Saska Saarikoski kirjoitti Helsingin Sanomissa, etteivät huippukoomikot Amerikassa enää uskalla esiintyä kampuksilla. Syynä on näköjään se, että opiskelijat eivät suvaitse väärinajatteluun vetoavaa huumoria ja saattavat jopa estää sellaiset esiintymiset, jotka niin sanotusti pahoittavat heidän mieltään.
Saarikoski tulkitsee asian niin, että opiskelijat, jotka maksavat saamastaan palvelusta huimia summia, olettavat, että juuri heidän mielipiteensä on laki, eikä siitä poikkeavaa puhetta tarvitse suvaita.
Nämä ihmiset elävät siis jonkinlaisessa yksiulotteisessa maailmassa, jossa hyvinajattelu ja sitä heijastava uuspuhe ovat erehtymättömästi tunnistettavissa, eikä niistä ole mahdollista veitsellä vitsejä muutoin kuin astumalla aisan yli eli rikkomalla poliittisen korrektiuden pyhiä koodeja.
On turha sanoakaan, että ilmiö tunnetaan kaikista totalitaarisista yhteiskunnista. Kuvitelma maailman täydellisestä käsitteellisestä hallinnasta ja sitä adekvaatisti kuvaavan kielen tuntemuksesta ovat aina olleet tyypillisiä yksinkertaisille sieluille, jotka yrittävät pakottaa ajattelutapansa kaikille muillekin.
Sivumennen sanoen, joskus on väitetty, että suomalaisilla olisi aivan erityistä taipumusta käyttää niin sanotusti yksitasoista kieltä ja sen mukaista ajattelua. Savolaisten tiedetään olevan tässä suhteessa poikkeus. Ranskalaisilla on myös tätä lahjakkuutta.
Huumori perustuu juuri kielen ja todellisuuden eri tasoilla leikittelyyn ja niiden sekoittamiseen, joten totisten toverien osaksi jää väistämättä pysyminen sen ulkopuolella. Sen sijaan he tietenkin saattavat nauraa vaikkapa vahingonilosta tai muista pätevistä syistä.
Neuvostoliiton entisestä pääideologista Mihail Suslovista sanottiin, että hän nauroi eläessään vain kerran ja se tapahtui silloin, kun hän kuuli, että Mao Tsetung oli kuollut.
Mutta varsinainen huumori muodostaa oman valtakuntansa, jonne totisilla tovereilla ei ole pääsyä. He joutuvat sen sijaan luomaan omia naurettaviksi tarkoitettuja olkiukkojaan, joille sitten velvollisuuden ja ylemmyyden tunnosta hohotetaan. Sellaisiahan ovat kuvitellut tyhjästä loukkaantujat, kuten juuri tuo tunnettu Mielensäpahoittaja.
Siinähän on henkilö, jonka kuvitellut sielulliset kärsimykset eivät synny pätevästä syystä toisin kuin vaikkapa niiden, jotka kokevat todellista tuskaa kuullessaan sanan neekeri, femakko tai jotain vastaavaa.
Mutta aito huumorihan pelaa usein juuri sillä, että se, pysyen hyvän maun ja hyvien tapojen rajoissa tai ainakin niiden rajoilla, pakottaa ihmisen näkemään myös sen puolen totuudesta, jonka yksitotisen vakava setviminen olisi yhtä typerää ja mautonta kuin sen olemassaolon kieltäminen.
Huumorin olemusta on tietenkin pohdittu maailman sivu, mutta yhä sen arvoituksen ratkaisu taitaa olla kesken. Tämähän on tilanne, jollaista tosikot eivät voisi sietää ja se voi olla yksi syy siihen, ettei koko asia heille avaudu.
Freudin teoria vitsistä ja sen suhteesta alitajuntaan vaikuttaa osuvalta, sanottakoon hänen näkemyksistään sitten mitä muuta tahansa. Myös sellainen klassikko kuin Vladimir Nabokov on mielestäni tavoittanut jotakin olennaista kuvatessaan Gogolin huumoria.
Nabokovin kuolemattoman kiteytyksen mukaan tuntuu Gogolia lukiessa joskus siltä, ettei kosmisen ja koomisen välillä ole muuta kuin yhden kirjaimen ero. Samaan tapaan toimii usein Matti Kuusen mukaan myös savolainen huumori: arkiajattelumme surkea banaalisuus tulee oikeaan valaistukseensa, kun se nähdään sub specie aeternitatis.((Lat. ’ikuisuuden näkökulmasta’.)) Se naurattaa jo pakostakin.
