Uutisotsikot eivät kertoneet miehestä, joka todettiin syyttömäksi rikoksista pahimpaan, kansanmurhaan. Sen enempää BBC kuin CNN:kään ei käsitellyt tapausta. The Guardian kommentoi sitä lyhyesti. On toki ymmärrettävää, että näin harvinainen virallinen tunnustus haudattiin vähin äänin. Se selittäisi liian paljon siitä miten maailman vallankäyttäjät valtaa käyttävät.

Haagin Jugoslavia-tuomioistuin (engl. International Criminal Tribunal for the former Yugoslavia, ICTY) on kaikessa hiljaisuudessa vapauttanut edesmenneen Serbian presidentin Slobodan Miloševićin sotarikoksista 1992–1995 Bosnian sodan aikana, Srebrenican verilöyly mukaan lukien .

Kaikkea muuta kuin rikostoverina Bosnian serbijohtaja Radovan Karadžićille, Milošević itse asiassa ”tuomitsi etnisen puhdistuksen”, vastusti Karadžićia ja yritti estää sodan, joka hajotti Jugoslavian. Tämä 2590-sivuisen tuomiolauselman loppupuolelle piilotettu totuus kumoaa loputkin propagandasta, jolla Naton laiton hyökkäys Serbiaan 1999 oikeutettiin.

Milošević kuoli sydänkohtaukseen 2006, yksin sellissään Haagissa kesken tekaistun oikeudenkäynnin amerikkalaisten keksimässä ”kansainvälisessä tuomioistuimessa”. Hänelle ei suotu sydänleikkausta, joka olisi voinut pelastaa hänen henkensä. Hänen kuntoaan tarkkailleet amerikkalaiset viranomaiset salasivat hänen heikkenevän tilansa, kuten WikiLeaks on paljastanut.

Milošević oli propagandan uhri. Propagandan, joka tänään vyöryy yllemme ruudulta ja lehdistöstä vaaraa toitottaen. Hän oli demonin prototyyppi. Lännen media demonisoi häntä ”Balkanin teurastajana”, joka oli vastuussa ”kansanmurhasta” erityisesti Jugoslaviasta irtautumaan pyrkineessä Kosovon maakunnassa. Näin sanoi pääministeri Tony Blair, joka vetosi holokaustiin ja vaati toimia ”tätä uutta Hitleriä” vastaan. David Scheffer, Yhdysvaltain sotarikosten suurlähettiläs (sic) julisti, että ”Miloševićin joukot ovat saattaneet murhata” peräti ”225 tuhatta 14–59 -vuotiasta etnistä albaanimiestä”.

Tämä oli oikeutuksena Bill Clintonin ja Tony Blairin johtamalle Nato-pommitukselle, joka tappoi satoja siviilejä sairaaloissa, kouluissa, kirkoissa, puistoissa ja tv-studioissa ja tuhosi Serbian taloudellisen infrastruktuurin. Se oli räikeän ideologista: Pahamaineisessa ”rauhankonferenssissa” Ranskan Rambouilletissa Miloševićin haastoi Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright, joka myöhemmin tuli kuuluisaksi lausahduksestaan, että puolen miljoonan irakilaislapsen kuolema oli ”sen arvoista”.

Albright välitti Miloševićille ”tarjouksen”, jollaista yksikään valtionpäämies ei voi hyväksyä. Ellei hän sallisi maansa sotilaallista miehittämistä siten että ulkomaiset miehitysjoukot toimisivat ”laillisen prosessin ulkopuolella” sekä uusliberalististen ”vapaiden markkinoiden” asettamista, Serbiaa tultaisiin pommittamaan. Tämä mainittiin ”liitteessä B”, jonka media vaikeni tai jätti huomiotta. Päämääränä oli murskata Euroopan viimeinen itsenäinen ”sosialistinen” valtio.

Kun Nato aloitti pommitukset, alkoi ”holokaustia pakenevien” Kosovon pakolaisten ryntäys. Kun pommitukset olivat ohi, kansainväliset poliisiosastot laskeutuivat Kosovoon kaivamaan ”holokaustin” uhreja ylös. FBI ei onnistunut löytämään ensimmäistäkään joukkohautaa ja palasi kotiin. Espanjan rikostekninen ryhmä teki saman ja sen johtaja tuomitsi vihaisena ”sotapropagandakoneiston semanttisen piruetin”. Kuolleita Kosovossa laskettiin lopulta 2788. Tämä sisälsi molempien osapuolten taistelijat sekä Natoa tukeneen Kosovon vapautusrintaman murhaamat serbit ja romanit. Ei ollut kansanmurhaa. Naton hyökkäys oli sekä petos että sotarikos.

Suurin osa USA:n ylistetyistä ”täsmäohjatuista” ohjuksista osui – ei suinkaan sotilaskohteisiin vaan siviilikohteisiin, kuten Radio-televizija Srbijen uutisstudioihin Belgradissa. Kuusitoista ihmistä kuoli, heidän joukossaan kuvaajia, tuottajia ja yksi meikkaaja. Blair kutsui kuolleita epäkunnioittavasti osaksi Serbian ”komentoa ja kontrollia”. Vuonna 2008 Jugoslavia-tuomioistuimen syyttäjä Carla Del Ponte paljasti että häntä oli painostettu olemaan tutkimatta Naton rikoksia.

Tämä oli mallina Washingtonin myöhemmille hyökkäyksille Afganistaniin, Irakiin, Libyaan ja – peiteoperaatioiden turvin – Syyriaan. Kaikkia näitä voidaan pitää äärimmäisinä rikoksina Nürnbergin standardeilla; kaikki perustuivat median propagandaan. Tabloid-journalismilla oli oma perinteinen osuutensa, mutta tehokkainta oli asiallinen, vakavastiotettava, usein vasemmistoliberaali1)Englannin sanaa ”liberal” on käytetty tässä sen eräässä amerikkalais-anglosaksisessa merkityksessä, joka on eurooppalaisesta täysin poikkeava. Selvyyden vuoksi se on tässä käännetty kieltämättä hiukan epätarkkaan muotoon “vasemmistoliberaali”. Arkikielellä kyse on eräänlaisesta “valtavirtapunavihreästä”. Britanniassa tässä käytettyä merkitystä edustaa esimerkiksi sanomalehti The Guardian; USA:n kontekstissa sanan funktiona on lähinnä toimia kontrapositiona konservatismille ja siis assosioida bipartisaaniakselin demokraattisegmenttiin. USA:ssa “liberal” saa usein samankaltaisen merkityksen kuin euroopassa “vasemmistolainen”, koska vasemmisto ja etenkin sosialismi assosioidaan USA:ssa laajalti suoraan kommunismiin. toim. huom. journalismi. The Guardianin tuottama evankelinen ylistys Blairille ja hänen sodilleen, taukoamattomat valheet Saddam Husseinin olemattomista joukkotuhoaseista Observerissa ja The New York Timesissa, ja BBC:n väsymätön hallituksen propagandan rummutus valikoituine vaikenemisineen.

Pommitusten käydessä kovimmillaan BBC:n Kirsty Wark haastatteli kenraali Wesley Clarkia, Naton komentajaa. Nisin kaupunkiin Serbiassa oli juuri kylvetty amerikkalaisia rypälepommeja, jotka tappoivat naisia, vanhuksia ja lapsia torilla ja sairaalassa. Wark ei kysynyt ainuttakaan kysymystä tästä eikä mistään muistakaan siviilien kuolemista. Jotkut olivat vieläkin julkeampia. Helmikuussa 2003, päivä sen jälkeen, kun Blair ja Bush olivat sytyttäneet Irakin tuleen, BBC:n poliittisen toimituksen esimies, Andrew Marr seisoi Downing Sreetilla ja suorastaan piti eräänlaisen voitonpuheen. Hän kertoi katsojille tohkeissaan, kuinka Blair oli sanonut, että he pystyisivät valtaamaan Bagdadin ilman verilöylyä ja että lopuksi irakilaiset juhlisivat tekoa. Ja kuinka kummassakin kohdassa Blairin oli nyt pitävästi todistettu olleen oikeassa. Tänään, vaikka kuolleita on jo miljoona ja yhteiskunnasta jäljellä vain rauniot, Marrin BBC-haastattelut saavat USA:n Lontoon suurlähetystön suosituksen.

Marrin kollegat jonottivat julistamaan Blairin olleen oikeassa. BBC:n Washingtonin kirjeenvaihtaja Matt Frei sanoi: ”Selvästikin tahto tehdä hyvää ja tuoda amerikkalaiset arvot muulle maailmalle ja erityisesti Lähi-idälle … on nyt entistä enemmän sidottu sotilaalliseen voimaan.”

