Pew Research Center on kartoittanut dataa 229:ltä Yhdysvaltain metropolialueelta vuosien 2000–2014 väliseltä jaksolta. Hallinto- ja budjettiviraston (OMB, Office of the Management and Budget) määritelmän mukaisia tilastollisia metropolialueita on 381 kappaletta. Vuonna 2014 näillä alueilla asui 76 % Yhdysvaltain väestöstä.
Keskiluokan tulohaarukaksi on Pew:n ”America´s shrinking middle class” -tutkimuksessa määritelty 42.000–125.000 dollaria ja kotitalous on määritelty tutkimuksessa kolmen hengen kokoiseksi. Kartoituksessa selvisi, että keskiluokkaisten kotitalouksien tulot ovat pudonneet 203:lla metropolialueella tutkimuksen kohteina olleista 229:stä metropolialueesta. Kotitalouksien mediaanitulot olivat tulleet alaspäin kartoituksessa mukana olleista alueista 190:lla alueella. Toisella tapaa ilmaistuna: Yhdeksällä metropolialueella kymmenestä keskiluokkaiset perheet ovat vähentyneet vuoteen 2000 verraten.
Kansallisella tasolla amerikkalaisten kotitalouksien tulot olivat vuonna 2014 peräti 8 % pienemmät kuin vuonna 1999, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tulojen supistuminen on vielä suurempaa.
Berkeleyn yliopiston tekemä ”Producing Poverty: The Public Cost of Low-Wage Production Jobs in Manufacturing” -tutkimus kertoo tuotantopuolen palkkojen pudonneen siinä määrin, että tuotantopuolella työskentelevät joutuvat turvautumaan hallituksen tukiohjelmiin kuten ruokakuponkeihin selviytyäkseen; palkkataso on nyt lähellä pikaruoka-alalla työskentelevien palkkoja. Pikaruoka-alalla työskentelevät ovat suurin ruokakuponkien avunsaajaryhmä.
”Kun yritykset maksavat niin pientä palkkaa, että työntekijät joutuvat turvautumaan toimeentulotukiin, tukevat — subventoivat — veronmaksajat tehokkaasti näitä yrityksiä” kustantamalla elämiseen riittämättömän palkan ja elinkustannusten välisen erotuksen. Samaan aikaan nämä yritykset ilmoittavat ennätyskorkeista voitoista, ja niiden toimitusjohtajien palkat jatkavat nousuaan”, havainnoi talouspolitiikkaa tutkiva Economic Policy Institute (EPI). jopa 56 % liittovaltion ja osavaltioiden sosiaaliturvaan käyttämistä rahoista meni työssäkäyville köyhille. Palkkojen osuus kansantulosta on kuitenkin huomattava, Suomessa siinä viitisenkymmentä prosenttia.
Toisin sanoen, työssäkäyvien apua tarvitsevien määrä ylittää työttömien avun tarvitsijoiden määrän. Samaa vauhtia palkkatason putoamisen kanssa on kasvanut tuottavuus. On otettu irti kaikki mikä työntekijästä irti saadaan – pienemmillä ”tuotantokuluilla”. Amerikkalaiset työskentelevät enemmän kuin länsi-eurooppalaiset. Matalapalkkaisuus leikkaa yksityissektorin ostovoimaa, kasvattaa valtioiden velkaantumista lisäten menoleikkauspaineita ja synnyttää alati kasvavaa taloudellista eriarvoisuutta. Lopputuloksena on sekä talouden hyytyminen että lukuisat erilaiset sosiaaliset ja poliittiset kriisit.
Miljoonia työpaikkoja on myös siirtynyt muihin maihin vapaakauppasopimusten myötä.
Tällä on vaikutusta kaupan alalla. Varastot ovat täynnä myymätöntä tavaraa, millä taas on heijastevaikutuksensa tuotantoaloilla.
Niinpä monikaan amerikkalainen ei kuvittele jäävänsä eläkkeelle. Lähes 25 % amerikkalaisista 65-vuotiaista tai sitä vanhemmista käy työssä. Vaikka osa jatkaa töitä ”pysyäkseen mukana”, suurempi osa käy työssä, koska heillä ei ole säästöjä eikä riittävää eläkettä.
