Suomi kärsii yhä taantumaa, jonka laukaisi vuoden 2008 globaali finanssikriisi. Kukaan ei vieläkään tiedä, mitä meillä on pitkän lama- ja taantumakauden jäljiltä edessä. Sen vuoksi on hyvä syventää ymmärrystämme vertaamalla nykytilannetta muitten talouskatastrofien jälkivaikutuksiin ja niistä pelastautumiseen.

Kriiseissämme ovat aina sekoittuneet ulkoa tulleet ja itse aiheutetut onnettomuudet. Näin tapahtui myös suurina nälkävuosina 1867–68. Nykytalouden ymmärtämiseksi onkin oleellista tarkastella juuri 1800-luvun loppupuoliskoa, sillä järjestelmä oli silloin pohjimmiltaan sama kuin nykyään.

1860-luvun perustekijöissä on meille yllättävän paljon tuttua. Globalisaatio oli vauhdissa, moderni teollinen kapitalismi rantautui ydinalueilta Pohjolaan, ja brittivetoinen liberalismi avasi ja integroi Euroopan markkinoita.

Silloinkin Suomeen iski kansainvälinen finanssikriisi. Samaan aikaan iski ilmastokriisi. Pohjolaa koettelivat pikku jääkauden jälkijäristyksinä poikkeuksellisen oikukkaat säät. Ne katkaisivat 1700-luvulla alkaneen, viljelyä suosineen lämpenevän ilmastovaiheen. Tuli kato ja nälänhätä. Väestö lähti liikkeelle etsimään ravintoa ja työtä. Kulkijoiden mukana levisivät tappavat taudit.

Sadot olivat heikot myös Suomen lähialueilla, ja viljaa oli hankala hankkia, vaikka haluja ja varaa maksaa olisi ollut. Monilla toki oli. Nälkäkriisi tunnisti varallisuus- ja luokkaerot, jos kulkutauti ei eroja aina havainnutkaan.

Koossa olivat historioitsija Ian Morrisin teoksen Why the West Rules (2011) ”ilmestyskirjan ratsastajat”: ilmastonmuutos, migraatio, taudit ja valtion epäonnistuminen. Kymmentuhatvuotista maailmanhistoriaa hahmotelleen Morrisin mukaan samat tuhokylväjät ovat aina paikalla, kun kovimmat kriisit iskevät tai yhteiskunnat sortuvat.

Valtio ei kyennyt

Valtiovalta ei kyennyt estämään kriisin syvenemistä katastrofiksi. Pahasta tahdosta, piittaamattomasta tyranniasta, poikkeuksellisesta taitamattomuudesta tai heikkoudesta ei ollut kyse, ei myöskään sotaan, korruptioon tai valtataisteluihin sortuneesta valtiorakennelmasta.Arkisempia syitä olivat moraalis-ideologiset rajoitteet. Vastikkeetonta julkista apua pidettiin alempia kansankerroksia turmelevana ja siksi vastuuttomana. Huoli moraalikadosta viivästytti hallitusvallan toimia.

Arkisempia syitä olivat moraalis-ideologiset rajoitteet. Vastikkeetonta julkista apua pidettiin alempia kansankerroksia turmelevana ja siksi vastuuttomana. Huoli moraalikadosta viivästytti hallitusvallan toimia.

Teknologisen suorituskyvyn puutteet pahensivat tilannetta. Hatara liikennejärjestelmä varmisti kurjuuden. Kun ruokaa oli lopulta valtion ottamilla Rothschild-lainoilla saatavissa, sitä ei saatu ajoissa perille. Tieto ja tavara kulkivat hitaasti, merenkulku pysähtyi talvisin kokonaan ja suuri osa sisämaasta oli tiettömien taipaleiden takana. Rautatiet, jäänsärkijät ja höyrylaivat tekivät vasta tuloaan.

Poliittiset tärkeysjärjestyksetkin vaikuttivat. Aktiivista kriisintorjuntaa 1860-luvulla pidättelivät myöhemmistä talouskatastrofeista tutut linjaukset: Suomen pankin vahvan markan politiikka ja kulutusvelkaa kammonnut kireä budjettipolitiikka.

Kansainvälinen ja kansallinen finanssikriisi

Jo pelkät katovuodet ahdistivat liike-elämää, kun maalaisväestön ostovoima heikkeni. Lisäksi sodat ja kriisipesäkkeet Euroopassa herättivät epävarmuutta markkinoilla. Yhdysvaltain sisällissota ruokki kansainvälistä taantumaa nostamalla puuvillan hintaa. Se iski kustannuskriisinä Suomenkin ensimmäisiin suurteollisuuslaitoksiin.
Varsinaisesti kansainvälisen talouskriisin laukaisi sijoituskuplan puhkeaminen Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Kahden suuren rautatieyhtiön romahdus toukokuussa 1866 kaatoi lontoolaisen meklariliikkeen jättiläismäisine velkoineen ja vastuineen. Rahahanat sulkeutuivat, vararikot seurasivat toinen toistaan ja investoinnit pysähtyivät, aivan kuten 2008 ja niin usein muulloin.

Kevään 1866 rahakriisi Lontoon Cityssä säteili seuraavina vuosina Suomeenkin. Vientiteollisuuden tilaukset vähenivät, vientitulot putosivat ja kauppa kotimaassa hiljeni keskellä pahimman nälkäajan.