Tämä nöyristely Yhdysvaltoja ja sen kätyreitä kohtaan hyvänä voimana ja ”hyväntekijänä” istuu syvällä läntisessä valtajournalismissa. Se varmistaa, että nykyinen Syyrian katastrofi pannaan yksinomaan Bashar al-Assadin syyksi, jonka länsi ja Israel ovat jo pitkään yrittäneet syrjäyttää, ei humanitäärisistä syistä, vaan vahvistaakseen Israelin aggressiivista valta-asemaa alueella. Yhdysvaltain, Britannian, Turkin ja heidän ”liittoumansa” sijaistaistelijoiden valloilleen päästämät jihadistivoimat palvelevat tätä päämäärää. Juuri he tuottavat propagandan ja videot, joista tulee uutisia USA:ssa ja Euroopassa, antavat toimittajille pääsyn ja takaavat Syyrian yksipuolisen ”uutisoinnin”.

Aleppon kaupunki on usein uutisissa. Useimmat lukijat ja katsojat eivät tiedä, että suurin osa väestöstä asuu kaupungin läntisessä, hallituksen kontrolloimassa osassa. Että heihin kohdistuu päivittäistä tykistötulta lännen tukemalta al-Qaidalta, ei pääse uutisiin. Heinäkuun 21. päivä ranskalaiset ja amerikkalaiset pommittajat hyökkäsivät hallituksen kontrolloimaan kylään Aleppon maakunnassa tappaen 125 siviiliä. The Guardian uutisoi tämän sivulla 22 ja ilman kuvia.

Luotuaan tietoisesti jihadismin Afganistaniin 1980-luvulla [CIA:n] operaatio Syklonin nimellä – Neuvostoliittoa tuhoavaksi aseeksi – USA on nyt tekemässä jotain hyvin samanlaista Syyriassa. Kuten Mujahideen Afganistanissa, Syyrian ”kapinalliset” ovat Yhdysvaltain ja Britannian paikallinen jalkaväki. Monet sotilaista taistelevat al-Qaidan ja sen eri versioiden riveissä. Jotkut, kuten al-Nusran rintama ovat brändänneet itsensä uudelleen ollakseen yhteensopivia amerikkalaisten herkkien 9/11-muistojen kanssa. Näitäkin ryhmiä hallitsee – sikäli kuin pystyy – CIA, joka pyörittää jihadistitoimintaa kautta maailman.

Välittömänä tavoitteena on tuhota Damaskoksen hallitus, jota – luotettavimman mittauksen (YouGov Siraj) mukaan – syyrialaisten enemmistö tukee tai ainakin pitää parhaana turvallisuuden takaajana huolimatta hallituksen liepeillä tapahtuvista julmuuksista. Pitkän tähtäimen tavoitteena on poistaa Venäjältä Lähi-idän avainliittolainen osana Naton väsytyssotaa Venäjän federaation tuhoamiseksi.

Ydinsodan riski on ilmeinen, joskin tehokkaasti vaiettu ”vapaan maailman” mediassa. The Washington Postin pääkirjoitustoimittajat, jotka aikanaan mainostivat Irakin kuvitteellisia joukkotuhoaseita, vaativat Obamaa hyökkäämään Syyriaan. Hillary Clinton, joka riemuitsi julkisesti teloittajan roolissaan Libyan hävittämisen aikana, on toistuvasti antanut ymmärtää, että presidenttinä hän tulee ”menemään pidemmälle” kuin Obama.

Gareth Porter, Washingtonista raportoiva samizdat2)Samizdat tarkoitti alun perin Neuvostoliitossa harjoitettua maanalaista julkaisutoimintaa ohi virallisen sensuurin. Samizdat oli tärkeä toisinajattelutoiminnan edellytys ja asetti harjoittajansa suureen henkilökohtaiseen vaaraan. Tässä sana viittaa rohkeaan ja rehelliseen länsitoimittajaan, joka osaa ja uskaltaa kyseenalaistaa valtavirtapropagandan. toim. huom.-journalisti paljasti hiljattain Clintonin hallituksen todennäköiset jäsenet, jotka suunnittelevat hyökkäystä Syyriaan. Heillä kaikilla on sotaintoinen tausta kylmästä sodasta: Entinen CIA-johtaja Leon Panetta sanoo, että ”seuraavan presidentin täytyy harkita erikoisjoukkojen lisäämistä paikan päällä.”

Kaikkein silmiinpistävintä nyt tulvivassa propagandassa on yhtäältä sen suoranainen järjettömyys ja toisaalta sen entuudestaan tuttuus. Olen katsellut arkistofilmejä Washingtonista 1950-luvulta, jolloin diplomaatit, virkamiehet ja journalistit olivat senaattori Joe McCarthyn noitavainon ja tuhon kohteina, jos uskalsivat kyseenalaistaa Neuvostoliittoa ja Kiinaa koskevan valheen ja vainoharhan. Kuin uudelleen levinnyt syöpäkasvain, venäjänvastainen kultti on tullut takaisin.

Britanniassa The Guardianin Luke Harding johtaa lehtensä Venäjä-vihaajia. Heistä solkenaan virtaava journalismin irvikuva liittää kaikki maailman vääryydet Vladimir Putiniin. Kun Panama-paperien vuoto julkistettiin, etusivulla luki Putin ja kuvassa oli Putin; olkoonkin, että Putinia ei mainittu koko vuodossa.

Kuten Milošević aikanaan, Putin on nyt Demoni Numero Yksi. Se oli Putin, joka ampui alas malesialaisen matkustajakoneen Ukrainan taivaalta. Otsikko: ”Jos minulta kysytään, Putin tappoi poikani.” Todisteita ei tarvittu. Se oli Putin, joka oli syypää Washingtonin dokumentoidusti maksamaan ja toteuttamaan vallankaappaukseen, jolla Kiovan vaaleilla valittu hallitus syrjäytettiin 2014. Vallankaappausta seurannut fasististen militanttiryhmien terrorikampanja venäjänkielistä väestöä kohtaan oli seurausta Putinin ”aggressiosta”. Että Putin esti Krimiä muuttumasta Naton ohjustukikohdaksi ja suojeli Krimin pääosin venäläistä väestöä, joka oli äänestänyt paluusta Venäjän osaksi, olivat uusia esimerkkejä Putinin ”aggressiosta”. Median lokakampanja muuttuu vääjäämättä median sotakampanjaksi. Jos sota Venäjän kanssa nyt puhkeaa, tarkoituksella tai jonkin vahingon seurauksena, toimittajat ovat suurelta osin siitä vastuussa.

Yhdysvalloissa Venäjän vastainen kampanja on kasvanut omaksi keinotodellisuudekseen. The New York Timesin kolumnisti, taloustieteen nobelisti Paul Krugman on kutsunut Donald Trumpia ”Siperian kandidaatiksi”, koska Trump on hänen mukaansa Putinin mies. Trump oli tohtinut esittää – selväjärkisenä hetkenään – että sota Venäjän kanssa saattaisi olla huono idea. Hän on mennyt jopa niin pitkälle, että oli poistanut amerikkalaiset asetoimitukset Ukrainaan republikaanien vaaliohjelmasta. ”Eikö olisikin hienoa, jos tulisimme Venäjän kanssa toimeen”, hän sanoi.

Tämän vuoksi Amerikan sotaa lietsovat vasemmistoliberaalit vallanpitäjät vihaavat häntä. Trumpin rasismilla ja kansankiihotuksella ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Bill ja Hillary Clintonin rasismi ja ekstremismi päihittävät Trumpin koska tahansa. (Tällä viikolla on Clintonin ”sosiaaliturvauudistuksen” 20-vuotispäivä. Uudistuksen, joka käynnisti sodan afroamerikkalaisia vastaan.) Mitä Obamaan tulee: Kun amerikkalainen poliisi ampuu hänen afroamerikkalaistovereitaan, Valkoisen talon Toivo ei ole tehnyt mitään heidän suojelemisekseen, ei mitään heidän köyhyytensä helpottamiseksi. Ei. Hän on johtanut neljä häikäilemätöntä sotaa ja ennennäkemättömän salamurhakampanjan.

CIA on vaatinut, että Trumpia ei valita. Pentagonin kenraalit ovat vaatineet, että häntä ei valita. Sotaa kannattava The New York Times vaatii – väsymättömän halpamaisen Putin-lokaamisensa keskeltä – että Trumpia ei valita ei valita. Jotain on tekeillä. Nämä tauottoman sodan äänenkannattajat ovat kauhuissaan, että miljardien dollareiden sota-business, jolla USA säilyttää valta-asemansa on uhattuna, jos Trump pääsee sopimukseen Putinin kanssa ja sitten Kiinan Xi Jinpingin kanssa. Heidän paniikkinsa sen johdosta, että maailman mahtimaa puhuisikin rauhan puolesta – niin epätodennäköistä kuin sellainen onkin – olisi mustinta farssia elleivät kyseessä olisi niin hirveät asiat.

