursseja hyväksi käyttävä globaalien mahtitekijöiden yhteenliittymä).
Se, miksi Suomi-päättäjät halusivat lähteä USA:n kelkkaan tässä Venäjän kuritus-operaatiossa, on vaikea ja monisyinen kysymys. Vahinko on jo tapahtunut eikä kiroilu ja ihmisten typeryksiksi haukkuminen enää juuri auta. Suomi on jo moraalisesti aika turmeltunut maa – länsimaisessa rahan palvonnassaan paavillisempi kuin paavi (USA) itse – ja ehkä joutaakin jäädä sodan jalkoihin. Tämä homma menee ihan Vanhan Testamentin profeettojen esittämällä tutulla kaavalla: Väärät jumalat –> moraalin rappio -> valtakunnan valloitus ja tuho.
Moraalin rappiota yritetään korjata rukousaamiaisilla, vaikka toimenpiteet eivät kohdistu oikealle momentille. Näin virkamieskielellä asia ilmaistuna.
Erittäin hyvä kirjoitus Elglandilta! Tiivistettyä tietoa Suomen vähitellen muuttuneesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Yksi pieni virhe kirjoituksessa oli. Stryker ei ole panssarivaunu, vaan panssaroitu ja aseistettu miehistönkuljetusajoneuvo.
Kysymys kuuluu, onko tämä politiikan muutos Suomelle eduksi vai vahingoksi. Minun mielestäni Suomi on ehdottomasti kulkenut oikeaan suuntaan. Suomen turvallisuuteen kohdistuu uhka vain yhdestä suunnasta. Tämän uhan torjumiseen Suomen omat voimavarat eivät riitä.
Puolueettomus eikä liittoutumattomuus eivät takaa sodan ja konfliktien ulkopuolella pysymistä. Suomi yritti pysyä puolueettomana ennen viime sotia, mutta se ei auttanut. Ruotsin oli, puolueettomuudestaan huolimatta, pakko suostua saksalaisten joukkojen kauttakulkuun.
Sodan jälkeen Suomi harjoitti nimellisesti puolueettomuuspolitiikkaa. Tosiasiassa Suomi oli osa Neuvostoliiton etupiiriä, joskaan ei niin kiinteästi kuin Varsovan liiton maat. Ruotsi oli nimellisesti puolueeton, mutta tosiasiassa sillä oli salainen kahdenvälinen puolustussopimus USA:n kanssa.
Minä pidän läheistä sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa erittäin hyvänä asiana. USA eikä Suomi eivät ole hyökkäämässä Venäjälle. USA:n rinnastaminen natsi-Saksaan ja Napoleoniin, niin kuin jotkut tekevät, osuu täysin harhaan. Venäjä sen sijaan on osoittanut sekä teoillaan että puheillaan, että tarvittaessa se käyttää myös sotilaallista voimaa naapureitansa vastaan.
Erittäin hyvä kirjoitus Håppa Långstrumpilta! Tiivistettyä ja hyvin tarkkan valituja osatotuuksia Suomen vähitellen muuttuneesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Muutama iso virhe kirjoituksessa oli. Stryker ei ole panssarivaunu, vaan panssaroitu ja aseistettu miehistönkuljetusajoneuvo. Osatotuuksista puheenollen, se on vieraan valtion miehitetty ase vieraalla maaperällä, käsittääkseni. Tämä ei näytä vaivaan sinua ? Entäpä, jos panssariajoneuvo olisi venäläinen, pomppisitko vielä riemusta ?
”Puolueettomus eikä liittoutumattomuus eivät takaa sodan ja konfliktien ulkopuolella pysymistä.”
Totta, mutta ajatuksesi:
”Suomi yritti pysyä puolueettomana ennen viime sotia, mutta se ei auttanut. Ruotsin oli, puolueettomuudestaan huolimatta, pakko suostua saksalaisten joukkojen kauttakulkuun.”
