Uudessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ei ole yllätyksiä. Se kuvaa maan uutta ulkopoliittista ajattelua ja siitä seuraavia ongelmia. Sen suurin puute on se, mitä siitä puuttuu.
Suomen turvallisuus on tähän asti perustanut historialliseen realismiin, jossa valtioiden erilaiset voimat ja käsitykset on sovitetaan diplomatian avulla tasapainoon. Kylmän sodan jälkeen siinä onnistuttiin Itämerellä ja sen jälkeen sitä pyrittiin vakauttamaan.Tällä vuosikymmenellä on siirrytty ideologiseen ulkopolitiikkaan.
Tällä vuosikymmenellä on siirrytty ideologiseen ulkopolitiikkaan. Selonteon mukaan ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojaa perustuslakiin kirjattuihin arvoihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja edistää niitä.”
Selonteko jatkaa, että ”Viime vuosikymmenet lähialueidemme turvallisuusjärjestelmän perustana on ollut osapuolten yhteistyö, joka perustui yhteisiin turvallisuuden periaatteisiin sekä aseriisuntasopimuksiin ja luottamusta lisääviin toimiin.” Mutta sitten, ”Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Venäjä valtasi Krimin ja synnytti Itä-Ukrainassa konfliktin. On syntynyt negatiivinen kierre, jonka vaikutuksesta jännite Itämeren alueella on kasvanut ja sotilaallinen toiminta lisääntynyt.”
Tämän seurauksena hallitus pitää nyt sotaa mahdollisena: ”Turvallisuustilanteen kiristymisellä Euroopassa ja Itämeren alueella on välittömiä vaikutuksia Suomelle. Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.”
Mitä Suomi voi selonteon mukaan tehdä? ”Suomi vaikuttaa tavoitteellisesti toimintaympäristöönsä osana eurooppalaista ja pohjoismaista yhteisöä.” Naton osalta selonteossa on uutta se, että samalla esiin nostetaan muutkin tahot, ilmeisesti Yhdysvallat: ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Suomi vahvistaa aktiivisesti ja laaja-alaisesti kansainvälistä verkostoitumistaan. Suomi pitää yllä sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuutta.”
Kun suomalaiset eivät innostu Natoon, ”Yhdessä toimien Pohjoismaat vahvistavat oman alueensa turvallisuutta ja voimistavat vaikutustaan kansainvälisissä kysymyksissä. Yhdessä toimien ne tiivistävät suhteitaan muun muassa Yhdysvaltoihin.”Suomen uusi ideologinen ulkopolitiikka ei toimi omassa maantieteessään vaan osana ”arvoyhteisöä”. Samalla se ei näe omalla alueellaan niitä reaalisia tekijöitä, joiden pohjalta muut valtiot toimivat.
Suomen uusi ideologinen ulkopolitiikka ei toimi omassa maantieteessään vaan osana ”arvoyhteisöä”. Samalla se ei näe omalla alueellaan niitä reaalisia tekijöitä, joiden pohjalta muut valtiot toimivat. Seurauksena on ollut aloitekyvyttömyys rauhan puolesta jo vuosia jatkuneessa sapelinkalistelussa, ja päinvastoin sotilaallisesti liittoutumattomana maana mukaan meno toisena osapuolena.
Ei ollut mikään luonnonlaki, että Ukrainan kriisi väistämättä heijastuisi Itämerelle. Päinvastoin, täällä oli ja on kylmän sodan ratkaisuna suurvaltojen vuonna 1997 sopima ja alueen valtioiden silloin hyväksymä geopoliittinen tasapaino, jossa kukaan ei voi hyötyä toisen kustannuksella vahingoittamatta itseään.
Jos esimerkiksi Venäjä vahingoittaisi Baltian maita, Itämeren talous- ja sotilasmaantiede on sellainen, että Venäjän vienti estyisi ja kansantalous romahtaisi. Vastaavasti Pietari, Murmansk ja pohjoiset liikenneyhteydet ovat Venäjälle ainakin yhtä tärkeitä kuin Krimin niemimaa, ja tämä on viimeinen alue missä se menee polvilleen.
Ukrainan kriisi antoi lisää pontta Itämeren kilpavarustelulle, mutta sen todellisia syitä ovat olleet Venäjän huoli Pietarin, Murmanskin sekä meriteiden turvallisuudesta, lännen huoli Baltian turvallisuudesta, Baltian maiden ja Ruotsin oikeiston tehokas toiminta konfliktin korostamiseksi sekä yhden omaan voimaansa yhä luottavan amerikkalaisen ryhmän halu käyttää tilannetta. Niitä ei ole mahdoton sovitella Ukrainasta tai Syyriasta huolimatta, mutta ne eivät myöskään poistu vain odottelemalla tuloksia Ukrainasta tai Syyriasta.Nyt on Suomella – ja Ruotsilla – viimeisiä aikoja tarttua historiaansa eli olla aloitteellinen liennytyksessä, mutta se ei näy selonteosta. Päinvastoin sitoudutaan konfliktin jatkumiseen ja sen yhdeksi osapuoleksi.