”Trump olisi rakastanut Stalinia!” karjui varapresidentti Joe Biden Hillary Clintonin vaalitilaisuudessa. Clintonin nyökkäillessä hän huusi edelleen: ”Me emme koskaan kumarra. Me emme koskaan taivu. Me emme koskaan polvistu. Me emme koskaan anna periksi. Me omistamme maaliviivan. Sellaisia me olemme. Me olemme Amerikka!”

Britannian Jeremy Corbyn on hänkin herättänyt hysteriaa työväenpuolueensa sodantekijöiden keskuudessa ja hänen tuhoamiseensa omistautuneessa mediassa. Lordi West, entinen amiraali ja työväenpuolueen ministeri sanoi sen osuvasti: Corbyn on ottanut ”järkyttävän” sodanvastaisen asenteen ”koska se saa ajattelemattomat massat äänestämään häntä”.

Väittelyssä puheenjohtajan haastaneen Owen Smithin kanssa, juontaja kysyi Corbynilta: ”Miten toimisit jos Vladimir Putin loukkaisi toista Nato-maata?” Corbyn vastasi: ”Sellainen tilanne olisi alun perinkin syytä välttää. Pitäisi rakentaa toimiva dialogi Venäjän kanssa… Yrittäisimme introdusoida demilitarisoinnin Venäjän ja Ukrainan sekä muiden Itä-Euroopan maiden välillä. Se, mitä emme voi sallia, on katastrofaalinen joukkojen kasvattaminen molemmin puolin. Sellainen johtaa vain hyvin vaaralliseen tilanteeseen.”

Painostettuna vastaamaan auktorisoisiko hän sodan Venäjää vastaan ”jos täytyisi”, Corbyn vastasi: ”En tahdo ryhtyä sotaan – mitä haluan, on saada aikaan maailmantilanteen, jossa meidän ei tarvitse mennä sotaan.”

Tällainen kyselytyyli johtuu pitkälti Britannian vasemmistoliberaalien sodantekijöiden noususta. Työväenpuolue ja media ovat pitkään tarjonneet heille uramahdollisuuksia. Irak-sodan valtavan rikoksen nostama moraalinen tsunami sai heidät hetkeksi horjutettua. Se asetti heidän nurinpäin käännetyn todellisuutensa noloon valoon. Mutta Chilcot-raportista3)Britannian roolia Irakin sodassa selvitellyt, heinäkuussa 2016 julkaistu ns. Chilcot-raportti korosti pääministeri Tony Blairin syyllisyyttä.
ja kokonaisesta syyllisyyden osoittavan todistusaineiston vuoresta huolimatta Blair on heidän innoittajansa, koska Blair oli ”voittaja”.

Erimielinen journalismi ja tutkimus on systemaattisesti ajettu ulos tai kaapattu. Demokraattiset ideat on tyhjennetty ja täytetty uudelleen ”identiteettipolitiikalla”, joka sotkee sukupuoli-identiteetin feminismiin ja kansan ahdistuksen vapautukseen sekä ignoroi valtion harjoittaman väkivallan ja aseteollisuuden voitot, jotka tuhoavat lukemattomien elämän kaukomaissa kuten Jemenissä ja Syyriassa ja hankkivat ydinsotaa Euroopalle ja koko maapallolle.

Jeremy Corbynin näyttävän nousun aikaansaama kaikenikäisten kansalaisten poliittinen liikehdintä toimii jonkinasteisena vastavoimana. Corbyn on omistanut elämänsä sodan kauhuista valistamiseen. Corbynin ja hänen kannattajiensa ongelma on Britannian työväenpuolue. Yhdysvalloissa Bernie Sandersin tuhansien seuraajien ongelmana oli demokraattinen puolue – siitä puhumattakaan, kuinka heidän suuri valkoinen toivonsa lopulta itse petti heidät. Yhdysvalloissa, suurten kansalaisoikeus- ja sodanvastaisten liikkeiden kotimaassa, uudet liikkeet, kuten Black Lives Matter ja Codepink luovat pohjaa modernille versiolle.

Sillä vain liike, joka vyöryy kaduille ja yli rajojen eikä anna periksi, voi pysäyttää sodanlietsojat. Ensi vuonna tulee kuluneeksi vuosisata siitä, kun Wilfred Owen kirjoitti seuraavan. Jokaisen toimittajan tulisi lukea se. ja pitää se mielessään.

Jos joka kouristuksella voisit kuulla

veren kurlaavan vaahtona keuhkoissa

kuvottavana kuin syöpä, karvaana kuin märe,

viheliäisistä ruhjeista virtaavan viatonten kielille.

Et kertoisi, ystäväni, niin innokkaasti

kunnianhimoisille lapsille vanhaa valhetta:

Dulci et decorum est

Pro patria mori4)Horatius, Oodit (III.2.13) ‘Suloinen ja kunniakas on kuolema isänmaan puolesta’

 

 


 

John Pilger on kymmeniä kertoja palkittu australialainen toimittaja ja dokumentaristi. Tämä kirjoitus julkaistiin alun perin englanniksi 23.8.2016 nimellä Provoking nuclear war by media

 



 

 

 

 

 

Viitteet   [ + ]

1. Englannin sanaa ”liberal” on käytetty tässä sen eräässä amerikkalais-anglosaksisessa merkityksessä, joka on eurooppalaisesta täysin poikkeava. Selvyyden vuoksi se on tässä käännetty kieltämättä hiukan epätarkkaan muotoon “vasemmistoliberaali”. Arkikielellä kyse on eräänlaisesta “valtavirtapunavihreästä”. Britanniassa tässä käytettyä merkitystä edustaa esimerkiksi sanomalehti The Guardian; USA:n kontekstissa sanan funktiona on lähinnä toimia kontrapositiona konservatismille ja siis assosioida bipartisaaniakselin demokraattisegmenttiin. USA:ssa “liberal” saa usein samankaltaisen merkityksen kuin euroopassa “vasemmistolainen”, koska vasemmisto ja etenkin sosialismi assosioidaan USA:ssa laajalti suoraan kommunismiin. toim. huom.
2. Samizdat tarkoitti alun perin Neuvostoliitossa harjoitettua maanalaista julkaisutoimintaa ohi virallisen sensuurin. Samizdat oli tärkeä toisinajattelutoiminnan edellytys ja asetti harjoittajansa suureen henkilökohtaiseen vaaraan. Tässä sana viittaa rohkeaan ja rehelliseen länsitoimittajaan, joka osaa ja uskaltaa kyseenalaistaa valtavirtapropagandan. toim. huom.
3. Britannian roolia Irakin sodassa selvitellyt, heinäkuussa 2016 julkaistu ns. Chilcot-raportti korosti pääministeri Tony Blairin syyllisyyttä.
4. Horatius, Oodit (III.2.13) ‘Suloinen ja kunniakas on kuolema isänmaan puolesta’

33 KOMMENTTIA

  1. Todellisuus, missä elämme,paljastuu meille yleensä vasta liian myöhään,esimerkiksi ,kun pian vietämme maamme 100 vuotis itsenäisyyden muistojuhlaa, todellakin muistojuhlaa, koska emme me enää ole itsenäisiä.
    Luin Mauno Koiviston teoksen vuodelta 04, ja siinä ensimmäistä kertaa, tulin ymmärtäneeksi, kuinka sattumanvaraista maamme itsenäistyminen oli.
    Bolshevistisen venäjän ja saksan rauhansopimuksessa maamme luovutetiin saksan etupiiriin ,yhdessä Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa, vain saksan romahtaminen pelasti meidät tältä kohtalolta.

    • Suomen itsenäisyys säilyi nippanappa vuoteen 1995 saakka, koska Saksa sai pari kertaa turpiinsa. Muuten jotkut ”johtajamme” olisivat luovuttaneet itsenäisyytemme pois useammankin kerran. Kuningastakin Suomelle soviteltiin. Se että Suomi oli itsenäinen noinkin pitkään, ei ole ainakaan oikeiston syytä. 90-luvulla heille tulikin tilaisuus luovuttaa itsenäisyytemme pois ”rauhanomaisesti” laukaustakaan ampumatta. Ja nyt ollaan jo menossa ammuskelemaan ympäri maailman. Ei taida sekään tuoda itsenäisyyttämme takaisin, päinvastoin, ollaan taas sitoutumassa ties mihin ”koalitioon”.