Yleisen surkeuden päälle tuli senaattori J. V. Snellmanin ja Suomen Pankin vahvan markan politiikka. Markka onnistuttiin 1865 irrottamaan heittelehtivästä Venäjän ruplasta ja sitomaan hopeaan, mikä johti valuutan arvon voimakkaaseen nousuun.

Vientiteollisuus oli vahvasta valuutasta epätoivoissaan. Finanssikriisin hiljentämässä laskusuhdanteessa se vei rippeetkin viennin kilpailukyvystä. Tilannetta kurjisti rahauudistusta tukenut luotonannon kireys, joka sulki rahahanoja hyväkuntoisiltakin liikkeiltä.

1990-luvun suureen lamaan johtanut kehityskulku on näissä suhteissa kuin kopio 1860-luvusta. Samoin konkurssiaalto, joka 1860-luvulla koetteli kovimmin kehityksestä muutoinkin pudonnutta rautateollisuutta. Dominoefekti kaatoi takaussuhteiden ja luottotappioiden seurauksena myös elinkelpoisia toimijoita, niin kuin myös 1990-luvulla.

markat1865

Höyrysahat kuin Nokia

Syvästä lamakuopasta noustiin yhtä montaa reittiä kuin sinne oli päädyttykin. Nopein apu tuli sääolojen paranemisesta, kun sadot palasivat siedettäviksi.

Finanssikriisin luoman epäluottamuksen väistyminen kohensi kansainvälisen kaupan suhdanteita. Niitä kuumensi 1870-luvun alussa Saksan ja Ranskan sodan jälkeinen rakentamisaalto, jonka harjalla suomalainen sahateollisuus palasi perinteisille länsimarkkinoilleen.

Megatrendinä kysyntää pitivät yllä nopea väestönkasvu, kiihtyvä kaupungistuminen ja voimakas teollistuminen koko Euroopassa.

Höyrysahojen läpimurrossa oli samaa kuin Nokian rakettimaisessa nousussa 1990-luvulla. Molemmat perustuivat vuosikymmenien valmisteluun, molemmat yllättivät aikalaiset lopulta tapahtuessaan ja molemmat vetivät koko Suomea taloudelliseen ja henkiseen nousuun.

Pitemmällä, vuosikymmenien aikajänteellä kriisistä kohosi rakenteiltaan tietoisesti ja tavoitteellisesti uudistunut Suomi.

Luova rakennemuutos

Rakennemuutoksista oleellisin oli pääelinkeinon eli maatalouden uudistaminen. Nälkäkriisi oli viimeistään osoittanut, ettei viljanviljelyyn keskittynyt vanhakantainen maatalous kyennyt elättämään siitä riippuvaisia yhdeksää kymmenesosaa suomalaisista.

Tulevaisuus löytyi kaupallisesta karjataloudesta ja meijeriliikkeestä. Ne hakivat tuottonsa kotimaan kasvavien kaupunkien ja teollisuuskeskusten ohella Pietarin metropolista ja pian myös länsimarkkinoilta.

Luova tuho näyttäytyi myös rautateollisuudessa, kun ruukkien raunioilta alkoi nousta modernia konepajateollisuutta.

Uutta sysi liikkeelle suuri lähimarkkina Venäjä. Keisarikunnan kysynnän imussa syntyi ja laajeni ensin tekstiiliteollisuus ja sitten uudenaikainen paperiteollisuus. Viennin ja kaupallistuvan maatalouden luomat tulovirrat loivat hyvän kehää, jonka varassa kehittyi muun ohella uutta kulutustavarateollisuutta.

Valtio olisi ryhtynyt suuriin infrastruktuuri-projekteihin ilman talouskriisiäkin, mutta nälkävuosien traumaattiset kuljetuspulmat jouduttivat toteutusta. Rautatie, lennätin- ja puhelinyhteydet sekä jäänmurtajat tehostivat liikennejärjestelmää mullistavasti 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä.

Ilman tätä vallankumousta elinkeinoelämä olisi polkenut paikallaan. Ja ilman valtion ottamia suuria ulkomaisia luottoja rautatiet olisivat pääomaköyhässä maassa jääneet rakentamatta ja uusi teollisuus syntymättä.

Ulkomaista velkaa Suomelle järjestivät johtavat länsimaiset pankit, jotka vuosisadan loppupuolella arvioivat suuriruhtinaskunnan luottokelpoisuuden kansainväliseen huippukastiin, samaan viiteryhmään Skandinavian maiden ja Saksan kanssa. Aivan kuten 2000-luvulla.

Suuriruhtinaskunnan luottojen riskipreemioita alensi turvallinen asema osana Venäjän imperiumia, mutta myös Suomen kehitysihme. Köyhä reunamaa nousi syvästä kriisistä pitkäaikaiselle kasvu-uralle vaikean sopeutumisen, rakenneuudistusten ja kasvavan maailmantalouden voimalla.

Kriisien ketju

Tiedämme, etteivät kriisit tähän päättyneet. Wienin pörssin romahdus keväällä 1873 ja sotakorvausmiljoonien ylikuumentaman Saksan talouden jäähtyminen iskivät niin ankarina, että ”kiiluvasilmäisten” pankinjohtajien väitettiin kuolleen sananmukaisesti nälkään.