Suomessa trendi on vastaavan suuntainen. Eläketurvakeskus tutki suomalaisten säästämistarpeita ja niiden toteutumismahdollisuuksia vuosina 2011 ja 2014. Yksityinen eläkesäästäminen ei ole lisääntynyt. Lähes puolet vuoden 2014 kyselyyn vastanneista 35–67-vuotiaista arvioi eläkkeensä riittävän huonosti tai melko huonosti kohtuulliseen toimeentuloon eläkeaikana. Suuri osa toimeentulonsa heikoksi arvioineista ei kuitenkaan säästä eläkeaikaa varten.
– Usein ne säästävät, joilla on varaa säästää, vaikka he uskovat tulevansa eläkeaikana muutenkin kohtuullisesti toimeen. Vastaavasti monet, jotka arvioivat oman eläkeaikaisen toimeentulonsa heikoksi, eivät pysty säästämään. Syynä on pienituloisuutta, työttömyyttä tai työkyvyttömyyttä, sanovat ekonomisti Kati Ahonen ja erikoistutkija Jyri Liukko Eläketurvakeskuksesta.
Varallisuus on keskittynyt yhä harvempien käsiin harjoitetun politiikan seurauksena niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin.
Lähteet
Pew Research Center (11.5.2016): America´s shrinking middle class http://www.pewsocialtrends.org/2016/05/11/americas-shrinking-middle-class-a-close-look-at-changes-within-metropolitan-areas/
Pew Research Center (9.12.2015) | The American Middle Class is losing ground http://www.pewsocialtrends.org/2015/12/09/the-american-middle-class-is-losing-ground/
Eläketurvakeskus (12.5.2016): Säästäminen eläkeaikaa varten mahdollista yhä harvemmalle http://www.etk.fi/tiedote/saastaminen-elakeaikaa-varten-mahdollista-yha-harvemmalle/
UC Berkeley Center for Labor Research and Education (toukokuu 2016): Producing Poverty: The Public Cost of Low-Wage Production Jobs in Manufacturing http://laborcenter.berkeley.edu/pdf/2016/Producing-Poverty.pdf
Economic Policy Institute (22.1.2015): The Manufacturing Footprint and the Importance of U.S.Manufacturing jobs http://www.epi.org/publication/the-manufacturing-footprint-and-the-importance-of-u-s-manufacturing-jobs/
OECD Data: Employment, hours worked https://data.oecd.org/emp/hours-worked.htm
Citizen.org Tradewatch (elokuu 2015): Prosperity undermined: The Status Quo Trade Model´s 21-Year Record of Massive U.S. Tade Deficits, Job Loss and Wage Supression http://citizen.org/documents/prosperity-undermined.pdf
Bloomberg News (13.5.2016): ”I´ll never retire”: Americans Break Record for Working Past 65 http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-05-13/-i-ll-never-retire-americans-break-record-for-working-past-65
Gongloff, Mark (20.1.215) | Huffington Post: The Sad State of America´s Middle Class in 6 charts http://www.huffingtonpost.com/2015/01/20/middle-class-charts_n_6507506.html
Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat, kotitalouksien varallisuus http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__vtutk/?tablelist=true
Kuulostaa ihan Sipilän hallituksen ohjelmalta. Meillä seurataan maailman ”trendejä”. 10% vaurastuu, 0,1% rikastuu, loput putoaa köyhyyteen. Verotusta säätelemällä vielä autetaan varallisuuden keskittymistä. Puolen prosentin veronalennus valtion tuloveroon ei pieni- ja keskituloista auta, suurituloista kyllä. Suuremmista tuloista ei tarvitse veroja välttämättä edes maksaa. Riippuu tulojen laadusta. Emme ole tasa-arvoisia edes verottajan edessä. Kun vielä verojen painopistettä muutellaan välilliseen verotukseen, se kirpaisee eniten niitä joiden tulot eivät kasva, vaan laskevat. Veroparasiitteihin ulkoistetut luonnolliset monopolitkin huolehtivat osaltaan kansan köyhdyttämisestä. Sitten vielä puhellaan tuloerojen kasvattamisesta. Järki on mennyt politiikasta.
Arvosanoja hallitukselle kysellään sillointällöin. Annetaan pari, vanhalla kansakouluasteikolla 4 – 10.