Mutta tällainen, syvällinen näkökulma mailmaan jää iäksi saavuttamatta sille, jonka mielestä maailmasta on rangaistuksen uhalla puhuttava ja ajateltava vain luvallisilla newspeakin((Newspeak (eng.) ’uuskieli’. Alun perin George Orwellin Vuonna 1984 -romaanissa valtion propagandaa tukeva vääristelty kieli, josta poikkeaminen saattoi johtaa ajatusrikokseen.))käsitteillä ja ymmärrettävä sijoittaa vaadittava tunnetila aina sinne, missä sen virallinen paikka on.
Niin sanotut taistolaiset tunnettiin aikoinaan suurina tosikkoina ja he ovat taas saaneet arvoisiaan seuraajia. Tuskinpa kyse niinkään voi olla vain siitä, että he pitävät oikeutenaan kuulla vain sitä, minkä itse hyväksyvät ja tuskinpa niin sanottu nollatoleranssi syntyy vain rettelöinnin halusta ja korvausten saalistamisesta.
Eiköhän kyseessä pääasiassa ole joko aito henkinen kypsymättömyys/vammaisuus tai sitten pysyvästä kapeasieluisuudesta johtuva pyrkimys pakottaa itsensä pitämään ihanteena yksiulotteista maailmaa, jonka piiriin kaikki toisetkin on tavalla tai toisella pakotettava.
Sellainenhan voi tapahtua vain mielikuvituksessa, mutta kokemus osoittaa, että tietty ihmislaji saattaa useinkin kyetä pitämään aivokummituksiaan totuutena pitkiäkin aikoja. Huumori voisi antaa aavistuksen siitä, mitä totuuden hetki tuo tullessaan, mutta juuri siksi se halutaan kieltää ja todistella ikäväksi ja loukkaavaksi.
Timo Vihavainen on Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori. Tämä kirjoitus ilmestyi alun perin 2.9.2016 hänen blogissaan.
(Kuvassa oikealla New Yorkin osavaltion Sing Sing -vankilan johtaja T. M. Osborne)
”Se parhaiten nauraa ken viimeksi nauraa”.
”Nauru pidentää ikää”.
Kannattaa siis ainakin välillä nauraa niin voi päästä nauramaan viimeisenä.
Jäin odottamaan tosikkomaisesti nykytosikkojen tarkempaa erittelyä. Edesmenneitten ”taistolaisten” käyttö tässä yhteydessä on tosin perusteltua, mutta ei heidän glooriansa sentään ikuisuuksiin ulotu.
Elikkä, kuten kaupan kassa sanoo, poliittisesti korrektin puheen erittely nousee toivelistalle.
Totisuuden huipentumana voisi pitää robottia josta kaikki henkinen on riisuttu pois ja jolla ei ole omaa identiteettiä eikä siksi mitään pelivaraa, vain nöyrän ohjelmoidun ’totuuden’ toteuttajan orjallinen rooli.
Erilaisissa kulteissa (kultti=palvojajoukko) ollaan jo aika lähellä tätä: kulttia (esim. kommunistinen tai fasistinen liike, uskonnollis-fanaattinen ryhmä ym.) johtaa usein karismaattinen, psykopaattinen ja suuruudenhullu Messias jonka sana on se ainoa oikea ja jonka mukaan toimitaan … pelivaraa ei ole. Joko olet samaa mieltä tai olet mielenvikainen kuten artikkeli – Salatiittoteoriaa? Oletko CIA:n aivopesty sätkynukke – kertoo.
Nwo-kulttia on luotu jo kauan ja hyvin onkin edetty kohti Orwellin ja Huxleyn malleja.
Orwellin mallissa ’väärä ajatus’ (ajatusrikos) paljastetaan ja kielletään, se alistaa yksilön. Huxleyn mallissa on toisin, siinä tuotetaan yksilö sellaiseksi jota tarvitaan. Molemmissa ajatusten ja sosiaalisen elämän kontrolli on hallinnon strategia. Orwellin mallissa raaka voima toimii, Huxleyn mallissa tiede hoitaa asiat.
’Kulttiteollisuuden’ päämääränä on tuottaa vakavia ja totisia musta-valkoisia ihmisiä jotka ovat lähes robotteja, vailla omaa sielua ja moraalia, pelkkiä hallintoeliitin epäitsenäisiä välineitä. Olemme jo varsin pitkällä tässä kuten mainio kirjoitus paljastaa omalla tavallaan.
