”Me tarvitsemme vapaata tiedonvälitystä. Valtio, joka pelkää antaa kansalaisten itsensä arvioida totuuksia ja valheita, on valtio, joka pelkää omia kansalaisiaan” (John F. Kennedy)

Mediatietojen valossa on pääteltävissä, että pääministeri on toistuvasti lähettänyt Ylen toimittajille sähköpostiviestejä, jotka on tulkittavissa epäasialliseksi painostukseksi. Toisin sanoen kyseinen menettely on perustellusti arvioitavissa pyrkimykseksi saada aikaan pääministeriä ja hänen toimintaansa koskevia uutisointirajoituksia.

Edellä tarkoitettu asia on periaatteellisesti erittäin tärkeä. Kysymys on demokratian peruspilarista, sananvapaudesta (tiedotusvälineiden vapaus eli medianvapaus mukaan lukien). Mediatietojen valossa on väitettävissä, että pääministerin menettely on loukannut räikeästi demokratian keskeistä periaatetta, so. sananvapautta ja medianvapautta. Kysymys on siten keskeisten perusoikeuksien loukkauksesta.

Sananvapaudesta ja sen tarkoituksesta

”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. (…)” (Suomen perustuslain 12 §:n 1 momentti).

”Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin.” (Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta [HE 309/1993])

Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä

Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) annettiin 13 päivänä kesäkuuta 2003, ja laki tuli voimaan 1.1.2004. Lakia (jäljempänä: sananvapauslaki) sovelletaan Suomessa harjoitettavaan julkaisu- ja ohjelmatoimintaan.

Sananvapauslain tarkoituksena oli antaa tarkempia säännöksiä perustuslaissa turvatun sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Lakia sovellettaessa ei viestintään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa (SananvapausL 1 § 2 mom.).

Vastineoikeus ja oikaisuoikeus

Yksityisellä henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai niihin rinnastettavassa, toistuvasti lähetettävässä ohjelmassa esitetyn viestin loukkaavan itseään, on oikeus saada vastine julkaistuksi samassa julkaisussa tai ohjelmassa.

Yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä ja säätiöllä sekä viranomaisella on oikeus saada aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa esitetty itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto oikaistuksi samassa julkaisussa tai asianomaisen ohjelmatoiminnan harjoittajan ohjelmassa, jollei tiedon oikaiseminen virheen vähäisyyden vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta.

Pääministerin menettelystä

Pääministerin olisi tullut tyytyä käyttämään sananvapauslaissa tarkoitettuja oikaisukeinoja (vastineoikeus ja/tai oikaisuoikeus). Toisin sanoen, menettely (pääministerin Ylelle ilmaisema suuttumus, Ylen toimittajalle ja vastaavalle päätoimittajalle lähetetty sarjaviestintä, jatkuva painostavaksi koettu palaute toimittajalle, ”luottamus Yleen nolla”-ilmoitus jne), johon pääministeri on käytettävissä olevien tietojen (mediatiedot) mukaan turvautunut, näyttää kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet huomioon ottaen yhden valtiomahdin (toimeenpanovalta) moitittavalta painostavalta puuttumiselta ”neljännen valtiomahdin” (media) toimivallan käyttöön.

Pääministeri näyttääkin menetelleen varsin moitittavasti. Sen vuoksi, ja kun kysymys on demokratian ytimestä (sananvapaus, tiedotusvälineiden vapaus, medianvapaus), on perusteltua nostaa esiin kysymys hänen sopivuudestaan nykyiseen virkaansa.

Pääministerin menettely tulisi saattaa Eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavaksi. Asiassa olisi myös aihetta välikysymykseen.

Ylen päätoimittajan menettelystä

Helsingin Sanomien (HS) verkkolehden (1.12.2016) mukaan ”ainakin neljä Ylen työntekijää sanoo, että pääministeri Sipilän uutisointia koskevia rajoituksia perusteltiin journalististen syiden lisäksi ’muilla syillä’”. Saman lähteen mukaan ”päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja hänen sijaisenaan toiminut Marjo Ahonen kiistävät väitteen”.

HS on todennut muun ohella seuraavaa: ”[Baba] Lybeck pitää erikoisena ohjeistusta, ettei Päivärinta saa kertoa ’Ylen sisällä, Ylen ulkopuolella ja somessa’, että pääministeri on perunut tulonsa. Hän pitää kohtuuttomana myös Pressiklubi-juontaja Ruben Stillerin saamaa, myöhemmin peruttua varoitusta” (HS:n verkkolehti 1.12.2016). HS jatkaa: ”Yksinkertaisesti, vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläisen selitykset toiminnastaan ovat mielestäni kestämättömät ja herättävät suurta huolta Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan riippumattomuudesta. Luottamukseni Jääskeläiseen mureni täysin nähtyäni tämän haastattelun enkä koe, että hän voi jatkaa Ylen vastaavana päätoimittajana.”

Mikäli pääministerin uutisointia koskevia rajoituksia on todellakin perusteltu journalististen syiden lisäksi ’muilla syillä’, asiassa on menetelty virheellisesti. Kysymys olisi siinä tapauksessa sananvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden (medianvapaus) ilmiselvästä loukkauksesta. Baba Lybeckin päätelmä Ylen vastaavasta päätoimittajasta on asiallisesti hyvin perusteltu.

Olisi erikoista, mikäli Ylen vastaava päätoimittaja voisi edelleen jatkaa nykyisissä tehtävissään.

 

Tapio Kuosma on espoolainen kirjailija ja oikeustieteen lisensiaatti.

81 KOMMENTTIA

  1. Kenties pm Sipilä on arvellut, että Yle valtiorahoitteisena on hänen omia työkalujaan?

    Olen samaa mieltä siinä, että Sipilän olisi syytä harkita eroamista. Hänen olisi pitänyt jäävätä itsensä Terrafame (Talvivaara) -päätöksistä.

    Arvelen, että Sipilä vitkuttaa eroaan vedoten siihen että oikeusgansterin virasto tutkii, oliko hän jäävi so. syyllisyys ei ole selvä. Samaan aikaan vatkataan tätä Yle-juttua toivoen että myrsky jo laantuisi.

    Arvelen myös, että ennen pitkää komissio tulee nimittämään Suomelle toimitusministeriöhallituksen à la Kreikka ja Italia, heti kun Sipilä on saatu erotettua. Uusia vaaleja tuskin siellä nimittäin Suomeen halutaan.

    • Työkaluksensa pääministeri taisi mieltää YLE’n heti uransa alkumetreillä. Hänelle annettiin suoraa puheaikaa kuin presidentille uudenvuoden puheeseen. Muille ei tällaista tilaisuutta ole YLE tarjonnut. Nykyiset itkupotkuraivarit johtuvat siitä, että YLE meinaa lipsua linjalta. Tekoja ei saa kertoa, julkaista vain puheita.

  2. Ylen itsesensuuri näyttää toimivan,TV-uutisissa ei sanaakaan Sipilästä.Iso osa mediasta jaa hyväveli-verkosta on rientänyt Sipilän avuksi.Laillisuus-viranomaisilta ei voi odottaa mitään reaktiota,korkeintaan ei aihetta toimenpiteisiin tyyppistä lätinää.

    • Ironiaa vaiko esimerkki elävästä elämästä? Parhaillaan vietetään Sananvapauden viikkoa.

  3. Media ei ole lainsäätäjä eikä tuomiovallan eikä toimeenpanovallan käyttäjä. Viime mainitut saavat arvostella ja painostaa mediaa aivan vapaasti jos siltä tuntuu.

    Media on pelkkää yksityisyrittäjyyttä ja sitä suojaa lähinnä elinkeinovapaus.

    Median toiminta on tietenkin usein ammattitaidotonta, epäluotettavaa, tarkoitushakuista jne.

    Mediaa ei valvo yksikään viranomainen eikä sen toiminta ole edes luvanvaraista.

    Tällaista yksityisyritteliäisyyttä ei ole tarpeen suojella vaan päinvastoin sitä tulee voimalla hutkia aina kun aihetta ilmenee.

    Sipilä toimi aivan oikein ja toivottavasti antaa tulla lisää.

    Ylen suunsoittajat joutavat kilometritehtaalla kaikki.

    • Sipilää ja eliittiäkin pitää ”voimalla hutkia aina kun aihetta ilmenee”, eli turha vetää esiin mitään ”yrittäjäviha ja kateus” korttia!

    • Katos vaan. Saatiin virallisen linjan kommentaattori. Viittaako nimimerkkisi preidentinlinnaan vai johonkin muuhun betonirakenteeseen? Älä huoli. Valtiosääntö on nyt semmonen, että vain pääministeri voi itse erottaa itsensä. Sama juttu poliittisin perustein valituilla YLE’n johtajilla. Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta kun hallituspuolueen edustajat siihen käsketään. YLE’n hallintoneuvostosto kuulutti eilen, että Jääskeläinen nauttii heidän luottamustaan. Molemmat voivat kansan luottamukselle nakata paskat.

      • Perustuslain mukaan ministerille tai valtioneuvostolle on presidentin myönnettävä ero, jos nämä eivät enää nauti eduskunnan luottamusta.

  5. Lehdistönvapaus (tiedotusvälineiden vapaus, medianvapaus) tarkoittaa tiedotusvälineiden vapautta sensuurista sekä valtion ja esivallan painostuksesta.

    Suomalaiset toimittajat pystyvät keskittymään aiempaa vähemmän tutkivaan journalismiin. Peräti 55 prosenttia Tutkivan journalismin yhdistyksen kyselyyn vastanneista kertoo pystyvänsä keskittymään työssään tutkivaan journalismiin selvästi tai hieman huonommin kuin vuosi [2015] sitten. Kyselyn tulosten mukaan juttuja on myös jätetty julkaisematta tai niiden sisältöä on muutettu ulkopuolisen painostuksen vuoksi muista kuin journalistisista syistä.

    Tutkivan journalismin yhdistyksen puheenjohtaja Taneli Koponen pitää tuloksia huolestuttavina.

    -Tutkivalla journalismilla on tärkeä rooli yhteiskunnallisten epäkohtien paljastajana ja vallankäytön seuraajana. Pidän erittäin huolestuttavana sitä, että ulkopuolisen painostuksen on annettu vaikuttaa julkaisupäätöksiin, Koponen sanoo.

    Eräs kyselyyn vastanneista kirjoittaa: ”Poliittinen painostus mediatalon johdon kautta on lisääntynyt”. Toinen vastaaja kirjoittaa olevansa erittäin huolissaan toimitusten tavasta tarttua lähinnä tiedotteisiin tai somepäivityksiin pohjautuviin, helppoihin juttuaiheisiin. ”Mielestäni myös päivittäisuutisoinnin faktantarkistuksessa ja aihevalinnoissa kaivattaisiin ryhtiliikettä”, vastaaja kirjoittaa.

    Kyselyssä pyydettiin vastaajia ottamaan kantaa väitteeseen, jonka mukaan yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita jää uutisoimatta, koska tutkivaan journalismiin on toimituksissa aikaa ja mahdollisuuksia aiempaa vähemmän. Peräti 74 prosenttia vastaajista oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä.

    Kysely tehtiin 15.-20. huhtikuuta [2016] Tutkivan journalismin yhdistyksen jäsenistölle ja siihen vastasi yhteensä 58 Tutkivan journalismin yhdistyksen jäsentä.

    Toimituksiin kohdistuu taloudellisesti vaikeina aikoina erilaisia paineita.

    Juttuja on jätetty julkaisematta ulkopuolisen painostuksen jälkeen muista kuin journalistisista syistä 13 %

    Juttujen sisältöä on muutettu ulkopuolisen painostuksen jälkeen muista kuin journalistisista syistä 27,8 %

    Toimitus on jättänyt käsittelemättä tai tutkimatta aiheita niiden arkaluontoisuuden takia 29,6 %

    Paineet eivät ole vaikuttaneet julkaisupäätöksiin 33,3 %

    Muu 18,5 %

    (lähde: http://www.tutkiva.fi/content/kysely-mahdollisuudet-tutkivaan-journalismiin-ovat-heikentyneet-juttuja-j%C3%A4tetty)

    • Ensin pantiin mediataloista pihalle säästösyistä erikoistoimittajat ja ulkomaankirjeenvaihtajat, ja siirryttiin käyttämään yleistoimittajia. Sen jälkeen alettiin laittaa pihalle yleistoimittajia ja siirryttiin käyttämään edullisemmin palkattavia juuri valmistuneita,
      Sen jälkeen haettiin synenergiaetuja yhdistämällä uutistuotantoa ja antamalla toimittajien lisätyöksi mm. verkkosisällön moderointi, puhelinkeskuksena toimiminen sun muuta.
      Joten varmasti pitää paikkansa, että tutkivalle journalismille ei jää riittävästi aikaa, eikä siitä voi toimittajia syyttää.

      Lisäksi hallitus toisensa jälkeen on laatinut – tai yrittänyt laatia – lakeja, joilla toimittajien työ on hankaloitunut (esim. hallintorekisteri”uudistus”).

      Oma uskoni median riippumattomuuteen rapautui varhain. Aloitin 14-vuotiaana palkallisen kirjoittamisen Turun Sanomissa, ja pääsin vierestä seuraamaan muuatta turkulaista, alun perin rakennusluvatonta projektia ihan keskustassa. Aviollisin ja liiketaloudellisin sitein Turun Sanomien omistajasukuun kytkeytyneet suvut hääräsivät mafian lailla Turussa tuohon aikaan, eikä TS:ssa riittänyt palstatilaa asialle. Muuan TS:n toimittaja sai potkut ”taloudellisista ja tuotannolllisista syistä” keskusteltuaan rakennusprojektin yhteydessä esiin tulleistaa asioista muiden medioiden toimittajien kanssa, jotka siitä sitten kirjoittivat.

      Myös painostuksesta juttusisältöjen suhteen on omaa kokemusta, ja tiedän toimittajia, joiden juttusisältöihin on puututtu, tai joiden jutut ovat jääneet ikuisiksi ajoiksi uutispäällikön pöytälaatikkoon odottamaan julkaisua ”harkinnan jälkeen”.

      • Olihan noita juttuja aikanaan liikkeellä. Saattavat olla vähän väritettyjäkin, mutta ihan henkilökohtaisesti on minulle kerrottu, että Kaarinassa kerrostalotyömaan harjannostajaisissa oli rakennustarkastaja mennyt ”urakoitsijalta” tiedustelemaan kohteliaimmin, että voisitteko jo hakea rakennuslupaa. Yksi timpuri kertoi korjanneensa vissiin useampaankin kertaan sielläpäin yhtä venelaituria. ”Yrittäjä” unohti irroitta veneen köydet kun lähti hurjastelemaan. Vei laiturin mennessään Airistolle.

  6. Mitä Sipilä tarkoitti ainoalla erityisyyttä hakevalla perustelullaan siitä, miksi hänen käytöstään ei saisi kyseenalaistaa, tutkia, arvostella? Siis arvostelullaan ettei halua että hänen perheensä vedetään mukaan? Jääviysjutussa kysehän oli etäisistä sukulaisista, joista hän väitti aikaisemmin, ettei ollut tavannut heitä kuin ehkä korkeintaan ohimennen joskus 10 vuotta sitten? (Ja jos hänen lähiperheensä on saanut vihaviestejä, niin ihmettelen, jos ei saa muissakin yhteyksissä, joten miksi mesota tässä?) Ja mitä ihmettä, 20 painostusviestiä toimittajalle lehtitiedon mukaan? Vieläpä YLE:llä ja YLE:hän on muutenkin täysin riippuvainen valtion rahoituksesta. – Eräs tausta tuollaiseen röyhkeyteen on varmaan valtamedian lammasmaisuus niissä kohdin kun Sipilän korruptiivisuus tuli toisissa yhteyksissä aiemmin ilmi, mutta asia haudattiin. (Eli hän käytti vaikutusvaltaansa ns. paskalaki-asiassa, jotta hänen yritykselleen mahdollistuivat puhdistusteknologian alalla miljoonien voitot. Ja sitten ainakin se vakuutuskuoriasia.)

    Sipiläjuttua on ehditty jo puida perusteellisesti:
    http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2016/11/1049-paaministeri-sipilan-jaaviyskohu.html
    http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2016/11/1050-vaiensiko-sipila-ylen.html

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sipila-vaansi-arvostelun-taisteluksi-luottamuksesta-ymmartaako-paaministeri-median-tehtavan/
    Sipilän mielestä YLE:n tulee nauttia pääministerin luottamusta: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sipila-vaansi-arvostelun-taisteluksi-luottamuksesta-ymmartaako-paaministeri-median-tehtavan/

    Rajuksi on mennyt:
    1) http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sipilan-vaikutusyrityksista-lisaa-tietoa-ylessa-taysi-rahina-ketka-valehtelevat-toimittajat-esimiehet/?shared=947301-f14b250c-500
    ”Muutos Ylessä on tapahtunut juuri tämän hallituksen aikana.
    On käynyt selväksi, että paljastamassamme pääministerin raivoamisessa ja sitä seuranneessa uutisoinnin vaimentamisessa ei ole kyse yksittäisestä tapauksesta.”

    2) Jopa delfiinien siirtoa uutisoitiin Jääskeläisen YLEn uutisoinnin rajoittamiskäskyn vuoksi vuoksi samassa ajassa juttujen määrässä verraten kolme kertaa enemmän: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-yle-linjasi-sipila-kohusta-7-juttua-sarkanniemen-delfiineista-20-juttua/

    3) Potkut tuli aiemminkin toimittajalle herkästi Sipilään liittyen: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000829021.html?utm_medium=social&amp%3Butm_content=www.iltasanomat.fi&utm_source=facebook&utm_campaign=facebook-share

    LAAJEMPI LINKITYS?
    Ajetaanko YLE alas, ainakin, jos onnistuu vahingoittamaan Kepua?
    Molarin näkemys: http://mvlehti.net/2016/10/27/yle-tunnustaa-kriisinsa-demokraattinen-journalismi-kaataa-korporaation/
    Jos Suomen valtio alkaa tuon jutun suuntaisesti rahoittamaan sitä, että jenkkien hallinnon tiedotteet menevät mahdollisimman suoraan lävitse, ilman että edes teeskennellään journalismia siinä välissä, niin kai siinä on mahdollisuus valtiolla säästää. Ja poliitikoilla on sitten taas vähemmän valta-asemassa olevia toimittajia uhkina (olihan YLE:ssäkin joitain sellaisia).

  7. Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä (ks. Journalistin ohjeet).

    ”1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
    2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
    3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.”
    (lähde: Journalistin ohjeet)
    ¤
    [Lainaus alkaa:] Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”[Lainaus päättyi.]
    (lähde: http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004892155.html)

    [Lainaus alkaa:] Jääskeläinen myönsi Pressiklubissa tehneensä virheen. Hän sanoi, että Ylen maanantaina julkistama linjaus, jonka mukaan pääministeri Sipilän mahdollista esteellisyyttä Terrafame-asiassa ei saa käsitellä, oli liian ehdoton. – ”Annoin liian jyrkän ohjeen, joka vielä jyrkkeni, kun lähdin aamulla maasta. Se tulkittiin ehdottomana kieltona, se [alkuperäinen] kielto muuttui totaalikielloksi.”[Lainaus päättyi.]
    (lähde: http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004892155.html)
    ¤
    Pääministeri Juha Sipilän ja Ylen välinen viestittely 25.-26.11.2016
    Viestinvaihto etenee aikajärjestyksessä.
    ***
    25. marraskuuta 2016 klo 12.18
    Lähettäjä: salla.vuorikoski@yle.fi
    Vastaanottajat: juha.sipila@vnk.fi, riina.nevamaki@vnk.fi, markus.lahtinen@vnk.fi
    Otsikko: kommenttipyyntö pääministerille / YLE

    Hei!
    Pyydämme pääministeri Juha Sipilältä kommenttia näihin kysymyksiimme mahdollisimman pian, mieluiten jo tänään. Pahoittelen kiireistä aikataulua.

    – Onko pääministeri Sipilä tuonut esiin Terrafamen rahoitusta koskevassa päätöksenteossa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tai muualla, että hänen lastensa (Fortel Investin kautta) ja enojensa ja serkkujensa omistamalla yrityksellä on taloudellinen intressi Terrafamen tilauksiin?

    – Milloin pääministeri on viimeksi antanut neuvoja Katera Steelin liiketoimintaan?