Uskonto 10
Laskento 4
Kuten esimerkiksi Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffren totesi vuoden 2011: ”suomalaisten hyvinvointi on rapistunut jo vuosikymmeniä” -uutisessa: ”on väärin sanoa, että bruttokansantuote kertoisi, miten rikas maa on. Tarvitaan uusi indikaattori hyvinvoinnin mittaamiseen.”
Sellainen mittari on muun muassa HDI sekä siitä johdettu IHDI. Ensinmainittu mittaa kansalaisten hyvinvointia, koulutusta ja tuloja keskimärin. Viimeksi mainittu mittari ottaa huomiion sen, että yhteiskunta ei oikeasti muodostu tilastojen ”keskimäärin”-ihmisistä, ja tarkastelee todellisia ihmisiä.
Yhdysvallat sijoittuu HDI-vertailussa hyvin, sijalle 8 vuonna 2015. Mutta koska Yhdysvalloissa pieni osa ihmisistä omistaa valtaosan varallisuudesta, ja valtaosa ihmisistä omistaa vain hyvin pienen osan omaisuudesta, sen sijoitus on vasta 27 IHDI-vertailussa. Yhdysvaltain sijoitus putoaa enemmän kuin minkään muun maan.
Vastaavasti Suomen sijoitus on 24 HDI-vertailussa vuonna 2015, mutta 10 IHDI-vertailussa. Suomen sijoitus nousee valtavasti, koska yhä vieläkin Suomessa omaisuus on suhteellisen tasaisesti jakautunut.
Toisaalta Suomessakin on ollut kova alamäki. IHDI-tilastot ei ulotu kovin pitkälle (tai ainakaan Wikipediassa julkistut), mutta HDI-tilastoja ulottuu kauemmas. Vuonna 2013 Suomen sijoitus oli 21. Vuonna 2009 Suomen sijoitus oli 12. Vuonna 1998 Suomen sijoitus oli 6. (EU-aika on ollut Suomelle hyvää, vai mitä, Hopalong?)
https://en.wikipedia.org/wiki/Human_Development_Index
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_inequality-adjusted_HDI
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_Human_Development_Index_(2009)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_Human_Development_Index_(1998)
Tai puen IHDI-tilaston sanoiksi, vuonna 2014 tavallinen oikea jenkki oli yhtä hyvinvoiva (rikas, terve ja korkeasti koulutettu) kuin tavallinen puolalainen ja kreikkalainen. Eestiläisetkin löytyi 7 sijaa korkeammalta kuin amerikkalaiset.
”Tai puen IHDI-tilaston sanoiksi, vuonna 2014 tavallinen oikea jenkki oli yhtä hyvinvoiva (rikas, terve ja korkeasti koulutettu) kuin tavallinen puolalainen ja kreikkalainen. Eestiläisetkin löytyi 7 sijaa korkeammalta kuin amerikkalaiset.”
Kiitos Pertti. Siinäpä ne uusliberalismin ja tihkuteorian suitsutetut varallisuusefektit tiiviissä muodossa.
”Vuonna 2013 Suomen sijoitus oli 21. Vuonna 2009 Suomen sijoitus oli 12. Vuonna 1998 Suomen sijoitus oli 6. (EU-aika on ollut Suomelle hyvää, vai mitä, Hopalong?)”
EU-aika on ollut Suomelle hyvää. Eihän tuo kommenttisi todista mitenkään päinvastaista. Sehän kertoo vain sijoittumisvertailuista, ei mistään muusta.
Vaikka elämisen taso Suomessa paranisi kuinka, mutta muissa maissa se paranee enemmän, niin Suomen sijoitus huononee. Yksi indikaattori Suomen kehityksestä on, että kotitalouksien käytettävissä oleva reaalitulo on kasvanut vuodesta 1998 tähän päivään 41 %.
Pari juttua vielä tästä hallituksen kekseliäästä ”kiky- sopimuksesta”, joka kasvattaa edelleen tuleroja palkkojen laskiessa ja verotuksen ”keventyessä”. Lainausmerkeissä, koska se keventää veroa tulojen yläpäässä ja etenkin pääomaverotuksessa. Valmisteilla on nyt ainakin metsälahjaverouudistus ja jokin sukupolvenvaihtolahjasiirtoverouudistus tai mikä helvetti lieneekään. Huomatkaa, että nämä ovat siis ”uudistuksia”. En tiedä miten tämä auttaa ”kestävyysvajeeseen”, mutta viisaammilla lienee siihenkin selitys. Jos säädetään lahjavero, vaikka 5%, se on sitten kaikilla tai ei kenelläkään. Muut viritykset ovat perustuslain vastaisia. Mutta sehän ei ole enää käytössäkään.