Selonteon suurin heikkous on se, mitä siinä ei ole. Mitä pitemmälle pohjoisen Euroopan eskalaatio eli kilpavarustelu etenee, sitä vaarallisemmaksi se tulee. Nyt on Suomella – ja Ruotsilla – viimeisiä aikoja tarttua historiaansa eli olla aloitteellinen liennytyksessä, mutta se ei näy selonteosta. Päinvastoin sitoudutaan konfliktin jatkumiseen ja sen yhdeksi osapuoleksi.
Tähän asti Itämeren sotilaallinen eskalaatio on edennyt kolmella tasolla: sotilasliikenteenä, voimannäyttöinä harjoituksissa ja joukkojen sijoittelussa sekä poliittisella tasolla esimerkiksi liittoutumiskeskusteluissa. Pohjoismaiden Washingtonin vierailu avasi tietä kokonaan uudelle tasolle.
On aivan totta, että pohjoinen Eurooppa ja Itämeri ovat Yhdysvalloille strategista ydinaluetta reaaliselta maapallokartalta katsoen, ja on kaikille myös Suomelle tärkeätä että Yhdysvallat kantavat tällä alueella siihen kuuluvan vastuunsa ja erityisesti Baltiaan tekemänsä sitoumukset. Mutta tämä maailmankulma on strateginen ydinalue myös Manner-Euroopalle ja Venäjälle. Venäjä on tietenkin hereillä ja on vain ajan kysymys kun Saksa ja Ranska tunnistavat suuren muutoksen mahdollisuuden omalla katollaan.
Jokaisella alueella kestävä rauha voi perustua vain yhden ylivaltaan tai kaikkien tasapainoon. Seurauksena olisi vuosien tai vuosikymmenien kriisi, jos Itämeren alueen nykyiset ongelmat yritetään ratkaista toteuttamalla täällä Baltia-Pohjolan-USA:n akselin hegemonia. Malttia tarvitaan nyt kaikilla suunnilla.
Siksi Suomen ja Ruotsin on oltava yhdessä aloitteellisia kylmän sodan jälkeen saavutetun status quohon perustuvan, liennytetyn ja neuvotellun tasapainon palauttamiseksi pohjoiseen Eurooppaan. Suomen ja Ruotsin asema on Itämerellä sellainen, ettei sitä voi kiertää.
Uutisista on kuultu, että juuri liennytyksen osalta presidentti ja hallitus eivät ole kuunnelleet eduskunnan seurantaryhmää. Paradoksaalisesti samaan kokonaisuuteen kuuluu, että selonteosta puuttuu kokonaan johtavan hallituspuolueen puoluekokouksen linjaukset juuri liennytyksen osalta. Viestimistä on voinut myös havaita, että SDP:n johtavat ulkopoliitikot kantavat osaltaan huolta samasta asiasta.
Ehkä eduskunta voi vielä kääntää konfliktin odottelun ja edistämisen liennytyksen ja rauhan tavoitteeksi.
Onneksi Saksasta kantautuu järjen ääni.
Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier arvostelee Natoa liian
aggressiivisesta politiikasta Venäjää kohtaan.
”Saksan ulkoministeri Frank-Walter
Steinmeier arvostelee Natoa liian
aggressiivisesta politiikasta Venäjää
kohtaan. Steinmeier kuvailee sitä Bild-
lehden haastattelussa
sodanlietsonnaksi.
Ulkoministeri arvosteli erityisesti
Naton joukkojen sijoittamista lähelle
Venäjän rajaa Baltian maissa itäisessä
Keski-Euroopassa. Steinmeierin mukaan
Naton pitäisi välttää ilmapiirin
tulehduttamista ’sodanlietsonnalla ja
saappaiden tömistelyllä'”.
MTV UUTISET Lauantai 18.6.2016 kello 16:01:20
http://www.mtvtekstikanava.fi/new2008/txt/138-01.htm
Russia has repeatedly said it considers Nato troops close to its borders to be a threat to its security.
“For some reason, Nato infrastructure must constantly be expanded and moved closer to the Russian borders,” Vladimir Putin told a forum in St Petersburg on Friday.
“If we continue following such logic, act to escalate and intensify efforts to scare each other, then one day we may come to a Cold War.
“We (Russia) have a completely different logic, it is aimed at cooperation and search for compromise.”
Mr Steinmeier urged the military alliance to turn to dialogue and partnership, as well as building the case for disarmament, as Nato and Russia face joint threats in the Middle East.
http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=134929
on ymmärrettävä myös naapureiden näkökulmasta turvallisuus . Venäjä todella kokee tilanteensa tukalaksi, jos suomenlahti kokonaisuudesaan päätyy nato mereksi.
Tuolloin on erittäin todennäköistä,että suomenlahden molemminpuolin russofoobikot onnistuvat katkaisemaan yhden venäjän ulkomankaupan ellintärkeän kauppareitin, siksi mamme nato jäsenyys on naapurimmelle vastenmielinen ajatus.
Nykyaikaiset sodat ovat alkaneet kehittyä erityisesti taloussodankäynniksi, tietysti, unohtamatta informaatio sellaista.