    (http://www.talouselama.fi/…/kansanedustaja-juha-sipila-yrit…)

    Kiitos paljon!

    Ystävällisin terveisin,
    Salla Vuorikoski
    toimittaja
    ajankohtais- ja featuretoimitus
    Yle Uutis- ja ajankohtaistoiminta

    ***

    25. marraskuuta 2016 klo 15.09
    Lähettäjä: juha.sipila@vnk.fi
    Vastaanottajat: salla.vuorikoski@yle.fi, atte.jaaskelainen@yle.fi, Riina.Nevamaki@vnk.fi,
    Markus.Lahtinen@vnk.fi

    Otsikko: Re: kommenttipyyntö pääministerille / YLE

    Eipä kerennyt kommentoida, kun edesvastuuton juttu on jo tehty. Hyvään journalismiin kuuluu se, että syytetyllä on mahdollisuus sanoa oma näkemyksensä. Tämä on käsittämätöntä Yleltä, ja käsittämättömän kaukaa haettu.

    Vahinko on jo tapahtunut. Minua saa haukkua niin paljon kuin haluatte (ja niin totisesti teettekin), mutta pitäkää lapseni ja kaukaiset sukulaiset ulkona tästä likaisesta pelistä. Tätä viestiä ei saa käyttää julkisuudessa.

    t. Juha Sipilä

    ***

    25. marraskuuta 2016 klo 15.16
    Lähettäjä: salla.vuorikoski@yle.fi
    Vastaanottajat: Atte Jääskeläinen , Riina.Nevamaki@vnk.fi,
    Markus.Lahtinen@vnk.fi

    Otsikko: Re: kommenttipyyntö pääministerille / YLE

    Hei!

    Erittäin harmillista, jos ette kommentoi. Siteerasimme jutussamme Kansan Uutisille jo aiemmin samasta aiheesta antamaanne lausuntoa (ei tietoa Katera Steelin asioista) ja olisimme halunneet lisätietoa aiheesta. Otamme mieluusti edelleen vastaan kommenttinne.

    Ystävällisesti,
    Salla Vuorikoski

    ***

    25. marraskuuta 2016 klo 16.21
    Lähettäjä: juha.sipila@vnk.fi
    Vastaanottajat: salla.vuorikoski@yle.fi atte.jaaskelainen@yle.fi, Riina.Nevamaki@vnk.fi,
    Markus.Lahtinen@vnk.fi
    Otsikko: Re: Kommenttipyyntö pääministerille / YLE

    Teit jutun ennen kuin ehdin vastata kyselyysi. Olisin ilman muuta kommentoinut – et vaan antanut siihen käytännössä mitään mahdollisuutta. On kohtuutonta odottaa tässä tehtävässä noin nopeaa vastaamista, onneksi on muutakin tekemistä kuin päivystää sähköpostia. Tiedät sen hyvin itsekin, et halunnutkaan saada vastausta, lopputulos jutulle oli päätetty etukäteen.

    Enää ei ole mitään järkeä kommentoida, koska juttu on jo tehty ja vahinko tapahtunut. Lapset ja kaukaiset sukulaiset on vedetty epämääräiseen vihjailevaan juttuun, missä ei ole mitään totuuden sidettä, ei mitään. On todella käsittämätöntä, että edes käy pienessä mielessä, tehdä tällaisia ratkaisuja sukulaisten edun vuoksi. Minulla ei käynyt tällainen edes mielessä enkä tiedä mitään Kateran asiakkuuksista. Ei ole aika riittänyt sukulaisten kanssa seurusteluun, vaikka mieli tekisi joskus kysellä kuulumisia. Todella harmi lasten ja kaukaisten sukulaisten kannalta.

    Tätä vastausta ei saa käyttää tai lainata jutuissa.

    t. Juha Sipilä

    ***

    25. marraskuuta 2016 klo 16.28
    Lähettäjä: salla.vuorikoski@yle.fi
    Vastaanottajat: Juha.Sipila@vnk.fi”
    Atte Jääskeläinen ,
    Riina.Nevamaki@vnk.fi, Markus.Lahtinen@vnk.fi
    Otsikko: Re: kommenttipyyntö pääministerille / YLE

    Hei!

    Kiitos palautteesta. Tuo johtopäätös on kuitenkin väärä: halusimme ja haluamme edelleen kommenttinne uutisointia varten. Pidämme siis tämän kommenttipyynnön yhä voimassa, mikäli tulette toisiin ajatuksiin.

    Mukavaa viikonloppua,
    Yst. Salla

    ***

    25. marraskuuta 2016 klo 16.41
    Lähettäjä: juha.sipila@vnk.fi
    Vastaanottajat: salla.vuorikoski@yle.fi, atte.jaaskelainen@yle.fi,
    Riina.Nevamaki@vnk.fi, Markus.Lahtinen@vnk.fi
    Otsikko: Re: kommenttipyyntö pääministerille / YLE

    Hei,
    Kuten sanoin, vahinko on jo tapahtunut. Vastailen nyt kansalaispostiin, jotka useimmat otsikoidaan:

    enoja, serkkuja ja Terrafame

    t. Juha Sipilä

    ***

    Sähköposti 25. marraskuuta 2016 klo 17.28 osoitteesta juha.sipila@eduskunta.fi

    Vastaanottajat: salla.vuorikoski@yle.fi” ,
    SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte

    (Kriittinen kansalaispalaute)

    ***

    Sähköposti 25. marraskuuta 2016 klo 17.28 osoitteesta juha.sipila@eduskunta.fi

    Vastaanottajat: salla.vuorikoski@yle.fi” ,
    SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte <atte.jaaskelainen@yle.fi

    (Kriittinen kansalaispalaute)

    ***

    Sähköposti 25. marraskuuta 2016 klo 17.29 osoitteesta juha.sipila@eduskunta.fi

    Vastaanottajat: salla.vuorikoski@yle.fi" ,
    SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte <atte.jaaskelainen@yle.fi

    (Kriittinen kansalaispalaute)

    ***

    Sähköposti 25. marraskuuta 2016 klo 17.30 osoitteesta juha.sipila@eduskunta.fi

    Vastaanottajat: salla.vuorikoski@yle.fi" ,
    SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte <atte.jaaskelainen@yle.fi

    (Kriittinen kansalaispalaute)

    ***

    Sähköposti 25. marraskuuta 2016 klo 22.55 osoitteesta juha.sipila@eduskunta.fi

    Vastaanottajat: SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte ,
    ”salla.vuorikoski@yle.fi”

    (Kriittinen kansalaispalaute)

    ***

    Sähköposti 25. marraskuuta 2016 klo 22.54 osoitteesta juha.sipila@eduskunta.fi

    Vastaanottajat: SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte ,
    ”salla.vuorikoski@yle.fi”

    (Kriittinen kansalaispalaute)

    ***

    Sähköposti 25. marraskuuta 2016 klo 22.55 osoitteesta juha.sipila@eduskunta.fi

    Vastaanottajat: SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte ,
    ”salla.vuorikoski@yle.fi”

    (Kriittinen kansalaispalaute)

    ***

    Sähköposti 25. marraskuuta 2016 klo 22.57 osoitteesta juha.sipila@eduskunta.fi

    Vastaanottajat: SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte ,
    ”salla.vuorikoski@yle.fi”

    (Kriittinen kansalaispalaute)

    ***

    Sähköposti 25. marraskuuta 2016 klo 22.57 osoitteesta juha.sipila@eduskunta.fi

    Vastaanottajat: SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte , ”salla.vuorikoski@yle.fi”

    (Kriittinen kansalaispalaute)

    ***

    Sähköposti 25. marraskuuta 2016 klo 22.57 osoitteesta juha.sipila@eduskunta.fi

    Vastaanottajat: SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte ,
    ”salla.vuorikoski@yle.fi”

    (Kriittinen kansalaispalaute)

    ***

    Sähköposti 25. marraskuuta 2016 klo 22.58 osoitteesta juha.sipila@eduskunta.fi

    Vastaanottajat: SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte ,
    ”salla.vuorikoski@yle.fi”

    (Kriittinen kansalaispalaute)

    ***

    Sähköposti 25. marraskuuta 2016 klo 22.58 osoitteesta juha.sipila@eduskunta.fi

    Vastaanottajat: SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte ,
    ”salla.vuorikoski@yle.fi”

    (Kriittinen kansalaispalaute)

    ***

    25. marraskuuta 2016 klo 23.07
    Lähettäjä: juha.sipila@eduskunta.fi
    Vastaanottajat: salla.vuorikoski@yle.fi” ,
    SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte <atte.jaaskelainen@yle.fi
    Otsikko: Lähettämäni viestit

    Lähetin muutaman näytteen siitä, mitä tarkoitushakuisilla jutuilla saadaan aikaan. Ihmiset uskovat jostain syystä Ylen puolueettomuuteen. Me emme tarvitse oppositiota ollenkaan, niin puolueellista Ylen viestintä on ollut tämän vaalikauden aikana. Tämän ovat todenneet erityisesti ne kansanedustajat, jotka ovat olleet pidempään mukana. Tällaista ei kuulema ole nähty koskaan.
    Lestadiolaisjutut
    Yrityksen tuulesta temmatut työsuojelujutut
    Tulojen ilmoittamatta jättäminen
    Jne, jne.

    Arvostukseni Yleen on nyt täysi nolla, ei tietysti poikkea teidän arvostuksestanne minua kohtaan. Tasoissa ollaan.

    t. Juha

    ***

    26. marraskuuta 2016 klo 15.48
    Lähettäjä: salla.vuorikoski@yle.fi
    Vastaanottajat: juha.sipila@eduskunta.fi, atte.jaaskelainen@yle.fi
    Otsikko: Re: Lähettämäni viestit

    salla.vuorikoski@yle.fi" ,
    SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte <atte.jaaskelainen@yle.fi

    Hei!
    Ikävä kuulla, että arvostuksenne Yleä kohtaan on nolla. On kuitenkin itsestäänselvää, että juttu on tehty tavanomaisista journalistisista lähtökohdista – ilman poliittista agendaa, saatikka mitään henkilöönne liittyvää. Vallankäyttäjien toimien ja sidosten seuraaminen on journalistin tehtävä.
    Ystävällisin terveisin,
    Salla Vuorikoski

    ***

    26. marraskuuta 2016 klo 17.59
    Lähettäjä: juha.sipila@eduskunta.fi
    Vastaanottaja: Salla Vuorikoski
    Otsikko: Re: Lähettämäni viestit

    Teit viikon juttua ja 1,5 tuntia ennen julkaisemista pyydät minulta kommenttia sähköpostilla. Tiedät itsekin ettei tämä täytä mitään journalismin kriteerejä. Esitit erittäin vakavan syytöksen, mihin minulle ei annettu mahdollisuutta vastata ennen kuin vahinko oli päästetty jo tapahtumaan

    t. Juha Sipilä

    ***

    26. marraskuuta 2016 klo 18.29
    Lähettäjä: salla.vuorikoski@yle.fi
    Vastaanottaja: Sipilä Juha
    Otsikko: Re: Lähettämäni viestit

    Hei!

    Voin avata jutunteon taustoja sen verran, että selvitin viime viikolla vinkin pohjalta lyhyesti Katera Steelin yhteyttä Terrafameen. Tuolloin kävi nopeasti ilmi, että töitä on tehty viimeksi kaivoksella 2012 ja 2013. Totesimme toimituksessa, että yhteistyösuhde on jo siltä osin vanha, kun 2014-2016 töitä ei Markku Jauhiaisen kertoman mukaan ole ollut. Lähetin vielä perjantaina Ratialle viestin, jossa pyysin tietoa siitä, onko uusia tilauksia sisässä.

    Asian selvittely jäi tuolloin siihen ja nyt maanantaista torstaihin tein töitä aivan muiden aiheiden parissa, kunnes huomasin Kansan Uutisten jutun asiasta. Heillä oli tieto uudesta tilauksesta. Perjantaina kysyin puhelimitse Terrafamesta tilauksen kokoa ja saatuamme tiedon päätimme jutunteosta, lähetimme teille lisätietopyynnön ja kasasimme tiedot, joilla jatkoimme jo edellisenä päivänä mediassa esillä olleen uutisen syventämistä.

    On aivan selvää, että meillä oli todellinen halu saada teidän kommenttinne ja uudistan edelleen tämän pyynnön.

    Ystävällisesti,
    Salla Vuorikoski

  8. ”Eroaako Suomen pääministeri tai Yle-pomo? Kansainväliset vedonlyöntikohteet avattiin”

    ”Eroaako Suomen pääministeri tai Yle-pomo? Kansainväliset vedonlyöntikohteet avattiin”
    Kotimaa Julkaistu 02.12.2016 10:22

    ”Kuohunta pääministeri Juha Sipilän ja Ylen ympärillä on saanut kansainvälisen peliyhtiön NordicBetin avaamaan kaksi vedonlyöntikohdetta. – NordicBet avasi jo eilen [1.12.2016] vedonlyönnin siitä, eroaako tai erotetaanko Sipilä tehtävästään ennen vuodenvaihdetta. Tänään avattiin vastaavanalinen vedonlyönti Yleisradion vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen asemasta.”
    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/eroaako-suomen-paaministeri-tai-yle-pomo-kansainvaliset-vedonlyontikohteet-avattiin/6195696
    ¤
    ”Sipiläs agerande väcker internationellt intresse”
    Patrick Sjöholm – 30.11.2016 18:18 , uppdaterad 30.11.2016 18:33
    ”Flera svenska och brittiska medier uppmärksammar statsminister Juha Sipiläs (C) beteende mot Yle.” (http://online.vasabladet.fi/Artikel/Visa/123988)

    ”Suomen Kuvalehtis påstående om att Yle beslutade att inte sända ett inslag där Sipiläs jäv i Terrafame-affären efter att statsminstern skickat ut nästan 20 mejl till en Yle journalist spred sig som en löpeld i de finländska medierna. – Händelsen får uppmärksamhet också utanför landets gränser. Bland annat Dagens Nyheter, Aftonbladet och Svenska Dagbladet lyfter fram att Sipilä anklagas för att ha tystat Yle. – Nyheten når också brittiska BBC som hänvisar till att Finland de senaste åren alltid har rankats högt när det kommer till pressfrihet, som mäts med det så kallade World Press Freedom Index. I år toppar Finland den globala statistiken.”
    (http://online.vasabladet.fi/Artikel/Visa/123988)
    ¤
    ”Finsk tidning: Statsministern tystade statliga mediebolaget”
    Publicerad 2016-11-30

    ”Uppgifterna kommer från den finländska tidningen Suomen Kuvalehti. Anonyma källor på Yle har pratat med tidningen och sagt att Yles ledning bestämt sig för att stoppa rapporteringen kring statsministern. – Om uppgifterna stämmer betyder det att Finlands statsminister på ett eller annat sätt tystat ner Yle i en fråga som berör statsministern själv. Yle är ett statsfinaniserat bolag, Finlands motsvarighet till Sveriges radio eller SVT.”
    http://www.dn.se/nyheter/varlden/finsk-tidning-statsministern-tystade-statliga-mediebolaget/
    ¤
    ”Sipilä anklagas: Försökte tysta Yle”

    ”Finlands statsminister Juha Sipilä (C) anklagas för att ha försökt tysta public service-bolaget Yle i rapporteringen om företaget Katera Steel, som ägs av hans släktingar. Sipilä säger att han var missnöjd över att inte få bemöta Yles anklagelser. – Det fick honom att skicka omkring 20 mejl till Yle i fredags. Yle hade några dagar tidigare rapporterat om att Katera Steel fått en stor order av det statliga gruvbolaget Terrafame, som nyligen hade fått ett statligt tilläggsanslag för att överleva.”
    http://www.svd.se/sipila-anklagas-for-att-tysta-yle
    ¤
    “Finnish PM Sipila caught up in press freedom row”
    30 November 2016

    “Finland’s Prime Minister Juha Sipila has denied allegations that he tried to suppress coverage of allegations against him and his family. – Mr Sipila has already rejected claims of a conflict of interest over a contract awarded by a state-run mine to a steel company owned by his relatives. – But the case has now also placed him at the heart of a censorship row. – It has emerged that Mr Sipila sent a series of emails to public broadcaster YLE to complain about its coverage.”
    http://www.bbc.com/news/world-europe-38155965?ocid=socialflow_twitter
    ¤
    “Le premier ministre finlandais a fait pression sur la télévision publique”

    “Une journaliste avait évoqué un possible conflit d’intérêts concernant le dirigeant centriste, Juha Sipilä.”
    LE MONDE | 01.12.2016 à 11h20 | Par Anne-Françoise Hivert (Malmö (Suède), correspondante régionale)
    “L’affaire est « très sérieuse », assure le président du syndicat finlandais des journalistes de l’audiovisuel (RTTL), Ari Pekka-Sirviö. Le « Sipilägate » a éclaté mercredi 30 novembre, au petit matin, avec la publication d’un article dans l’hebdomadaire de référence Suomen Kuvalehti, qui révèle le coup de sang du premier ministre centriste, Juha Sipilä, ainsi que les pressions exercées depuis sur les journalistes d’Yle, le fleuron de l’audiovisuel public finlandais. – A l’origine de la colère du chef du gouvernement, une enquête sur les liens entre la compagnie publique Terrafame et un de ses sous-traitants, la société Katera Steel. Le 11 novembre, le gouvernement a annoncé qu’il allait verser 100 millions d’euros supplémentaires à l’entreprise publique, qui exploite la mine déficitaire de nickel de Talvivaara, pourtant promise à la fermeture depuis cet été.”
    http://www.lemonde.fr/europe/article/2016/12/01/le-premier-ministre-finlandais-a-fait-pression-sur-la-television-publique_5041410_3214.html
    ¤
    ”Jääskeläinen Ylellä: Sipilän omituinen käytös mediaa kohtaan kestänyt jo jonkin aikaa 20:54
    Stiller Pressiklubissa: Jääskeläinen kehotti luopumaan Sipilän vaimoa loukanneesta vieraasta 20:37
    Ylen Jääskeläinen: Harvoin yhteyttä ottavalla Sipilällä yleensä aiheena uskonto, raha tai yrittäjyys 19:47”
    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/eroaako-suomen-paaministeri-tai-yle-pomo-kansainvaliset-vedonlyontikohteet-avattiin/6195696
    ¤
    ”JSN:n Grundström: Suomen maine sananvapauden kärkimaana sai kolhun Sipilä-kohussa”

    ”Poliitikot puuttuvat helpommin yksittäisiin uutisiin kuin puolustavat vapaan ja riippumattoman median asemaa yhteiskunnassa, sanoo Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.”
    1.12.2016 klo 10:20päivitetty 1.12.2016 klo 10:27
    http://yle.fi/uutiset/3-9327161
    ¤
    ”Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat”

    ”Ainakin neljä Ylen työntekijää sanoo, että pääministeri Sipilän uutisointia koskevia rajoituksia perusteltiin journalististen syiden lisäksi ”muilla syillä”. Päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja hänen sijaisenaan toiminut Marjo Ahonen kiistävät väitteen.”
    http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004889331.html
    ¤
    ”Päätoimittaja Jääskeläinen: Sipilän vaikea mediasuhde alkanut jo ennen pääministeriyttä”

    ”Ylen Pressiklubin keskustelijat arvioivat pääministerin vahingoittavan itseään omalla toiminnallaan suhteessa mediaan.”
    2.12.2016 klo 21:32päivitetty 2.12.2016 klo 21:38
    http://yle.fi/uutiset/3-9332223
    ¤
    ”Jääskeläinen näkee Sipilän toiminnan myös varsin harkitsemattomana.
    – Pidän hänen toimintaansa suhteessa mediaan aika omituisena. Se on aika harkitsematonta. Mielestäni hän itse asiassa vahingoittaa itseään menettämällä malttinsa itseään koskevissa uutisissa pääministerin asemassa, Jääskeläinen kommentoi pääministerin toimintaa.”

    ”Koivunen on Jääskeläisen kanssa samaa mieltä.
    – Ja sen lisäksi hän tulee epäsuorasti vahingoittaneeksi Yleä, Koivunen huomauttaa.”