Siinä vain pari pientä esimerkkiä hallituksen ”työskentelystä”. Jäävuoren huippu. Blogistania selatessa tuli vastaan pari vuoden vanhaa juttua, miten vituralleen on verotus saatu ja ihan itse.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/312772-tutkiva-journalisti-paljasti-nain-juha-sipila-piilottelee-miljooniaan
http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/nain-suomea-leikkauksiin-piiskaava-juha-sipila-piilotti-miljoonansa-vakuutusjarjestelyilla/?shared=290501-bda27d60-500
Pertti kertoi tilastoista sen olennaisen. Ne ovat (melkein) aina keskimääräisiä, julkaistavat varsinkin. Eivät kerro tulojen ja varallisuuden jakautumisesta. Jos niitä etsii, saa todella etsimällä etsiä. Karkea esimerkki on keskimääräiset tulot. Nehän kerrotaan Suomessa olevan siinä kolmenjapuolentonnin paikkeilla kuukaudessa. Jos joku tienaa miljoonan ja kolmesataa ei mitään, keskiansio on yli kolmetonnia kuukaudessa. Yli puolethan tienaa vähemmän kuin 2500. Että se siitä keskimääräisestä tilastosta.
Repäistään Findikaattorista muutama käppyrä. Ne perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin, ovat keskimääräisiä ja onhan niissä manipuloinninkin makua. Ovat enimmäkseen haastattelemalla tehtyjä. Ensin kotitalouksien oikaistu reaalitulo. On kasvanut tällä vuosituhannella parikymmentä prosenttia.
http://www.findikaattori.fi/fi/114
Nämä käppyrät taas näyttävät kenen reaalitulot ovat kasvaneet ja kenen ei. Poisluettuna tietenkin ne, joiden tulot eivät näy veroluettelossa. Ensin perskohtaiset, sitten kotitaloudet ja vielä pienituloisuusaste, joka on kasvanut vuodesta 1995 yli 100%.
http://www.findikaattori.fi/fi/13
http://www.findikaattori.fi/fi/60
http://www.findikaattori.fi/fi/103
Pannaan vielä kotitalouksien velkaantuminen. Käyrä näyttää koilliseen, kasvanut tällä vuosituhannella tuommoiset 100%. Kasvua pukkaa.
http://www.findikaattori.fi/fi/28
”Pertti kertoi tilastoista sen olennaisen. Ne ovat (melkein) aina keskimääräisiä, julkaistavat varsinkin.”
Totta kai tilastot ovat keskimääräisiä. Puhut kuin alakoululainen, joka juuri on ymmärtänyt järisyttävän totuuden.
”Eivät kerro tulojen ja varallisuuden jakautumisesta. Jos niitä etsii, saa todella etsimällä etsiä. Karkea esimerkki on keskimääräiset tulot. Nehän kerrotaan Suomessa olevan siinä kolmenjapuolentonnin paikkeilla kuukaudessa. Jos joku tienaa miljoonan ja kolmesataa ei mitään, keskiansio on yli kolmetonnia kuukaudessa. Yli puolethan tienaa vähemmän kuin 2500. Että se siitä keskimääräisestä tilastosta.”
Jumaliste, että on lapsellista tekstiä. Mihin oikein kuvittelet kirjoittavasi? Oletko muuten koskaan kuullut puhuttavan mediaanituloista, tai yleensä mediaanista?
”Ne perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin, ovat keskimääräisiä ja onhan niissä manipuloinninkin makua. Ovat enimmäkseen haastattelemalla tehtyjä. Ensin kotitalouksien oikaistu reaalitulo. On kasvanut tällä vuosituhannella parikymmentä prosenttia.”
Vai manipulointia. Nyt menee jo vainoharhaisuuden puolelle.
Kyllä tavis ihan asiaa puhui. Senhän vuoksi esimerkiksi tuo yllämainittu IHDI-vertailu on kehitetty, koska HDI-vertailu ei ottanut huomioon tulojen epätasaista jakautumista. Ja ihan saman lailla olit laittamassa maiden talouksia järjestykseen BKT:n arvon perusteella.