Kuumista suhdanteista ja niiden vakituisesta kumppanista keinottelusta syntynyt kriisi kaatoi yrityksiä kuin korttitaloja vetäen rahoittajia perässään. Wieniä seurasi syksyllä 1873 New Yorkin pörssi, ja Lontoon pörssi romahti pian perässä.

Maailma musteni romahtavista kursseista, kohoavista koroista, konkurssiaalloista, itsemurhista, paljastuvista petoksista ja työttömyydestä. Kansainvälinen kauppa hiljeni, tehtaita lopetettiin, ja pankit vajosivat syvyyksiin.

Suomessa 1870-luvun finanssikriisi eteni tuttuja uria. Kuumaa sahabuumia seurasi sahasurma, joka pyyhkäisi kartalta uusia velkavetoisia yrittäjiä ja uhkasi vakavaraisiksi tiedettyjä konkareitakin. Konkurssit ja pakkomyynnit seurasivat toinen toistaan, ja lama laajeni viennistä koko talouteen.

Kaiken kukkuraksi vientiteollisuus sai taas maksaa vahvan markan politiikasta, aivan kuten vuosikymmen aiemmin. Tällä kertaa markka sidottiin hopean sijasta kultakantaan.

Seuraukset olivat kivuliaita lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä ne johtivat vakaan yleiseurooppalaisen rahajärjestelmän syntymiseen. Vakaus ja Euroopan syvenevä integraatio suosivat teollista kasvua.

1900-luvun keinot

1900-luvun pahimmista lama- ja kriisikausista selvittiin eri reseptillä kuin vapaan ja kansainvälisen kapitalismin 1800-luvulla ja jälleen 2000-luvulla.

1800-luvulla joustivat ja sopeutuivat kaikki muut paitsi vakaa valuutta. Vaikeudet väistyivät ikään kuin luonnonmenetelmällä, suhdanteiden kirkastumisen ja kansainvälisen kaupan kasvun vanavedessä.

Maailmansodat ja niiden jälkeinen aika olivat sen sijaan katkos liberaalin markkinatalouden voittokulussa. Aikakausi 1914–1991 oli yhtä pitkää sotaa ja siksi valtiojohtoisuuden valtakautta. Maailmaa jakanut kylmä sota päättyi vasta Neuvostoliiton sortumiseen, ja sen aikana taloutta säännösteltiin ja suunniteltiin kaikkialla – ellei suorastaan käsketty, kuten kommunistisessa komentotaloudessa.

Itsenäisyyden ajan talouskriiseissä uusi, välittömästi tehoava lamalääke oli oman valuutan arvon alentaminen eli devalvaatio. Siihen turvauduttiin esimerkiksi sotakriiseissä 1918 ja 1945, samoin rauhanajan suurissa lamoissa 1930- ja 1990-luvulla.

Vuonna 1918 Suomen oli pelastauduttava siihen asti jyrkimmästä talouden pudotuksesta. Ihme tapahtui kultakannasta irrotetun heikon markan ja teollisuuden uusien vientikartellien yhteisvoimalla.

Devalvoidun markan ja keskinäistä hintakilpailua kahlinneiden vientikartellin tuella teollisuus teki pakkotäyskäännöksen Venäjältä länsimarkkinoille. Muu Suomi nousi viennin vedossa.

Sama toistui globaalin finanssikriisin pyörteissä 1930-luvulla. Isompien talouksien perässä Suomi joutui syksyllä 1931 irrottautumaan kultakannasta jo toistamiseen ja hylkäämään pääpiirteissään 70 vuotta noudatetun opinkappaleen vakaasta valuutasta.

Kartelleja ei tarvinnut enää uudestaan perustaa. Niistä oli tullut pysyvä rakenne suomalaiseen järjestelmään, joka murtui vasta 1990-luvun mullistuksissa.

Toisen maailmansodan talouskurimuksesta noustiin jälleenrakennuksella, valtiovetoisella teollistamisella ja markan devalvaatioilla, unohtamatta taaskaan teollisuuden voitokkaiden vientikartellien panosta.

Myös 1990-luvun lamasta selviämisen avain oli devalvaatio – ihan niin kuin vakaasta markasta väkisin kiinnipitäminen oli yksi lamaa kärjistävä tekijä sekä 1990-, 1860- että 1870-luvulla.

Ehtiikö kurki kuolla

Nyt päällä olevan kriisin synty muistuttaa globaalissa dynamiikassaan hämmentävän paljon Wienin krachia 1873 ja New Yorkin pörssiromahduksesta puhjennutta 1929 suurta lamaa. Kiinnostavaa on nähdä, millaisia eroja löytyy selviytymiskeinoista.

Yksi ero on ilmeinen. Yksikään euromaa ei voi yksin pelastautua devalvaation kiihdyttämällä vientivetoisella mallilla. Tätä nopeasti purevaa tuttua välinettä ei löydy enää Suomenkaan työkalupakista.

Toinenkin ero on: EU ja euromaat riensivät pelastamaan kriisin syntyvaiheissa etupäässä saksalaisia mutta myös muita suurpankkeja, siirsivät jättivastuut valtioille ja veronmaksajille ja aivan ilmeisesti pitkittivät ja pahensivat kriisiä. Näin ei tehty 1800-luvulla.