Nykyään on saatavilla paljon tietoa siitä kuinka eliitti käyttää erilaisia mielenmanipuloinnin keinoja yrittäessään ottaa yhä suurempia massoja hallintaansa. Näitä keinoja ovat mm. valtamedia ja viihdeteollisuus (erityisesti Hollywood) jotka tietoisesti työstävät maailmankuvaamme ja yrittävät manipuloida tajuntaamme. Mutta myös paljon rajumpia aivopesun keinoja on käytössä ja niiden rahoittajataho on helppo arvata nimiä mainitsematta.
”Mutta myös paljon rajumpia aivopesun muotoja on käytösssä…”
Toden totta niin on. Mutta tälläkin sivustolla voit saada ”foliohattuisen salaliittoteoreetikon” leiman otsaasi, jos niitä alat tuoda esille!
Vastapainoa tosikoille — psykopaatit vaihtavat roolia sujuvasti tilanteen mukaan
Why Are There So Many Psychopaths in Positions of Power? — Miksi vallan kahvassa on niin paljon psykopaatteja?
Psykopaatit ovat taiatavia manipuloijia ja tutkimus paljastaa sen. Korken älykkyysosamäärän omaavat psykopaatit kykenevät piilottamaan todellisen identiteettinsä, teeskentelemään tunnereaktionsa ja todennäköisesti jopa persoonallisuutensa. Siksi heistä saa usein erilaisen kuvan ja he onnistuvat huijaamaan muut uskomaan että se on oikea ja todellinen.
Tri Paul Babiak kirjoittaa kirjassaan: ”He ovat mestareita vaikutelman luomisessa … verbaalinen sujuvuus mahdollistaa sen että he pystyvät muuttamaan tilanteen siten että se palvelee heitä.” — Eikö tämä ole tyypillistä poliitikoille?
He pelaavat pelkkää peliään huijaten ihmisiä uskomaan että heidän huolensa maailmasta on todellinen. He teeskentevät välittävänsä mutta haluavat vain lisää valtaa ja rahaa.
Ja eihän tätä edes tarvitse tutkia kun se näkyy niin selvänä. — lisää linkistä
Psychopaths are great manipulators, and this research provides new evidence for that. The results of the study suggest that psychopaths with high IQs are able to hide their true identity, faking their emotional responses and probably personality traits as well. As a result, they often show a different picture of themselves and trick others into believing this is their real self.
Dr. Paul Babiak writes in his book, Snakes in Suits: When Psychopaths Go to Work:
“They are masters of impression management; their insight into the psyche of others combined with a superficial – but convincing – verbal fluency allows them to change their situation skillfully as it suits the situation and their game plan.”
Doesn’t this sound like most of our politicians? They are just playing their game, tricking people into believing that their concerns about the world and society are sincere. They pretend to care while in reality, they only want more power and money. And we don’t even need a study to know this for sure.
http://www.wakingtimes.com/2016/09/01/many-psychopaths-positions-power/
http://www.thetruthseeker.co.uk/?p=138978
Tuleepa tässä mieleen omasta maastamme jokunen narsistinen psykopaatti, joilla ilmeisesti on erityisen suuri viehtymys politrukin virkaan Brysselin lihapatojen äärellä!
Samalla SUOMALAISILLE aiheutettu huomattava taloudellinen ja muu vahinko on heille kylmäverisinä psykopaatteina täysin yhdentekevää!
jatko-osa
Banaanivaltioiden diktaattorit ovat varmuudella menestyviä psykopaatteja kun he elävät lakia vailla olevissa ja kehittymättömissä yhteiskunnissa joissa armottomuus kukoistaa. Wall Streetin sudet jotka manipuloivat pörssiä omaksi hyödykseen ovat kiistatta menestyviä psykopaatteja.
Psykologi Scott Lilienfeld ja hänen kollegansa kuvaavat psykopaatit paradoksaalisina persoonallisuuksina. He ovat toisaalta viehättäviä, sujuvapuheisia ja pelottomia, toisaalta itsekeskeisiä ja empatiakyvyttömiä eivätkä tunne syyllisyyttä loukatessaan muiden oikeuksia. Sarjamurhaaja on kenties psykopaatin prototyyppi ja monet psykopaatit päätyvät telkien taakse. He ovat ’ei-menestyviä’ psykopaatteja.