Mitä tulee manipulointiin, uskotko virallisiin työttömyyslukuihin? No, kuulut vähemmistöön sillä suurin osa tietää että niitä yritetäänkin kaunistella. Todelliset luvut on monissa maissa kaksinkertaiset, ja Suomessakin selkeästi poikkeavat virallisista luvuista. Entä sitten talouden kasvu odotukset? Miltei poikkeuksetta optimistisempia kuin todellisuus, ja joudutaan korjaamaan alaspäin. Siksi että taloutta halutaan ajaa nousuun ilmoittamalla optimistisempia lukuja, jotka ajaisivat ivestoimaan ja ottamaan lainoja. Entäpä sitten yksityinen velka? Kuinka monen suomlaisen luulet tietävän että suomalaiset olivat selkeästi velkaantuneempia kuin kreikkalaiset kotitaloudet silloin kun Krikalle annettiin tukia? Monta kertaa kerroin asiasta massamedian keskusteluissa, mutta eipä saanut paljon peukkuja, kaikki haukkuivat vaan kreikklaisia laiskoiksi tuhlailijoiksi. Syy? Koska yksityisestä velasta ei haluta puhua, suomlaiset eivät edes tiedosta muun kuin valtiovelan olemassaolosta. Minä uskon tilastovalheisiin ja manipulointiin, myös, eikä se ole edes uskon asia.
Jos muissa maissa on elämisen taso parantunut enemmän, silloin Suomessa nimenomaan ei ole mennyt hyvin.
Puhutko nyt reaalipalkkojen vai kotitalouksien reaalitulojen kasvusta? Kaksi aivan eri asiaa. Oletan että kotitalouksien reaalituloista ja käsittelen sitä itse. Suomessa kotitalouksien oikaistu reaalitulo vuonna 1998 oli 75% vuoden 2010 tasosta.
Kotitalouksien reaalitulo kasvoi nopeammin aikana kun Suomi ei ollut vielä EU:ssa, kuten kuvaajasta näkyy, ja vuodesta 2010 reaalitulon ”kasvu” on ollut negatiivista tai hyvin heikkoa: kotitalouksien reaalitulot ei ole kasvaneet vuoden 2010-jälkeen.
Kotitalouksien oikaistu reaalitulo: http://www.findikaattori.fi/fi/28
Mistäpä luulet, että reaalitulojen kasvun mahdollistava raha on tullut? Se tulee samasta paikasta kuin se talouskasvun (bruttokansantuotteen volyymin kasvukin): suurimmaksi osaksi pankeista lainoina. Koska siellähän raha luodaan! Lisäksi rahaa voi tulla pankkien omasta arvopaperiomaisuuden luonnista, valtion setelirahoituksesta ja vaihtotaseen ylijäämästä eli ulkomailta (tuotteiden ja palveluiden viennin ja tuonnin arvon suhde, pääoman tuonnin ja viennin suhde).
Kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut 60 prosentista vuonna 1998, ja 125 prosenttiin vuonna 2015. Eli velkojen osuus kotitalouksien vuoden tuloista on kasvanut yli 100% mainittuna aikana (yritysten velkaantuminen on suunnilleen samaa luokkaa, koska kotitalouksien ja yritysten yhteinen velka (yksityinen velka) oli 123% vuonna 2012). Julkinen velka on kasvanut 1998 vuoden 50 prosentista 2015 vuoden 65 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kotitalouksien velka: http://www.findikaattori.fi/fi/28
Julkinen velka: http://www.findikaattori.fi/fi/44
Kun velkaannutaan, se tarkoittaa että rahan määrä kansantaloudessa kasvaa. Rahan määrän kasvu johtaa palkkojen nousuun sekä julkisten palvelujen ja tukien kasvuun: kotitalouksien reaalitulot kasvavat.
Vaikka on myös tekijöitä jolloin rahan määrän kasvu ei johda palkkojen ja sosiaalitukien/palvelujen nousuun, esimerkiksi runsas halpatyövoiman saatavuus tai pätkätyöt ja vapaa kilpailu palkkamarkkinoilla ohjaa voitot omistajille. Tuottavuuden kasvu johtaa palkkatyövoiman tarpeen vähenemiseen (työttömyyteen), ja siten kotitalouksien reaalitulojen laskuun.