    ”– Hän ei ymmärrä asemaansa tällä hetkellä. Selvästi näkyy se, että hän on tullut liike-elämän opein ja vielä tavallaan tämmöisen yksityisyrittäjätaustan filosofialla politiikkaan. Se johtaa toistuvasti konflikteihin, kritisoi myös kustantaja Jouni Tervo.”
    http://yle.fi/uutiset/3-9332223
    ¤
    ”Kuparisen mukaan Jääskeläinen ja muut Ylen pomot eivät ymmärrä sananvapaudesta mitään, vaan ovat kadottaneet otteensa siitä, mitä on journalistinen johtaminen.

    – Olen sivuhenkilö tässä asiassa. Yleen on muodostunut joku todella sairas ja ummehtunut kulttuuri, jossa minun osuuteni on vain yksi rikkahippunen.”
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612022200035607_uu.shtml
    ¤
    ”– Stillerin varoitus sai hälytyskellot soimaan. Varoituksen perusteena sanottiin, että Stiller toimi journalistisen linjan vastaisesti. Mikä journalistinen linja on sellainen, jossa sanotaan, ettei pääministeriä tai Terrafamea saa käsitellä? Stillerin varoitus on erikoisin veto, mitä tässä Ylen puolelta on tapahtunut.” (Suomen journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho)
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004891629.html

  9. Pöytäkirjan asiakohta PTK 124 2016 vp
    Täysistunto Torstai 1.12.2016 klo 16.00
    2.1
    Suullinen kysymys pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä (Antti Rinne sd)
    Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp
    Suullinen kyselytunti
    Puhemies Maria Lohela
    Ensimmäinen kysymys, edustaja Rinne.
    Keskustelu [otteita]

    16.00
    Antti Rinne sd
    Arvoisa puhemies! Suomi on kansainvälisesti vertaillen lehdistövapauden kärkimaa. Tämän pitäisi olla meille kaikille ylpeyden aihe. Riippumaton media on yksi suurimmista syistä siihen, että demokratiamme on niin vahva. Se, että päättäjien tekemisistä ja sidonnaisuuksista kerrotaan mediassa, on äänestäjien oikeus ja päättäjien etu. Länsimaiseen demokratiaan ei kuulu se, että median, on sitten kysymys verorahoilla rahoitetusta tai kaupallisesta, pitäisi nauttia pääministerin luottamusta. Se, että pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta, on erittäin vakava asia. Siksi kysyn teiltä, pääministeri Sipilä: miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevassa uutisoinnissa?

    16.01
    Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa rouva puhemies! En ole painostanut Yleä, en ole yrittänytkään vaikuttaa heidän juttujensa sisältöön. (Eduskunnasta: 20 sähköpostia!) Journalistien ohjeessa 21 § kuuluu sillä tavalla, että jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat hänet erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle on varattava tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Tätä oikeuttani olen perännyt. Mistään muusta tässä ei ole kysymys. Pääministerin luottamusta ei esimerkiksi Yle tarvitse. Se on päivänselvä asia, enkä missään tapauksessa aseta lehdistönvapautta tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni. (Eduskunnasta: Asia on loppuun käsitelty!)

    Puhemies Maria Lohela
    Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

    16.02
    Antti Rinne sd (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, te olette Suomen pääministeri. Pääministerin pitäisi toimia pääministerin arvovallan mukaisesti, mutta teidän toimintanne on ollut jotakin ihan muuta. (Matti Vanhanen: Ette kuunnellut vastausta!) Olette lähetellyt Ylen toimittajille ja päätoimittajalle useita viestejä, joissa olette syyttänyt Yleisradiota puolueellisuudesta. Teidän toimintanne riippumatonta mediaa kohtaan on koettu painostamisena, ja se on erittäin vakava asia. On myös kummallista, että pääministeri laittaa arvovaltansa peliin, koska itseä koskeva uutisointi ei miellytä. Pääministeri Sipilä, ettekö todellakaan näe omassa toiminnassanne mitään Suomen pääministerille moitittavaa?

    16.03
    Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa rouva puhemies! Tämän viestin keskeisin sisältö on se, että olin sitä mieltä, että toimittajan olisi pitänyt varata minulle samassa yhteydessä mahdollisuus vastata tähän vakavaan väitteeseen, mikä tähän juttuun sisältyi. En millään tavalla puutu sen itse jutun sisältöön muuta kuin että minua olisi siinä yhteydessä pitänyt kuulla.
    Mitä tulee sähköpostiviestintään, ehkä olisin voinut jättää kansalaispalautteen esimerkit lähettämättä toimittajalle ja olen sitä eilen pahoitellut.

    16.04
    Ville Niinistö vihr (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, pääministerin tehtävä avoimessa demokratiassa on vastata myös ikäviin kysymyksiin, kun kyse on hänen toimistaan pääministerinä. Kysymys siitä, onko pääministeri ollut esteellinen valtiontukipäätöstä tehtäessä, on tällainen relevantti kysymys, ja jääviyssäännökset on luotu myös turvaamaan poliitikkoja. Poliitikon ja päättäjän tehtävä on jäävätä itsensä silloin, jos herää edes epäilys siitä, että hän olisi voinut käyttää asemaansa hyväksi tavalla, joka ei ole sopivaa, eli tämä suojaa päättäjää. Näin ollen tämän kysymyksen esittäminen oli oikein, eikä siitä ole syytä loukkaantua.
    On ollut huolestuttavaa, että näillä kommenteillanne, joissa kyseenalaistitte Ylen puolueettomuutta, annoitte myös epäsuorasti pääministerin arvovallalla välineitä niille, jotka sanovat, että perinteiseen mediaan ei voi luottaa. Tänä aikana perinteisen median rooli on todella tärkeä, kun meillä on valesivustoja, jotka levittävät suoranaisia valheita, ja tämän kansakunnan yhtenäisyyden nimissä on puolustettava median riippumattomuutta. (Puhemies: Ja kysymys.) Miten, pääministeri, näette, että voitte jatkossa hallituksessa turvata sananvapauden ja Ylen riippumattomuuden ja sen resurssit?

    16.05
    Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa rouva puhemies! Edustajan kysymys sisälsi monta kysymystä ja monta väitettä. Jos aloitan sieltä alkupäästä ja vastaan niin pitkälle kuin kerkiän. Ensinnäkin tätä jääviyttä koskeva tarkastelu on meidän jokaisen ministerin omalla vastuulla jokaisen päätöksen yhteydessä. Teemme sen erittäin huolellisesti, ja omalta kohdaltanikin olen pyrkinyt myöskin etukäteen valmistautumaan siihen tilanteeseen, että päätöksiä tulee, luopumalla kaikista yrityskytköksistäni ja yritysomaisuudestani etukäteen, sillä tavalla että niitä tilanteita syntyisi mahdollisimman vähän. Tässäkin yhteydessä etukäteen on harkittu huolellisesti se, ja olen omalta kohdaltani tullut tässä päätöksessä — Terrafame-päätöksestä puhutaan — siihen harkintaan, että en ole esteellinen tuota päätöstä tekemään.
    Mitä tulee tähän sananvapauteen ja lehdistönvapauteen, siihen jo vastasin. En millään tavalla pyri estämään suomalaisen lehdistön vapautta. En millään tavalla. Se on päivän selvä asia, (Puhemies: Aika!) mutta minullakin on sananvapaus ja myöskin oikeus tulla kuulluksi.

    16.06
    Ilkka Kantola sd (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa puhemies! Pääministeri, viime vaalikaudella te kuuluitte siihen joukkoon kansanedustajia, jotka olivat huolestuneita Ylen rahoituksen anteliaisuudesta. Muistan, että viime vaalikauden loppupuolella te tulitte julkisuuteen ehdotuksella, että Ylen indeksi pitäisi jäädyttää. Juuri vaalikauden alussa oli tehty päätös siitä kertaluonteisesta indeksin jäädyttämisestä, ja sen päätöksen yhteydessä sovittiin, että se jää yhdeksi kerraksi. Tällä vaalikaudella hallituksenne on ajanut läpi ja työryhmätyön tuloksena sitten on saavutettu parlamentaarinen sopu siitä, että Ylen indeksiä jäädytetään useamman vuoden ajaksi. Tämä tarkoittaa Ylen rahoituksen leikkaamista. Kun tämä on taustana sille, että nyt on julkisuudessa keskustelua ja epäily siitä, että olette vaikuttanut Ylen toimituksellisiin sisältöihin ja että Yle taipuu teidän viestintänne edessä ja ratkaisee sisältöjä teidän painostuksenne alla (Hälinää) — tällaista keskustelua julkisuudessa käydään — niin oletteko samaa mieltä, herra pääministeri, että me emme tee mitään sellaisella Yleisradiolla, (Puhemies: Aika!) joka taipuu hallituksen painostuksen edessä?

    16.07
    Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa rouva puhemies! Tämäkin edustajan puheenvuoro sisälsi vakavan väitteen, että puuttuisin Ylen sisältöihin. Kuten olen jo moneen kertaan tässä yhteydessä todennut, oma kritiikkini Ylelle oli pelkästään sitä, että journalismin sääntöjen mukaisesti minulle kuuluu oikeus omassa asiassani tulla kuulluksi siinä yhteydessä kun juttua tehdään. Mistään muusta ei ole kysymys.
    Mitä tulee Ylen rahoitukseen, sen päättää eduskunta, ja siitä on ollut parlamentaarinen komitea tälläkin vaalikaudella, ja kaikki päätökset on tehty tässä komiteassa. En millään tavalla hallituksesta puutu tähän Ylen rahoituskysymykseen. Emme millään tavalla puutu. Kansanedustajina meillä on oikeus esittää omia mielipiteitämme siitä asiasta. Tällä vaalikaudella en ole niitä esittänyt, koska olen nyt tällä puolella pöytää.

    16.08
    Maarit Feldt-Ranta sd (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa puhemies! Suomi on edelleen sananvapauden mallimaa. Siksikään tänään julki tulleita, pääministerin kovaa kritiikkiä sisältäviä viestejä Yleisradion toimittajalle ei voi eikä pidä lakaista maton alle. Verorahoilla ylläpidettävä Yleisradio on sananvapauden kruununjalokivi. Kaikki Suomalaiset ovat Yleisradion omistajia. Yleä eikä mitään muutakaan mediaa saa painostaa eikä vaientaa. Pääministeri Sipilä, jos ette halunnut vaientaa, vaikuttaa uutisointiin, miksi lähetitte näin kovasanaisia viestejä toimittajalle illan pimeinä hetkinä ja miksi uskotte, että toimittajille ja toimituksiin on syntynyt käsitys, että heitä on painostettu?

    16.09
    Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa rouva puhemies! Tämä viestiketjuni kaiken kaikkiaan koski ainoastaan sitä, että pidin oikeutenani tulla kuulluksi jutun teon yhteydessä, koska tässäkin tapauksessa julkisuudesta tunnettua henkilöä kohtaan esitettiin vakava väite, vakava kritiikki, ja journalismin sääntöjen mukaan minulla olisi ollut oikeus tulla kuulluksi. Tässä aikaikkunassa, mikä lähetettiin sähköpostilla, se ei mitenkään ollut mahdollista. Toimittajat hyvin tietävät sen, että pääministerin saa parhaiten kiinni ottamalla yhteyttä avustajiin, tekemällä sen tekstiviestillä tai soittamalla. Sähköposti on erittäin huonosti toimiva väline. Itse en pidä siitä, että palavereissa käydään sähköposteja läpi. Tästä tässä oli kysymys.

    16.10
    Pekka Haavisto vihr (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa puhemies! Ensin selvyyden vuoksi on sanottava, että me vihreät emme epäile, että te olisitte, pääministeri, käyttänyt asemaanne väärin Terrafame-päätöksessä. Emme epäile, että te olisitte etsinyt hyötyä itsellenne tai sukulaisillenne tästä. Juuri tätä varten jääviyssäännöt ovat olemassa, jotta kaikki tämmöinen epäilys hälvenisi, ja jos tässä päätöksessä on tapahtunut virhe, se varmasti voidaan korjata.
    Mutta meitä huolestuttaa nyt tämä tästä syntynyt mediakeskustelu. Olemme samaa mieltä siitä, että Ylen asema Suomessa pitää säilyttää vahvana. Ylellä on rooli myöskin meidän päätöksentekijöiden valvonnassa. Olisin kysynyt, onko teillä hallituksessa käyty keskustelua siitä, miten tässä syntyneessä tilanteessa Ylen asema, Ylen riippumattomuus voidaan turvata ja se mielikuva, joka nyt on syntynyt, että hallitus voisi jollain tavalla vaikuttaa Ylen sisältöihin, päästäisiin hälventämään.

    16.11
    Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ei yritä eikä voi missään tapauksessa vaikuttaa Ylen ohjelmien sisältöihin. Yle ei myöskään tarvitse hallituksen, yksittäisen ministerin tai pääministerin luottamusta. Sen varassa ei töitä tehdä. Yle toimii täysin riippumattomana journalistisena tuottajana ja hyvänä sellaisena tästä eteenpäinkin. Meillä ei ole mitään epäilystä tässä asiassa, ei hallituksen sisällä, ei minulla henkilökohtaisesti, etteikö näin olisi tästä eteenpäinkin.

    (…)
    16.13
    Li Andersson vas (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että me käymme tätä keskustelua tänään täällä. Olemme vakavien ja myöskin perustavanlaatuisten kysymysten äärellä. Kuten tässä on monissa puheenvuoroissa painotettu, niin kyse on kansalaisten luottamuksesta Yleisradioon, Yleisradion riippumattomuudesta mutta myöskin siitä, minkälaisena pääministeri näkee oman roolinsa suhteessa mediaan. Ei ole mitään outoa siinä, että sananvapaassa demokratiassa uutisoidaan Terrafame-urakan kaltaisesta kytköksestä. Sen sijaan on outoa, että me saamme lehdistä lukea, kuten tänään, että Ylen entinen toimittaja on sanonut, että juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana.
    Arvoisa pääministeri! Miten te kommentoitte tätä väitettä? Miten te aiotte pääministerinä toimia kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi Yleisradioon? Ja oletteko valmis julkaisemaan teidän ja Yleisradion päätoimittajan välillä käymäänne tiedonvaihtoa mahdollisten epäilyjen häivyttämiseksi?

    16.14
    Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa rouva puhemies! Tässä osa kysymyksistä on tietenkin Ylen sisäistä asiaa. Emme missään tapauksessa hallituksesta tai yksittäisinä henkilöinä, ministereinä, yritä vaikuttaa siihen, että joku juttu jäisi julkaisematta. Mutta tässä noin neljä viikkoa sitten oli esimerkki: Yle uutisoi, että minä olen jättänyt tulojani ilmoittamatta. Minusta tällaisessa kysymyksessä on oikeus silloin soittaa Ylelle ja kertoa, että tämä ei pidä paikkaansa, ja pyytää, että sellainen korjataan. Tällaisesta vuorovaikutuksesta tässä on kysymys. Ja sama koski tätä. Minusta tässäkin Terrafame-jutussa, jääviysjutussa, olisi ollut oikeus tulla kuulluksi ennen kuin juttu julkaistaan. Mutta tämän seurauksena ja käytyäni useita keskusteluja olen tullut siihen tulokseen, että en enää ole yhteydessä toimituksiin enkä toimittajiin minua koskevissa jutuissa (Puhemies koputtaa) vaan oikaisen ne toisella tavalla.

    16.16
    Krista Kiuru sd (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa puhemies! Nythän ollaan varsin vakavan kysymyksen äärellä, koska meillä kansanedustajilla on vain yksi uskottavuus ja sama koskee tietysti myös pääministeriä. Siltä osin voidaan sanoa, että kysymys on siitä eduskunnan luottamuksesta, että me kansanedustajat myöskin toimimme tavalla, jota suuri yleisö pitää reiluna ja oikeana.
    Erityisen vaarallista tässä keskustelussa on se, jos muut maat vetävät johtopäätöksen, että Suomen pääministeri pyrkii painostamalla ja jopa vaatimalla (Hälinää — Puhemies koputtaa) menemään tilanteeseen, jossa alkaa näyttää siltä, että Yleisradio kansan äänenä taipuu. Silloin me olemme kyllä kysymyksessä, miten Suomi eroaa niistä ikävistä esimerkeistä, joita Euroopassa olemme saaneet lukea esimerkiksi Unkarin, Puolan suhteen. Toivottavasti tähän listaan ei Suomea sitten jatkossa lisätä.
    Siksi minä kysyisin, pääministeri, teiltä: tunnetteko te ollenkaan sellaista tunnetta, että teidän kannattaisi nyt pyrkiä siihen, että tässä ei ole kysymys hallituksen radiosta vaan eduskunnan radiosta, (Puhemies: Aika!) ja pyytäisitte anteeksi sitä, miten olette painostanut?

    16.17
    Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa rouva puhemies! Vaikka kuinka monta puheenvuoroa tässä käyttää, niin en varmaankaan saa oppositiota vakuuttuneeksi siitä, että en ole painostanut Yleä. Olen vaatinut oikeuttani tulla kuulluksi samassa yhteydessä, kun juttua tehdään, sellaisessa aikataulussa, joka mahdollistaa myöskin käytännössä sen asian selvittämisen. Tämän puolitoistatuntisen olisi voinut käyttää vaikka siihen, mikä tämän kyseisen kaupan tekojärjestys oli. Kaikkihan oli tehty jo ennen kuin teimme talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa mitään päätöksiä, sitovat urakkasopimukset ja niin edespäin. Tämäkin selviää Terrafamen nettisivuilta ja on kaikkien luettavissa sieltä.

    16.18
    Antti Rinne sd (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa puhemies! Otetaan vielä yksi näkökulma tähän keskusteluun.
    Pääministeri Sipilä, teiltä kysyttiin eilen tiedotustilaisuudessa, vahingoittaako tämä kohu Suomen mainetta, ja te vastasitte: ”ei varmasti ole Suomen maineelle vahinkoa tästä”. Kansainväliset mediat ovat uutisoineet pääministeri Sipilän painostuskohusta. Financial Times kirjoittaa korruptioskandaalista, BBC kirjoittaa sananvapauskiistasta, ja Dagens Nyheter kirjoittaa, että Suomen pääministeri hiljensi valtiollisen median. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja on tänään sanonut, että Suomen maine sananvapauden kärkimaana on saanut kolhun Sipilä-kohussa.
    Pääministeri Sipilä, oletteko te edelleen sitä mieltä, että teidän toimintanne ei ole vahingoittanut Suomen mainetta?

    16.19
    Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa rouva puhemies! Olen, koska en ole painostanut Yleä. Olen vaatinut vain oikeuttani kommentoida juttua, eli ei.

    (…)
    16.20
    Antti Lindtman sd (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa puhemies! Viittaan siihen, mitä edustaja Haavisto täällä aikaisemmin sanoi, (…) haluan muistuttaa, että myös valtiovarainministeri Orpo edellytti selvitystä tästä itse asiasta. Mutta tässä ei ole kysymys enää nyt tästä itse jääviyskysymyksestä, eikä kukaan ole kiistänyt sitä, etteikö pääministerillä olisi oikeus omaan näkemykseen tai etteikö voisi olla yhteydessä, (Eduskunnasta: Vaan?) vaan kysymys on siitä, jos on syntynyt mielikuva, jossa nyt Ylen keskeinen, entinen toimittaja on tullut ulos ja todennut, että ei ole sattumaa, että kurilinja on koventunut tämän hallituksen aikana. Ja kun muutenkin media kohtaa vaikeuksia, niin haluaisin pääministeriltä kysyä: miten itse arvioitte, että omalla toiminnallanne olette vahvistaneet luottamusta riippumattomaan tiedonvälitykseen?

    16.21
    Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro)
    Arvoisa rouva puhemies! Riippumattomaan tiedonvälitykseen kuuluu myöskin se, että osapuolia kuullaan, tehdään faktapohjaisia juttuja ja uutisointia, ja silloin, jos jossakin kohtaa uutisointia on virhe, niin siihen on oikeus puuttua ja uutinen korjataan. Minusta tämä kuuluu tähän suomalaiseen demokratiaan ja sananvapauteen, puolin ja toisin, ja minä uskon, että myöskin tämä toimiva yhteys on Suomen ykkösaseman taustalla, että meillä on myöskin toisinpäin keskusteluyhteys koko ajan olemassa. Uskon ja toivon, että tämä jatkuu tästä eteenpäinkin.