Suurin arvoitus on, odottaako meitä uusinta vuodelta 1931 eli kansainvälisen rahajärjestelmän sortuminen.

Ehkä pääsemme pälkähästä sovelletulla 1800-luvun liberaalilla konseptilla, jota EU on oikeastaan noudattanutkin. Sen mukaisesti puolustamme ensisijaisesti rahajärjestelmää, kärsimme asiaankuuluvasti laman tuskat ja toivomme haaveillun vakauden päälle rakentuvaa uuden kasvun ihmettä.

Sillä keinolla kurki ehtii kuolla ennen kuin suo sulaa.

 

Markku Kuisma on Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Helsingin yliopistossa.

 

 

30 KOMMENTTIA

  1. Markku Kuismalle kiitokset jopa elämäntyöstä, koska hän on näet ainoita maassamme,jotka pitävät historiallisen polittisen taloustietaan liekkiä yllä.
    Osana monetaristisen taloudellisen maailmankatsomuksen levittämistä oli nsCigakon pojilla, ajtuksena nostaa taloustiede ns eksaktien tieteenalojen joukoon.
    Nobelin taloutiede palkinnon perustaminen palveli juuri tuota tavoitetta.

    Paradoksaalista,kyllä ainut ilmiö joka oikeastaan kelpaa tieteeksi on inflaatio, joksi nimetään oikeassa tieteessä aikakautta joka seurasi alkuräjähdystä, tuosta ajatelmasta on varsin helppo siirtyä myös seuraamaan inflation vaikutusta talouskasvuun.

  2. Mikäli tahdomme pois Hannu Taanilan nimeämästä monetarismin pakkopaidasta, täytyisi ensin tieteellisesti tutkia inflaation olemusta ja vaikutuksia, esimerkiksi talouskasvuun ja rahavarojen holvaantumisen estämiseen pankkijärjestelmässä.

    • Keskuspankithan pitävät, tai ainakin ennen setelirahoituksen aloitusta pitivät, tärkeimpänä tehtävänään pienen inflaation ylläpitoa, jolloin rahan pitäminen talletettuna ei olisi järkevää koska sen arvo laskee (ja tietysti, sinun pitää lainaaman lisää rahaa, koska sen arvo laskee – hyvä bisneskuvio pankkiirille).

      Nyt meillä taitaa olla sellainen ongelma, että reaalitalouteen ei saada rahaa. Sellaisia uutisia olen lukenut, että vaikka pankit laskevat lainakorot jo lähes nolliin, jonoa lainatiskille ei ole. Se raha joka tileiltä omaisuudeksi muutetaan tai uutta rahaa lainataan, menee suurimmaksi osaksi finanssipeleihin. Edes asuntoihin sijoittaminen ei kannata, kun kasvavalla köyhien määrällä ei ole mahdollisuuksia asuntoja ostaa. Juuri Vastavalkea kirjoitti, kuinka lähes puolet eurooppalaisista nuorista aikuisista joutuu asumaan kotona!

      http://vastavalkea.fi/2016/05/30/yha-useampi-nuori-aikuinen-asuu-vanhempiensa-taloudessa/

      Rahaa kyllä toden totta pitäisi saada liikkeelle. Ongelmamme on se, että ihmisillä ei ole rahaa (kun ei ole kunnon töitäkään) ja niin ollen talous mataa. Koko ajan tarvitaan yhä vähemmän ihmisiä töihin tuottamaan tavarat ja palevlut ihmisille joilla on niistä varaa maksaa. Ja kun töihin tarvitaan vähemmän ihmisiä… se on jatkuva noidankehä. Tarvittaisiin elvytystä.

      Sveitsi on nyt perustamassa kansalaispalkkaa, ja aika reilua sellaista. Sveitsissä nämä pankkiasiat osataan, siellähän pankeissa on työssä enemmän kuin missään toisessa (normaalin kokoisessa) maassa. Uskoisin että tuo lisää tavaroiden ja palveluiden kysyntää. Samahan tapahtui mm. Yhdysvalloissa New Deal ohjelman aikana ja Saksassa myös, kun valtiot elvyttivät oikein kunnolla ja antoivat kansalaisille työtä ja palkkaa. Parempi tietysti olisi, jos tuosta työstä (tai kansalaispalkasta) voitaisiin maksaa rahalla, joka ei velkaannuta valtiota. Mutta niinhän nyt ei saa tehdä.

  3. Kiva lukea kriiseistä vähän kauempaakin. Tässä jutussa yksi asia kuitenkin pisti silmään. Kehittyminen on jutussa lähinnä viennin kehittymistä, ja puhutaan hyvin vähän kotimaanmarkkinoiden kehittymisestä.

    Maailmassahan selkeästi suurin osa valtioista tuo enemmän kuin vie. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Iso-Britannia on selkeästi tuontivoittoisia talouksia: Yhdysvallat ainakin on ollut sitä vuosikymmeniä. Mikäli pelkästään vienti johtaisi kansantalouden vaurastumiseen, suurin osa maailman maista ei vaurastuisi lainkaan, eikä nuo kaksi edellämainittuakaan.