Muuten, oletteko seuraneet teemalta Kuun pimeäpuoli sarjaa, on muuten avartava kokemus venäläiseen maailmankuvaan.
Myös meidän suomalaisten eräs edustaja on saatu mukaan , viiteenomaisesti.
Valitettavasti asia on niin ettei rauhalle ja liennytykselle ole maailmassa nyt tilaa ja siitä puhuvien suut tukitaan nopeasti.
USA-koaliitio globalisteineen ja nälkäisine suuryhtiöineen tavoittelee avoimesti maailmanherruutta ja sille vain sota on rauhaa. Siksi koko maailma on ollut pahassa sotakierteessä jo 911 alkaen joka oli NWO-agendaan kuuluvan suunnitelmallisen sotakierteen lähtölaukaus.
Ja kierre jatkuu kun Clinton valitaan presidentiksi. Hän on jo avoimesti tuonut julki että sota Irania vastaan alkaa pian.
Ukrainasta ja Krimistä on saatu tekaistua hyvä syy käynnistää juuri tuo Steinmeierin moittima aggressiivinen politiikka Venäjää kohtaan johon koko Pohjola on vedetty mukaan.
Pohjolan kytkeminen tähän USA-koaliition aggressioon palvelee vain puhdasta ’sota on rauhaa’ doktriinia ja Venäjän kaatamista.
USA-koaliitio ei tunne doktriinia joka mahdollistaisi jotain muuta koska jos tavoitellaan globaalia herruutta sitä ei saavuteta kuin sodilla ja muut alistamalla.
Siksi meidätkin (koko Pohjola) on kytketty artikkelin kuvaamaan ’konfliktin odottamisen ja edistämisen politiikkaan’ eikä rauhasta ja liennytyksestä saa puhua mitään tai Iso Veli suuttuu.
’Ehkä eduskunta voi vielä kääntää konfliktin odottelun ja edistämisen liennytyksen ja rauhan tavoitteeksi.’
Löytyykö sellaista rohkeutta… rohkeutta jota valtion johdolla ei ole ollut?
Vai onko enemmän ollut kyse halun puutteesta?
Tämä Prof. Michel Chossudovskyn artikkeli valaisee hyvin koko Pohjolan tilannetta, jota nyt alistetaan Amerikan hegemoniaan – ja ilman vastarintaa:
Neoliberalism and The Globalization of War. America’s Hegemonic Project
The world is at a dangerous crossroads. The United States and its allies have launched a military adventure which threatens the future of humanity. Major military and covert intelligence operations are being undertaken simultaneously in the Middle East, Eastern Europe, sub-Saharan Africa, Central Asia and the Far East.
The US-NATO military agenda combines both major theater operations as well as covert actions geared towards destabilizing sovereign states.
America’s hegemonic project is to destabilize and destroy countries through acts of war, covert operations in support of terrorist organizations, regime change and economic warfare.
http://www.globalresearch.ca/neoliberalism-and-the-globalization-of-war-americas-hegemonic-project/5531125
Aivan. Volasen malttia tarvitaan nyt kaikilla suunnilla” kuulostaa siltä, kuin tähän kiristyneeseen tilanteeseen olisi jouduttu vastoin suunnitelmia ja halua.
Kyllä nimenomaan Neuvostoliiton romahduttua, kuten kenraali Wesley Clark vuoti poliittisten esimiestensä kertoneen, oli halu ottaa nyt kaikki omaan haltuun, mitä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen oli mahdollista.
Valitettavasti Suomea johtaa Atlanttisen kerhon poliitikot, ja olemme mukana tukemassa Yhdysvaltain ja sitä myöten myös Euroopan Unionin ja NATO:n laajentumispolitiikkaa.
Tuosta jäi pois toinen lainausmerkki, piti olla: Volasen ”malttia tarvitaan nyt kaikilla suunnilla” kuulostaa…
Ilmeisesti Ghostery on liian kiireinen, kun selaimeni välillä nykii ja jopa täysin jäätyy ”not responding” -tilaan. Hankala kirjoittaa kun kirjoituksesta jää välillä merkkejä pois. Ikävä, ettei valmista kommenttia enää editoimaan pääse… (vinkki sivuston kehittäjälle).
Juuri palanneena Venäjältä voin sanoa, että kohta tuulee ja tällä kertaa se ei pysähdy Berliiniin.
Olisiko sinulla esittää jotain konkreettista väitteesi tueksi?
Riippuu tietysti siitä miten tämä kuuluisa ja kehuttu ’läntinen arvoyhteisö’ hyökkäysliittoineen toimii.
Jos sotapsykoosi, jossa se nyt on, syvenee niin sitten kyllä tuulee ja reippaasti. Kyllä Venäjällä on siihen tarvittavat välineet.
http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=134878
Brat, taitaa kuulua niihin Tallinnan informatiosodan tutkimusyksikön henkilöstöön, jolle on annettu tehtäväksi venäjää koskevien traumojen ylläpitäminen.