    (…)

  10. Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

    Yleisradion päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoi Pressiklubissa tehneensä virheen linjauksellaan siitä, miten pääministeri Juha Sipilää voi käsitellä. Poikkeuksellisessa lähetyksessä juontaja Ruben Stiller sanoi Jääskeläisen ehdottaneen Sipilän vaimoa ”loukanneen” vieraan poistoa. Stiller myös sanoi, että Ylen käytävillä vaanii pelko.

    Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi perjantaina Pressiklubi-tv-ohjelmassa tehneensä virheen linjauksellaan siitä, miten pääministeri Juha Sipilää (kesk) voi käsitellä.
    (…)
    Jääskeläinen myönsi Pressiklubissa tehneensä virheen. Hän sanoi, että Ylen maanantaina julkistama linjaus, jonka mukaan pääministeri Sipilän mahdollista esteellisyyttä Terrafame-asiassa ei saa käsitellä, oli liian ehdoton.

    ”Annoin liian jyrkän ohjeen, joka vielä jyrkkeni, kun lähdin aamulla maasta. Se tulkittiin ehdottomana kieltona, se [alkuperäinen] kielto muuttui totaalikielloksi.”

    Stiller arvosteli kovasanaisesti päätoimittajansa johtamista. Stiller päätti ohjelman sanomalla, että Ylen käytävillä vallitsee pelko.

    ”Täällä Ylessä on paljon pelkoa tällä hetkellä. Nyt kysyn, että mitä te aiotte tehdä tälle pelolle, haluatteko että Brežnev ja Kafka heittävät ylävitoset tässä organisaatiossa”, Stiller sanoi ja osoitti sanansa Ylen hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtaja Lauri Kiviselle.
    (…)
    (lähde: Paavo Teittinen: Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”. HS 2.12.2016.
    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004892155.html)
    ¤
    ”[Politiikan tutkija] Mari K. Niemi: Pääministeri on sekoittanut julkisen ja yksityisen roolinsa viestitellessään Ylen toimittajien kanssa.”
    http://www.hs.fi/ilta/02122016/art-2000004890824.html

  11. Luulen että aika pitkälti ollaan yhtä mieltä siitä millä tasolla journalismi Suomessa on viime vuosina ollut. Propagandaa, virallista totuutta jne.

    Siksi en ns. virallista mediaa puolusta. Se ei ole ansainnut sitä.

    Sipilän tapaus on naurettavan pieni eikä se todellakaan ole merkki mistään valtiovallan puuttumisesta mihinkään, vaan pääministerin terveestä reaktiosta sopulin painostukseen.

    Pitää nähdä metsä puilta eikä kääntyillä kuin tuuliviiri.

    Kuten sanoin, media ei nauti mitään erityissuojelusta. Media on yritystoimintaa.

    En tiedä mistä on syntynyt harhakäsitys että medialla olisi virallinen asema.

  12. Koska suurin osa suomalaisista ei tiedä yritystoiminnasta eikä yrittäjyydestä mitään, eivät he ymmärrä pätkääkään ns. yrittäjävihasta jota kaikki suomalaiset yrittäjät joutuvat kokemaan.

    Yrittäjävihaa ruokkii perisuomalainen kateus, kuvitelma siitä että yrittäjä on rikas ja rahaa virtaa yritykseen jostain taikaluukusta.

    Sipilä on kohtalaisen varakas suomalaisittain, rikkaana en häntä pidä. Hänen lompakkonsa on kuitenkin liian paksu sopuleille. Siitä kiima hyökätä.

    Varsinkin YLE sosialismin pääpesänä on otollinen alusta pääministerin ja hänen sukulaistensa yritystoiminnan vihaamiselle ja kivittämiselle.

    Millään mittarilla ei voi sanoa että Sipilä olisi yrittänyt kähmiä tai vetää välistä saati suosia ketään, ainakaan tässä asiassa.

    Täytyy olla jollain lailla sairas kuka tosisaan sellaista väittää.

    Mutta suomalaisethan ovat pykäläsairaita. Kaikki mistä hiukankin saadaan tukea syytteille ja syytösmielialalle, siihen tartutaan.

    • Hei kuule. Älä nyt viitsi sotkea asioita. Virkamiestä sitoo virkavala. Yrittäjä on toinen juttu. Yrittäjävihaa en ole huomannut kulkiessani. Se on yrittäjien edunvalvontajärjestön keksintö. Enemmän kansalaiset antavat säälipisteitä yrittäjien (etujärjestön) jatkuvalle valitukselle.

      • Ei tavallinen virkamies mitään virkavaloja vanno. Tarkoitatko ministeriä?

        Mikä ihmeen vimma sinulla on vedota johonkin ”virkaan” ja ”valaan”? Etkö pysty puhumaan asiasta ilman pykäliin ripustautumista?

        Mainitsen samalla ohimennnen että käsitykseni mukaan Sipilä ei ole ollut esteellinen tässä varsinaisessa puheenaiheessa. Sipilä kun ei ole Terrafamen palveluksessa vaan Suomen valtion.

        Ja Sipilä kun ei ole Suomen valtion edustajana tilannut mitään Katera Steeliltä tai sukulaisiltaan.

        Terrafame on tilannut Katera Steeliltä. Ja kun Sipilä ei ole Terrafamen palkkalistoilla niin missä siis ongelma?

        Ei jääviyttä voida tutkia niin että koko edunsaajaketju syynätään jokaisen rahapäätöksen yhteydessä jonka valtioneuvosto tekee.

        Jos pitäisi niin valtioneuvosto ei muuta ehtisi kuin selvittää esteellisyyksiään.

        Se epäilemättä miellyttäisi joitakin siihen viehtyneitä.

  13. EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA

    11 artikla (Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus)

    1. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta.

    2. Tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kunnioitetaan.

  15. Veckan som gick – åt skogen

    Ledare Tommy Westerlund
    2.12.2016 15:00 Uppdaterad 2.12.2016 17:58

    Det finns orsak till självrannsakan både på statsministerns kansli och i Yles journalistiska ledning.

    Den här veckan har vi finländare lärt oss nya saker om vår statsminister. Förhoppningsvis har också Juha Sipilä (C) lärt sig någonting. Något mer än att han inte ska bombardera enskilda journalister med arga mejl. Det anstår definitivt inte en statsminister.

    Den nya bild Sipilä har gett av sig själv länder honom inte till heder. Hans agerande skapar såväl frågor som förundran. Det förvånar också att han trots de häftiga reaktioner hans beteende har väckt inte bemöter dem med större ödmjukhet. Det antyder att han inte själv fullt ut inser det olämpliga i det hela.

    (…)

    För övrigt lämnade den här veckan också frågor öppna kring den journalistiska ledningen på Yle. Det har visat sig att det kanske inte bara är nu i samband med Terrafame och jävfrågan kring Sipilä som ledningen har lagt locket på och placerat program på hyllan. Det finns uppgifter om att chefredaktör Atte Jääskeläinen redan i våras satte stopp för vidare rapportering kring Sipiläs placeringar, vilket Jääskeläinen i alla fall förnekar.

    (…) måste man ställa sig frågan om trovärdigheten helt kan återställas med Atte Jääskeläinen kvar på chefredaktörsposten?

    Tommy Westerlund Ledarskribent

    https://www.hbl.fi/artikel/veckan-som-gick-at-skogen/

  16. Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen

    Juha Sipilä kirjoitti sähköpostissa Ylen toimittajalle, että ei arvosta lainkaan Yleisradiota. Päätoimittaja kiistää, että Sipilä olisi vaikuttanut Ylen uutisointiin.

    Juha Kauppinen
    Kotimaa 30.11.2016 03:36

    Ylessä alkoi kuohua perjantaina 25. marraskuuta sen jälkeen, kun Yle oli julkaissut uutisen pääministeri Juha Sipilän (kesk) sukulaisten omistamasta Katera Steel -yhtiöstä.

    Ylen ajankohtaistiimi oli jo kirjoittanut perjantain aikana valmiiksi jatkojutun, jossa haastateltiin kahta oikeusoppinutta siitä, oliko Sipilä ollut esteellinen päättäessään valtion sadan miljoonan euron lisärahoituksesta Terrafamelle. – Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Ylen johto päätti perjantaina illalla, että juttua ei julkaista.

    Pääministeri Sipilä lähetti perjantai-iltana kymmenkunta viestiä yhdelle Ylen toimittajalle. Viesteissä oli pääministerin saamaa tuohtunutta kansalaispalautetta. Sipilä kertoi, että hän ei arvosta Yleisradiota lainkaan. – Viimeisin viesteistä lähetettiin Ylen toimittajalle perjantain ja lauantain välisenä yönä.

    Ylen ajankohtaistiimi alkoi työstää sähköposteihin liittyvää juttua maanantaina 28. marraskuuta. Juttuaihe kirjattiin Ylen toimitusjärjestelmään, journalismin portaaliin, niin sanottuun jopoon, aamulla ennen kahdeksaa. – Kolme Ylen työntekijää on kertonut nämä tiedot Suomen Kuvalehdelle. He eivät halua nimiään julki asian arkaluonteisuuden vuoksi.

    Ylen ajankohtaistiimi alkoi maanantaiaamuna valmistella myös kolmatta Sipilä-aiheista juttua, analyysia siitä, miksi pääministerin sidonnaisuudet ovat tärkeitä asioita uutisoida. Tässä ja Sipilän lähettämistä sähköposteista kertovassa jutussa, jossa kävi ilmi pääministerin täydellinen arvostuksen puute Yleisradiota kohtaan, oli tarkoitus käyttää asiantuntijahaastateltavia.

    Ylen johto, käytännössä päätoimittaja Atte Jääskeläinen, kielsi molempien juttujen edistämisen, SK:n lähteet kertovat.

    Kaikki kolme aihetta näkyvät Ylen järjestelmässä edelleen. Jopo on järjestelmä, jonka pääsevät näkemään sadat Ylen työntekijät. Hyllytetyistä jutuista on puhuttu sähköpostijakeluissa, joissa ovat mukana muun muassa politiikkatoimitus, taloustoimitus ja hyötytoimitus.

    Isoa joukkoa Ylen päälliköitä kiellettiin maanantaina iltapäivällä käsittelemästä Sipilän mahdollista jääviyttä Ylen ohjelmissa ja nettisivuilla. – Tämä tapahtui niin sanotussa ”pomoinfossa”, jossa oli paikalla kymmeniä henkilöitä. Kyseessä on Ylen päälliköiden kokous, joka pidetään joka maanantai. Pomoinfo pidettiin Ylen Radiotalossa Tori-nimisessä tilassa.

    Palaverissa Ylen johdon Sipilä-linjauksesta kertoi Ylen päälliköille Marjo Ahonen, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan tv- ja radiolähetyksistä vastaava päällikkö.

    Käytännössä seuraavan aamun radion Ykkösaamuun sovittu Sipilä-uutista koskeva keskustelu peruttiin näin Ylen journalistisen johdon päätöksellä. Lisäksi peruttiin suunnitelma käsitellä Sipilää Aamu-tv:ssä ja maanantai-illan A-studiossa.

    Kokouksen päätyttyä kielto aiheutti kuhinaa Ylen toimituksissa ja käytävillä. Eräät yleläiset alkoivat kerätä nimiä kirjelmään, joka on tarkoitus antaa päätoimittaja Atte Jääskeläiselle sekä saattaa tiedoksi Ylen päälliköille Marjo Ahoselle, Riitta Pihlajamäelle, Petri Kejoselle, Krista Taubertille sekä Ylen toimitusjohtaja Lauri Kiviselle.

    Kirjelmässä yleläiset kertovat seuraavaa:

    ”Me allekirjoittaneet Yleisradion toimittajat olemme huolissamme Ylen journalistisen johdon linjauksista käsiteltäessä ilmitulleita pääministeri Juha Sipilän jääviysepäilyjä. Perjantaista 25.11. alkaen Ylen journalistinen johto on hyllyttänyt aihetta käsitteleviä jatkojuttuja ja rajoittanut uusien juttujen tekemistä. Useita keskusteluohjelmia on maanantaina 28.11. alkaneella viikolla kielletty niin ikään käsittelemästä aihepiiriä millään tavalla.”

    ”Ylen journalistinen johto on lisäksi suoraan kieltänyt kahden sellaisen tiedon julkaisemisen, jotka olisivat kansalaisille ja Yle-veron maksajille tärkeitä, jotta he voisivat arvioida kyseistä asiaa sekä pääministerin toimintatapoja yleisemmin. Nämä tiedot ovat 1) se, että pääministeri lähetti Ylen toimittajalle perjantaina 25.11. vielä iltamyöhään toistakymmentä viestiä kritisoidakseen häneen liittyvää uutisointia ja 2) tieto siitä, että pääministeri perui jo sovitun vierailunsa A-studiossa keskiviikkona 30.11.”

    ”Se, että pääministeri toimii näin, on yhteiskunnallisesti merkittävä uutinen, etenkin kun Yleisradion rahoitus on riippuvainen poliittisista päätöksistä.”

    ”Vaadimme myös, että saamme kaikissa tilanteissa työssämme noudattaa Journalistin ohjeita.”

    Kirjelmässä on tämän jälkeen siteerattu kaikkea journalistista työtä koskevien Journalistin ohjeiden ensimmäistä pykälää: ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkia lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.”

    (…)
    Ylen Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai Suomen Kuvalehden tietojen mukaan tiistaina 29. marraskuuta kirjallisen varoituksen siitä syystä, että hän valmisteli perjantain 2. joulukuuta lähetystä Ylen ”uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti” (varoituksen muotoilu). – Varoituksessa uhataan lisäksi, että Stiller irtisanotaan, jos hän vielä jatkaa ohjelman valmistelua toimituksen johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti.
    (…)

    Juttu julkaistu 30.11. klo 3.36. Juttua täydennetty 30.11. klo 9.00 Atte Jääskeläisen kommentilla ja linkillä hänen kirjoitukseensa Ylen verkkosivuilla. Juttua korjattu 2.12. klo 14.32: Sipilän sähköposteista kävi ilmi täydellinen arvostuksen puute Yleä kohtaan, ei täydellinen luottamuksen puute.

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/paaministeri-sipila-vaiensi-ylen-uutisten-johto-hyllytti-sipila-jutut-ruben-stiller-sai-varoituksen/

    • ”Vaadimme myös, että saamme kaikissa tilanteissa työssämme noudattaa Journalistin ohjeita.”

      Kirjelmässä on tämän jälkeen siteerattu kaikkea journalistista työtä koskevien Journalistin ohjeiden ensimmäistä pykälää: ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkia lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.”

      Tuo kertoo, että tähän asti eivät ole saaneet noudattaa.

  18. Olen työstänyt asian.

    Sipilän Terrafame -pipo assosioi ja triggeroi Kansan Uutisissa liian vaffasti. Käämi paloi, sontakasaa pengottiin – ja kas olihan siellä kiero yrittäjä, Katera Steel, jota alkaa vihaamaan.

    B) mitään kohua ei olisi syntynyt jos Sipilän poika olisi ollut Katera Steelissä vaikka siivoojana, tai vaikka Terrafamessa. Mutta kun oli peijooni soikon SIJOITTAJA, vaikka pienelläkin osuudella, niin johan pomppas..

      • Juuri näin, sillä edellytyksellä että hallitset edes sen hevosen.

        Jatketaan vielä esteellisyydestä. Edunsaajaketju on liian pitkä:

        Sipilä – Valtioneuvosto – Terrafame – Katera Steel – Fortel Invest – Sipilän poika.

        Lisäksi Katera Steelin sopimuksen arvoa ei tiedetä, eikä sitä jääkö yritykseen voittoa, jonka se voisi jakaa osinkona sijoittajille.

        Jos Fortel Investin omistusosuus Katera Steelistä on esimerkiksi 5 % kuten on kerrottu, tulee KS:lle todennäköisesti mitättömän pieni osinko eli tuotto sijoitukselleen, jos tulee lähivuosina mitään.

        Tiedossa ei ole sekään mikä on Fortel Investin omistuspohja.

        Eli jääviydestä ei ole todellakaan mitään muuta hajua kuin pipo.

        Tämä kaikki sanottuna puhtaasti asia-analyysina, Sipilän henkilöstä en ole kovin innostunut enkä tiedä onko hän ollut erityisen hyvä PM.

        Ainoa asia mistä annan Sipilälle pisteet on usko. Itse en ole Rauhan Sanan jäsen mutta tunnustan samaa kristinuskoa.

        Ja tämä on pipon ohella ehkä se suurin ateisti-Ylen kivi kengässä…

        Ja totta kai tämä rakas pykäläpenttiytemme…

        • Vahva usko se siirtää vuoriakin, puhumattakaan maallisista pykälistä. Mitä noita enää eduskunnassa säätämään, turhan tähden.

        • Aivan. Hyvin nämä ”jos sinulla on kaksi ihokasta-uskovaiset” näyttävät tekevän sitä julistamaansa laupeuden työtä. Mikäpäs siinä… ole luja uskossasi!

  19. ”Sipilän vaikutusyrityksistä lisää tietoa – Ylessä täysi rähinä: Ketkä valehtelevat, toimittajat vai esimiehet?”
    Uutisanalyysi: Suurin erimielisyys Ylessä vallitsee kahdesta sanasta, joilla on kaikkein ratkaisevin merkitys.
    Juha Kauppinen
    Kotimaa 2.12.2016 19:11
    ”Keskiviikkoaamuna 30. marraskuuta Suomen Kuvalehden uutisesta alkanut sananvapausmyräkkä on kasvanut melkoiseksi. Kerroimme, että pääministeri Juha Sipilä (kesk) on painostanut Yleä ja Yle on tämän jälkeen nopeasti vaimentanut Sipilää koskevan jääviysepäilyn käsittelyn monissa eri ohjelmissaan ja nettisivuillaan.”
    (…)
    ”Tietoja Sipilän erittäin hyökkäävästä tyylistä Ylen suuntaan ja Jääskeläisen erikoisista toimista Sipilän käsittelyyn Ylen jutuissa on (…) tullut julkisuuteen.”

    ”Helsingin Sanomat uutisoi torstaina 1. joulukuuta oikaisuista, julkaisematta jääneestä Sipilän omaisuuteen liittyvästä jutusta ja viimekeväisestä sähköpostimyllytyksestä Ylen MOT:n ohjelman tiimoilta.”

    ”MOT:n toimitus pakotettiin anteeksipyyntöön ja sensuroimaan Yle Areenassa olevasta ohjelmastaan 16 sekunnin osuus, jossa pääministeristä puhutaan. Lehden mukaan Ylen toimituksessa annettiin MOT:n riitaa aiheuttaneen ohjelman jälkimainingeissa ohjeistus, jonka mukaan Sipilän vakuutuskuorista ei enää tehdä omia uutisia.”

    ”Suomen Kuvalehden haastattelemat Yle-lähteet vahvistavat ohjeistuksen olemassaolon. Se on tullut esimerkiksi politiikan toimitukselle suoraan päätoimittaja Jääskeläiseltä keväällä 2016.”
    (…)
    ”Aamulehti kertoi päätoimittaja Jääskeläisen peukaloineen Sipilää koskevaa uutista ilman, että jutun lopussa olisi asianmukaisesti kerrottu tehdyistä muutoksista (Aamulehden jutussa toimittaja saa Jääskeläisen vähän kerrassaan myöntämään muutokset).”

    ”Hyvään journalistiseen tapaan kuuluu, että nettijutun perässä kerrotaan juttuun julkaisemisen jälkeen tehdyt muutokset.”

    ”Maaseudun Tulevaisuudessa haastatellun entisen Ylen politiikan toimituksen esimiehen Pekka Ervastin haastattelukommenttien mukaan ’juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana’.”
    (…)
    ”On käynyt selväksi, että paljastamassamme pääministerin raivoamisessa ja sitä seuranneessa uutisoinnin vaimentamisessa ei ole kyse yksittäisestä tapauksesta.”
    (…)
    ”Jonkinlaisena käännekohtana pidetään pääministeri Sipilän vuoden takaista televisiopuhetta.”

    ”Yle lähetti hyvin poikkeuksellisesti syyskuussa 2015 pääministerin vartin mittaisen tv-puheen parhaaseen katseluaikaan.”