    Kartalla punaisella merkitty maat jotka tuovat enemmän, vihreällä jotka vievät enemmän.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Balance_of_trade

    Suomessahan kyllä on ollut pitkään voimakas vientisektori, mutta siitä huolimatta vienti yksistään ei ole vastaus, ja koko maailman toipumistahan vienti ei voi missään tapauksessa pelastaa, koska kasvaneelle viennille täytyy olla vastaavasti kasvavaa tuontia, joka on kotimaan talouden kehitystä.

    Ja toinen juttu, kun katsotaan maailman talouskasvua pitkällä aikajaksolla, olemme olleet laskusuhdanteessa huomattavasti kauemmin kuin vuoden 2008 talouskriisin jäljiltä. Laskusuhdanne on itseasiassa jatkunut jo useita vuosikymmeniä. Vuosi 2008 oli vain iso töyssy pitkässä laskusuhdanteessa. Vielä 1980-luvullakin Suomen talouskasvu huiteli joka vuosi kaksinumeroisia prosenttilukuja! Mutta jo silloin talouskasvu hiipui vuosikymmenen loppua kohden. Suomihan oli ennen EU-aikaa ”Euroopan Japani” jossa talouskasvuluvut olivat huikeita muuhun Eurooppaan nähden.

    Huvittavaa, kuinka jossain mediassa kirjoitetaan että ”toivumme kriisistä” tai että jotkut maat ovat jo toipuneet. Kun parin prosentin talouskasvu ei ole mitään todellista kasvua: sillä hädin tuskin saadaan lainattua talouteen uutta rahaa jonka korko pystytään maksamaan, ja näin ollen rahan määrä taloudessa (mikä on yksinkertaistettuna sama kuin talouskasvu) kasvaa hyvin hitaasti. Todellinen talouskasvu joka voisi johtaa myös hyvinvoinnin kasvuun vaatisi usean prosentin vuotuista kasvua.

    Talouskasvun surkeutta kuvaa sekin, että pankkien rahoituksesta suurin osa (jopa 90% esimerkiksi Iso-Britanniassa) menee arvopaperikauppaan, arvopaperiomaisuuden luomiseen, eikä reaalitalouteen (kotitalouksien kulutukseen ja yrityksille).

    Toipuminen vuoden 2008-jälkeen on siinä mielessä suuri vääristys, koska maailma rakentaa vain valtavaa arvopaperikaupan kuplaa, ja pitkä, vuosikymmeniä jatkunut laskusuhdanne, jota välillä pienet noususuhdanteet eivät ole onnistuneet kääntämään pysyvästi, osoittaa aika huonon pitkän ajan trendin.

  4. Kuisman teokseen Venäjä ja Suomen talous,perustuen, väitänkin,ettei maamme talous lähde nousuun, ennen kuin, ajatus Pariisin, Berliin ja Moskovan akselista on päässyt voitolle, ja toteutumaan.

    Maamme johdolla on ollut viimeaikoina tarve, päästä europalaisen kehityksen ytimiin, jos tuo edellämainittu kansakuntien europaa toteuttava skenaario toteutuisi , silloin olisimme lähempänä todellisia ytimiä, kuinaarvaisimmekaan.

    Esittämäni skenaario voi hyvinkin toteutua, kun agloliberaali katsomus ja maailma ajaa itsensä umpikujaan, maamme valtiollinen johto toisaalta pitää tätä mahdollisuutta avoimena, onhan esimerkiksi hanhikiven hanke,selvästi mahdollistamassa myös tuonkaltaisen kehityksen.

  5. Myös minulta suuret kiitokset Markku Kuismalle, jolla on perspektiiviä talousasiain tarkastelussaan. Erityismaininnan Kuisma saa tavastaan huomioida talouspäätösten sosiaaliset vaikutukset.

  6. Olihan meillä linnaleiritkin jo 1500-luvulla, joilla on tuntuva yhteys tähän päivään. Ruotsin kunkku hermostui sotilaiden napinaan pienistä liksoista ja antoi heille suoran verotusoikeuden. Kyllä verottivatkin, alati kasvavalla tahdilla. Siitä alkoikin sitten nuijasota. Tänä päivänä noita linnaleirejä ovat ne, joille ”yksityistetään” luonnollisia monopoleja ja valtion omaisuutta. Se on yhtäkuin verotusoikeus suoraan kansalta.

    • Toinen mahdollisuuus,linnaleireille on yhteiskunnan tuottavuuden kohotessa ja vain kymmeneksen väestöstä ollessa riittävä määrä teknosysteemin pyörittämiseen, joudutaan ilmeisimmin vaikeuksiin liikaväestön kanssa.
      Silloin tulee mahdolliseksi tuo moderni linnaleiri, kun muistelee kansaneläke laitoksen historiaa, juri se aikoinaan muodostetiin eräänlaiseksi linnaleiriksi huolehtimaan heikompiosaisten huollosta.

      Kelan logostakin löytyy symbooli linnaleiri ajatteluun.