Tietenkin avoimessa yhteiskunnassa on kaikenlaista mielipidettä ja niiden esittäjäää liikeellä, venäjä on kaikista vastaväitteistä huolimatta suhteellisen avoin yhteiskunta, ainakin jos sitä vertaa entiseen neukkulaan.
Ehkäpä tämän nykyisen meuhkaamisen ja ryssäpelon lietsonnan syy on ainoastaa luoda savuverho tajunnallemme, ettemme tajuaisi oikeasti mitä maassamme ja euroopassa oikeassa reaalimaailmassa tapahtuu, esimerkiksi vaikkapa TTIP neuvotteluiden loppusuoralla.
Naton/Yhdysvaltaojen kannalta katsoen Suomi on kaikin puolin tärkeä etulinja-alue, mutta erityisen tärkeitä ovat: 1) Eteläisen Suomen lentotukikohdat ja niiden tarjoama tuki Baltian yllä käytäville ilmataisteluoperaatioille (ml. joukkojen/kaluston kuljetus ja huolto). 2) Suomenlahden pohjois-rannikko/saaristo tukikohdiksi tai puolustusasemiksi soveltuvin osin (Suomenlahden meriväylän tukkimiseksi) 3) Suomen kallioperän tarjoama suoja ohjuskilpitukikohdille (optio).
Liittoutumispyrkimyksiä on ohjannut ehkä eniten ajatus siitä, että sotilaallinen kynnys miehittää Suomenlahden rannikkoa ja/tai saaristoa on tällä hetkellä liian matala. Tämä on kuitenkin Suomen kansalaisten kannalta hieman ongelmallista ajattelua. Aika moni voisi ajatella niinkin, että jos konfliktitilanteessa Venäjä valtaa haluamansa asemat etelärannikolta, niin ’so what’. Tämähän on nähty ja koettu ennenkin. Tämmöisen valtausoperaation yhteydessä vahingot ja tuhot muulle Suomelle olisivat melko vähäiset.
Itse arvelen, että etelärannikolla asuvien ihmisten vahva vaikutusvalta ja suoranaiset erioikeudet suomalaisessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (RKP muun muassa) ovat Nato-kiiman ehkä vahvin selittävä tekijä. Em. ’so what’ ei ole heille lainkaan ’so what’. Siksi koko Suomi on myyty länsivalloille sotarintama-alueeksi, jotta ’so what’ vaihtoehto ei toteutuisi. Jos sota syttyy, koko Suomi kärsii.
Tal av statsminister Stefan Löfven i Gullranda om säkerheten i
Östersjön och Nordeuropa den 19 juni 2016; otteita
Även om läget i Östersjöområdet försämrats
upplever vi i Sverige inget direkt militärt hot mot vårt land.
Också framöver ser vi ett enskilt militärt väpnat angrepp mot
Sverige som osannolikt.
#
Den svenska regeringen håller fast vid
Sveriges säkerhetspolitiska linje.
Den är tydlig, välkänd och respekterad.
Vår militära alliansfrihet tjänar oss väl,
och den bidrar till stabilitet och säkerhet i norra Europa.
Den förutsätter en bred och ansvarsfull utrikes- och
säkerhetspolitik, i kombination med fördjupade försvars- och
säkerhetspolitiska samarbeten och en trovärdig nationell
försvarsförmåga.
#
Att hålla fast vid den militära alliansfriheten
är för oss i grunden en defensiv militärpolitisk hållning.
Syftet är att minska spänningarna i vårt närområde.
Vi ska inte göra några tvära kast,
i utrikes-, försvars- eller säkerhetspolitiken.
Vi vill inte bidra till att skärpa det militärstrategiska läget eller
skapa motiv för andra att ta till oberäkneliga och hastiga
ageranden. Vi vill inte behöva delta i militära operationer som
beslutas av andra än oss själva. Och vi tar avstånd från att ha
kärnvapen som en del av försvarsförmågan.
#
Förenta nationerna är den enda
verkligt globala organisation som finns för upprätthållande av
internationell fred och säkerhet. För en regering som står för
solidaritet, globalt engagemang och internationellt
ansvarstagande för fred är det en självklarhet att driva på för
en stärkt och fördjupad FN-politik.
#
Oavsett vilka utmaningar världen möter;
om det är en mer bräcklig europeisk säkerhetsordning,
ett Mellanöstern som präglas av ohyggliga våldsdåd och
påtaglig instabilitet,
eller en flyktingkris som inte varit värre sedan andra
världskriget
– så är det i folkrätten, i det multilaterala samarbetet
och i Förenta nationerna som vi måste ta spjärn.
#
FN kan och bör göra mer, inte minst för att förebygga de
hot och risker som världen nu ser vad gäller krig, terrorism och
klimat. Fred byggs inte bara genom att krig och konflikter ska
avslutas. Ännu viktigare är att se till att de aldrig bryter ut.
On mielenkiintoista havaita, etteivät Olof Palmen opit ole joutuneet roskakoriin.
Ruotsi luottaa yhä edelleen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, kansainväliseen oikeuteen,
multilateraaliseen yhteistyöhöän ja YK:hon.