Globalisaatiolla on myös vaikutus: tuotteiden hinnat putoavat (inflaatio hidastuu) kun tuodaan halpamaista. Toisaalta globalisaatio hidastaa palkkojen nousua, koska kilpaillaan halpatuontimaiden kanssa, ja palkat eivät nouse (pääoman vapaa liikkuvuus siirtää kyllä tällöin kyseisen tuotannon ulkomaille, joten halpatuonnin seuraus on lähinnä työttömyys).
EU-aikana kotitalouksien reaalitulojen kasvu on tapahtunut rikkaimmassa osassa kansaa: ”vuosina 1995–2007 Suomessa pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 16,7 % ja suurituloisimman 75 %, mikä lisäsi tuloeroja.” (https://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellinen_ep%C3%A4tasa-arvo)
Summa summarum: kun raha lisääntyy merkittävästi, se lisää kulutusta ja nostaa myös kotitalouksien reaalituloja, halpatuonti laskee tavaroiden hintoja (inflaatiota) ja nostaa reaalituloja. Mutta rahan luonnilla on se ikävä seuraus, että se velkaannuttaa. Kun kotitalouksien velka vuoden tuloihin nähden on kaksinkertaistunut, olet yhä sitä mieltä että kyllä meillä on silti hyvin mennyt. Ehkä kotitaloudet jättävät velkansa maksamatta?
”Jos muissa maissa on elämisen taso parantunut enemmän, silloin Suomessa nimenomaan ei ole mennyt hyvin.”
Minä en käsitä, miksi Suomen sijoitus kansainvälisessä vertailussa olisi niin merkittävä. Tietenkin tällaiset sijoitukset vaihtelevat ajan myötä. Ja EU on parantanut enemmän niiden maiden elintasoa, joiden lähtösijoitus on ollut huonompi. Suomikin on joskus ollut todella köyhä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, mutta saavuttaessaan suunnilleen saman tason ei se ole mitenkään heikentänyt Ruotsin hyvinvointia.
”Puhutko nyt reaalipalkkojen vai kotitalouksien reaalitulojen kasvusta? Kaksi aivan eri asiaa.” Kun puhun reaallitulojen kasvusta, tarkoitan myös reaalitulojen kasvua. Tiedot on Findikaattorista.
”Kotitalouksien reaalitulo kasvoi nopeammin aikana kun Suomi ei ollut vielä EU:ssa, kuten kuvaajasta näkyy, ja vuodesta 2010 reaalitulon ”kasvu” on ollut negatiivista tai hyvin heikkoa: kotitalouksien reaalitulot ei ole kasvaneet vuoden 2010-jälkeen.
Kotitalouksien oikaistu reaalitulo: http://www.findikaattori.fi/fi/28”
Itse käytin samaa tilastoa. Taloudessa on mennyt huonosti viime vuosina kuten kaikki tiedämme, ja se näkyy myös kotitalouksien tuloissa. Ja kuvaajasta näkyy, että kasvu on ollut yhtä voimakasta vuodesta 1995, jolloin Suomesta tuli EU:n jäsen, vuoteen 2010, kuin sitä edellisenäkin aikana.
”EU-aikana kotitalouksien reaalitulojen kasvu on tapahtunut rikkaimmassa osassa kansaa: ”vuosina 1995–2007 Suomessa pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 16,7 % ja suurituloisimman 75 %, mikä lisäsi tuloeroja.” (https://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellinen_ep%C3%A4tasa-arvo)”
Tuloerot ovat kasvaneet, eikä se ole hyvä asia. Mutta EU:n syytä se ei ole.
”Kun kotitalouksien velka vuoden tuloihin nähden on kaksinkertaistunut, olet yhä sitä mieltä että kyllä meillä on silti hyvin mennyt. Ehkä kotitaloudet jättävät velkansa maksamatta?”
Kun tutkii erilaisia elämän laatua mittaavia indikaattoreita, niin hyvin Suomessa on mennyt. Kannattaisi hiukan vilkaista vähään sivuilleenkin ja huomata, että Suomi ja yleensäkään hyvinvoivat Pohjoismaat eivät ole koko maailma. Me olemme maailman hyvinvoivaa eliittiä. Mitä kotitalouksien velkoihin tulee, niin pääsääntöisesti ihmiset suoriutuvat hyvin suuristakin asuntolainoistaan.