Kun psykopatiaan yhdistyy korkea äly ja vahva kyky kestää pettymyksiä tulos on armoton Machiavelli tyyppi jonka tie valtaan käy monien ruumiiden yli kun taas ’menestyvä psykopaatti’ on liian ovela jäädäkseen kiinni rikoksistaan ja siksi saavuttaa korkeita asemia bisneksen, hallinnon, armeijan ja lainsäädännön, myös ammatillisen urheilun parissa. — tuo oli linkistä poimittua
http://www.wakingtimes.com/2016/07/20/psychopath-for-president/
Psykopaatit ovat ovelia ja manipuloivia, mutta mistä tunnistat psykopaatin, ennen kuin sinut on manipuloitu? Psykopaatille muut ovat vain välineitä omien tavoitteiden toteuttamiseksi. —–Psykopaattien tiedetään olevan manipuloivia ja ovelia, mutta hekin tekevät huomaamattaan virheitä ja paljastavat itsensä ennen pitkää. Näin uskovat tutkijat, jotka selvittivät vangittujen murhaajien puheesta tiettyjä kaavoja.
———Livesciencen uutisen mukaan tutkijaryhmä haastatteli 52 tuomittua murhaajaa, joista 14 oli luokiteltu psykopaateiksi. Murhamiehiä pyydettiin kertaamaan rikoksensa mahdollisimman tarkasti. Tämän jälkeen Cornell Universityn tutkijat ajoivat keskustelut useiden tietokoneohjelmien läpi ja analysoivat ne.———-Selvisi, että psykopaateilta puuttuivat tunteet, he puhuivat asioista syy-seuraussuhtein ja keskittyivät perustarpeista (ruoka, juoma, raha jne.) puhumiseen.———–Kaikki me pystymme osittain säätelemään sanavarastomme käyttöä: varsinkin substantiivien ja verbien valinta onnistuu usein lennosta eli kummempia miettimättä. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että varsinkin englannin kielessä esimerkiksi ”to” ja ”the” -sanojen käyttö sekä puheen painotukset ovat automaattisia. Sen pohjalta pystytään muiden huomioiden avulla tunnistamaan myös psykopaatit.———-Tutkimuksessa psykopaattien puheesta erottui muutamia, muiden murhamiesten puheista poikkeavia kaavoja. Psykopaatit käyttivät huomattavasti enemmän menneitä aikamuotoja tapahtuneen kuvailussa, mikä paljastaa yleensä kiintymyksen ja tunnesiteen tapahtuneeseen. He myös sijoittivat puheeseensa tietoisesti täytesanoja ”uh” ja ”umm” (mmm, öö) saadakseen kertomuksensa kuulostamaan inhimillisemmältä. Lisäksi he käyttivät huomattavasti enemmän konjuktioita koska ja jotta selittäessään tapahtuneita asioita loogisina syy-seuraussuhteina.
————Tutkijoiden mukaan psykopaatit näkevät maailman instrumenttina, joka on heidän käytössään heitä varten. Sen vuoksi he eivät yleensä puhu uskonnosta tai henkevistä asioista käydessään läpi hirmutekojaan.Lähde: livescience.com
Nuoruuteen kuuluu sangen oleellisena osana sekä kypsymättömyys, että siihen liittyvä ehdottomuus. Ihmisen muodostaessa identiteettiään ympäristön(lauman) hyväksytyt ”kapinalliset” ajattelumallit monesti korostuvat henkisenä tukirakenteena, eritoten, kun nämä antavat mahdollisuuden luoda pesäeroa vanhempien ja yhteiskunnan toiminnan tai filosofian havaittuja epäoikeudenmukaisuuksia kohtaan ja antavat nuorelle yksilölle, kenties tärkeääkin ”moraalista ylemmyydentunnetta”. Henkiseen kasvuun kuuluu mielestäni kyky tunnistaa ja hyväksyä kehitysvaiheensa ja joissain tapauksissa jopa osata hymyillä niille. Äänestinhän minä itsekin vihreitä 20 vuotta sitten. Jälkikäteen asia tuntuu suorastaan hullunkuriselta.
Kyllä … viisasta puhetta. Noita samoja virheitä on tullut itsekin tehtyä … moni asia opitaan ’kantapään kautta’. Kuten sanot tärkeää on tunnistaa ja hyväksyä kehitysvaiheensa ja jopa armollisesti hymyillä niille. Silloin ne ovat taakse jääneitä eivätkä toimi uuden kehityksen jarruna.
”(…) kirjoitti Helsingin Sanomissa, etteivät huippukoomikot Amerikassa enää uskalla esiintyä kampuksilla.”
Oletettavasti moni lukija alkoi pakottomasti hymyillä muistaessaan sitaatissa mainitun kirjoittajan valokuvista välittyvän olemuksen?!
No, riittäköön nyt tämä nauratus. Päätän raporttini seuraavaan:
https://www.flickr.com/photos/survivalbros/5240743057
Se prhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa ? heheh.