Ruotsin pääministeri Löfven näyttää edustavan tuota Volasen historiallista realismia. Ovat olleet 200 vuotta ilman sotia ja aikovat säilyttää menestyksellisen linjansa. Sotilaallinen liittoutumattomuus on kuulemma turvallisuuspolitiikkansa kulmakivi, mikä näytää hukkuneen Suomessa. Lisäksi ns. natokeskustelua, jota meillä tarkoitushakuisesti käydään päivästä päivään, ei siellä näköjään pidetä ajankohtaisena. Myös sotilaallinen liittoutuminen Suomen kanssa torjutaan, mikä oli varmasti epämiellyttävä viesti Niinistölle. Kehtaavat jopa mainita sanan ”puolueettomuus”. Kaiken kaikkiaan viisasta politiikkaa, jos vielä ponnistelisivat Itämeren alueen rauhoittamiseksi. Kysyä sopii, miten jännityksen kasvattaminen tällä alueella (varustautuminen, sotaharjoitukset jne.) voi lisätä sen vakautta, kuten väitetään? Ja sotaministerimme Niinistö kiittää!
Tästä ei teksti enää parane — Paul C Robertsin koskettava artikkeli jonka pitäisi koskettaa erityisesti meitä koska olemme kytkeneet itsemme vakavan uhkaavan sodan etupiiriin ellemme nyt kiireesti löydä peruutusvaihdetta ja ymmärrä mihin vaaraan maamme on ajettu.
Todella järkyttävää on lukea ’kokeneen suurlähettilään’ puheita Kultarannassa kun ottaa tilanteen vakavuuden huomioon. Tälläisen vanhakantaisen, tämän hetken tosiasioita näkemään kykenemättömän miehenkö näkemysten varassa me toimimme…?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001204492.html
If You Value Life, Wake Up! — Jos elämä on sinulle tärkeää niin herää!
Posted on June 20, 2016 by WashingtonsBlog
Paul Craig Roberts served as Assistant Secretary of the US Treasury, Associate Editor for the Wall Street Journal, and Senior Research Fellow at Stanford’s Hoover Institution. A former economics professor, Dr. Roberts is listed by Who’s Who in America as one of the 1,000 most influential political thinkers in the world. His website is PaulCraigRoberts.org.
Great Danger: US-NATO Missiles Threatening Russia.
Putin: “We Know and they Know that we Know…People do not Understand how Dangerous the Situation Really Is”
http://www.globalresearch.ca/great-danger-us-nato-missiles-threatening-russia-putin-we-know-and-they-know-that-we-know/5531955
If You Value Life, Wake Up!
Paul Craig Roberts
Do you remember how close we came to Armageddon in the early 1960s when Washington put nuclear missiles in Turkey on the Soviet Union’s border and the Soviets responded by putting nuclear missiles in Cuba? Fortunately, at that time we had an intelligent president instead of a cipher. President John F. Kennedy pulled us back from the brink and was assassinated by his own government for his service to humanity.
For a number of years I have been warning that the recklessness of a half century ago has reappeared in spades. The crazed, insane, nazified, neoconized government in Washington and Washington’s despicable Europeran vassal states, especially the UK, Germany, and France, are driving the world to extinction in nuclear war.
See, for example, http://www.paulcraigroberts.org/2013/12/14/washington-drives-world-toward-war-paul-craig-roberts
This is the most obvious fact of our time. Yet only the Russian government addresses Washington’s threat to life on earth.
Why is this?
Why was there no debate—or even mention—in the presidential nomination primaries of the road to nuclear war on which Washington has the world?
Washington is putting its nuclear missiles on Russia’s borders, conducting war games on Russia’s borders, and stationing its Navy off Russia’s coasts in the Black and Baltic seas. To cover up its reckless, irresponsible aggression toward a nuclear power, Washington accuses Russia of aggression.
The presstitute media—the New York Times, the Washington Post, Fox “News,” CNN, and the rest of the despicable whores repeat the lie over and over until the Western populations are brainwashed.
Do you suppose the Russians, who know what is happening, are going to just sit there until they are so completely surrounded by nuclear missiles that they have to surrender?
Unless you believe this, you had best get busy saving your life and the life of our planet. Do not expect political leaders to do this for you. There are no political leaders in public office anywhere in the West, only paid puppets of powerful interests groups.
Do not expect experts, most of whom are dependent on these same interest groups, to bring influence to bear on government and media.
There is no one but us.
http://www.washingtonsblog.com/2016/06/value-life-wake-paul-craig-roberts.html
Kyllä vahvasti vaikuttaa siltä,että kun kansaa on mahdoton taivuttaa natoon vaikka vuosikausia on ollut
jokapäiväinen aihe mediassa ollaan nyt sitten valitsemassa se pahin natosta.
Sauli Niinistö kyllä tämän asian toikin esille pari vuotta sitten jossain lausumassaan,että voimme tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa turvata sen apuun.
Mikä meitä itse asiassa uhkaa,kun jatkuvasti puhutaan uhkista.
Suurin uhka taitaa olla kestämätön tilanne kovin suureksi paisuvan pakolaisvirran huoltaminen.