    E”räs haastateltavamme sanoo, että tämä olisi vahvistanut pääministerille syntynyttä vaikutelmaa, jonka mukaan hänellä on mahdollisuus vaikuttaa Yleen.”
    (…)
    ”Palautteella ja palautteella on kuitenkin eroa. On tärkeää koettaa hahmottaa, koska vaikuttaminen on asiallista, koska mennään painostamisen puolelle.”
    (…)
    ”(…) Sipilä-tyylistä sähköpostirynnäkköä Hämäläinen ei ole ennen nähnyt.”

    ”’En ollut moista kokenut. Vanha nyrkkisääntö nimittäin on, että vallanpitäjän antama palaute muuttuu painostukseksi, jos se on jatkuvaa tai toistuu samasta asiasta kovin monta kertaa’, Hämäläinen kirjoittaa.”
    (…)
    ”Ylessä tilanne on hyvin tulehtunut, ja se vaikeuttaa toimittajien työtä.”
    (…)
    ”Ehdottomasti vakavin asia on Helsingin Sanomien uutisoima eripura siitä, onko Ylen johto perustellut Sipilä-keskustelun vaimentamista maanantaina epämääräisillä ’muilla syillä’ vai ei. Asia on periaatteellisesti ratkaisevan tärkeä.”

    ”Journalistiset syyt perua jutun tekeminen, hyllyttää valmis juttu tai estää keskustelu useissa keskusteluohjelmissa ovat OK: päätoimittajalla on oikeus niihin vedota, eikä toimittajalla ole siihen nokan koputtamista.”

    ”Mutta jos taustalla on ollut muita syitä, joista ei voida toimitukselle puhua, tilanne on journalistisesti kestämätöntä Ylessä, joka on iso ja vahva mediatalo, kansallinen instituutio.”

    ”Helsingin Sanomien mukaan ’ainakin neljä Ylen työntekijää sanoo, että pääministeri Sipilän uutisointia koskevia rajoituksia perusteltiin journalististen syiden lisäksi ’muilla syillä’’. Päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja hänen sijaisenaan toiminut Marjo Ahonen kiistävät väitteen.”
    (…)
    ”Uosukainen oli eniten huolestunut siitä, että toimituspalaverin asioita on puhuttu julkisuuteen. Hän leimasi tämän yritykseksi kaataa päätoimittaja Jääskeläinen.”

    ”Toimituspalaverin luvaton siteeraaminen olisi siis vakavampi asia kuin se, että joku tai jotkut valehtelevat tässä keskeisessä asiassa.”

    ”On aika hämmentävää, että Ylen ohjelmia kuluttavat suomalaiset joutuvat yhtäkkiä pohtimaan, ovatko kaksi Ylen arvostetuimpiin ruutukasvoihin lukeutuvaa toimittajaa, Jan Andersson ja Susanne Päivärinta, kaatamassa esimiestään valheellisilla väitteillään, vai ovatko he metsästämässä totuutta siitä, mitä olivat Sipilä-uutisoinnin vaimentamisen taustalla olevat ’muut syyt’.”.
    (…)
    ”Suomen Kuvalehden haastattelemien kuuden Yle-lähteen mukaan pääministerin vakuutuskuoria koskevaan uutisointiin on liittynyt täysin omat käytäntönsä Ylen sisällä. Niiden kirjoittamista on kehotettu välttämään.”

    ”Jos toimittaja on kirjannut juttulistalle aiheeksi Sipilän ja tämän vakuutuskuoret, päällikkö on saattanut tulla kysymään, mistä on kyse, miksi niistä pitää kirjoittaa, kun niissä ei ole mitään laitonta.”
    (…)
    ”Yritysjohtajataustainen Sipilä näkee sijoituksensa pankkien rahoitusinstrumentteihin ikään kuin riippumattomuuden varmistuksena, koska ei omista suoraan minkään yritysten osakkeita. Moni muu, erityisesti oppositiossa pitää varsinkin Sipilän vakuutuskuoria laillisena verosuunnitteluna eli tapana jos ei vältellä niin ainakin lykätä veroja. Ja tästä näkökulmaerosta rähinä syntyy.”

    On siis rähinä, joka johtuu poliittisista syistä.

    Tämän rähinän alla on tietysti myös todellisuus: mitä vakuutuskuoret ovat, onko pääministerillä sellaisia, mitä hyötyä vakuutuskuorista on, mitä ongelmia niihin mahdollisesti liittyy ja niin edelleen.

    Lokakuulta 2015 löytyy yksi Ylen juttu Sipilästä, ja siinä mainitaan vakuutuskuoret.

    Sen sijaan tänä vuonna pääministerin raivo ja siitä seuranneet kiistat ja sisäiset ohjeistukset näyttävät hyydyttäneen Ylen uutiskoneen: maaliskuun jälkeen ei löydy enää juttuja Sipilästä ja vakuutuskuorista Ylen nettisivuilta.

    Esimerkiksi Auvinen kertoo kirjoittaneensa aiheesta tekstin, jota Yle ei julkaissut.

    ”Tästä siis kirjoitin ja teksti on yhä piirongin laatikossa. Tätä aihepiiriä [Sipilää ja vakuutuskuoria] koskeva näkökulma olisi normaalista poiketen pitänyt saattaa päätoimittajan tietoon ennen julkistamista ja siihen en enää jaksanut lähteä. Annoin olla”, Auvinen kertoo.
    (…)
    MOT-ohjelman nettisivuilta löytyy kylläkin toukokuulta hyvinkin kiinnostava juttu vakuutuskuorista. Se on merkittävä kahdestakin syystä.

    Ensinnäkin jutussa valtiovarainministeriön korkea virkamies kertoo, että vakuutuskuorten tuoma veroetu on perusteeton ja ministeriö aikoo aloittaa vakuutuskuorien verotukseen liittyvän selvittelyn.

    Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius jopa sanoo jutussa, että vakuutuskuoret ovat ”tavallaan veroparatiisi Suomen sisällä”.
    (…)
    Toinen kiinnostava seikka on, että jutussa ei mainita pääministeri Sipilää lainkaan. Artikkeli on julkaistu pari kuukautta sen jälkeen, kun MOT:n toimitus oli pakotettu anteeksipyyntöön ja oikaisuun.

    Ohjeistuksia ja kieltoja Sipilästä ja vakuutuskuorista ei siis ole annettu, sanoo Jääskeläinen. Suomen Kuvalehden lähteet ja Helsingin Sanomien juttu kertovat muuta.

    Lopputulos on joka tapauksessa tiedossa: aiheeseen ei ole enää palattu.

    ”Voi sanoa, että pääministerin vaikutus näkyy tässä. Mikä sitten on vaientamista, mikä itsesensuuria. Moni ei vain viitsi tehdä juttuja aiheista, joiden tiedetään olevan arkoja ja jotka ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä toimituksen johdossa”, eräs yleläinen kertoo Suomen Kuvalehdelle.
    (…)
    ”Kysymys pääministerin omistuksista kuuluu demokratiaan ja tiedonvälitykseen.”

    ”Kyseessä ei ole ainoastaan mahdollinen jutunaihe vaan asia, joka pitää selvittää ja josta pitää raportoida, jos Yleisradion tapainen arvostettu mediatalo haluaa pitää uskottavuudestaan kiinni.”
    (…)
    ”Suomen Kuvalehti kysyi tätä juttua varten pääministeri Juha Sipilältä tämän vakuutuskuorista.”

    ”Sipilä kertoi, ettei hän omista vakuutuskuoria lainkaan, vaan vakuutussijoituksia.”

    ”Kun kysyimme, eikö sijoitussidonnaisia vakuutussopimuksia yleisesti nimitetä vakuutuskuoriksi, Sipilä ei enää vastannut kysymykseen. Hän ei täsmentänyt enää muutenkaan vastauksia.”

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sipilan-vaikutusyrityksista-lisaa-tietoa-ylessa-taysi-rahina-ketka-valehtelevat-toimittajat-esimiehet/?shared=947301-f14b250c-999

  20. Lainauksen lainaus:

    ”Me tarvitsemme vapaata tiedonvälitystä. Valtio, joka pelkää antaa kansalaisten itsensä arvioida totuuksia ja valheita, on valtio, joka pelkää omia kansalaisiaan” (John F. Kennedy)

    John F. Kennedy tapettiin pois kuleksimasta… Vieläkö pitäisi jotain muutakin tähän sanoa…?

    • Meinas ruveta populistiksi. Siitähän meitä varoitellaan. Parempi vaan uskoa virallisiin uutisiin. Virallinen totuus kääntää nykyisin tuon populisminkin nurinperinpäin.

  21. ”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.” (Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen [10.12.1948] 19 artikla)
    #
    ”Jokaisella on sananvapaus; tämä oikeus sisältää vapauden hankkia, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia riippumatta alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallisesti tai painettuna taiteellisessa muodossa tahi muulla hänen valitsemallaan tavalla.” (KP-sopimuksen 19 artiklan 2 kohta)
    #
    ”Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.” (Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 1 kappale)
    #
    ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.” (Suomen perustuslain 12 §:n 1 momentti)

    ”Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin.” (Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta [HE 309/1993])
    ¤
    Näin Yle linjasi: Sipilä-kohusta 7 juttua – Särkänniemen delfiineistä 20 juttua
    Mikko Niemelä
    Kotimaa 1.12.2016 14:19

    Yleisradion vastaava päätoimittaja (…) on kiistänyt, että pääministeri (…) (kesk) olisi vaikuttanut Ylen uutisointiin Terrafame-kohusta. – Vastaava päätoimittaja on perustellut Sipilä-uutisoinnin ”rajoittamista” sillä, että Ylellä aiheesta oli uutisoitu koko viikonlopun ajan jokaisessa välineessä (televisio, radio ja netti).

    Uutisointi alkoi (…) 25. marraskuuta. (…) 28. marraskuuta Jääskeläinen linjasi omien sanojensa mukaan näin:

    ”Suunnittelulistoilta kävi ilmi, että aikomuksenamme oli tehdä eri puolilla toimitusta lukuisia juttuja, haastatteluja ja keskusteluja aiheesta.”

    ”Tässä vaiheessa linjasin (…) että asia on pantava sille kuuluviin oikeisiin mittasuhteisiin. (…)”, Jääskeläinen kirjoittaa Ylen verkkosivuilla.

    Suomen Kuvalehti selvitti, mitä tarkoittavat Ylen uutistoiminnan ”oikeat mittasuhteet”.

    ”(…) STT teki listan keskeisistä Ylen tekemistä Sipilä-uutisista kohun ajalta. Juttuja on (…) seitsemän. Yle teki myös itse koosteen, jossa listataan Sipilä-uutisoinnin vaiheet.”

    ”Ensin Yle uutisoi 25. marraskuuta, että pääministerin sukulaisten omistama yhtiö oli saanut tilauksen valtion omistamalta kaivosyhtiöltä Terrafamelta. Uutisessaan Yle mainitsi Kansan Uutisten uutisoineen asiasta ensimmäisenä. – Samana päivänä kerrottiin Sipilän blogikirjoituksesta, jossa pääministeri totesi, ettei hänellä ollut mitään tietoa sukulaistensa omistaman konepajayhtiön Terrafamelta saamista tilauksista. Sipilä syytti Ylen uutista vihjailevaksi.”

    ”Seuraava uutinen tuli (…) 26. marraskuuta, kun elinkeinoministeri (…) Rehniltä (kesk) kysyttiin Sipilän mahdollisesta jääviydestä tv-ohjelma Ykkösaamussa. Rehnin mukaan jääviysongelmaa ei ollut. – Samana päivänä Yle kertoi, että Sdp:n puheenjohtajan (…) ja kokoomuksen puheenjohtajan (…) mielestä ulkopuolinen selvitys Sipilän toiminnasta on välttämätöntä. – Myöhemmin lauantaina pääministeri Sipilä pyysi oikeuskanslerilta selvitystä esteellisyydestään Terrafame-päätöksissä. Yle siteerasi uutisessaan STT:tä.”

    ”Sunnuntaina 27. marraskuuta pääministeri vastasi yhteen kysymykseen kohusta pääministerin haastattelutunnilla. Hän kiisti väitteet ja kertoi, että sukulaisten omistama Katera Steel oli saanut tilauksen Terrafamelta tarjouskilpailun kautta. – (…) 28. marraskuuta Yle uutisoi, että eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia tutkii kantelut, joita yksityishenkilöt ovat tehneet pääministerin mahdollisesta jääviydestä.”

    ”Nämä kaikki uutiset tulivat jollakin tavoin julki Ylen kaikissa kanavissa eli televisiossa, radiossa ja netissä. Eli käytännössä sama uutinen kolme kertaa eri välineissä. – Tämä voi vaikuttaa (…) siltä, että Sipilä-uutisointi on ollut poikkeuksellisen runsasta.”

    ”Asia on pantava sille kuuluviin oikeisiin mittasuhteisiin. Tämä on toimituksen johdon normaalia työtä, ja sen vastuulla”, Jääskeläinen totesi Ylen verkkosivuilla kommentissaan.

    ”Mitkä ovat oikeat mittasuhteet? Ylen johdon journalistisista linjauksista kertoo se, millä laajuudella ja painoarvolla esimerkiksi Särkänniemen delfiinien siirrosta uutisoitiin syksyllä 2016.”

    ”Yle aloitti ”hetki hetkeltä” seuraamisen 27. elokuuta Tampereella, kun neljä delfiiniä yritettiin ”salaa” siirtää Kreikkaan. – Yle teki journalistisen valinnan ja julkaisi delfiineistä 20 juttua neljän päivän (27.–30. elokuuta 2016) aikana. Yle siis julkaisi samassa ajassa kolme kertaa enemmän delfiinijuttuja kuin uutisia pääministerin jääviysepäilystä. –
    Delfiinit olivat Ylen pääuutinen ja juttuja niistä julkaistiin kaikissa Ylen kanavissa. Lisäksi Yle lennätti toimittajan Kreikkaan selostamaan delfiinien vointia. – Ylen verkkosivuilta löytyy lisäksi delfiiniuutisia koskeva erillinen sivusto, johon on koottu kaikki Ylen delfiiniuutiset vuodesta 1999 alkaen. Sipilän jääviysepäilystä erillistä uutissivustoa ei ole.”

    ”Ylen toimittaja (…) Päivärinta haastatteli (…) 30. marraskuuta Ylen vastaavaa päätoimittajaa Ylen A-Studiossa. – Atte Jääskeläinen perusteli Sipilä-uutisointia jälleen sillä, ettei Yle halunnut antaa mielikuvaa, että Sipilä-vyyhti olisi valtakunnan tärkein asia useiden päivien uutisoinnin jälkeenkin.”
    (…)
    [Lainaus alkaa:] Tätä poikkeuksellista linjaa perusteltiin meille toimittajille myös sanomalla, suora sitaatti, ’lisäksi on muita syitä, joita emme voi teille kertoa’. Nehän eivät olleet journalistisia syitä, koska ne journalistiset syyt kerrottiin. Voitko avata, mitä nämä muut syyt olivat?” Päivärinta tivasi.[Lainaus päättyi.]

    ”Jääskeläinen ei tiennyt mitään ’muista syistä’.”
    (…)
    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-yle-linjasi-sipila-kohusta-7-juttua-sarkanniemen-delfiineista-20-juttua/

    Huom! Suomen Kuvalehden jutussa todettiin muun ohella: ”Yleä rahoitetaan vuosittain noin 500 miljoonalla eurolla kansalaisten maksamalla Yle-verolla.”

  22. Avoin kirje Yleisradion hallitukselle

    ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.” (Suomen perustuslain 12 §:n 1 momentti)

    ”Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin.” (Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta [HE 309/1993])
    #
    Viittaan toimittaja Rane Aunimon ja toimittaja Johannes Ijäksen Demokraatti.fi.:ssä julkaistuun (ja jäljempänä siteerattuun) kirjoitukseen, jonka otsikkona on ”Yle-muistio vuodelta 2011 kertoo syvistä erimielisyyksistä — Timo Harakka: Moni on kysynyt, miksi lähdin 2014 — Jääskeläinen: ’Ylessä nyt vakava ilmapiiriongelma’”.

    Mainitun kirjoituksen ohella viittaan mediatietoihin (HS, IS, IL, SK), jotka viime päivinä on julkaistu pääministerin uutisointirajoituksia koskevan tapauksen tiimoilta.

    Jokaisen kansalaisen käytettävissä oleva aineisto puhuu sen päätelmän puolesta, että kansalaisten ja tiedotusvälineiden samoin kuin demokratian kannalta tärkeimmän perusoikeuden (sananvapaus, medianvapaus) tarkoitus ei Yleisradion osalta ole käytännössä toteutunut sillä tavoin kuin perustuslakia säädettäessä on edellytetty. Viittaan tältä osin edellä siteerattuun perustuslain 12. pykälän säännöksiin (”Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.”) ja asianomaisen hallituksen esityksen perusteluihin (”Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin.”).

    Käytettävissä olevan aineiston valossa on perusteltua katsoa, ettei Yleisradion Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja ole ollut eikä selvästikään ole tehtäviensä tasalla ja ettei hänellä ole edellytyksiä jatkaa nykyisissä tehtävissään vastaavana päätoimittajana.

    Mediatiedot puhuvat sen käsityksen puolesta, että monet Ylen toimittajat ovat menettäneet luottamuksensa vastaavaan päätoimittajaan. Tiedän, että sama epäluottamus vallitsee myös monien Ylen ulkopuolisten kansalaisten keskuudessa.

    Uutisvuodon Baba Lybeck on todennut kyseisestä kohusta HS:lle: ”Jääskeläinen ei voi jatkaa Ylen vastaavana päätoimittajana” (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uutisvuodon-baba-lybeck-kohusta-hs-lle-jaaskelainen-ei-voi-jatkaa-ylen-vastaavana-paatoimittajana/6194522).

    ”– Yksinkertaisesti, vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläisen selitykset toiminnastaan ovat mielestäni [= vapaan toimittajan Baba Lybeckin mielestä] kestämättömät ja herättävät suurta huolta Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan riippumattomuudesta. Luottamukseni Jääskeläiseen mureni täysin nähtyäni tämän haastattelun enkä koe, että hän voi jatkaa Ylen vastaavana päätoimittajana, hän sanoo lehdelle” (ibid.).

    Vapaan toimittajan Baba Lybeckin päätelmä vastaa omaa käsitystäni.

    Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että Yleisradion hallitus siirtää kysymyksessä olevan vastaavan päätoimittajan toisiin tehtäviin.

    Perustuslaissa tarkoitetun sananvapauden ja medianvapauden toteutumisen ajatuksin

    Tapio Kuosma
    ¤
    [Lainaus alkaa:] Yle-muistio vuodelta 2011 kertoo syvistä erimielisyyksistä — Timo Harakka: Moni on kysynyt, miksi lähdin 2014 — Jääskeläinen: ”Ylessä nyt vakava ilmapiiriongelma” []Lainaus päättyi.]
    Demokraatti.fi
    toimitus@demokraatti.fi
    Politiikka 03.12.2016 19:00 (Päivitetty: 03.12. 20:32)
    ”Ylellä pitkään toimittajana työskennelleen Timo Harakan muistio kesältä 2011 avaa jälleen uuden näkökulman Ylen journalistiseen kulttuuriin ja toimittajien ja toimituksen johdon ja ennen kaikkea päätoimittaja Atte Jääskeläisen väliseen suhteeseen.”

    ”Suureen toimituskokoukseen valmisteltiin muistio ajankohtaistoimituksen kokemista epäkohdista, joihin Atte Jääskeläinen joutui vastaamaan kohta kohdalta.”
    (…)
    ”Viime ja tällä viikolla ryöpsähtänyt keskustelu Jääskeläisen toimista Ylen johdossa myös nostaa tapahtumat viiden vuoden takaa uuteen valoon. Harakka kommentoi muistiota Demokraatille perjantaina uudempien tapahtumien valossa.
    — Moni on kysynyt, miksi erosin Yleisradiosta loppuvuonna 2014 lähes 17 vuoden uran jälkeen. Kuten Pekka Ervasti, olen erosopimuksessa sitoutunut olemaan kertomatta irtisanoutumiseen liittyvistä syistä. Sen voin kuitenkin sanoa, että oma uskoni Ylen journalismiin, josta olin hyvin ylpeä, alkoi horjua kesällä 2011.”
    (…)

    ”Koska työhömme on puututtu poikkeuksellisen tiheään ja vieläpä vaalien alla, on syntynyt kuva, että suuria poliittisia puolueita, varsinkaan keskustaa, ei sovi käsitellä tavalla, josta ne itse saattavat ärsyyntyä.”