  2. Tämä loistava artikkeli on hyvä ja paljastava kuvaus siitä kuinka NWO-käsikirjoitusta toteutetaan ’ruohonjuuritasolla’.
    Anglo-sionistinen maailmanherruutta tavoitteleva imperiumi on se jonka pankki-, sota- ja talousnyrkkiä vastaan muu maailma joutuu taistelemaan. Tuon imperiumin mahtavin voima on sionisteilla jotka ovat tänään kiistatta maailman vahvin poliittinen ja finanssi- ym. taloutta sekä mediaa hallitseva ryhmä. Sen ehdoilla toistaiseksi mennään ja on jo menty jo kauan.
    Lyhyesti voisi tiivistää yhteen sanaan: Rotschild (City of London – Tawistock) kumppaneita unohtamatta.
    Asia on kiistaton ja maailmalla se aletaan yhä selvemmin tiedostaa mikä on johtanut paniikkiin rothschildien NWO-leirissä ja siksi se on käynnistänyt koko ajan kasvavan painostus ja propagandakampanjan Venäjää ja Kiinaa vastaan jotka pitäisi saada tuhottua ja alistettua. Sodan vaara on reaalinen tietäen että tuo mafia eikä sen omistama media korruptoituneine toimittajineen kaihda mitään keinoja.

    Conspiracy theories, disinformation and the muddying of waters, as you might expect, are all very frequently to be found when the name of Russian president Vladimir Putin is mentioned in the West. “Putin,” we are told, “is the best enemy money can buy.”
    http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=138251

  3. KIITOS tästä Johon Pilgerin monipuolisesta kirjoituksen julkaisusta joka toi myös julkisuuteen tiedon salaillusta Haagin Tuomioistuimen Slobodan Milosvicin vapauttavasta päätöksestä.

    Siitä miksi maamme luovutettiin saksan etupiiriin, voi myös kysyä paljonko vaikutusta oli sillä, että maamme johto oli veljeillyt Itsenäisyytemme alusta asti Saksan kanssa ja olimme käytännössä melkein saksalaisten alusmaa.
    Itsenäisyyteemme kohdistuvasta spekuloinnista on kirjoitettu valtavasti ja kirjoitellaan vieläkin ja jokaisen teoksen takaa heijastuu kirjoittajan oma idolokia, mutta puolueettomuus- ja sotilaallisesti liittotutumattomuuspolitiikka on koettua politiikkaa Itsenäisyytemme takaajana joka yhäkin olisi elintärkeää kansallemme.

  4. Kiitokset hyvästä artikkelista. Koska nettiä ja vastamediaa ei 1990-luvulla ollut, jäi suomalaisille sinisilmäisen yksipuolinen kuva Jugoslavian sodasta. Tämä tieto vain vahvistaa sitä vaikutelmaa, mikä U.S.-vetoisen koalition ulko- ja sotapolitiikasta on vuosina 2003 ja 2012 aloitettujen seikkailujen jälkeen muodostunut. Suomalaisen median avulla tapahtumien kulun hahmottaminen ei kyllä onnistuisi ja netin vastamediasivustot ovat olleet välttämättömänä apuna totuudellisemman kuvan muodostamisessa.

    Huonona puolena ’totuuden’ löytämisessä on kuitenkin järkytys siitä, kuinka alhaisiin otteisiin lännen hallitukset taustavoimineen ovat pystyneet ja kuinka paljon inhimillistä kärsimystä ne kyynisesti sivuuttavat omien kierojen proxy-sotiensa sivutuotteina. Samalla on mahdotonta enää sopeutua Suomen kansalaiselta vaadittavaan länsimieliseen, Nato-myönteiseen ja russofobiseen ajattelutapaan. Käsitteestä ’läntinen arvoyhteisö’ on tullut irvokas, huijauksen, petoksen, tappamisen, kyynisyyden, raakuuden ja tyhmyyden synonyymi. Putinin, vaikka roisto on itsekin, ei tarvitse tehdä mitään saavuttaakseen propagandavoittoja.

    • Putin saavuttaa sympatiaa ja voittoja ’pysymällä housuissaan’. Jäi askarruttamaan tuo ’vaikka on roisto itsekin’ … mitähän sillä tarkoitat ? kun itse en oikein vakuuttavia perusteita ole löytänyt.
      Pyhimys ei tietenkään hänen housuissaan voi olla sillä kun kaveri pelaa likaista peliä ei pärjää jos itse leikkii pyhimystä. Ja pitää muistaa että ei hänkään ole vapaa toimimaan kuten ehkä haluaisi… kun ne ’pitkäpartaiset oligarkit’ painostavat
      Minulle kyllä sopisi hyvin että miehittäisi vaikka koko tämän islamisoituvan Euroopan ja pelastaisi meidät edessä olevalta täystuholta.

      • Lukeminen kannataa aina, viimeksi luin Mihail Zygarin Puuttinin lähipiiri, venäjän llyhyt viimeaikojen historia, siinä esitety kuva Putinista on jotain muuta, kuin pentagonin etäispesäkkeiden europpalaisten infosodan yksiköiden tuotokset.
        Putin oli ilmeinen kompromissi eri eturyhmittymien välillä, noustesaan valtaan, hän on myös pelannut noiden voimaryhmittymien välillä myös valtakautenaan varsin taitavasti.
        Medvedevin asema ja kohtalo on mielenkiintoinen,hän edustaa kremlin sisäpiiirissä liberaalisempaa fraktiota, jonka ympärille oltiin kokoamassa uutta puolueryhmittymää,ennen edellisiä presidentin vaaleja, mutta silloisen presidentin ja pääministerin viikoloppu kalastusreissulla oli tapahtunut jjotain , jonka vuoksi Medvedev luopui ehdokuudestaan.
        Toisaalta myös Putin on riippuvainen Medvedevistä, hän ei voi päästää tätä irtautumaan valtapiiristään, koska Medvedev, olisi hankalampi oppositiossa, kuin nykyisessä asemasaan, heikkona pääministerinä.
        Tämän kaltaisia analyysejä ei maamme valtamediasta tapaa,siellä Putin on vain tyranni ja hirmuhallitsian maineessa.

  5. Kiitos hyvästä artikkelista, en itsekään ole aiemmin tiennyt tarkkaan, mitä Jugoslaviassa tapahtui aikanaan. Vain summittaisesti tiesin, että Usa ja länsi eivät olleet sitä, mitä ne esittivät olevansa. Silloin ei edes ollut nettiä vielä kunnolla. Nettiaikana jälkeenpäin taas en ole aiheeseen perehtynyt syvällisemmin.

    Venäjän mustamaalaamisen ja lännen tahallisen sodanlietsonnan huomaa toki helposti mediasta. Mustamaalaaminen on niin hysteeristä ja järjestelmällistä mm. Venäjän Syyrian toimien suhteen, että itselleni epäilyksen länsimaiden todellisista motiiveista herättää jo itsessään se mustamaalaus. Ei siis tarvitse tietää edes itse teknisiä yksityiskohtia tapahtumista, joista voisi päätellä mikä maa tekee mitäkin ja muodostaa sillä perusteella näkemys, vaan valtamedian uutisointitavan ja hysterian perusteella voi tehdä päätelmät.

    Todella kummallinen havainto sellainenkin, että kuinka toinen osapuoli eli länsi on aina oikeassa, hyvällä asialla jne. Ja se lännen kulloinenkin vastustaja on aina järjestelmällisesti paha, jolloin länsimaiden on aina vietävä demokratiaa edistääkseen ”hyvää”. Ei kuulosta uskottavalle, että länsimaissa olisi näin huolestuneita ja humaaneja johtajia. Demokratia ei edes ole tärkeä arvo monissa maissa, toisin kuin Euroopassa, niin miksi sitä edes valheen varjolla ollaan joka paikkaan tuputtamassa.

  6. John Pilger ei loistavassa analyysissaan käsittele Suomen mediaa, eikä ole tarviskaan.

    Kuten olen aikaisemminkin todennut, Suomen media on länsimedian perifeerinen kaiutinyksikkö ja sitä nimen omaan Venäjän vastaisen infosodan osalta. Meno on ollut hulppeaa, eikä siinä olla kaukana Suomen rikoslakiinkin sisältyvästä sodanlietsonnasta, sotaan yllyttämisestä. Kukaan vastuullisista poliitikoista tai oikeusviranomaisista ei ole kuitenkaan nostanut asiaa esille ja tutkittavaksi.