Pakolaisvirran,jonka mitä suurimmassa määrin on aiheuttanut tämä lähi-idän ”vapauttaminen”.
Niinistö pitää turvallisuusseminaareja saadakseen asialle huomiota,mutta kulisseissa kaikki on jo selvää.
Katsooko hän,että demokratia nyt toteutuu.
Niinistö myös oli selvästi loukkaantunut Steinmeierin lausunnosta,oliko se sitten selvä viittaus noihin harjoituksiin
Suomessa.
Niinistö on jo kerran tehnyt korjaamattoman virheen kun ei antanut kansan äänestää euro-jäsenyydestä.
jatkaako samaan malliin ja sitoo meitä tuohon suurimpaan ongelmien aiheuttajaan.
Hyviä näkemyksiä tuot esiin.
Itseltäni on mennyt luottamus Niinistöön juuri noiden asioiden takia.
Hän on ollut suuri pettymys, kansansa hylännyt mies jolle vain EU ja Nato ovat tärkeitä. Siitäkin huolimatta että ne ovat olleet maallemme kiistatta suureksi vahingoksi.
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (VNS 6/2016 vp) (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 7/2016)
#
Perustelu kommentille: Suomen perustuslaki (731/1999): ”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen” (2 §:n 2 momentti).
#
VNS 6/2016 vp jää valitettavasti varsin aneemiseksi ja sen sisältämä analyysi riittämättömäksi. Selonteon laatijoilta näyttää jääneen oivaltamatta, että keskeinen ongelma maailmassa on viimeistään George W. Bushin hallinnon kaudesta lähtien ollut piittaamattomuus YK:n peruskirjan määräyksistä.
Edellä mainitusta syystä on käännyttävä Nobel-kirjailija Harold Pinterin puoleen:
”Kuten jokainen täällä tietää Irakin sota oikeutettiin Saddam Husseinin väitetyillä joukkotuhoaseilla, joista jotkut voitaisiin laukaista kolmessa vartissa kylvämään kauhistuttavaa tuhoa. Meille vakuutettiin tämän olevan totta. Se ei ollut totta. Meille kerrottiin Irakilla olleen suhteet al-Qaidaan ja osavastuu syyskuun yhdennentoista päivän hirmutöistä New Yorkissa. Meille vakuutettiin tämän olevan totta. Se ei ollut totta. Meille kerrottiin, että Irak uhkasi maailman turvallisuutta. Meille vakuutettiin tämän olevan totta. Se ei ollut totta. – Totuus on jotain kokonaan muuta. Totuus liittyy siihen, miten Yhdysvallat ymmärtää asemansa maailmassa, ja kuinka se mielii asemaansa käyttää” (Harold Pinter: Nobel-luento: Taide, totuus ja politiikka).
Selonteon laatijat näyttävät unohtaneen Suomen Venäjä-suhteiden osalta yhden olennaisen asiakirjan. Onko unohdus tarkoituksellista?
Selonteossa todetaan:
”5.4 Venäjä-suhteiden merkitys
Venäjä-suhteissaan Suomi rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua
kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenväli-
sistä asioista. Euroopan unionin yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toi-
minnan perusta. EU:n ja Venäjän yhteistyön paraneminen vahvistaisi koko
Euroopan turvallisuutta ja taloutta. Venäjän eristäytyminen ei ole kenenkään
etu. Yhteistyön paranemisen edellytyksenä on, että Venäjä noudattaa kan-
sainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisiä sitoumuksiaan. Minskin sopimuksen
toimeenpano on välttämätöntä EU–Venäjä-suhteiden paranemiselle.
Venäjä on Suomen naapuri, jonka demokraattinen kehitys ja vakaus on tär-
keää. Suomen tavoitteena on pitää yllä vakaita ja toimivia suhteita Venäjän
kanssa. Taloudellisen yhteistyön lisäksi esimerkiksi yhteistyö arktisissa ja il-
mastokysymyksissä on tärkeää. Suomen energiayhteistyö Venäjän kanssa on
laajaa ja sen tulee nivoutua osaksi EU:n energiaunionin kehittämistä. Pohjoisen
Euroopan alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö Venäjän kanssa jatkuu käytän-
nön tasolla, mikä on Suomen etujen mukaista. Kansalaisyhteiskunnan ja kan-
salaisten suorien kontaktien tukeminen on tärkeää. Muuttuneessa ympäristös-
sä Suomen on kyettävä arvioimaan Venäjän kehitystä tarkoin. Tämä edellyttää
Venäjä-tuntemuksen monipuolistamista ja syventämistä.”
Edellä mainittu olennainen asiakirja on Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen (voimassa olevaan) sopimus suhteiden perusteista (20.1.1992). Sopimus tuli voimaan 11.7.1992. Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (23.5.1969) 26. artiklan (Pacta sunt servanda –sääntö) mukaan ”[j]okainen voimassa oleva valtiosopimus on sen osapuolia sitova, ja se on pantava täytäntöön vilpittömässä mielessä”.