Tuo on naurettava väite, kun huomio, että
1. Suomalaiset lähtivät jatkosotaan Venäjälle hakemaan revanssia, menetettyjä maa-aluieta ja siihen liittyvää TEOLLISUUTTA. Me menimme silloinkin vieraalle maalle vierasmaalaisten pyyteettömistä ja oivallisista neuvoista. Voiko olla maan johdolta älykkäämpää liikettä tavallista maatiaista kohtaan, kun lähteä sotimaan itteänsä 20-30 krt. isomman kera. Se ei ole suositeltavaa edes nakkikioskijonon tasolla.
2. Jos ruottalaiset myivät rautamalmia Saksaan ja tekivät näin ollen yhteistötä sodan alusta asti, niin mikseivät he olisi antaneet natseille kauttakulkulupaa ?? Siellä on pikku Aatut ja Dietmarit istuneet malmijunan persiissä ja palelleet kunnolla. Ei ole Rovamiemen roviot enää lämmittämässä.
” Venäjä sen sijaan on osoittanut sekä teoillaan että puheillaan, että tarvittaessa se käyttää myös sotilaallista voimaa naapureitansa vastaan.”
Näinkin voi olla, mutta jokseenkin järkevistä syistä. USA tai Nato eivät myöskään hyväksyisi heidän strategisesti tärkeiden tukikohtiensa menettämistä, luulisin.
Itse asiassa kysyisin sinulta, eikö Yankee- ulkopolitiikka ja etenkin sen väkivaltaisuus herätä sinussa mitään ajatuksia, paitsi ihana turvallisuus ?
Jonssea on pakko sanoa,: ” Vanhan Testamentin profeettojen esittämällä tutulla kaavalla: Väärät jumalat –> moraalin rappio -> valtakunnan valloitus ja tuho.” Amen
Kiitos ja kumarrus Tapani Elglandille yksityiskohtaisesta artikkelista
”Itse asiassa kysyisin sinulta, eikö Yankee- ulkopolitiikka ja etenkin sen väkivaltaisuus herätä sinussa mitään ajatuksia, paitsi ihana turvallisuus ?”
Ei herätä huolta. USA:n väkivaltaisuus ei kohdistu Suomeen. USA on ylivoimaisesti maailman suurin ja mahtavin, ja se toimii maailmassa asemansa mukaisesti, hyvässä ja pahassa. Maailman väkivaltaisuus ei ole aina USA:n syytä, vaikka se niihin osallistuukin.
Joskus USA on yrittänyt eristäytyä muusta maailmasta. Ei siitäkään ole hyvää seurannut. Nyt tällä vinkeällä presidenttikandidaatilla, Trumpilla, on vähän sen suuntaisia ajatuksia. Mitähän tapahtuu, jos kaverista tulee pressa?
Jos olisimme Nicaragua tai Ecuador tai Brasilia, uhka meihin kohdistuisi vain yhden suurvallan suunnasta. Mutta koska olemme Suomi, poliittiset johtajamme ovat JO myyneet itsenäisyytemme sille suurvallalle. Ja sille asialle sokeat kansalaiset kuten Hopalong, surevat että meitä uhkaa toinen suurvalta.
Eilen ajaessani Joensuuhun (tienumero 476) välillä Heinävesi-Liperi edelläni ajoi viisi tunnuksetonta armeijanvihreää miehistönkuljetusvaunua (kuorma-auto, kuomullinen pressupäällysteinen lavaosa penkeillä, pressu takaa tiukasti ummistettuna).
Juuri tunnuksettomuus kiinnitti huomioni, Suomen armeijan autoissa on yleensä jossain kohtaa joukko-osaston tunnukset. Viimeisen auton perälaudassa vihreä vinoneliö valkoisin reunuksin tekstinä MOD (Ministry of Defence?). Kahden rekisterinumerot sain talteen ajovauhdissa (2559,2505). Rekisterikilpi keltainen, mustat kirjaimet.