  7. Näin maailmalla, Professor James Petras

    The Anglo-American drive to establish a global regressive social order has pushed billions of workers on five continents into destitution, insecurity and lifelong exploitation.  The capitalist world rules by fiat and violence, declaring that social regression and worker repression are the ‘wave of the future’. For the elite, the proper order of the universe is being ‘restored’!
    In response, new working class organizations have emerged and engage directly to defend their historic social advances and economic rights.
    In the course of defending their past progressive social legacy, the new working class militants can clearly see the imperative to challenge and overthrow the entire political and economic order.  From France to Latin America, from China to South Africa, class struggle is defining the present and future of class relations.
    http://www.globalresearch.ca/anglo-america-regression-and-reversion-in-the-modern-world/5528214

  8. Juuri näin tämä korkeasti koulutettujen (aivopestyjen) yhteisöissä menee, asiantuntijat ja tämänkin artikkelin kommentoijat keskittyvät ongelmien analysointiin – ei itse ongelmaan. Tässä oma näkemykseni aiheesta:

    Maailmansodat, kriisit ja konfliktit on tietoisesti räätälöityjä, vaikkakin ”kirjanoppineet” esittelevät ne rahvaalle jonkinlaisena yhteiskunnallisina lainalaisuuksina, jotka tipahtavat meille taivaasta. Kaikenmaailman höpö höpö pohdiskelu lasku- ja noususuhdanteista, inflaatioista tai wall streetin laskevista ja nousevista käyristä arvopaperikauppoineen edustaa juuri sitä harhautusta, mikä pitää pankkimafian petoksen pyörimässä. Maailmantaloutta manipuloidaan. Piste. Se on pelkkää shakin peluuta näille kuubalaisia sikaateitaan tuprutteville, konjakkilasi kädessään pelaaville rikollisille.

    TIETOPAKETTI – petos; pyramidin toimintametodi.

    ”Ring of Power” = maailman pahuuden akseli, joka on ihmiskunnan sotien, kollektiivisen kärsimyksen ja orjuuden todellinen lähde. Ring of Power muodostaa pyramidin jakautumalla kolmeen hallinnolliseen osaan, eli kolmeen itsenäiseen minivaltioon, joilla kullakin sijainnistaan huolimatta on oma hallinto itsenäisine lakeineen.

    RING OF POWER

    1. City of London – pankkijärjestelmä ja maailmantalous.

    City of London on Lontoon sisällä toimiva itsenäinen minivaltio, jonka hallinto muodostuu globalisteista, joilla EI OLE valtio-, kulttuuri- tai uskonto sidonnaisuutta. Toistan: City of London ei tunnusta minkäänlaista sidonnaisuutta yhteenkään valtioon, kulttuuriin, etniseen ryhmään tai uskontoon – ei myöskään juutalaisuuteen. Tämän minivaltion eliitti edustaa Rothschild zionistien korkeinta valtaa omistamansa rahajärjestelmän ja sitä kautta maailmantalouden kautta. Zionismi = poliittinen järjestö, jonka perimmäinen agenda on poistaa kansallisvaltioiden rajat, panna käytäntöön ’depopulation’ ja perustaa Maailmanhallitus. Kaikki, korostan KAIKKI, ihmiskunnan kollektiiviset kärsimykset saavat alkunsa nimenomaan tästä minivaltiosta. Myös kaikki tunnetut salaseurat, kuten vapaamuumarit, Bilderberg ja Trilateral Commission ovat sidoksissa juuri tähän minivaltioon.

    2. District of Columbia – sodankäynti, vakoilu, konfliktit ja terrorismi.

    Washingtonin sisällä oleva minivaltio, joka työskentelee Rothschild sionisteille/City of London. District of Columbia on sotia, vakoilua, terrorismia ja kaikenlaisia konflikteja maailmanlaajuisesti ylläpitävä toimintakeskus, jonka toimintametodi perustuu heidän luomiin, kouluttamiin ja ylläpitämiin valeoppositioihin. Washingtonin sisällä oleva Districk of Columbia on juuri se paikka, joka pitää yllä lukuisten organisaatioidensa kautta ase- ja huumekauppaa, ja joka provosoi konflikteja ja ristiriitoja kaikkialla ympäri maailmaa. He aseistavat, kouluttavat ja organisoivat valeoppositioita, eli harjoittavat juuri sitä toimintaa, mihin esim. käynnissä oleva terrorismin vastainen sota perustuu. District of Columbia/Washington on vastuussa ”false flag” operaatioista maailmanlaajuisesti.

    3. City of Vatican – uskonnot ja spirituaalinen valta.

    Rooman sisällä oleva jesuiittien hallitsema minivaltio, joka työskentelee Rothschild sionisteille/City of London. City of Vatican pitää käsissään massiivista valtaa, jonka he ovat ryöstetäneet ihmiskunnalta kautta maailman. Rooman Vatikaani on uskontojen ja sitä kautta ihmiskunnan henkisen orjuuden ylin toimintakeskus. Tieto on valtaa ja Vatikaani salaiseksi julistetun kirjastonsa kautta on kyseisen vallan vartija. Mikäli ihmiset pääsisivät käsiksi Vatikaanin salattuun tietoon, Ring of Power romahtaisi kasaan kuin korttitalo. City of Vatican/jesuiitti paavi on kaksinaismoralistinen valehtelija ja ihmiskunnan orjuuttaja, jonka toiminta tähtää siihen kulminaatiopisteeseen, jossa kaikki uskonnot yhdistyvät yhdeksi maailman uskonnoksi.