Suomen ja Venäjän välisen sopimuksen 2. artikla kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
”Sopimuspuolet käyvät säännöllisesti vuoropuhelua korkeimman valtiojohdon tasolla ja muulla hallitustasolla maittensa kehityksestä sekä keskinäisistä ja kansainvälisistä kysymyksistä.
Ne edistävät kanssakäymistä eri aloilla kansanedustuslaitosten kesken sekä keskushallinnon, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kesken.
Ne neuvottelevat kahdenvälisiä suhteitaan koskevista kysymyksistä rakentavassa hengessä ja molempien etuja kunnioittaen.”
#
Kun otetaan huomioon sopimusmääräys ’säännöllisestä vuoropuhelusta korkeimman valtiojohdon tasolla’, on tietysti täysin ymmärrettävää, että Suomen tasavallan presidentti keskustelee Venäjän federaation presidentin kanssa ”keskinäisistä ja kansainvälisistä kysymyksistä” myös Suomessa.
¤
Koska näyttää siltä, että Suomen ja Venäjän välinen sopimus on monille tuntematon, otan tämän viestin jatkoksi sopimuksen artiklat 1 – 9:
1 artikla
Sopimuspuolten suhteet perustuvat YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteisiin kuten täysivaltaiseen tasa-arvoisuuteen, pidättymiseen voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä, rajojen loukkaamattomuuteen, alueelliseen koskemattomuuteen, riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, sisäisiin asioihin puuttumattomuuteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä kansojen oikeuksien samanarvoisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Sopimuspuolet täyttävät vilpittömästi kansainvälisen oikeuden velvoitteet ja edistävät hyvän naapuruuden hengessä keskinäistä yhteistyökumppanuuttaan sekä yhteistyötään kaikkien maiden kanssa.
2 artikla
Sopimuspuolet käyvät säännöllisesti vuoropuhelua korkeimman valtiojohdon tasolla ja muulla hallitustasolla maittensa kehityksestä sekä keskinäisistä ja kansainvälisistä kysymyksistä.
Ne edistävät kanssakäymistä eri aloilla kansanedustuslaitosten kesken sekä keskushallinnon, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kesken.
Ne neuvottelevat kahdenvälisiä suhteitaan koskevista kysymyksistä rakentavassa hengessä ja molempien etuja kunnioittaen.
3 artikla
Sopimuspuolet sitoutuvat säilyttämään yhteisen rajansa hyvän naapuruuden ja yhteistyön rajana ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti sen loukkaamattomuutta ja toistensa alueellista koskemattomuutta kunnioittaen.
4 artikla
Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.
Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle.
5 artikla
Sopimuspuolet työskentelevät päättäväisesti YK:n ja ETYKin toimintakyvyn vahvistamiseksi kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Ne tukevat kansainvälisiä ponnisteluja, jotka tähtäävät aseidenriisuntaan, aseistuksen valvontaan sekä luottamuksen ja turvallisuuden lisäämiseen sotilaallisella alalla.
Tilanteissa, joissa kansainvälinen rauha ja turvallisuus tai erityisesti jommankumman sopimuspuolen turvallisuus ovat vaarantuneet, Suomi ja Venäjä ovat tarvittaessa yhteydessä keskenään YK:n ja ETYKin tarjoamien keinojen käyttämiseksi ristiriidan selvittämiseen.
6 artikla
Sopimuspuolet kiinnittävät erityistä huomiota yhteistyön kehittämiseen Suomen ja siihen rajoittuvien lähialueiden Murmanskin, Karjalan ja Pietarin välillä.
7 artikla
Sopimuspuolet kehittävät keskinäistä taloudellista ja tieteellis-teknistä yhteistyötään markkinatalouden ja keskinäisen hyödyn periaatteiden pohjalta.
8 artikla
Sopimuspuolet kehittävät päättäväisesti yhteistyötään ympäristönsuojelussa, ympäristöongelmien ratkaisemisessa ja luonnonvarojen järkiperäisessä käyttämisessä kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.
9 artikla
Sopimuspuolet edistävät vuorovaikutusta kulttuurin ja tieteen aloilla kansojensa keskinäisen kanssakäymisen rikkaiden perinteiden sekä yhteisten eurooppalaisten ja yleisinhimillisten arvojen pohjalta.
Sopimuspuolet kannustavat yhteyksiä ja kanssakäymistä kansalaistensa kesken yhtenäisen Euroopan hengessä. Tässä yhteydessä erityinen huomio kiinnitetään nuorison yhteyksien kehittämiseen ja laajentamiseen.
Ne luovat edellytyksiä yksilöiden, laitosten ja järjestöjen suorien yhteyksien laajentumiselle moniarvoisuuden ja avoimuuden pohjalta.
Lyhyt ote Paul Graig Robertsin artikkelista Washington ajaa maailmaa kohti ’lopullista sotaa’.
”V For Vendetta”, filmi joka kuvaa pahuutta tulevaisuuden Englannissa sen pahan edustajana, joka nyt pesii Amerikassa, loppuu pahuuden tappioon. Mutta kyse on elokuvasta, jossa sankarilla on supervoimia. Ellet ole nähnyt filmiä se kannattaa katsoa. Se voi herättää ja antaa rohkeutta. Katkelmat alla osoittavat, että ainakin joillakin filmintekijöillä on vapauden kaipuu yhä tallella.