    ”Demokraatti nostaa nyt esiin otteita, joita (…) Harakka kirjasi 15.6.2011 päivättyyn muistioonsa (…). Jo tuolloin toimittajien parissa oli Harakan mukaan kovaa kritiikkiä Atte Jääskeläistä kohtaan. – Muistioon kirjatut kohdat liittyvät etenkin Jääskeläisen tapaan käsitellä keskustaa koskenutta uutisointia.”
    (…)

    [Lainaus alkaa:] Harakan muistio on otsikoitu: ”Luotettavaa journalismia – kenen silmissä?” Alaotsikkona on ”Puuttuminen riippumattomaan ajankohtaisjournalismiin lopetettava”.

    – Päätoimittaja Atte Jääskeläinen on viime kuukausina puuttunut Ylen Ajankohtaistoimituksen juttuihin tavalla, joka on toisaalta aiheuttanut pelkoa journalismimme riippumattomuuden puolesta ja toisaalta viestinyt epäluottamusta toimittajien ammattitaitoa ja etiikkaa kohtaan, Harakka aloittaa muistionsa johdannossa.

    – Koska työhömme on puututtu poikkeuksellisen tiheään ja vieläpä vaalien alla, on syntynyt kuva, että suuria poliittisia puolueita, varsinkaan Suomen Keskustaa, ei sovi käsitellä tavalla, josta ne itse saattavat ärsyyntyä. Tätä kuvaa vahvistavat päätoimittaja Jääskeläisen toteamukset, joiden mukaan Yleisradion rahoitusratkaisu liittyy Ylen journalismin ”luotettavuuteen” (viimeksi HS 27.5.). Nämä viestit ovat ristiriidassa journalistisen riippumattomuuden periaatteittemme kanssa. Toisekseen ne voivat johtaa itsesensuuriin, kun toimittaja haluaa välttää johdolle epämieluisia aiheita, Harakka kirjoittaa.

    Tämän jälkeen seuraa Harakan argumentointia tukevia esimerkkejä. Yksi tapauksista liittyy pääministeri Mari Kiviniemeen ja Nuorisosäätiö-uutisointiin. Yle teki asiassa oikaisun.

    – Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt. Pidettyään sekä Tampereella että Helsingissä toimituksille jyrkät puhuttelut päätoimittaja Jääskeläinen pyysi virhettä anteeksi julkisesti ja näyttävästi, Harakka kirjoittaa.

    – Oliko vaihetta anteeksipyyntöön vielä kiistämisten ja oikaisujen jälkeen? Olisiko siihen ryhdytty, jos kyseessä olisi ollut vähäisempi taho kuin johtava poliitikko? Olisiko toimittu näin myös muulloin kuin vaalien alla? hän jatkaa ja katsoo, että anteeksipyyntö lähetti viestin alttiudesta poliittiselle painostukselle.

    – Päätoimittajan voimakas reaktio sattumanvaraiseen virheeseen antoi merkin siitä, että toimittajien on syytä ennakoida poliittisten päättäjien kielteiset reaktiot ja välttää niitä. Toimittajan tulee ajatella Yleisradio Oy:n etua, ennen kaikkea yhtiön rahoitusta. Tämä johtaa helposti itsesensuuriin, kun suunnitellaan poliittisia aiheita.

    – Toimituksen johdon paniikkimielialasta kertoo myös se, että torstaina 26.1. hyllytettiin A-Talk-ohjelman puffi, joka oli jo ehtinyt pyöriä televisiossa. Yksikään keskustapoliitikko ei ollut suostunut Nuorisosäätiö-aiheiseen keskusteluun, mutta kohun keskushenkilö oli silti antanut haastattelun. Puffi kuului näin: ”Vaalirahakohu paisuu. Keskusta vaikenee, mutta Antti Kaikkonen puhuu. Katso A-Talk.” Tämä oli siis liikaa.

    Toisena esimerkkikokonaisuutena Timo Harakan muistiossa nousee esiin kevään 2011 merkittävä teatteritapaus Eduskunta Helsingin Ryhmäteatterissa. Poliittisena näytelmänä Eduskunta ottaa kantaa myös vuoden 2009 lautakasajupakkaan eli Silminnäkijä-ohjelmaan, jossa väitettiin silloisen pääministerin Matti Vanhasen saaneen Nuorisosäätiön ansiosta rakennustarvikkeita ilmaiseksi. Vanhanen kiisti väitteet, joita ei voitu julkisesti vahvistaa.

    Harakka kirjoittaa muistiossaan siitä, mitä hänen mukaansa tapahtui, kun A-Studio 2.3. käsitteli näytelmää.

    – Toimituspäällikkö Matti Virtanen hyväksyi 2.3. A-Studioon tehdyn jutun käsikirjoituksen, mutta päätoimittaja Jääskeläinen tulkitsi, että nimenomaan Yle ottaa kantaa itse lautakasa-asiaan. Hän vaati muutoksia juontoihin, joita toimittajat itse pitivät neutraaleina. Virtanen muokkasi juontoja Jääskeläisen toiveiden mukaisesti, niin että mm. korostetaan: ”Teatterissa eivät kuitenkaan päde journalismin eettiset ohjeet, joten julkisuuteen voidaan päästää myös varmistamattomia väitteitä.”, Timo Harakka kirjoittaa.

    Tämäkään ei Harakan mukaan riittänyt, vaan näytelmäkatkelmasta piti myös poistaa yksi Vanhaseen ja lautakasaan liittynyt fiktiivisen henkilön repliikki, joka kuului seuraavasti: ”no mutta siis ihan oikeesti, et sille on rakennettu kämpät ilmaseks, ja sitten jotkut toiset on velkavankeudessa.”

    Päätoimittajan tukea tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun merkittävät poliitikot arvostelevat meitä voimakkaasti. Nyt saatu viesti on päinvastainen: poliitikkoja ei pidä ärsyttää.

    Kolmas Harakan muistion tapaus liittyy vaalikampanjaan, jossa Ylessä oli Harakan mukaan syntynyt oivallus, että perussuomalaisten menestys mielipidetutkimuksissa on raakadatassa vielä hurjempaa kuin korjauskertoimin käsitellyissä julkaistuissa tuloksissa.

    – Aivan yllättäen lupa jutuntekoon oli haettava itse päätoimittajalta, joka suhtautui aiheeseen kielteisesti. Syyksi kerrottiin, että Ylen ja Taloustutkimuksen ennusteet epäonnistuivat 2007, mikä on edelleen arka asia.

    – Toimittajan oli poikkeuksellisesti esitettävä suoraan päätoimittajalle käsikirjoitusluonnoksia. Jääskeläinen ei luottanut toimittajan ammattitaitoon. Jutuntekolupaa anoessa kului useita viikkoja kuuminta vaalikampanjaa, niin että Helsingin Sanomat ehti tarttua aiheeseen ennen A-Studiota, samoin ainakin Aamulehti. Lopullista juttua leikattaessakin päätoimittaja oli läsnä ja vaati varsin yksityiskohtaisia korjauksia, sanamuotoja myöten, Harakka kirjoittaa.

    Neljäntenä tapauksena Harakka nostaa esiin Pressiklubin toukokuulta 2011. Tässä oli kyse siitä, saako Pressiklubissa näyttää jo A-studiossa esitetyn vuoden 1980 videon, jossa presidentti Urho Kekkonen kaatui. Kaatumista oli verrattu Suomen MM-kultajoukkueen Pasi Nurmisen kaatumiseen lentokoneen portaiden alapäässä. Keskustan Suomenmaa-lehti oli pääkirjoituksessaan närkästynyt Kekkos-videon rinnastamisesta jääkiekkolijoiden koheltamiseen.

    Suomenmaan pääkirjoituksessa todettiin, että Ylen johdon on syytä pitää vähintään puhuttelu talon sisällä, ”eikä haittaisi, vaikka laajempikin anteeksipyyntö tulisi jakeluun”.

    Ylen ajankohtaisohjelmien päällikkö Jyrki Richt perusteli päätöstä näyttää Kekkosen kaatumisesta Pressiklubissa lyhennetty otos sillä, että päätös lyhentää kohta johtui siitä, että A-studion jutusta tuli varsin runsaasti kielteistä palautetta eikä haluttu tökkiä uudestaan ihmisten tunteita.
    (…)
    Harakka (…) jatkaa, että aidosti riippumaton, rohkea journalismi on mahdollista vain, jos toimituksen johto tukee ja kannustaa toimittajia.

    – Päätoimittajan tukea tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun merkittävät poliitikot arvostelevat meitä voimakkaasti. Nyt saatu viesti on päinvastainen: poliitikkoja ei pidä ärsyttää. Jos täytyy valita, toimituksen johto on vallanpitäjien eikä journalistien puolella, Harakka kirjoittaa.

    – Luotettavuus on Ylen uutisten ydinarvo. Näyttää siltä, että journalismimme pitää olla nimenomaan vallanpitäjien kannalta luotettavaa. Poliittisen vallan pitää voida luottaa Yleen. (…)
    (…)

    Kysymykseen keskusta-yhteyksistään Jääskeläinen vastaa, ettei hänellä ole ”mitään yhteyksiä keskustaan eikä mitään sympatioitakaan”. Hän sanoo olleensa ”maalaistalon poikana” keskustanuorissa teinivuosinaan.
    — Olen varmaan pragmaattinen porvari, hän kuvailee nykyistä poliittista suuntautuneisuuttaan.

    Jääskeläinen myöntää, että Ylessä on vakava ilmapiiriongelma. (…)

    Hän kertoo pitäneensä perjantaina puolentoista tunnin keskustelun työntekijöiden kanssa.
    (…) [Lainaus päättyi.]

    Toimittajat: Rane Aunimo, Johannes Ijäs
    https://demokraatti.fi/yle-muistio-vuodelta-2011-kertoo-syvista-erimielisyyksista-timo-harakka-moni-on-kysynyt-miksi-lahdin-2014-jaaskelainen-ylessa-nyt-vakava-ilmapiiriongelma/

    • Tapio juristina et ole näemmä oppinut sitä tärkeintä: tiivistä sanomisesi.

      Harva jaksaa lukea noita pitkiä siteerauksia ja korulauseita. Miksi siteeraat pitkästi, eikö sinulla ole omaa näkemystä?

      Et ole mielestäni ilmaissut omin sanoin selkeästi muutamalla lauseelle asian ydintä.

      Samalla totean että sananvapaus ei ole missään tapauksessa keskeisin perusoikeus.

      Samalla huomautan että perusvelvollisuudet ovat paljon keskeisempiä kuin perusoikeudet.

      Saati sitten joku ”median vapaus”. Ei sellaista perusoikeutta ole olemassakaan.

      Muista Tapio se että medialla on elinkeinovapaus mutta ei mitään muuta.

      Ja muista se että tässä tapauksessa kukaan ei ole estänyt ketään sanomasta yhtään mitään, paitsi YLE:n toimittaja joka esti Sipilän kommentoinnin julkaisemalla juttunsa ennen kuin kommentit oli saatu.

      YLE:n toimittajat ovat surkeita painostajia, valehtelijoita, pelkureita ja tunareita.

  25. Maailmanlaajuinen NWO-mafia ja kansainväliset salaiset sopimukset ovat todellisuutta. Suomea hajoitetaan sisältä päin korruptoituneiden suomalais-agenttien – jotka on istutettu valtion johtoon – järjettömillä toimilla. Mikäli ylen toimintaa halutaan OIKEASTI tutkia, pitäisi tutkia nimenomaan Lauri Kivistä, ja hänen ulkomaisia kytköksiään. Tässä uutinen vuodelta 2012. Painakaa tarkasti mieleen nämä artikkelissa esiintyvät nimet, ja Heidän Valtiollinen tehtävänsä, sillä tämä on vain pintaraapaisu. Nämä ulkomaisia voimia pelvelevat agentit – mädättäjät – ovat juuri heitä, joille maksetaan suomalaisten veromarkoista huikeaa palkkaa:

    ”Trilateraalisen komission salakokous alkoi

    Trilateraalisen komission salakokous alkoi Helsingin säätytalolla tänään keskipäivällä. Kaikki n. 150 kokousvierasta tulivat paikalle mm. bussikuljetuksella hotelli kämpistä.

    Mediassa ei uskallettu paljastaa kokouksen sijaintia, joten tämä jo kertoo jotain minkälaisia pelkureita nämä elitistit ovat ja varsinkin Suomen edustajat häpeävät tällaisten salakabinettikerhojen kokoontumisia, jos niitä aletaan paheksumaan kansan puolelta. Koska nämä kabinettikerhot eivät edusta millään lailla demokratiaa ja ne ovat siis perustuslain vastaisia. Samaan kastiin kuuluu myös vuosittain salaisten ovien takana kokoontuva Bilderberg-ryhmä.

    Tämän vuoksi vielä Sitra-yhtiön yliasiamies Esko Aho puolusteli salakokousta tänään mediassa ja hänen mukaansa matalan profiilin tarkoituksena on mahdollistaa julkisessa asemassa olevien ihmisten vapaamuotoinen keskustelu.

    Suomesta mukana ovat Sitran yliasiamies Esko Ahon lisäksi Suomen pääministeri Jyrki Katainen, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen median edustajana, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja entinen Puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala Koneen hallituksen jäsenen roolissa sekä Sitran yliasiamies Esko Aho.

    Lähde: IL / NWO havaintoja”

    • Tuossahan noita mainitsit muutaman ylikansallisten NWO-takapirujensa kädestä syövästä maanpetturIjoukosta.

    • Jääviyssäädökset ym. ovat laissa hyvin, mutta kun niitä ei sovelleta eikä selkärankaa löydy avainhenkilöiltä, niin pitäisi lailla kieltää se, että avainasemaan julkishallinnossa voisi päästä jonkin salaseuran jäsen. Jo epäilyskin sellaisesta pitäisi ottaa vakavasti jääviyden kannalta.
      Valtamedia on ohittanut tehtävänsä ”vallan vahtikoirana” ohittaessaan mm. Karl Steinhauserin monikymmenvuotisen tutkimuksen vapaamuurareista. (Suomeksi häneltä on kirja EU – huomispäivän super-Neuvostoliitto.) Eli että heillä on vuosisatoja ollut se nerokas salaohjejärjestelmä, jonka avulla todelliset käskyttäjät jäävät helposti poliisilta piiloon.

      (Toki on vaarattomia vapaamuurarisuuntia ja ylivoimaisesti suurin osa ei-huipputason vapaamuurareista ei tiedä systeemistä mitään oleellista. Mutta mitä sitten…)

      • Näin on, tosin ”todelliset käskyttäjät jäävät helposti poliisilta piiloon” koska poliisit (ja nimenomaan suojelupoiliisit) ovat osa vapaamuurari- tai sen kaltaista järjestelmää. Minäkään en puhu tavallisista hyväuskoisista rivijäsenistä, vaan 32:en ja 33:en asteen vapaamuurareista, jotka kipuavat hyvävelijärjestelmän avulla valtoiden huipulle.

        Kansallisvaltioiden vallan kaappaus on jo tapahtunut, ja se vahvistuu parhaillaan kaikkialle – maailmanlaajuisesti. Initaatioiden ja valojen vannomisten jälkeen, nämä 32:en ja 33:en asteen vapaamuurarit, ja ”muutkin muurarit” antavat kaiken käsissään olevan vallan Lucifer-järjestelmälle ja irtautuvat palvelemasta omaa maata, kansalaisiaan ja uskontoa. Ja he todellakin palvelevat Luciferia, joka antaa heille henkilökohtaista valtaa ja rahaa (korruptio), vaikka ihmiset eivät sitä usko.

        Kansainvälinen rikollisuus sen kaikissa muodoissa on täysin organisoitua toimintaa, jota ohjataan pyramidin huipulta suojelupoliisien kautta. Sodat ja terrorismi sen kaikissa muodoissa edustaa täsmälleen samaa, sitäkin ohjataan pyramidin huipulta siten, että rivisotilailla ei ole aavistustakaan siitä, mitä tai keitä vastaan he taistelevat, puhumattakaan siitä miksi he taistelevat. Kaikki sodat ovat jesuiitti-pankkiireiden sotia, joiden tärkeimpiä työkaluja on SMOM, CIA, YK ja lukuisat muut kansainväliset organisaatiot. Tämä maailmanlaajuinen verkosto – mustekala – ruokkii omalla toiminnallaan itse itseään. Se on juuri näin: rikollisuuden organisoija, ylläpitäjä, ja torjuja on sama järjestelmä tyyliin: luodaan uhka, rummutetaan uhka valemedian kautta ihmisten tajuntaan ja taistellaan sitä vastaan. Toinen käsi säälimättömästi hajottaa ja toinen käsi armahtavasti rakentaa, koska näin tämä käynnissä oleva ”Great Deception” on pyramidin huipulla suunniteltu. YK, Amnesty ja Punainen Risti on perustettu vain ja ainoastaan siksi, että ne ylläpitävät illuusiota demokratiasta ja pitävät sodan pyörät pyörimässä.

  27. Ei ole ihme, että sananvapautta yritetään rajoittaa kaikin keinoin. Tämä politikkojen ja liike-elämän ”verkostoituminen” (rakenteellinen korruptio) on saavuttanut jo aikamoiset mittasuhteet ja aiheuttanut meille mittaamattomat vahingot. Itse en näe muuta keinoa korjaukseen, kuin vaihtaa koko eduskunta, joka vaatii tietenkin hallituksen irtisanoutumisen. Sitä on tietenkin turha odottaa. Ei kannata ainakaan pidättää hengitystä odotellessa. Suomi ui niin syvällä korruption suossa.

    Tuskin eduskunnan hajoittaminen ja uudet vaalit tässä vaiheessa mitään auttaisivatkaan. Äänestäisimme kuitenkin samat naamat takaisin. Ne ”lutuset”, jotka huulet turpeina meille vaalikopeilla valehtelevat. Tämä pari vuotta, jonka hallitus aivan varmasti vielä istuu ja tekee tuhojaan, kannattaa käyttää rakenteellisen korruption esille tuomiseen. Siihen on mahdollisuus jos ”journalismi” saa toimia vapaasti, ilman komissaarien johtavaa opastusta. Ehkä sitten, parin vuoden kuluttua, kansa on valmiimpi vaihtamaan politikot.

  29. Missäs David sedän nimi on tuolla listalla kun en löytänyt?

    :DD!!

    Oikeata propagandaa taitaa olla tuo kyseinen lista!

  30. Tässä keskusteluketjussa on hyvin dokumentaatioita siitä, miten Sipilä ei tyylillisestikään käyttäytynyt pääministeriltä kulttuurissamme odotettavalla tavalla, Suomen kansan yhteishenkeä kenenkään mielestä vähänkään nostattavalla tavalla.
    Hän näyttäisi ensinnäkin menettäneen pahasti itsehillintänsä, kuten Mehtälä totesi avauksen perässä olevassa kommentissaan täällä: https://vastavalkea.fi/2016/12/08/juha-sipila-koen-kysymyksen-loukkaavaksi/
    Hän käyttäytyy tavalla, joka yksiselitteisesti kertoo sellaisesta heikkohermoisuudesta, missä satavarmasti yksilö on äänestäjien näkökulmasta kohtuuttoman altis kovan luokan kiristys- ja uhkauspelille (millaista tietyt tiedustelupalvelut harrastavat monin tavoin).
    Käytännössä liian monta kertaa on ollut nykyhallituksessa vastaavia tapauksia – valheita ja muuta kunniatonta käytöstä.
    (Pahin on nykyhallituksessa ollut Stubb, jolta täältä koottiin toistakymmentä dokumentoitua valhetta…)

    Siten muuten ministerivalat ovat menettäneet merkityksensä tyylitasollakin…
    (Vai mihin niitä ministerivaloja tarvitaan? Jos katsotaan, että esim. Ilkka Kanerva käyttäytyi tekstarikohussaan tavalla, josta hänet sopikin erottaa ministerinvirasta, niin eikö sitä olisi sitten voinut tehdä ilman valakäytännön olemassaoloa?? Entä miksei poliittisten lupausten pettämistä voi katsoa petokseksi, josta koituu rikosoikeudellinen rangaistus, silloin kun pettämisiin ei liity pakkotilanteisuutta?? Kuten yleensä ei ole liittynyt. Kokonaisuus näissä on nyt niin iso, että nämä eivät ole enää lieveilmiöitä tms.)