    Tässä lyhyesti kiteytettynä zionisti-Luciferin ”pyhä kolminaisuus”, jonka vallan alle meidät kaikki on alistettu. Ring of Power = korruptio = maailman valta, jota harjoitetaan parhaillaan kontrolloidun massamedian, terrorismia harjoittavan valeopposition ja kansallisvaltioiden nukkehallitusten kautta. Ring of Power’in päämäärä: One World Government – One World Currency – One Religion. Edellinen yhdistelmä tarkoittaa maalaisjärkeen perustuen maailmanlaajuista ”yhden totuuden” poliisivaltiota ilman valtioiden välisiä rajoja.

    Rothschild zionistit perustivat Israelin nimenomaan eksyttämään ihmisiä perustuen heidän omaa agendaansa ajavaan tulkintaan Rasmatun ”valitusta kansasta”. Feikki valtio Israelilla ei ole todellista valtaa, siellä on samanlainen nukkehallitus kuin monessa muussakin valtiossa, koska todellinen maailmanvalta sijaitsee in City of London. Feikki Israel ja juutalaisuus nykyisessä muodossaan, sekä siihen liittyvä lumipallon lailla kasvava anti-semitisti on Rothscildien kehittämä juoni, joka on viritetty harhauttamaan ihmiset ympäri maailmaa. Samalla metodilla toimii muslimien pakko-massa-maahanmuuttoon liittyvä rasisti kortin heiluttelu, se on mielivaltainen juoni. Pankkimafia lietsoo sotaa ja kaaosta kaikilla rintamilla, koska kaaos on se, joka vie heitä kohti päämäärää. Kontrolloitu massamedia/lukuisat organisaatiot – tietoisesti tai tietämättään -provosoivat ihmiset asettumaan vastakkain, eli vihaa lietsotaan eri ryhmien/kansakuntien välille niin kauan, kunnes se johtaa meidät sisällissotiin ja kolmanteen maailmansotaan.

    USAssa on voimistumassa valtava viha Israelia/juutalaisia kohtaan ja syystäkin, sillä yhä suurempi joukko ihmisiä tiedosta sen tosiasian, että esimerkiksi kongressin jäseneksi et pääse, mikäli et vanno uskollisuuden valaa Israelille. Juuri sen vuoksi monet hallituksen vastustajat ovat ryhtyneet käyttämään Yhdysvalloista sanaa USreal. Kansallisvaltioiden viha on puolestaan kasvamassa Yhdysvaltoja vastaan ja syytäkin, koska juuri Washingtonissa sijaitsee verenvuodatuksen, huumeiden ja terrorismin todellinen toimintakeskus. USrael on tässä valossa tarkasteltuna paradoksaalinen uhri: syvästä isänmaallisuudesta tunnettu kaksikko, joka on asetettu sirkusta pyörittävän City of London’in pyydykseen.

    Ring of Power zionistit ovat ohjaamassa meitä kohti täydellistä romahdusta, olemme häviämässä sanavapaustaistelun, vaikkakin vain väliaikaisesti. Aika loppuu, yhä suurempi joukko ihmisiä on heräämässä pankkimafian petokseen, joten eliitillä on kiire viedä työnsä päätökseen. Uusin – seitsemäntoista jalkapallostadionin kokoinen – Data Center (SPY center) on saatu lähes valmiiksi Utahin osavaltioon ja kyseiseen hirviöön on tarkoitus kerätä tiedot jokaisesta ihmisestä heidän rahaliikennettään myöten. Mitähän se mahtaa tarkoittaa? Tarkoittaako se totaalista internet urkintaa ja ”vaarallisiksi luokiteltujen” ihmisten puhelikeskustelujen kuuntelemista, ja kenties myös ihmisten siruttamista täydellisen kontrollin saavuttamiseksi. Voiko siirtymävaihe tarkoittaa sitä, että tilanteeseen räätälöidyn massiivisen false flag-iskun varjolla asetetaan voimaan ’International Martial Law’ ja kansallisvaltiot alistetaan poliisivaltioiksi.

    • Henry Ford sanoi Siionin viisaiden pöytäkirjoista, jotka hän käänsi englannin kielelle, ettei tiedä ovatko ne aito teos mutta että ne sopivat erittäin hyvin vastaamaan todellisuutta.
      Sama tulee mieleeni tästä analyysistasi maailman nykytilasta.

  9. Nim. Tulenkantajan yllä olevaan selvitykseen liittyen:
    EU on täydellinen City of London ’in hallitsema diktatuuri jonka City of Columbia (Washington) on saanut tehtäväkseen pitää ’oikealla polulla’. Käsittämätöntä kuinka tätä tosiasiaa ei haluta myöntää edes ns. akateemisissa piireissä.
    Lyhyt video kertoo totuuden jota ei voi kiistää mikäli järki vähänkin toimii.

    The plan is to rig the EU referendum.
    http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=134363

  10. Ranska ei alistu…
    Senaatti äänesti ja suositti 302 vastaan 16 Venäjän sanktioiden lieventämistä
    Keskustelussa korostettiin Ranskan ja Venäjän historiallista partneruutta ja että molemmat maat ovat kultturellisesti, taloudellisesti ja diplomaattisesti syvästi toisiinsa kytketyt.