(Alkuun heti toteamus, että se mikä tässä artikkelissa kohdistuu amerikkalaisiin sopii myös meihin suomalaisiin.)
Onko ylipäätään halua olla vapaa Amerikassa jää nähtäväksi. Jos amerikkalaiset voivat voittaa hyväuskoisuutensa, elinikäisen aivopesun, valmiuden uskoa valheet, joita ”heidän” hallituksensa kertoo heille, ja jos amerikkalaiset voi paeta siitä Matrixista, jossa he elävät, he voivat palauttaa moraalin, oikeudenmukaisuuden, rauhan, vapauden, jonka ”heidän” hallituksensa on ottanut heiltä pois.
Ei ole mahdotonta, että amerikkalaiset jälleen seisovat pystyin päin. Heidän on vain tunnustettava, että ”heidän” hallituksensa on totuuden, oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja itse elämän vihollinen.
Voiko tavallinen amerikkalainen voittaa pahan, joka on ”heidän” hallituksensa, ilman supersankarin apua? Jos ajatukset ovat tarpeeksi vahvoja ja amerikkalaiset voivat ymmärtää niitä, hyvä voi voittaa pahan, joka on keskittynyt Washingtoniin. Se, mikä estää Amerikan kansan pahan ymmärtämistä on sen hyväuskoisuus.
Jos hyvä epäonnistuu taistelussa Washingtonin pahaa vastaan, tulevaisuutemme on kuin saappaan tallaamat kasvot, ikuisesti.
http://www.youtube.com/watch?v=KKvvOFIHs4k&feature=youtu.be
http://www.youtube.com/watch?v=_-gHVGOoE48
Jos sinulta Amerikan supervallan ihmiseltä puuttuu rohkeutta vastustaa hallituksesi pahuutta niin ehkäpä Edward Snowdenin, Bradley Manningin, Julian Assangen ja pienen Equadorin rohkeus lämmittää sydäntäsi, sanoo Paul.
Senaattori Robert Menendez, Senaatin ulkomaasuhteiden komitean johtaja, kertoi, että hän lakkautta vihannesten ja kukkien tuonnin Ekvadorista jos maa antaa turvapaikan Snowdenille koska hallituksemme ei palkitse maita huonosta käytöksestä. Menetys olisi miljoona dollaria Ekvadorille.
Kommentti on ironinen. Sen mukaan totuuden puhuminen on pahasta ja hyvä asia on totuuden puhujan pettäminen.
Washingtonin hegemoninen mania ajaa maailmaa kohti tuhoa. Maailman kansojen on tajuttava tämä ja pakotettava maidensa hallitukset pysähdyttämään tämä aggressiivinen tuhovoima.
http://www.globalresearch.ca/washington-is-driving-the-world-to-the-final-war/5340949
Mistä me voimme tietää, miten miestä on ”uhkailtu” länsivallalta käsin. Miten paljon yhdellä miehellä on ”päätösvaltaa” suuremmissa kuvioissa. NATO-haukat voivat aiheuttaa ”jarrutusjäljet” kenenkä tahansa maan johtajien kalsareihin. Iso politiikka on raakaa peliä. Nissä kokouksissa sanotan ”kohteliaasti, hävyyttömyyksiä”. Sitä kutsutaan DIPLOMATIAKSI.
Israelissa saattaa esiintyä pian vahdinvaihto. N-jahua vastaan on noussut kysymyksiä ”korruptioista”, mitä se sitten tarkoittaneekin.
Suomi lahjoitti itsenäisyytensä ulkopuolisille valtioille. Goldman-Sachs pankkijärjestelmä tekee maassa mitä haluaa, varsinkin äänestysten tuloksissa. Sama meno on muissakin EU maissa.Luxenburghin pankki siinä samassa juonessa mukana. Seuraavissa äänestyksissä on paljon hyödyllisempää työntää ”ruuhi veteen, ja mennä mato-ongelle lepuuttamaan hermojaan”, ettei tule ihottumaa hermostuneisuudesta, tietäen vuoren varmasti miten meitä taas kerran kusetetaan äänten laskennassa. Koko eduskunta saa mennä helvettiin.
Mato-onkimisestakin on tehty kyseenalainen toiminta lain mukaan. Lohivesistöissä muualta kuin ”SUUSTA koukutettu kala”on päästettävä välittömästi vapaaksi ? Siis avannolla pilkkiä ei saa nykiä ”YLÖS ALAS” saadakseen kalan kiinni pilkin koukkuihin? Ainoastaan käsivarret ”halvaantuneena” olet oikeutettu pilkkimään? Nyt herääkin kysymys, minkälaisia savukkeita ne päättäjät polttelevat? LOL.
Sitten vielä, kun tapeeksi kauan eletään, niin ”ympärileikatun PENIKSEN näyttö tulee olemaan pakollinen, muuten et MYY etkä OSTA MITÄÄN.