    Jo Sipilän ilmaisu ”Koen kysymyksen loukkaavaksi” on lastentarhatasoa. Varsinkin kun sen sanoo korkeassa valta-asemassa oleva pienessä valta-asemassa olevalle.
    Omista tunteista vastuuta ottavaa olisi sanoa: ”Kysymys aiheuttaa minussa loukkaantumisreaktion.” tms.
    Siihen kun lisää hänen toimittajan kanssa viestittelynsä pituuden ja turhuuden (ennalta tiedossa ettei se johda älyllisesti mihinkään), niin Sipilä on tässä kohdassa niin pohjalla, että enää on alapuolella jokin paskapääksi tms. nimittelyn taso.
    Lapsuudessani sanottiin Sipilän kaltaisista: ”Ei arvoja, ei tapoja.”

    Tai ehkä voisi tulkita, että Sipilän kannalta hänen viestittelyssään oli logiikkaa: sen jankuttava pituus jne. iilmaisevat kokonaisuutena, että se oli (hyötytarkoituksellinen) uhkaus.
    Mitä muuta voi tarkoittaa etenkin se, että Sipilä katsoo tarpeelliseksi mainita, että hänen luottamuksensa YLE:en on nolla? YLE on hyvin iso talo ja hän muutaman yleläisen toimittajan Sipilä-tutkailujen perusteella sanoo noin. Vaikka koululaisetkin tietävät, ettei median edes tarvitse eikä pidä nauttia poliitikkojen luottamusta. Ja moni tietää myös, että Sipilä voi järjestää YLE:n asioita mielensä mukaiseen suuntaan…
    Voisi myös ajatella, että Sipilän uhkaus oli harkittu.
    Harkittua sen tilan käyttämistä, minkä yhteiskunta on antanut, ja sen mukaista, millainen valtapoliittinen kulttuuri on. Eli uhkailla voi seuraamuksitta. Ainakin julkisuudella piilossa.
    Huomaa: Sipilä osoitti silti melkoista tyhmyyttä toistellessaan viestiensä lopussa, että hänen viestiään ei saa käyttää julkisuudessa – uskoessaan pystyvänsä vaikuttamaan toimittajaan noin.

    Kansalaisille tulee tuollaisista myös helposti tulkinta, että mitenkähän paljon noita uhkailuja, kiristyksiä yms. valtapoliitikoilla on julkisuudelta piilossa kun Sipilä aktivoituu jo tällaisessa tapauksessa… kun Suomi tekee jatkuvasti äärityhmiä ratkaisuja luonnonvarapolitiikassa jne. … ja kun takinkääntäminen on yleistä valtapoliitikoilla, jne.

    Mikä tulkinta Sipilän sanoista onkin, hän on selvästi jäävi, menettänyt kansalaisluottamuksensa ja syyllistynyt toimittajan painostukseen tilanteessa, jossa YLE:n puolueettomuus on monen (myös YLE:läisen ja ex-YLE:läisen) mielestä ollut jo vuosia poliittisesti monin osin suuresti kaventunut…
    Lisäksi lopputulos on taas se, että Suomen maine on taas maailmalla vähän pilaantuneempi.
    Kuten sävähdyttävästi huomaavat ne, jotka jaksavat lukea alle linkkaamani UK:n valtamedian jutun. – Eli tässä äskettäinen FB-postaukseni:

    ” ’ Bono Bronck
    30 November at 15:47 ·
    #1 in freedom of press in 2016, Finland
    #1 in best governance in 2016, Finland
    #1 in least corruption in 2016, Finland
    – Makes me wonder in what kind of mess the entire world is?
    http://www.bbc.com/news/world-europe-38155965 ’
    Vertailun vuoksi: Ks. Katera Steel Oy:n taloushistoria – raju muutos Sipilän tultua 2015 keväällä valtaan: https://www.finder.fi/Hallintayhti%C3%B6it%C3%A4/Katera+Steel+Oy/KAJAANI/paattajat/2620640 ”

  31. Yleisradio ja julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaisten tehtävien suorittaminen; avoin selvityspyyntö Eduskunnan oikeusasiamiehelle

    Asia: Onko Yleisradiossa huolehdittu ja valvottu yleisradiolaissa tarkoitetulla tavalla, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi siten kuin sanotun lain 7. pykälässä edellytetään?; selvityspyyntö Eduskunnan oikeusasiamiehelle?

    Pyydän, että Te, Arvoisa Oikeusasiamies, selvittäisitte, onko Yleisradio Oy:ssä huolehdittu ja valvottu Yleisradio Oy:stä annetun lain (jäljempänä myös: yleisradiolaki) 6. pykälässä tarkoitetulla tavalla, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi siten kuin saman lain 7. pykälässä edellytetään.

    Pyydän lisäksi, että asiassa kuullaan Yleisradion toimittajia Jan Andersson, Susanne Päivärinta, Ruben Stiller ja Salla Vuorikoski sekä vapaita toimittajia Baba Lybeckiä ja Pekka Ervastia.

    Keskeinen asiallinen perustelu

    Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) mukaan Yleisradio Oy on 7 §:n mukaista julkista palvelua liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla harjoittava osakeyhtiö. ”Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
    1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;” (7. pykälän 2. momentin 1. kohta).

    Yleisradion hallintoneuvoston tehtävänä on muun ohella ”huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi;” (ks. 6. pykälän 1. momentin 3. kohta).

    Viimeaikaisten mediatietojen valossa on perusteltua syytä katsoa, että Yleisradion julkisen palvelun ohjelmatoiminta ei kaikilta osin ole tukenut kansanvaltaa sillä tavoin kuin yleisradiolain 7. pykälässä edellytetään.

    Demokratiakäsitteen määritelmän mukaan ”[d]emokratian ominaispiirteenä pidetään, että tärkeimmistä valtiollisista asioista päättää kansalaisten yleisillä vaaleilla kilpailevien ehdokkaiden joukosta valitsema edustuksellinen toimielin (kansanedustuslaitos)” (http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:demokratia). ”Jotta aidot vaalit voisivat toteutua kunnolla, on tavallisesti katsottu olevan tarvetta puolueiden toimintavapaudelle, ilmaisun- ja mediavapaudelle sekä jonkinasteiselle yhteiskuntarakenteiselle oikeusturvalle (oikeusvaltioperiaate)” (ibid.).

    Yleisradiolain 7. pykälässä tarkoitettuun kansanvaltaan (demokratia) kuuluu siis elimellisesti niin ilmaisunvapaus kuin mediavapauskin, so. yhdellä sanalla ilmaisten ’sananvapaus’.

    Yksityiskohtaiset perustelut

    Sananvapaudesta: ”Jokaisella on sananvapaus; tämä oikeus sisältää vapauden hankkia, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia riippumatta alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallisesti tai painettuna taiteellisessa muodossa tahi muulla hänen valitsemallaan tavalla.” (KP-sopimuksen 19. artiklan 2. kohta)

    ”Edellisessä kohdassa tarkoitettujen vapauksien käyttö merkitsee erityisiä velvollisuuksia ja erityistä vastuuta. Se voidaan sen tähden saattaa tiettyjen rajoitusten alaiseksi, mutta näiden tulee olla laissa säädettyjä ja sellaisia, jotka ovat välttämättömiä 1) toisten henkilöiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi, 2) valtion turvallisuuden tai yleisen järjestyksen (”ordre public”), terveydenhoidon tai moraalin suojelemiseksi.” (KP-sopimuksen 19. artiklan 3. kohta)

    ”Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.” (Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan 1. kappale)

    ”Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.” (Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan 2. kappale)

    ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.” (Suomen perustuslain 12. pykälän 1. momentti)

    Sananvapaussäännöksen tarkoituksesta: ”Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin.” (Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta [HE 309/1993])

    Ongelman kiteytystä: ”Arvoisa puhemies! Suomi on kansainvälisesti vertaillen lehdistövapauden kärkimaa. Tämän pitäisi olla meille kaikille ylpeyden aihe. Riippumaton media on yksi suurimmista syistä siihen, että demokratiamme on niin vahva. Se, että päättäjien tekemisistä ja sidonnaisuuksista kerrotaan mediassa, on äänestäjien oikeus ja päättäjien etu. Länsimaiseen demokratiaan ei kuulu se, että median, on sitten kysymys verorahoilla rahoitetusta tai kaupallisesta, pitäisi nauttia pääministerin luottamusta. Se, että pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta, on erittäin vakava asia.” (Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä [Antti Rinne sd]. Eduskunnan täysistunto 1.12.2016. Pöytäkirjan asiakohta PTK 124 2016 vp)

    ”(…) – Paljastimme [SK] 30. marraskuuta [2016], että pääministeri Juha Sipilä oli hyökännyt voimakkaasti Ylen kimppuun ja kerroimme, että Yle on sen jälkeen johdon ukaasein rajoittanut Sipilän ja hänen talousasioidensa käsittelyä ohjelmissaan. – Uutisemme jälkeen kävi ilmi, että tapauksia on ollut muitakin. Monet yleläiset kertovat, että erityisesti pääministeri Sipilän kriittisessä käsittelyssä Ylellä on ollut ihan oma säännöstönsä ja asteikkonsa. – (…) on kummallista, että pääministeriä käsitellään rajatummin kuin muita. Kun pitäisi olla päinvastoin. – Uudet rajatummat käytännöt ovat astuneet voimaan nykyisen pääministerin kohdalla. (…) – (…) Lopputulos (…): aiheita jää käsittelemättä ja juttuja tekemättä. – (…) haluan takaisin viime vuosien riippumattoman ja kumartelemattoman Ylen. – (…)” (SK:n päätoimittaja Ville Pernaa).

    Ongelman täydennys: Mediatietojen valossa on pääteltävissä, että pääministeri on toistuvasti lähettänyt Ylen toimittajille sähköpostiviestejä, jotka on tulkittavissa epäasialliseksi painostukseksi. Toisin sanoen kyseinen menettely on perustellusti arvioitavissa pyrkimykseksi saada aikaan pääministeriä ja hänen toimintaansa koskevia uutisointirajoituksia. (Pääministeri ei näytä tyytyneen käyttämään normaalimenettelyjä [oikaisuoikeus ja/ tai vastineoikeus] [ks. laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä, 460/2003].)

    Edellä tarkoitettu asia on periaatteellisesti erittäin tärkeä. Kysymys on demokratian peruspilarista, sananvapaudesta (tiedotusvälineiden vapaus eli medianvapaus mukaan lukien). Mediatietojen valossa on väitettävissä, että pääministerin menettely on loukannut räikeästi demokratian keskeistä periaatetta, so. sananvapautta ja medianvapautta. Kysymys on siten keskeisten perusoikeuksien loukkauksesta.

    Helsingin Sanomien (HS) verkkolehden (1.12.2016) mukaan ”ainakin neljä Ylen työntekijää sanoo, että pääministeri Sipilän uutisointia koskevia rajoituksia perusteltiin journalististen syiden lisäksi ’muilla syillä’”. Saman lähteen mukaan ”päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja hänen sijaisenaan toiminut Marjo Ahonen kiistävät väitteen”.

    HS on todennut muun ohella seuraavaa: ”[Baba] Lybeck pitää erikoisena ohjeistusta, ettei Päivärinta saa kertoa ’Ylen sisällä, Ylen ulkopuolella ja somessa’, että pääministeri on perunut tulonsa. Hän pitää kohtuuttomana myös Pressiklubi-juontaja Ruben Stillerin saamaa, myöhemmin peruttua varoitusta” (HS:n verkkolehti 1.12.2016). HS jatkaa: ”Yksinkertaisesti, vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläisen selitykset toiminnastaan ovat mielestäni kestämättömät ja herättävät suurta huolta Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan riippumattomuudesta. Luottamukseni Jääskeläiseen mureni täysin nähtyäni tämän haastattelun enkä koe, että hän voi jatkaa Ylen vastaavana päätoimittajana.”

    Mikäli pääministerin uutisointia koskevia rajoituksia on todellakin perusteltu journalististen syiden lisäksi ’muilla syillä’, asiassa on menetelty virheellisesti. Kysymys olisi siinä tapauksessa sananvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden (medianvapaus) ilmiselvästä loukkauksesta.

    Otteita Rane Aunimon ja Johannes Ijäksen kirjoituksesta Yle-muistio vuodelta 2011 kertoo syvistä erimielisyyksistä — Timo Harakka: Moni on kysynyt, miksi lähdin 2014 — Jääskeläinen: ’Ylessä nyt vakava ilmapiiriongelma’ (Demokraatti.fi):.

    [Lainaus alkaa:] Harakan muistio on otsikoitu: ”Luotettavaa journalismia – kenen silmissä?” Alaotsikkona on ”Puuttuminen riippumattomaan ajankohtaisjournalismiin lopetettava”.

    – Päätoimittaja Atte Jääskeläinen on viime kuukausina puuttunut Ylen Ajankohtaistoimituksen juttuihin tavalla, joka on toisaalta aiheuttanut pelkoa journalismimme riippumattomuuden puolesta ja toisaalta viestinyt epäluottamusta toimittajien ammattitaitoa ja etiikkaa kohtaan, Harakka aloittaa muistionsa johdannossa.

    – Koska työhömme on puututtu poikkeuksellisen tiheään ja vieläpä vaalien alla, on syntynyt kuva, että suuria poliittisia puolueita, varsinkaan Suomen Keskustaa, ei sovi käsitellä tavalla, josta ne itse saattavat ärsyyntyä. Tätä kuvaa vahvistavat päätoimittaja Jääskeläisen toteamukset, joiden mukaan Yleisradion rahoitusratkaisu liittyy Ylen journalismin ”luotettavuuteen” (viimeksi HS 27.5.). Nämä viestit ovat ristiriidassa journalistisen riippumattomuuden periaatteittemme kanssa. Toisekseen ne voivat johtaa itsesensuuriin, kun toimittaja haluaa välttää johdolle epämieluisia aiheita, Harakka kirjoittaa.

    Tämän jälkeen seuraa Harakan argumentointia tukevia esimerkkejä. Yksi tapauksista liittyy pääministeri Mari Kiviniemeen ja Nuorisosäätiö-uutisointiin. Yle teki asiassa oikaisun.

    – Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt. Pidettyään sekä Tampereella että Helsingissä toimituksille jyrkät puhuttelut päätoimittaja Jääskeläinen pyysi virhettä anteeksi julkisesti ja näyttävästi, Harakka kirjoittaa.

    – Oliko vaihetta anteeksipyyntöön vielä kiistämisten ja oikaisujen jälkeen? Olisiko siihen ryhdytty, jos kyseessä olisi ollut vähäisempi taho kuin johtava poliitikko? Olisiko toimittu näin myös muulloin kuin vaalien alla? hän jatkaa ja katsoo, että anteeksipyyntö lähetti viestin alttiudesta poliittiselle painostukselle.

    – Päätoimittajan voimakas reaktio sattumanvaraiseen virheeseen antoi merkin siitä, että toimittajien on syytä ennakoida poliittisten päättäjien kielteiset reaktiot ja välttää niitä. Toimittajan tulee ajatella Yleisradio Oy:n etua, ennen kaikkea yhtiön rahoitusta. Tämä johtaa helposti itsesensuuriin, kun suunnitellaan poliittisia aiheita.

    – Toimituksen johdon paniikkimielialasta kertoo myös se, että torstaina 26.1. hyllytettiin A-Talk-ohjelman puffi, joka oli jo ehtinyt pyöriä televisiossa. Yksikään keskustapoliitikko ei ollut suostunut Nuorisosäätiö-aiheiseen keskusteluun, mutta kohun keskushenkilö oli silti antanut haastattelun. Puffi kuului näin: ”Vaalirahakohu paisuu. Keskusta vaikenee, mutta Antti Kaikkonen puhuu. Katso A-Talk.” Tämä oli siis liikaa.

    Toisena esimerkkikokonaisuutena Timo Harakan muistiossa nousee esiin kevään 2011 merkittävä teatteritapaus Eduskunta Helsingin Ryhmäteatterissa. Poliittisena näytelmänä Eduskunta ottaa kantaa myös vuoden 2009 lautakasajupakkaan eli Silminnäkijä-ohjelmaan, jossa väitettiin silloisen pääministerin Matti Vanhasen saaneen Nuorisosäätiön ansiosta rakennustarvikkeita ilmaiseksi. Vanhanen kiisti väitteet, joita ei voitu julkisesti vahvistaa.

    Harakka kirjoittaa muistiossaan siitä, mitä hänen mukaansa tapahtui, kun A-Studio 2.3. käsitteli näytelmää.

    – Toimituspäällikkö Matti Virtanen hyväksyi 2.3. A-Studioon tehdyn jutun käsikirjoituksen, mutta päätoimittaja Jääskeläinen tulkitsi, että nimenomaan Yle ottaa kantaa itse lautakasa-asiaan. Hän vaati muutoksia juontoihin, joita toimittajat itse pitivät neutraaleina. Virtanen muokkasi juontoja Jääskeläisen toiveiden mukaisesti, niin että mm. korostetaan: ”Teatterissa eivät kuitenkaan päde journalismin eettiset ohjeet, joten julkisuuteen voidaan päästää myös varmistamattomia väitteitä.”, Timo Harakka kirjoittaa.

    Tämäkään ei Harakan mukaan riittänyt, vaan näytelmäkatkelmasta piti myös poistaa yksi Vanhaseen ja lautakasaan liittynyt fiktiivisen henkilön repliikki, joka kuului seuraavasti: ”no mutta siis ihan oikeesti, et sille on rakennettu kämpät ilmaseks, ja sitten jotkut toiset on velkavankeudessa.”

    Päätoimittajan tukea tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun merkittävät poliitikot arvostelevat meitä voimakkaasti. Nyt saatu viesti on päinvastainen: poliitikkoja ei pidä ärsyttää.

    Kolmas Harakan muistion tapaus liittyy vaalikampanjaan, jossa Ylessä oli Harakan mukaan syntynyt oivallus, että perussuomalaisten menestys mielipidetutkimuksissa on raakadatassa vielä hurjempaa kuin korjauskertoimin käsitellyissä julkaistuissa tuloksissa.

    – Aivan yllättäen lupa jutuntekoon oli haettava itse päätoimittajalta, joka suhtautui aiheeseen kielteisesti. Syyksi kerrottiin, että Ylen ja Taloustutkimuksen ennusteet epäonnistuivat 2007, mikä on edelleen arka asia.

    – Toimittajan oli poikkeuksellisesti esitettävä suoraan päätoimittajalle käsikirjoitusluonnoksia. Jääskeläinen ei luottanut toimittajan ammattitaitoon. Jutuntekolupaa anoessa kului useita viikkoja kuuminta vaalikampanjaa, niin että Helsingin Sanomat ehti tarttua aiheeseen ennen A-Studiota, samoin ainakin Aamulehti. Lopullista juttua leikattaessakin päätoimittaja oli läsnä ja vaati varsin yksityiskohtaisia korjauksia, sanamuotoja myöten, Harakka kirjoittaa.

    Neljäntenä tapauksena Harakka nostaa esiin Pressiklubin toukokuulta 2011. Tässä oli kyse siitä, saako Pressiklubissa näyttää jo A-studiossa esitetyn vuoden 1980 videon, jossa presidentti Urho Kekkonen kaatui. Kaatumista oli verrattu Suomen MM-kultajoukkueen Pasi Nurmisen kaatumiseen lentokoneen portaiden alapäässä. Keskustan Suomenmaa-lehti oli pääkirjoituksessaan närkästynyt Kekkos-videon rinnastamisesta jääkiekkolijoiden koheltamiseen.

    Suomenmaan pääkirjoituksessa todettiin, että Ylen johdon on syytä pitää vähintään puhuttelu talon sisällä, ”eikä haittaisi, vaikka laajempikin anteeksipyyntö tulisi jakeluun”.

    Ylen ajankohtaisohjelmien päällikkö Jyrki Richt perusteli päätöstä näyttää Kekkosen kaatumisesta Pressiklubissa lyhennetty otos sillä, että päätös lyhentää kohta johtui siitä, että A-studion jutusta tuli varsin runsaasti kielteistä palautetta eikä haluttu tökkiä uudestaan ihmisten tunteita.
    (…)
    Harakka (…) jatkaa, että aidosti riippumaton, rohkea journalismi on mahdollista vain, jos toimituksen johto tukee ja kannustaa toimittajia.