”Kun tutkii erilaisia elämän laatua mittaavia indikaattoreita, niin hyvin Suomessa on mennyt.”
Niinkö? Mikähän sellainen hyvää suuntaa osoittava indikaattori olisi? Äläkä tarjoa enää sellaista, joka kertoo vain velkaantumisen kasvusta! Uutisia kun lukee, niin suunta on ollut huono. Eikös se ole ympärilleen katsomista, kun vertailtiin Suomen ja muiden elintaon kehittymistä? Mutta sekään ei sinusta ollut sopivaa. Paitsi ympärilleen, kannattaisi hiukan vilkaista myös taaksepäin: Suomella on mennyt paremmin kuin menee nyt. Suurin osa suomalaisista pitää 80-lukua Suomen parhaana aikana, eikä ihme: köyhyys oli silloin olematonta nykypäivään verrattuna, ja niin kuin HDI-mittarit kertovat, muutenkin elettiin paremmin:
”EU-määritelmä: Suomessa on 900 000 köyhää” 21.6.2010 Kouvolan Sanomat. ”EU:n määriteltyä äskettäin köyhyyden kriteerit uudelleen Suomen köyhien määrä nousi 200 000:lla”
”Suomalaisten hyvinvointi on rapistunut jo vuosikymmeniä” YLE 02.05.2011. ”Kovasta talouskasvustakin huolimatta hyvinvointi näyttää jatkaneen vähentymistään jo parikymmentä vuotta…”
”Leipäjonot pitenevät – yhä useampi perhe avun tarpeessa” MTV3 15.04.2011. ”…jonoissa on yhä enemmän myös nuoria ja lapsiperheitä.”
”Köyhien määrä kaksinkertaistunut vuodesta 1995” YLE 21.03.2011. ”Köyhien määrä on noin kaksinkertaistunut viidessätoista vuodessa. Vuonna 1995 tilastokeskus arvioi, että Suomessa on noin 370 000 köyhää. Nyt heitä on lähes 700 000.”
”Toimeentulovaikeuksia joka neljännellä kotitaloudella” HS 29.12.2011 ”Toimeentulovaikeuksissa olevien talouksien määrä kasvoi edellisvuodesta 50 000:lla.”
”Perheillä historiallinen velkataakka: ’Ei voi jatkua'” Taloussanomat 8.5.2012. ”Tämä on huolestuttavaa, sillä velkaantuminen ei voi jatkua tällä vauhdilla, sanoi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja…”
”Suomen Pankki on huolissaan veloistasi” Taloussanomat 4.4.2013. ”Kotitalouksien velkaantumisaste, eli velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, on kasvanut yhtäjaksoisesti 15 vuoden ajan, Suomen Pankki kirjoittaa….”
”Kymmenettuhannet elävät ilman tuloja” Iltalehti 14.8.2013. ”Ilman tuloja ja ensisijaista perusturvaa elää yli 20 000 taloutta Suomessa.”
”Suomessa toimeentulovaikeudet koettelevat erityisesti yksinhuoltajaperheitä” Tilastokeskus 26.5.2014. ”Suurperheiden ja yksinhuoltajien tulokehitys on ollut muita heikompaa. Lapsista yhä useampi kuuluu pienituloiseen perheeseen.”
”Suomen sosiaaliturva Romanian tasoa?” Iltalehti 15.2.2015. ”Euroopan neuvoston mukaan Suomessa maksetaan liian pieniä sosiaalitukia.”
”Tuore tutkimus: Suomalaisten varallisuuserot kasvaneet – 10 % omistaa melkein puolet” Iltalehti 1.4.2015 ”Viisi vähävaraisinta kymmenystä, joihin lukeutuu jopa puolet maamme kotitalouksista, omisti vain noin 7 prosenttia nettovarallisuudesta.”
”Kotitalouksien velkaantuneisuus ennätyslukemissa” Iltalehti 3.2.2016. ”Kotitalouksien velkaantuminen on lisääntynyt joka vuosi aina 90-luvun lopulta saakka.”