    302 zu 16: Französischer Senat empfiehlt stufenweisen Abbau von Russland-Sanktionen

    Während der Diskussion erklärte die überwältigende Mehrheit der Senatoren beinahe einstimmig, dass Russland ein historischer Partner Frankreichs sei, und dass beide Länder miteinander kulturell, wirtschaftlich und diplomatisch eng verbunden seien.
    https://deutsch.rt.com/europa/38824-302-zu-16-franzosischer-senat/

  11. TTIP:lle kenkää — Ranska torjuu (Brexitin herättämänä-kö?), ei palvele meidän etua.
    Toivotaan että Saksa seuraa vaikka onkin tiukasti sionistien kahleissa Merkelin johdolla.

    Der nächste Paukenschlag in Europa: Der französische Premierminister Manuel Valls lehnt das transatlantische Freihandelsabkommen TTIP ab, da es den Interessen der EU widerspreche. Es sollte kein Abkommen geschlossen werden, das die Anliegen der EU nicht respektiert. Europa sollte standhaft sein, Frankreich werde wachsam bleiben, so der Regierungschef am Sonntag zu Mitgliedern seiner Partei.
    Laut der Nachrichtenagentur AFP äußerte sich der französische Premierminister gestern äußerst ablehnend zum geplanten transatlantischen Freihandelsabkommen TTIP:
    https://deutsch.rt.com/europa/39136-eu-am-scheideweg-frankreichs-premier/

  12. Mielenkiintoinen analyysi ’tuhon sukupolvesta’… muukin kuin talouskriisit kylvävät tuhoa … tätä ei monikaan ole tullut ajatelleeksi… muutama ote:

    1968 – tuhon sukupolvi

    Tilannetta pahentaa se, että osa vasemmistosukupolveen kuuluvista on yhä poliittisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin aktiivisia kulttuurimarxismin diilereitä.
    He loivat ympärilleen pumpuliyhteiskunnan, jossa unelma on sokeaa holhousta ja jonka metaforana on satu keisarin uusista vaatteista.
    Heillä oli vapaus itsensä ilmaisuun ja mielipiteisiin, mutta he eivät halua antaa samoja oikeuksia tuleville sukupolville. Miksi?
    Koska heidän vaaleanpunainen höttönsä unelmasta ei olekaan realistinen, vaan kylmä ja märkä tumma suo. Setelikoneiden lamauttamana ja korruptoimana omasta tyytyväisyydestä luopuminen on liian vaikeaa.

    Samalla kun vasemmistolainen sukupolvi saarnaa unelmaansa globaalista tasa-arvosta, solidaarisuudesta ja maailmankylästä on se itse sulkeutunut valkoisille, äveriäille ja turvallisille asuinalueille.
    Silti se on onnistunut luomaan suuria yhteiskunnallisia kuiluja, minkä parhaana manifestaationa lienevät ympäri Eurooppaa sijaitsevat maahanmuuttajien turvattomat ghetot.
    Samalla kun nämä sydänten ja rahapussien tunkeutujille aukaisemisen julistajat sulkevat silmänsä ghettojen ja maahantunkeutujien aallon tuomalta turvattomuudelta ja rikollisuudelta peittyy heidän näkökenttänsä kuin linnunsilmän vilkkuluomella varustettuna aina kun eurooppalaiset joutuvat monikulttuurisuuden tuoman väkivaltaisuuden uhreiksi.
    http://www.vastarinta.com/1968-tuhon-sukupolvi/

  13. Rahaa pitäisi saada liikkeelle, heh. Juuri niin yhtyivät neljä tyyppiä junanvaunussa sopimassa FED setelipainon aloittamisesta omiin nimiinsä. Ne koneet ovat loksuttaneet 30 luvulta asti yötä-päivää, ei ihme millä he voivat
    tuottaa ”Mega-aseistukset” levitellen niitä maapallon laajuisesti tukikohtiinsa, kutsuen sitä ”demokratian”
    edistämiseksi maapallolla. Sillä kaikella on ollut jo vuosikymmeniä syvä moraalinen vaikutuksensa laajalti.
    Miljoonien ihmisten verenvuodatus ei näytä pilaavan heidän päiviänsä. Kommunistien maat samalla tasolla.

  14. T-kantaja, me olemme jo pysyvästi heidän ”listoillaan”, pelkän PC koneen käytön takia. Jokaista osaanottajaa
    voidaan ”valvoa”, jos HE niin päättävät. Me ikämiehet joudamme alta pois joka tapauksessa. Bring them on ?

  15. Otsikon johdantoa ei kuitenkaan kukaan selvittänyt, koska se on kovin tuntematon, jopa kirkon viisaillekin.
    Ilmestyskirja saattaa avautua vain pitkälle tutkineelle ”Raamatun-oppilaalle”, kansalaisten ollessa pelkkiä nollia.

  16. Rakkaalla lapsella on monta nimitystä. USRael, Jew-Merica, Hymitown. Kanadan-Suomalaiset kunnostautuivat
    kutsumaan heitä ”pettäjiksi”, sivistyneemmässä muodossa. Rehellinen Suomalainen vetää aina pitemmän tikun. Nykymaailmassa rehellisyys on monesti paras tie kurjuuteen. ”Rehellisyys perii maan”, ei oikein sovi
    meidän aikamme yhteiskuntaan, sentähden sitä ei enää mainita edes kirkoissa. Ilmestyskirjan ennustukset
    ovat saaneet vauhtia, eilis-iltaisen Usan presidentin ydinsodan uhkauksen takia. Viisasta panna perunakellarit
    asuttavaan kuntoon.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here