    Suomen median sodanlietsonnan osalta päävastuulliset toimijat ovat Hesarin vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ja Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen. He vastaavat medioidensa sisällöstä. Kummankin oikea paikka on tutkintavankeudessa.

    Peräänkuuluttaisin myös medioiden omistajien vastuuta. Hesarin pääomistaja on Kone-ruhtinas Antti Herlin; seuraavaa Suomen ja Venäjän välistä sotaa on perusteltua kutsua Herlinin sodaksi.

    Ylen osalta tilanne onkin mielenkiintoinen. Ylehän on eduskunnan alainen laitos, ja eduskunnan tulisi ohjata ja valvoa sen toimintaa. Tämä ohjaus ja valvonta on käytännössä ollut olematonta, ja Ylen johtokaksikko vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja toimitusjohtaja Lauri Kivinen ovat saaneet mellastaa mielensä mukaan.

    Kansanedustajien hampaattomuus tässä Ylen suorittaman Venäjän vastaisen sodanlietsonnan asiassa on ollut jatkuva ihmetyksen kohde.

    John Pilgerin kaipaama vastarinta odottaa realisoitumistaan. Suomen osalta jokseenkin ainoa nykyistä kehitystä johdonmukaisesti vastustava media on Vastavalkea-verkkolehti. Tulemme edelleen voimistamaan tätä työtämme.

    • Sopiihan tuo ainakin hyvin USA/Israel-koaliition ja Mossadin propagandaan kun tavoite on poistaa kansan kannattama lääkäri Assad vallasta. Toki sisällissodissa aina tapahtuu ikäviä asioita kuten omasta takaakin tiedämme. Vähän jäin kummastelemaan miksi tuo ’Caesar’ nyt noin piileskelee ja miksi ylipäätään olisi hyvän virkansa jättänyt. Haiskahtaa … mutta mene ja tiedä.
      Ei oikein sovi kuvaan siksikään kun kansan reilu enemmistö kannattaa Assadia ja hänet on valittu ’puhtaalla’ vaalilla. Tuskin hän mikään psykopaatti on … silmälääkärin koulutuskaan ei sitä tue.
      Kannattaa myös muistaa että holokaustista on vastaavaa materiaalia hyllyt pullollaan jonka puolueettomat tutkijat ovat osoittaneet perättömäksi huijaukseksi.
      Itse epäilen tässä vaiheessa enemmän mossadia kuin Assadia. Pitäisi saada puolueetonta tietoa. Propagandaa on helppo levittää kun omistaa median.

      • Kuluneita holokaustivalheita
        ”Holokausti oli toisen maailmansodan traagisin tapahtuma. Saksalaisten hallitsemilla alueilla asui neljä miljoonaa juutalaista, joista kuusi miljoonaa murhattiin. Sodan jälkeen heitä oli jäljellä enää viisi miljoonaa.”

  7. Jugoslaviasta olisi voinut vielä kertoa sen, että sodanlietsojathan löytyivät lännestä. Kosovon sodan moottorina ja alkuunpanijana toimi länsimaiden tiedustelujärjestöjen perusta Kosovon vapautusrmeija KLA, jonka perustivat yhteistyössä ainakin Yhdysvaltain, Iso-Britannian, Kanadan ja Saksan sotavoimien tai salaisten palveluiden toimistot.

    Bosnian sodassa EU tunnusti Jugoslaviasta eroon haluavat osavaltiot ja Milosevicin puolustus toimitti todisteet sille, että länsimaat ja niiden muslimiliittolaiset toimittivat aseita Bosnian separatisteille ja muodostivat omia jihadistien taistelujoukkojakin, parhaaseen Afganistanin ja Syyrian malliin. Ei ihme, että Milosevicin kuolema tuli passelisti.

  8. Tämän aamun Aamu-TV:n Venäjä-keskustelijoiden” kaksoisajattelu”, esimerkiksi Matti Vanhasen selitykset Venäjän sisteemasta ovat lähinnä huvittavat-. Globaalissa tarkastelussai nimittäin Venäjän sisteema on ehkä kuitenkin ollut paljon pienempi paha kuin lännen salaisten okkultististen seurojen rooli on ollut viimeisen kahden sadan vuoden aikana.
    Skull & Bonesin historia ei ole mikään fiktiivinen dystopia maailman hallinnasta vaan reaalitodellisuutta. Historioitsija Anthony Sutton on kirjoittanut asiasta kirjassaan „America´s Secret Establishment. An Introduction to the Order of Skull & Bones“.
    Erittäin hyvä saksankielinen lähde viimeisen kahden sadan vuoden ”oikeammasta” historiasta on sivulla
    https://fassadenkratzer.wordpress.com/2016/08/29/die-geheime-macht-elite-hinter-dem-anglo-amerikanischen-imperialismus/

    • Yle jatkaa systemaattista propagandaansa kuten taviskin alla toteaa. Vanhanen kuuluu globalistien etujoukkoon ja okkultistisen Scull&Bones salseuran ihailijoilin, ainakin sen jäsenten tukijoihin. Kaikkihan niistä ovat NWO-mafian miehiä.
      Lakeija mikä lakeija.

  9. Natopoliittinen instituutti julkaisi taas Venäjänviha- ja Amerikanrakkausraporttinsa. Sekös sai YLE’n ylikierroksille. En ole vielä löytänyt faktaa kuka hemmetissä siellä Venäjällä meitä niin kovasti uhkailee. Ettei vaan olisi kotikutoista. Mokoman instituutin ylläpito näyttää maksavankin meille kolme miljoonaa vuodessa. Miljoonan enemmän kuin se kuuluisa reumasairaala, joka piti lopettaa kun ei saanut valtion rahoitusta.

  10. Pystyykö Amerikka irtaantumaan sionisteista, kysyy Paul Craig Roberts — siinä maan kohtalonkysymys

    Can Americans Overthrow The Evil That Rules Them?
    Paul Craig Roberts
    Paul Wolfowitz and the lies that he told in the high government positions that he held are responsible for a massive number of deaths and massive destruction in seven countries. Wolfowitz has announced his vote for Hillary Clinton. Does this make you feel reassured?
    What Wolfowitz means is that a peace candidate is a threat to Wolfowitz’s doctrine of US world hegemony. In the crazed mind of Wolfowitz and the neoconservatives, America is not safe unless it rules the world.
    http://www.paulcraigroberts.org/2016/08/29/can-americans-overthrow-the-evil-that-rules-them-paul-craig-roberts/

    • Liittyen ylläolevaan Roberts toteaa
      This is politics in America—totally corrupt. Chris Hedges might be right: nothing can change without revolution.— tätä on politiikka Amerikassa, totaalisesti korruptoitunutta. Chris Hedges saattaa olla oikeassa: mikään i muutu ilman vallankumousta.

      If the demonization does not work, and the election has to be stolen from Trump by the electronic machines, the consequence will be to radicalize Americans, something long overdue. — Ellei Trumpin demonisointi onnistu ja vaalit ratkaistaan varastamalla äänet sähköisellä järjestelmällä seurauksena on maan radikalisoituminen mikä on jo myöhässä
      Perhaps the expectation of this development is the reason all federal agencies, even the post office and Social Security, have acquired arms and ammunition, and Cheney’s firm Halliburton was paid $385,000,000 to build detention centers in the US.
      Those who control us are not going to give up their control without a world war. In the United States evil has seized power from the people, and evil will not give it back. — Meitä kontrolloivat eivät hellitä ilman maailmansotaa, maassa pahuus on riistänyt vallan kansalta eikä se siitä luovu

      Huffington Post Bans Journalist For Writing About Hillary’s Health, Deletes Article
 — Huffington Post kieltää toimittajia kirjoittamasta Killary Clintonin terveydentilasta ja poistaa artikkelit netistä http://www.propagandamatrix.com/articles/august2016/290816_deletes_article.htm

  11. Kyllä oli hyvä kirjoitus! John Pilger osaa pureutua asian ytimeen ja erityisen tyytyväinen olen tiedoista koskien ”kansanmurhaaja” Slobodan Miloševićin syyttömyyden tuomisesta esiin. Eipä asialla ole paljon hegumoitu läntisessä lehdistössä.

    Kiitos!