”Suomi nyt: yli puoli miljoonaa velallista ulosotossa” Taloussanomat 18.02.2016 ”Koska työttömyys edelleen kasvaa ja maksuvaikeudet lisääntyvät, ei myöskään ulosottovelallisten määrässä ole nähtävissä vuoden 2016 aikana merkittävää muutosta parempaan.”
No jaa, onhan meillä hyvät PISA-tulokset. Tai ainakin oli. Kun lapsiperheiden tilanne on tuo, veikkaan suunnan kääntyvän.
Suurimmat syylliset on velkaantuminen ja globalisaatio (tuotannon menetys). Tietysti molempia saa kiittää myös siitä että reaalitulot kasvavat (tai kasvoivat), mikä vain kertoo sen, että reaalitulojen mittaaminen ei kerro mitään siitä suunnasta mihin olemme matkalla.
Onko EU-syylliinen velkaantumiseen ja globalisaatioon? On. Ilman EU-jäsenyyttä Suomi ei olisi eurossa, ja itseasiassa Suomessa euro koplattiin yhteen EU:n kanssa. Euron sääntöihin kuuluu että Suomen eduskunta ei enää käske Suomen Pankkia, vaan sen isäntä on nyt EKP. EKP:n alaiset ”kansalliset” keskuspankit eivät myöskään saa rahoittaa julkista sektoria, joten valtio joutuu lainaamaan yksityisiltä pankeilta. Taloussanomien Hurrin mukaan Suomen julkisista lainoista noin 90% tulee ulkomaisilta pankeilta.
Se oli myös Euroopan suurpääoman ajamaa politiikkaa, jossa vapautettiin pääomien ja työvoiman liikkuvuutta, ja Suomi menetti paljon työpaikkkoja ja pääomia Eurooppaan sen myötä. Kysy rekkamieheltä, rakennustyöläiseltä, maanviljelijältä, paperimieheltä tai tekstiilityöntekijältä, onko hän menettänyt töitä Eurooppaan! Eikä tietenkään pelkkä Eurooppa, vaan Aasiahan meiltä suurimmpan osan töistä vei. Kohta EU saa valmiiksi sopimuksen Yhdysvaltain kanssa TTIP-talousalueesta: jälleen uusi kärsimys josta saamme kiittää EU:ta. Suomi ei näet saa toteuttaa omaa politiikkaa, koska EU on sekä tulliliitto että yhtenäinen talousalue joka hoitaa yhdessä kansainvälisen sopimuspolitiikkansa.
No miten se kommentti tuohon tuli? Hopalongille oli vastaus.
En vaivautuisi vastaamaan. Hopalong voi kirjoittaa vaikka pukille. Osoite löytyy jostain Korvatunturin postinumerosta.
No jaa, oli itse kyllä kovasti tietämätön näistä asioista vielä kymmenen vuotta sitten. Kun tietoa tulee lisää, rehellinen ja rohkea ihminen korjaa mielipidettään ja asennettaan, epärehellinen ei korjaa mielipidettään ja torjuu asiat jota ei halua uskoa.
Tätä keskusteluahan käydään sen takia, että opittaisiin. Tulee luettua ja tarkistettua asioita paljon enemmän, kun osallistuu keskusteluihin, ja samalla tulee vinkattua muillekkin joita asia kiinnostaisi. Ei tässä pelkästään Hopalongia herätellä!
On Matti kukkarossa, sanottiin ennen kun oli persauki. Nyt on Sipilä lompakossa.
Suomi on luisunut rauhan ajan synkimpään talouskriisiin. Julkista taloutta supistetaan ja työn hintaa kavennetaan. Sipilän hallitus muiden muassa vähentää etuuksia eläkeläisiltä, opiskelijoilta, työttömiltä, sairailta ja vanhuksilta. Esimerkiksi korotetut etuudet kansan- ja leskeneläkkeistä sulavat pois.
Samanaikaisesti pakolaisvyörytys vaatii jatkuvasti suurempia osuuksia varauksina valtion tulevaan budjettiin. Poliittinen eliitti syöksee Suomen, sen kansallisvarallisuuden ja suomalaisten työntulokset kasvottomien ylikansallisten rahaimperialistien hyödyksi ja syyllistää kansaa talouskriisin aiheuttajaksi.
Kantaväestön asema heikkenee ja hyvinvointivaltio on historiaa.
http://novahierosolyma.fi/vainovalkea/category/paakirjoitus/