Pysähtyivät parkkiin Onkisalmen sillan levähdyspaikalle noin klo 12:00 eli eivät olleet matkalla ainakaan Karjalan lennoston kentälle, joka on Joensuun ja Liperin tienoilla. Suunta kaiketi kohti itärajaa, pysähtyminen ehkä jonkin/jonkun kyytiin poimiseksi/kohtaamiseksi.
Olivatko autot Yhdysvaltain puolustusministeriön kalustoa? Miksi ne ajavat Suomessa itärajan tuntumassa? Onko meneillään ”ilmoittamattomat yhteisharjoitukset”? Jos kenelläkään on lisätietoja/näköhavaintoja niin kertokaa.
Valokuvaa minulla ei valitettavasti ole mutta kyllä muutkin tiellä liikkujat näkivät ko. armeijan autot.
Näinköhän nuo tunnuksettomat vihreät autot (sisällä olevien sotilaiden vihreyttä ei pystytty tarkistamaan) ovat nyt vaeltamassa jo Suomen maantiellä.
Lienevätkö venäläisiä, jotka saivat projektin Krimillä jo suoritetuksi?
Luotettavampi veikkaus näiden tunnuksettomien vihreiden autojen osalta taitaa olla niiden alkuperämaa USA.
Toivon valtamedian (ja länsimedian laajemminkin) ottavan innostuneesti käsittelyyn nämä tunnuksettomat vihreät autot. Vähintään yhtä innostuneesti kuin Krimillä bongatut tunnuksettomat vihreät sotilaat.
Naton asialistalla Varsovan huippukokouksessa panostus kybersotaan Suomessa
http://mvlehti.net/2016/06/03/naton-asialistalla-varsovan-huippukokouksessa-panostus-kybersotaan-suomessa/
Torsti Siren lähetti Ilja Janitskinille terkkuja!
http://mvlehti.net/2016/06/03/onnea-suomi/
Nato-trolli Sirenilta todella tiukkaa settiä. Sirenin kompetenssi taisi tulla noissa parissa twiitissä selväksi.
Amerikan venäläiset varoittavat Amerikkaa sodan tuhoista mikäli se ryhtyy sotaan Venäjää vastaan… ja yhtä hyvin tämä koskee meitä koska olemme sitoneet itsemme USA/Nato koaliition sotahankkeisiin. On hyvä tietää missä olemme mukana ja mitä siitä voi seurata.
A Russian warning
We, the undersigned, are Russians living and working in the USA. We have been watching with increasing anxiety as the current US and NATO policies have set us on an extremely dangerous collision course with the Russian Federation, as well as with China. Many respected, patriotic Americans, such as Paul Craig Roberts, Stephen Cohen, Philip Giraldi, Ray McGovern and many others have been issuing warnings of a looming a Third World War. But their voices have been all but lost among the din of a mass media that is full of deceptive and inaccurate stories that characterize the Russian economy as being in shambles and the Russian military as weak—all based on no evidence. But we—knowing both Russian history and the current state of Russian society and the Russian military, cannot swallow these lies. We now feel that it is our duty, as Russians living in the US, to warn the American people that they are being lied to, and to tell them the truth. And the truth is simply this:
http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=133997
Enään ei edes kerrota uutisoinnin yhteydessä, että kuka on päättänyt sotaharjoituksista. Varsin epäilyttävää:
Nato-johtoinen Baltops-harjoitus alkaa
http://vastavalkea.fi/2016/05/31/suomen-valtiojohto-aktiivinen-toimija-sotilasyhteistyossa-usan/
Jospa sotaharjoituksesta ovat päättäneet ne, joiden tehtäviin muutenkin kuuluu päättää sotaharjoitusten järjestämisestä.
Siis tässä oikea linkki
Nato-johtoinen Baltops-harjoitus alkaa
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2679680/Natojohtoinen+Baltopsharjoitus+alkaa+huomenna