  12. Google ydinsotaa synnyttämässä ? näin voi kysyä kun lukee mitä Amerikassa tapahtuu.
    Googlen pääomistaja on ilmoittanut olevansa Killary Clintonin tukija — raskauttava epäily: Google manipuloi USA:n sivuja … selkeästi toteen näytettyä faktaa Killaryn terveydentilasta löytyy huonosti hakukoneesta … miksiköhän?
    No, järjissään oleva kyllä tajuaa… Goohle on NWO-mafian yksi työrukkanen aivan kuten Wikipediakin jonka tiedot on todistettu olevan manipuloitu totuutta. Siksi en itse niitä juurikaan enää lue

    Schwerwiegender Verdacht: Manipuliert Google Suchanfragen zu Hillary Clinton?
    Gerüchte über Hillary Clintons angeschlagenen Gesundheitszustand werden in den USA zu einem immer größeren Thema. Doch die Ergebnisse entsprechender Google-Suchanfragen spiegeln dies nicht wieder.
    https://deutsch.rt.com/nordamerika/40283-schwerwiegender-verdacht-manipuliert-google-suchanfragen/

    Hillary Clinton’s Plan to Destroy Russia — Clintonin suunnitelma Venäjän tuhoamiseksi
    http://www.globalresearch.ca/hillary-clintons-plan-to-destroy-russia/5543429

    • YOUTUBE DECLARES WAR ON POLITICALLY INCORRECT OPINIONS — Youtube julistanut sodan ’epäkorrekteille mielipiteille’, videot jotka eivät edistä ’poliittisesti oikeaa’, siis nwo-eliitin asiaa hyllytetään… OLIKO YLLÄTYS ?
      NYT ON VAIHTOEHTO-GOOGLEN JA YOUTUBEN PAIKKA….

      Google-owned platform demonetizes ”controversial” content
      YouTube will now retain the right to demonetize any videos that contain, “Controversial or sensitive subjects and events, including subjects related to war, political conflicts, natural disasters and tragedies, even if graphic imagery is not shown.”
      “Inappropriate language, including harassment, profanity and vulgar language,” is also being demonetized.
      YouTube’s new policy will completely disincentivize YouTubers from discussing politically incorrect topics or expressing controversial opinions because they know they will be punished for doing so. Many YouTubers make a living off their channel and will therefore be walking on eggshells to avoid the company’s stringent new rules.

      http://www.infowars.com/youtube-declares-war-on-politically-incorrect-opinions/

  13. Media demonisoi Putinia ja Trumpia pääasiassa sen vuoksi, että molemmat herrat ajavat voimakasta nationalistista politiikkaa.
    Kaikenlainen kansallistunne on EU-johdolle myrkkyä.
    Vahva Venäjä ja vielä vahvempi USA näyttävät monikulttuurisesti edistyneille eurooppalaisille huonoa esimerkkiä.
    Kansallistunne onkin leimattu eurooppalaisen ja varsinkin suomalaisen ja ruotsalaisen median keskuudessa paitsi menneen maailman opiksi, ennen kaikkea rasismiksi ja fasismiksi.
    Kotimainen media tekee kaiken voitavansa antaakseen isänmaan etua ajattelevista kansalaisista kuvan, jonka mukaan he ovat sivistymättömiä, juopottelevia ja – pikanttina yksityiskohtana – Forssan Lehden mukaan myös huonosti pukeutuvia.
    http://mvlehti.net/2016/09/02/suomen-valtio-ei-ole-enaa-olemassa-kansalaisia-varten/

  14. JÄRKYTTÄVÄ TOSIASIA: LAPSET PROPAGANDAN VÄLINEENÄ JA UHREINA — Pollitikot käyttävät lapsia edistääkseen omia hankkeitaan tukevaa lainsäädäntöä:
    Children are always the number one tool for propaganda. Whenever you see a story using children, it is the first sign of propaganda. Whenever they use children it is to cover-up something or to get you to support some agenda. They used pictures of children sell the refugee crisis, yet more than 60% are not even from Syria and most of the refugees are young males and not families.
    — Lapsia käytetään ’myymään’ pakolaiskriisiä vaikka suurin osa pakolaisista on nuoria miehiä, ei perheitä.

    The latest attempt to influence Europeans is this one that even the Guardian just declared the “new symbol of the horror in Syria.” Children are always exploited to sell an agenda.
    The British established the Office of War Propaganda during World War I and became the first to establish a government agency for the purpose of creating propaganda.
    The United States adopted the British method in 1917 after establishing the Committee on Public Information in which they carried out experiments to manipulate people to a given agenda. They too employed some well-known people such as journalist Walter Lippmann and the inventor of modern publicity, Edward Bernays, who was Sigmund Freud’s nephew.
    Obama surrounding himself with children for gun legislation, that disarms the honest people and not the criminals, can only mean one thing. They are trying to disarm the population for fear of civil unrest. Criminals do not fight for constitutional issues. They are using the guns in the drug trade as the Mafia does. They could care less about the politics. They ignore them anyhow.
    —- Obama lasten ympäröimänä aselakien puolesta kertoo miehestä joka riisuu aseista rehellisiä kansalaisia eikä rikollisia. Se tarkoittaa vain sitä että aikomus on riisua peloteltu kansa aseista jotta sitä on helpompi hallita.
    Rikolliset eivät taistele perustuslain puolesta vaan käyttävät aseita kuten mafia eivätkä viis veisaa politiikasta mutta he saavat pitää aseensa.

    https://www.armstrongeconomics.com/world-news/civil-unrest/children-and-propagana/
    British Royal Family complicit in UK child abuse cover-ups. Former Jersey Senator Stuart Syvret
    http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=138945

  15. John Pilgeriltä oivallista tekstiä. Kiitos, Vastavalkea.
    #
    “If the Nuremberg laws were applied, then every post-war American president would have been hanged. By violation of the Nuremberg laws I mean the same kind of crimes for which people were hanged in Nuremberg” (Noam Chomsky).
    #
    Rauhan- ja konfliktintutkija Johan Galtungin mielestä George W. Bush tulisi nähdä kansainvälisessä tuomioistuimessa. Kannanottonsa tueksi Galtung on viitannut siihen tosiseikkaan, että Bush johti maailman sotaan valheiden avulla.
    #
    Venäjän federaation presidentin Valdai-puhe 24.10.2014

    The Valdai speech is the speech that the Russian President Vladimir Putin delivered at the Valdai International Discussion Club XI session on 24 October 2014, in Sochi City.

    The overall meeting’s theme was ”The World Order: New Rules or a Game without Rules?” The controversial speech focused on modern global politics.

    Excerpts

    ”The world is full of contradictions today. We need to be frank in asking each other if we have a reliable safety net in place. Sadly, there is no guarantee and no certainty that the current system of global and regional security is able to protect us from upheavals. The international and regional political, economic, and cultural cooperation organisations are also going through difficult times.”
    ”Today, we are seeing new efforts to fragment the world, draw new dividing lines, put together coalitions not built for something but directed against someone, anyone, create the image of an enemy as was the case during the Cold War years, and obtain the right to this leadership, or diktat if you wish.”
    ”Russia is a self-sufficient country. We will work within the foreign economic environment that has taken shape, develop domestic production and technology and act more decisively to carry out transformation. Pressure from outside, as has been the case on past occasions, will only consolidate our society.”

    ”We are sliding into the times when, instead of the balance of interests and mutual guarantees, it is fear and the balance of mutual destruction that prevent nations from engaging in direct conflict.”
    ”In absence of legal and political instruments, arms are once again becoming the focal point of the global agenda; they are used wherever and however, without any UN Security Council sanctions. And if the Security Council refuses to produce such decisions, then it is immediately declared to be an outdated and ineffective instrument.”
    ”It is obvious that success and real results are only possible if key participants in international affairs can agree on harmonising basic interests, on reasonable self-restraint, and set the example of positive and responsible leadership.”
    ”International relations must be based on international law, which itself should rest on moral principles such as justice, equality and truth. Perhaps most important is respect for one’s partners and their interests. This is an obvious formula, but simply following it could radically change the global situation.”
    ”The work of integrated associations, the cooperation of regional structures, should be built on a transparent, clear basis; the Eurasian Economic Union’s formation process is a good example of such transparency.”
    ”Russia made its choice. Our priorities are further improving our democratic and open economy institutions, accelerated internal development, taking into account all the positive modern trends in the world, and consolidating society based on traditional values and patriotism.”
    ”Russia does not need any kind of special, exclusive place in the world. While respecting the interests of others, we simply want for our own interests to be taken into account and for our position to be respected.”
    ”Building a more stable world order is a difficult task. We were able to develop rules for interaction after World War II, and we were able to reach an agreement in Helsinki in the 1970s. Our common duty is to resolve this fundamental challenge at this new stage of development.”
    #
    Financial Times called the speech ”one of most important foreign policy statements”. Reuters wrote that, ”Putin accuses United States of damaging world order”.

    • Video: 9/11 Opens up an Era of Crisis, Social Upheaval and Global Warfare. The Crimes Committed in the Name of 9/11
      The tragic events of September 11, 2001 constitute a fundamental landmark in American history. a decisive watershed, a breaking point. Millions of people have been misled regarding the causes and consequences of 9/11. 
      September 11 2001 opens up an era of crisis, upheaval and militarization of American society. 
      A far-reaching overhaul of US military doctrine was launched in the wake of 9/11. Endless wars of aggression under the humanitarian cloak of “counter-terrorism” were set in motion.  
      9/11 was also a stepping stone towards the relentless repeal of civil liberties, the militarization of law enforcement and the inauguration of “Police State USA”. 
      http://www.globalresearch.ca/video-911-opens-up-an-era-of-crisis-social-upheaval-and-global-warfare/5543994

      Venäläinen “World Order” – Ylen Docventures
      http://mvlehti.net/2016/09/08/venalainen-world-order-ylen-docventures/

  16. War between US and Russia Could Be Sooner than Later. “The Danger of a Nuclear War”
    By Joachim Hagopian
    Global Research, October 18, 2016
    (…)
    The bottom line is the West and their terrorist allies are losing the war in Syria. The battle for Aleppo is being won as the Syrian Arab Army is making headway in the eastern part of Syria’s second largest city. Not only is the legitimate president of Syria – Bashar al-Assad – going to remain in power, but the US wet dream of a no fly zone under US control is not in the cards either. Putin has checkmated the neocon traitors by deploying his advanced S-400 and S-300 anti-aircraft and anti-missile defense systems vowing to shoot down any unidentified airplanes in the skies over Syria. The trained Syrians will be the ones pulling the trigger.

    The US is realizing its longtime investment in terrorists and terrorism is being lost as Raqqa will be the final ISIS stronghold to be vanquished once Aleppo is liberated. Another second largest city in a neighboring country, Mosul will also be next, won back by Iraqi forces. The terrorists and their Western and Gulf State backers are going down in defeat. Knowing that US Empire’s run as the unipolar hegemonic kingpin of the world is rapidly fading, DC crazies are now acting out aggressively with wild abandon. Hopefully they’re not so deranged to push the button.

    The most fitting metaphor for the current geopolitics chessboard drama being played out in Syria is the neighborhood bully who for years always has had his way browbeating and terrorizing his smaller neighbors into submission.

    But one day the bully finally meets his match – a worthy challenger willing to stand up and fight the bully once and for all. Always having bragged about his strength and power over everyone else through his frequent show of force, which he has brutally and repeatedly demonstrated, ultimately the bully is now having second thoughts, having to face reality that his stealth and strength cannot match his false bravado.

    The bully realizes that he can’t actually beat his worthy challenger who has been able to outsmart and outfox him. Since the bully knows that the jig is up, he is fast running out of options. Unable to face the public humiliation of being exposed as the weaker, finally dethroned opponent, the bully is becoming increasingly agitated, mentally unstable and desperate.

    Before whimpering away in defeat, the bully decides to throw one final but huge tantrum as his last defining moment as the king of the hill, exercising all his power and intimidation, he threatens to kill everyone in the neighborhood. This is what’s going on right now, the world bully – the United States Empire – is finally receiving his comeuppance. But the only problem is the mentally deranged bully possesses WMD’s [WMD = weapon of mass destruction] that can in fact destroy the entire global village. Since he knows his days as top dog are over and he feels he has nothing left to lose since he’s going down anyway, will the bully follow through on his threat to bring down the entire planet with him? That’s the big question.
    ———-
    Joachim Hagopian is a West Point graduate and former US Army officer. He has written a manuscript based on his unique military experience entitled “Don’t Let The Bastards Getcha Down.” It examines and focuses on US international relations, leadership and national security issues. After the military, Joachim earned a master’s degree in Clinical Psychology and worked as a licensed therapist in the mental health field with abused youth and adolescents for more than a quarter century. In recent years he has focused on his writing, becoming an alternative media journalist.

  17. Inside the Invisible Government: War, Propaganda, Clinton and Trump
    By John Pilger, October 27 2016
    Propaganda is most effective when our consent is engineered by those with a fine education – Oxford, Cambridge, Harvard, Columbia — and with careers on the BBC, the Guardian, the New York Times, theWashington Post. These organisations are known as the liberal media. They present themselves as enlightened, progressive tribunes of the moral zeitgeist. They are anti-racist, pro-feminist and pro-LGBT. And they love war.
    ¤
    ”Friends and colleagues, I would like to have such a propaganda machine here in Russia, but regrettably, this is not the case. We have not even global mass media outlets of the likes of CNN, BBC and others” (Vladimir Putin 27.10.2016).
    ¤
    Putin 2016 speech at Valdai Discussion Club
    President of Russia Thu, 27 Oct 2016
    Russian President Vladimir Putin delivers a speech during a session of the Valdai International Discussion Club in Sochi, Russia, October 27, 2016

    President of Russia Vladimir Putin: Tarja, Heinz, Thabo, colleagues, ladies and gentlemen,

    It is a great pleasure to see you again. I want to start by thanking all of the participants in the Valdai International Discussion Club, from Russia and abroad, for your constructive part in this work, and I want to thank our distinguished guests for their readiness to take part in this open discussion.
    (…)
    I think that this style of discussion is extremely needed today given the great changes taking place in the world. The theme for our meeting this year, The Future in Progress: Shaping the World of Tomorrow, is very topical.
    (…)
    The tensions engendered by shifts in distribution of economic and political influence continue to grow. Mutual distrust creates a burden that narrows our possibilities for finding effective responses to the real threats and challenges facing the world today. Essentially, the entire globalisation project is in crisis today and in Europe, as we know well, we hear voices now saying that multiculturalism has failed.
    (…)
    (…) some countries that saw themselves as victors in the Cold War (…) took the course of simply reshaping the global political and economic order to fit their own interests.

    In their euphoria, they essentially abandoned substantive and equal dialogue with other actors in international life, chose not to improve or create universal institutions, and attempted instead to bring the entire world under the spread of their own organisations, norms and rules. They chose the road of globalisation and security for their own beloved selves, for the select few, and not for all. But far from everyone was ready to agree with this.

    We may as well be frank here, as we know full well that many did not agree with what was happening, but some were unable by then to respond, and others were not yet ready to respond. The result though is that the system of international relations is in a feverish state and the global economy cannot extricate itself from systemic crisis. (…)

    If the powers that be today find some standard or norm to their advantage, they force everyone else to comply. But if tomorrow these same standards get in their way, they are swift to throw them in the bin, declare them obsolete, and set or try to set new rules.

    Thus, we saw the decisions to launch airstrikes in the centre of Europe, against Belgrade, and then came Iraq, and then Libya.
    The operations in Afghanistan also started without the corresponding decision from the United Nations Security Council.
    In their desire to shift the strategic balance in their favour these countries broke apart the international legal framework that prohibited deployment of new missile defence systems. They created and armed terrorist groups, whose cruel actions have sent millions of civilians into flight, made millions of displaced persons and immigrants, and plunged entire regions into chaos.

    We see how free trade is being sacrificed and countries use sanctions as a means of political pressure, bypass the World Trade Organisation and attempt to establish closed economic alliances with strict rules and barriers, in which the main beneficiaries are their own transnational corporations. And we know this is happening. They see that they cannot resolve all of the problems within the WTO framework and so think, why not throw the rules and the organisation itself aside and build a new one instead. (…)

    At the same time, some of our partners demonstrate no desire to resolve the real international problems in the world today. In organisations such as NATO, for example, established during the Cold War and clearly out of date today, despite all the talk about the need to adapt to the new reality, no real adaptation takes place. We see constant attempts to turn the OSCE, a crucial mechanism for ensuring common European and also trans-Atlantic security, into an instrument in the service of someone’s foreign policy interests. The result is that this very important organisation has been hollowed out.

    But they continue to churn out threats, imaginary and mythical threats such as the ’Russian military threat’. This is a profitable business that can be used to pump new money into defence budgets at home, get allies to bend to a single superpower’s interests, expand NATO and bring its infrastructure, military units and arms closer to our borders.

    Of course, it can be a pleasing and even profitable task to portray oneself as the defender of civilisation against the new barbarians.
    The only thing is that Russia has no intention of attacking anyone.
    This is all quite absurd. (…)

    It is unthinkable, foolish and completely unrealistic. Europe alone has 300 million people. All of the NATO members together with the USA have a total population of 600 million, probably. But Russia has only 146 million. It is simply absurd to even conceive such thoughts. And yet they use these ideas in pursuit of their political aims.

    Another mythical and imaginary problem is what I can only call the hysteria the USA has whipped up over supposed Russian meddling in the American presidential election. The United States has plenty of genuinely urgent problems, it would seem, from the colossal public debt to the increase in firearms violence and cases of arbitrary action by the police.

    You would think that the election debates would concentrate on these and other unresolved problems, but the elite has nothing with which to reassure society, it seems, and therefore attempt to distract public attention by pointing instead to supposed Russian hackers, spies, agents of influence and so forth.

    I have to ask myself and ask you too: Does anyone seriously imagine that Russia can somehow influence the American people’s choice? America is not some kind of ’banana republic’, after all, but is a great power. Do correct me if I am wrong.

    The question is, if things continue in this vein, what awaits the world? What kind of world will we have tomorrow? Do we have answers to the questions of how to ensure stability, security and sustainable economic growth? Do we know how we will make a more prosperous world?

    Sad as it is to say, there is no consensus on these issues in the world today. Maybe you have come to some common conclusions through your discussions, and I would, of course, be interested to hear them. But it is very clear that there is a lack of strategy and ideas for the future. This creates a climate of uncertainty that has a direct impact on the public mood.
    (…)
    Yes, formally speaking, modern countries have all the attributes of democracy: Elections, freedom of speech, access to information, freedom of expression. But even in the most advanced democracies the majority of citizens have no real influence on the political process and no direct and real influence on power.

    People sense an ever-growing gap between their interests and the elite’s vision of the only correct course, a course the elite itself chooses. The result is that referendums and elections increasingly often create surprises for the authorities. People do not at all vote as the official and respectable media outlets advised them to, nor as the mainstream parties advised them to. Public movements that only recently were too far left or too far right are taking centre stage and pushing the political heavyweights aside.

    At first, these inconvenient results were hastily declared anomaly or chance. But when they became more frequent, people started saying that society does not understand those at the summit of power and has not yet matured sufficiently to be able to assess the authorities’ labour for the public good. Or they sink into hysteria and declare it the result of foreign, usually Russian, propaganda.

    Friends and colleagues, I would like to have such a propaganda machine here in Russia, but regrettably, this is not the case. We have not even global mass media outlets of the likes of CNN, BBC and others. We simply do not have this kind of capability yet.

    As for the claim that the fringe and populists have defeated the sensible, sober and responsible minority – we are not talking about populists or anything like that but about ordinary people, ordinary citizens who are losing trust in the ruling class. That is the problem.
    (…)
    (…) who is actually the fringe? The expanding class of the supranational oligarchy and bureaucracy, which is in fact often not elected and not controlled by society, or the majority of citizens, who want simple and plain things – stability, free development of their countries, prospects for their lives and the lives of their children, preserving their cultural identity, and, finally, basic security for themselves and their loved ones.

    People are clearly scared to see how terrorism is evolving from a distant threat to an everyday one, how a terrorist attack could occur right near them, on the next street, if not on their own street, while any makeshift item – from a home-made explosive to an ordinary truck – can be used to carry out a mass killing.

    Moreover, the terrorist attacks that have taken place in the past few years in Boston and other US cities, Paris, Brussels, Nice and German cities, as well as, sadly, in our own country, show that terrorists do not need units or organised structures – they can act independently, on their own, they just need the ideological motivation against their enemies, that is, against you and us.

    The terrorist threat is a clear example of how people fail to adequately evaluate the nature and causes of the growing threats. We see this in the way events in Syria are developing. No one has succeeded in stopping the bloodshed and launching a political settlement process. One would think that we would have begun to put together a common front against terrorism now, after such lengthy negotiations, enormous effort and difficult compromises.

    But this has not happened and this common front has not emerged. My personal agreements with the President of the United States have not produced results either. There were people in Washington ready to do everything possible to prevent these agreements from being implemented in practice. This all demonstrates an unexplainable and I would say irrational desire on the part of the Western countries to keep making the same mistakes or, as we say here in Russia, keep stepping on the same rake.

    We all see what is happening in Afghanistan, Iraq, Libya and a number of other countries. I have to ask, where are the results of the fight against terrorism and extremism? Overall, looking at the world as a whole, there are some results in particular regions and locations, but there is no global result and the terrorist threat continues to grow.

    We all remember the euphoria in some capitals over the Arab Spring. Where are these fanfares today? Russia’s calls for a joint fight against terrorism go ignored. What’s more, they continue to arm, supply and train terrorist groups in the hope of using them to achieve their own political aims. This is a very dangerous game and I address the players once again: The extremists in this case are more cunning, clever and stronger than you, and if you play these games with them, you will always lose.

    Colleagues, it is clear that the international community should concentrate on the real problems facing humanity today, the resolution of which will make our world a safer and more stable place and make the system of international relations fairer and more equal. As I said, it is essential to transform globalisation from something for a select few into something for all. It is my firm belief that we can overcome these threats and challenges only by working together on the solid foundation of international law and the United Nations Charter.

    Today it is the United Nations that continues to remain an agency that is unparalleled in representativeness and universality, a unique venue for equitable dialogue. Its universal rules are necessary for including as many countries as possible in economic and humanitarian integration, guaranteeing their political responsibility and working to coordinate their actions while also preserving their sovereignty and development models.

    We have no doubt that sovereignty is the central notion of the entire system of international relations. Respect for it and its consolidation will help underwrite peace and stability both at the national and international levels. There are many countries that can rely on a history stretching back a thousand years, like Russia, and we have come to appreciate our identity, freedom and independence. But we do not seek global domination, expansion or confrontation with anyone.

    In our mind, real leadership lies in seeing real problems rather than attempting to invent mythical threats and use them to steamroll others. This is exactly how Russia understands its role in global affairs today.

    There are priorities without which a prosperous future for our shared planet is unthinkable and they are absolutely obvious. I won’t be saying anything new here. First of all, there is equal and indivisible security for all states. Only after ending armed conflicts and ensuring the peaceful development of all countries will we be able to talk about economic progress and the resolution of social, humanitarian and other key problems. It is important to fight terrorism and extremism in actuality. It has been said more than once that this evil can only be overcome by a concerted effort of all states of the world. Russia continues to offer this to all interested partners.

    It is necessary to add to the international agenda the issue of restoring the Middle Eastern countries’ lasting statehood, economy and social sphere. The mammoth scale of destruction demands drawing up a long-term comprehensive programme, a kind of Marshall Plan, to revive the war- and conflict-ridden area. Russia is certainly willing to join actively in these team efforts.

    We cannot achieve global stability unless we guarantee global economic progress. It is essential to provide conditions for creative labour and economic growth at a pace that would put an end to the division of the world into permanent winners and permanent losers. The rules of the game should give the developing economies at least a chance to catch up with those we know as developed economies. We should work to level out the pace of economic development, and brace up backward countries and regions so as to make the fruit of economic growth and technological progress accessible to all. Particularly, this would help to put an end to poverty, one of the worst contemporary problems.

    It is also absolutely evident that economic cooperation should be mutually lucrative and rest on universal principles to enable every country to become an equal partner in global economic activities. True, the regionalising trend in the world economy is likely to persist in the medium term. However, regional trade agreements should complement and expand not replace the universal norms and regulations.

    Russia advocates the harmonisation of regional economic formats based on the principles of transparency and respect for each other’s interests. That is how we arrange the work of the Eurasian Economic Union and conduct negotiations with our partners, particularly on coordination with the Silk Road Economic Belt project, which China is implementing. We expect it to promote an extensive Eurasian partnership, which promises to evolve into one of the formative centres of a vast Eurasian integration area. To implement this idea, 5+1 talks have begun already for an agreement on trade and economic cooperation between all participants in the process.

    An important task of ours is to develop human potential. Only a world with ample opportunities for all, with highly skilled workers, access to knowledge and a great variety of ways to realise their potential can be considered truly free. Only a world where people from different countries do not struggle to survive but lead full lives can be stable.

    A decent future is impossible without environment protection and addressing climate problems. That is why the conservation of the natural world and its diversity and reducing the human impact on the environment will be a priority for the coming decades.

    Another priority is global healthcare. Of course, there are many problems, such as large-scale epidemics, decreasing the mortality rate in some regions and the like. So there is enormous room for advancement. All people in the world, not only the elite, should have the right to healthy, long and full lives. This is a noble goal. In short, we should build the foundation for the future world today by investing in all priority areas of human development. And of course, it is necessary to continue a broad-based discussion of our common future so that all sensible and promising initiatives are heard.

    Colleagues, ladies and gentlemen, I am confident that you, as members of the Valdai Club, will actively take part in this work. Your expertise enables you to understand all angles of the processes underway both in Russia and in the world, forecast and evaluate long-term trends, and put forward new initiatives and recommendations that will help us find the way to the more prosperous and sustainable future that we all badly need.

    Thank you very much for your attention.

JÄTÄ VASTAUS