    – Päätoimittajan tukea tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun merkittävät poliitikot arvostelevat meitä voimakkaasti. Nyt saatu viesti on päinvastainen: poliitikkoja ei pidä ärsyttää. Jos täytyy valita, toimituksen johto on vallanpitäjien eikä journalistien puolella, Harakka kirjoittaa.

    – Luotettavuus on Ylen uutisten ydinarvo. Näyttää siltä, että journalismimme pitää olla nimenomaan vallanpitäjien kannalta luotettavaa. Poliittisen vallan pitää voida luottaa Yleen. (…)
    (…)

    Kysymykseen keskusta-yhteyksistään Jääskeläinen vastaa, ettei hänellä ole ”mitään yhteyksiä keskustaan eikä mitään sympatioitakaan”. Hän sanoo olleensa ”maalaistalon poikana” keskustanuorissa teinivuosinaan.
    — Olen varmaan pragmaattinen porvari, hän kuvailee nykyistä poliittista suuntautuneisuuttaan.

    Jääskeläinen myöntää, että Ylessä on vakava ilmapiiriongelma. (…)

    Hän kertoo pitäneensä perjantaina puolentoista tunnin keskustelun työntekijöiden kanssa.
    (…) [Lainaus päättyi.]

    Summa summarum: On perusteltua syytä katsoa, ettei Yleisradion julkisen palvelun ohjelmatoiminta ole edellä tarkasteltujen uutis- ja ajankohtaisohjelmien osalta ”tukenut kansanvaltaa sillä tavoin kuin yleisradiolain 7. pykälässä edellytetään”.

    Lähteet

    Aunimo, Rane ja Johannes Ijäs: Yle-muistio vuodelta 2011 kertoo syvistä erimielisyyksistä — Timo Harakka: Moni on kysynyt, miksi lähdin 2014 — Jääskeläinen: ’Ylessä nyt vakava ilmapiiriongelma’”.
    https://demokraatti.fi/yle-muistio-vuodelta-2011-kertoo-syvista-erimielisyyksista-timo-harakka-moni-on-kysynyt-miksi-lahdin-2014-jaaskelainen-ylessa-nyt-vakava-ilmapiiriongelma/
    Euroopan ihmisoikeussopimus.
    Hallituksen esitys (HE) Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta 309/1993.
    Kauppinen, Juha: Kun Yleisradion uskottavuus horjui. Suomen Kuvalehti (SK) 9.12.2016 n:o 49.
    Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003).
    Laki Yleisradio Oy:stä (1380/1993)
    KP-sopimus.
    Pernaa, Ville: Tässä ei ole mitään hauskaa. Pääkirjoitus. SK 9.12.2016 n.o 49.
    Suomen perustuslaki.
    Suullinen kysymys SKT 127/2016 vp pääministeri Sipilän toiminnasta itseään koskevan uutisoinnin yhteydessä [Antti Rinne sd]. Eduskunnan täysistunto 1.12.2016. Pöytäkirjan asiakohta PTK 124 2016 vp).
    Tieteen termipankki. http://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu

  32. Lisäselvitystä Eduskunnan oikeusasiamiehelle 10.12.2016 tehtyyn selvityspyyntöön (Yleisradio ja julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaisten tehtävien suorittaminen; selvityspyyntö Eduskunnan oikeusasiamiehelle)

    Iltalehti on kirjannut ”Ylen viime viikon tapahtumia” tarkkaan seuranneen johtamisen ja organisaatioiden emeritusprofessori Pauli Juutin havaintoja ja huomioita Yleisradion ’johtajuuskriisistä’ lehden verkkosivuilla 8.12.2016 (Vihollisuutta, syntipukkien etsintää ja kiusaamista – ”Yle on vakavassa johtajuuskriisissä”) ja 9.12.2016 ilmestyneessä paperiversiossa (”Yle on vakavassa johtajuuskriisissä”).

    Emeritusprofessori Pauli Juutin havaintoja ja huomioita:

    Ylen päätoimittaja kannattajineen pitää ”koko muuta organisaatiota vihollisinaan”.

    Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päällikköportaan paimenkirjeestä yleläisille itsenäisyyspäivän alla. ”Pauli Juutin mukaan kirje paljastaa talon johtajuuskriisin.”

    ”- Milloin Ylen toimittaja on saanut varoituksen, milloin katsomme ohjelmaa, jossa alainen vaatii esimiehensä eroa. Johtamisen tutkijana olen kiinnostuneena seurannut tätä kohellusta. Se osoittaa, että Ylen sisällä on jotakin pahasti pielessä, Pauli Juuti sanoo.”

    ”- Tarkemmin asiaan perehtyessäni olen huomannut, että viime aikojen tapahtumat Ylessä ovat vain jäävuoren huippu. Kriisit eivät koskaan synny tyhjästä vaan niiden taustalla on monia asioita, Juuti sanoo.”

    ”-Kirje osoittaa valitettavasti, että tilanne Ylen sisällä on edelleen kärjistymässä. Siinä annetaan työntekijöille vain kaksi vaihtoehtoa, joko olet joukoissamme tai olet meitä vastaan, Juuti sanoo.”

    ”- Jääskeläinen ja hänen keskeiset kannattajansa ovat linnoittautumassa omaan nurkkaansa. He pitävät koko muuta organisaatiota vihollisinaan niin kauan kuin työyhteisön jäsen ei liity heihin, Pauli Juuti sanoo.”

    ”- Yle on vakavassa johtajuuskriisissä. Siinä tilanteessa on tavanomaista, että päälliköksi nimetyt henkilöt pyrkivät miellyttämään ylempiä tahojaan ja edistämään omaa uraansa.”

    ”- Kaikki, jotka yrittävät olla neutraaleja, jäävät tällaisessa tilanteessa vihollisten joukkoon. Huono johtaja pitää kiinni asemastaan ja haluaa voittaa taistelemalla, vaikka joutuisi tuhoamaan johtamansa työyhteisön. Pauli Juuti arvioi.”

    ”Pauli Juuti muistuttaa, että kun organisaation toiminta alkaa ontua, sen sisällä lähdetään etsimään syntipukkia.
    – Tavallisesti johdon silmissä ovat syyllisiä työntekijät ja työntekijöiden silmissä johto. Usein myös jokin yksikkö tai osasto saa kantaakseen syntipukin raskaan roolin.
    – Kun syntipukeiksi aletaan nimetä joitakin yksilöitä, jotka työskentelevät eri puolilla organisaatiota, ollaan ajauduttu syvälle työilmapiirin tulehduksessa, emeritusprofessori Juuti sanoo.”

    ”Pauli Juutin mielestä Ylen olisi ratkaistava uutis-ja ajankohtaistoimituksensa johtajuuskriisi nopeasti. Muuten asiat ajautuvat täydelliseen umpikujaan.
    – Jos Jääskeläinen olisi viisas ja ajattelisi työyhteisönsä etua, hän eroaisi. Jos näin ei käy, en näe muuta ulospääsyä tilanteesta kuin Ylen hallituksen tai hallintoneuvoston väliintulon.
    – Jos näin ei tehdä, ristiriita kärjistyy taistelun tasolle ja kärsijänä on tällöin Yle sekä suomalaisen viestinnän maine.”

    ”- Yle on ollut jatkuvien yt-neuvotteluiden kierteessä ja kierre jatkuu edelleen. Sisäiset kyselyt osoittavat, että luottamus yhtiön johtoon on heikko. Esimiehet antavat helposti varoituksia työntekijöille ja irtisanovat heitä, Juuti muistuttaa.”

    ”Eniten Juutia huolestuttaa Ylessä ilmenneiden työpaikkakiusaamisten suuri määrä. Tänä vuonna kiusaamistapauksia yhtiössä on raportoitu jo 61.
    – Se on paljon, ja jokainen niistä on liikaa.
    – Yhtiössä on myös paljon hoitamattomia kiusaamistapauksia. Ne pitäisi ratkaista nopeasti, ja näin paranisi myös Ylen työilmapiiri, Pauli Juuti sanoo.”

    [Päätoimittaja] ”Jääskeläinen myönsi virheitä”

    [Lainaus alkaa:]Päätoimittaja Jääskeläinen myönsi tehneensä (…) virheitä. Jääskeläistä viime viikolla haastatteluissa hiostaneet toimittajat Susanne Päivärinta ja Ruben Stiller saivat häneltä synninpäästön.
    – Oli minulta virhe antaa periaatekysymyksen Pressiklubin aiheesta kärjistyä varoitukseen asti ilman, että olisin keskustellut asiasta juontajan kanssa ensin, jääskeläinen sanoi.[Lainaus päättyi.] (lähde: Iltalehti 9.12.2016)

    #

    Päätelmiä

    Selvityspyynnössä esitetty ja emeritusprofessori Pauli Juutin toteamukset ja käsitykset osoittavat, että Yleisradio (Yle) on ollut tarkasteltavana olevana aikana ja ilmeisesti yhä edelleen vakavassa johtajuuskriisissä. Tämä koskee keskeisesti Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitusta (vastaava päätoimittaja, päällikköporras, henkilökunta) ja sen suorittamaa työtä.

    Lienee selvää, että näissä oloissa Yleisradio Oy ei ole suoriutunut uutis- ja ajankohtaistoimituksen ohjelmatoiminnasta sillä tavoin kuin Yleisradio Oy:stä annetun lain 7. pykälän 2. momentin 1. kohdassa edellytetään: ”Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;”.

    Tämä tarkoittaa, että kansalaiset eivät ole saaneet nauttia heille perustuslain mukaan kuuluvasta sananvapaudesta sillä tavoin kuin perustuslakia säädettäessä on edellytetty: ”Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin.” (Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta [HE 309/1993])

    Edellä kuvattu ongelma on todellinen ja vakava. Kysymys on demokraattisen oikeusvaltion keskeisestä periaatteesta. Sananvapaus on demokratian (kansanvalta) peruspilari.

  33. Väitättekö tosiaan,että Ylessä toteutuu sananvapaus? Suomenkielinen Ylen rahoittaja ei saa mitään
    mahdollisuutta tuoda julki kantaansa uutisointiin,toisin on ruotsinkielisten puolella.
    Melkein joka uutiseen he voivat nimettöminä tuoda julki kantansa,joka julkaistaan Yle-fem-sivustolla.
    Kun nyt puhutaan sananvapaudesta niin edustaako sitten mielestänne sanavapautta se,että kuukaudesta
    toiseen pieni hyvin rajattu joukko,lähinnä opposition mielipidettä edustava joukko esittää noita
    mielipiteitä ja saa tuoda niitä julki sekä radiossa.että tv:ssä.
    Yle on tämän hallituskauden aikana asettunut täysin oppositiorintamaan.Suurin syy lienee juuri rkp:n
    joutuminen kerrankin oppositioon.
    Näin alkoi Vanhasenkin ajojahti kun hänen kaudellaan poistettiin pakollinen ruotsin ylioppilaskoe.
    Nyt olisi tarkoitus järjestää kokeilu,jossa ruotsin tilalle voisi ottaa jonkun muun kielen.
    Kun puhutaan syrjäytymisestä olisi joskus kriittisesti kysyä mikä siihen johtaa.Missä muualla kaikilta vaa-
    ditaan kahden vieraan kielen opiskelua.
    Onko välttämätöntä jonkun tavallisiin duunarihommiin suuntautuvan tosiaan osata kolmea kieltä?
    Näin ei ole esim.Ruotsissa,jossa pakollisena ei ole kuin englanti ja ruotsi.
    Olen sen verran seurannut politiikkaa,että mielestäni pystyn ymmärtämään näitä lainalaisuuksia,
    jotka nyt suurella volyymilla vyöryvät peittäen alleen kaiken sen mikä halutaan pitää kätkettynä.
    Olen pettynyt vastavalkeaan,jonka luulin edustavan juuri vaihtoehtoa tässä valtamedian päällekäy-
    vässä provosoinnissa.

  34. 1. Miksi pääministeri ei näytä käyttäneen ’Yle-jupakassa’ hänelle lain mukaan kuuluvaa vastineoikeutta tai oikaisuoikeutta?

    2. Miksi pääministeri turvautui ’sarjasähköpostiviestintään’?

    3. Miksi valtamedian edustajat eivät näytä esittäneen julkisuudessa mainittuja kysymyksiä?

    Helsingin Sanomien (HS) verkkolehden (1.12.2016) mukaan ”ainakin neljä Ylen työntekijää sanoo, että pääministeri Sipilän uutisointia koskevia rajoituksia perusteltiin journalististen syiden lisäksi ’MUILLA SYILLÄ’”.

    4. Mitä nuo muut syyt olivat?

    5. Eikö kysymyksen n:o 4 tulisi kiinnostaa ’tutkivia toimittajia’?
    ¤
    25. marraskuuta 2016 klo 23.07
    Lähettäjä: juha.sipila@eduskunta.fi
    Vastaanottajat: salla.vuorikoski@yle.fi” ,
    SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte <atte.jaaskelainen@yle.fi
    Otsikko: Lähettämäni viestit

    Lähetin muutaman näytteen siitä, mitä tarkoitushakuisilla jutuilla saadaan aikaan. Ihmiset uskovat jostain syystä Ylen puolueettomuuteen. Me emme tarvitse oppositiota ollenkaan, niin puolueellista Ylen viestintä on ollut tämän vaalikauden aikana. Tämän ovat todenneet erityisesti ne kansanedustajat, jotka ovat olleet pidempään mukana. Tällaista ei kuulema ole nähty koskaan.
    Lestadiolaisjutut
    Yrityksen tuulesta temmatut työsuojelujutut
    Tulojen ilmoittamatta jättäminen
    Jne, jne.

    Arvostukseni Yleen on nyt täysi nolla, ei tietysti poikkea teidän arvostuksestanne minua kohtaan. Tasoissa ollaan.

    t. Juha

    (lähde: Sami Koski: Lue kaikki viestit: Näin Sipilä tylytti Ylen toimittajaa – lestadiolaiskorttikin nousi esiin. Iltlehti.fi 1.12.2016; http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612012200034659_uu.shtml)
    ¤
    Tuntevatko pääministeri sekä Ylen toimittajat ja muu mediaväki lain sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) [niin kutsuttu sanavapauslaki]?

    Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) annettiin 13. päivänä kesäkuuta 2003, ja laki tuli voimaan 1.1.2004. Lakia (jäljempänä: sananvapauslaki) sovelletaan Suomessa harjoitettavaan julkaisu- ja ohjelmatoimintaan.

    Sananvapauslain tarkoituksena oli antaa tarkempia säännöksiä perustuslaissa turvatun sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Lakia sovellettaessa ei viestintään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa (SananvapausL 1 § 2 mom.).

    ”Sananvapauden asema perusoikeutena kuitenkin myös rajoittaa mahdollisuuksia puuttua jälkikäteen sen käyttöön (HE 309/1993 vp, s. 57/II). Näihin rajoituksiin sisältyy vaatimus julkisen vallan toimenpiteiden oikeasuhtaisuudesta sananvapauden käyttöön puututtaessa (PeVM 25/1994 vp, s. 5). Julkiselle vallalle perustuslain 22 §:ssä säädetty velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen koskee myös sananvapautta” (Perustuslakivaliokunnan mietintö 14/2002 vp; PeVM 14/2002 vp – HE 54/2002). vp.

    Sananvapauslain 3. luku Vastine ja oikaisu

    8 § Vastineoikeus

    Yksityisellä henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai niihin rinnastettavassa, toistuvasti lähetettävässä ohjelmassa esitetyn viestin loukkaavan itseään, on oikeus saada vastine julkaistuksi samassa julkaisussa tai ohjelmassa.

    9 § Oikaisuoikeus

    Yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä ja säätiöllä sekä viranomaisella on oikeus saada aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa esitetty itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto oikaistuksi samassa julkaisussa tai asianomaisen ohjelmatoiminnan harjoittajan ohjelmassa, jollei tiedon oikaiseminen virheen vähäisyyden vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta.

    10 § Vastineen ja oikaisun julkaisemisvelvollisuus

    Vastaavan toimittajan on julkaistava vastine tai oikaisu maksutta ja ilman aiheetonta viivytystä asianmukaisessa laajuudessa ja samankaltaisella tavalla kuin vastine- tai oikaisuvaatimuksen perusteena oleva viesti.

    Vastine tai oikaisu ei saa olla sisällöltään lainvastainen eikä loukkaava.

    Vastaavan toimittajan on tarvittaessa avustettava vastineen teknisessä toteuttamisessa.

    11 § Vastine- ja oikaisuvaatimus

    Vastine- tai oikaisuvaatimus on esitettävä vastaavalle toimittajalle 14 päivän kuluessa vaatimuksen perusteena olevan viestin julkaisemisesta. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, että vaatimuksen sisältöä ei voida yksipuolisesti muuttaa ja että se säilyy osapuolten saatavilla.

    Jollei vastine- tai oikaisuvaatimusta hyväksytä, vaatimuksen hylkäämisestä ja sen perusteista on ilmoitettava vaatimuksen esittäjälle seitsemän päivän kuluessa vaatimuksen vastaanottamisesta. Vaadittaessa hylkäämisen perusteet on ilmoitettava kirjallisesti. Vaatimuksen esittäjällä on oikeus saattaa kysymys vastine- tai oikaisuoikeuden edellytysten täyttymisestä kotipaikkansa tai Helsingin käräjäoikeuden käsiteltäväksi viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut kirjallisesti tiedon vaatimuksensa hylkäämisen perusteista.

    Määrätessään vastaavan toimittajan täyttämään tälle 10 §:ssä säädetyt velvollisuudet tuomioistuin voi asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon asettamista koskevaan tuomioistuimen päätökseen saa hakea erikseen muutosta valittamalla.

  35. Avoin kirje Julkisen sanan neuvostolle

    Yleisradion sananvapauden rajoittamista koskeva epäily

    ”Ainakin neljä Ylen työntekijää sanoo, että pääministeri Sipilän uutisointia koskevia rajoituksia perusteltiin journalististen syiden lisäksi ’muilla syillä’ (http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004889331.html).

    ”Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä” (Journalistin ohjeet [JO]. Johdanto).

    ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu” (JO. Ohje n:o 1).

    ”Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille” (JO. Ohje n:o 2).

    ”Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä” (JO. Ohje n:o 3).
    #
    Mediatietojen mukaan on perusteltua syytä katsoa, että pääministeri Sipilän uutisointia koskevia rajoituksia on Yleisradiossa ainakin marraskuussa 2016 perusteltu journalististen syiden lisäksi ’muilla syillä’. Mikäli väite pitää paikkansa, asiassa on toimittu Journalistin ohjeiden (ohje n:o 2) vastaisesti.

    Asia koskee demokratian ydinaluetta, sananvapautta. Sen vuoksi pyydän, että Julkisen sanan neuvosto tutkii kysymyksessä olevan sananvapauden rajoittamista koskevan tapauksen ja antaa siitä asianmukaisen lausumansa.

    Pyynnön yksityiskohtaiset perustelut ilmenevät jäljempänä olevasta liitteestä.

    LIITE

    Jussi Lehmusvesi (HS), Tuomo Pietiläinen (HS) ja Paavo Teittinen (HS): Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat. Helsingin Sanomat 1.12.2016 (julkaistu 1.12. kello 11:41, päivitetty: 1.12. kello 22:24) http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004889331.html

    ”Ainakin neljä Ylen työntekijää sanoo, että pääministeri Sipilän uutisointia koskevia rajoituksia perusteltiin journalististen syiden lisäksi ’muilla syillä’ (http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004889331.html).

    ”A-Studion juontajat Susanne Päivärinta ja Jan Andersson toistavat HS:lle kantansa siitä, että pääministeri Juha Sipilän (kesk) uutisointia koskevia rajoituksia perusteltiin muilla syillä’. Kaksi muuta paikalla ollutta Ylen työntekijää vahvistaa asian” (http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004889331.html).

    ”Ylen johto päätti maanantaina [28.11.], ettei pääministeri Sipilän mahdollista esteellisyyttä Terrafame-asiassa saa käsitellä keskusteluohjelmissa, koska asia on saanut uutisoinnissa liian suuren painoarvon” (http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004889331.html).

    ”Päivärinta sanoi keskiviikon [30.11.] A-Studiossa, että linjausta perusteltiin toimittajille lisäksi toteamalla, että on myös ’muita syitä joita ei voida kertoa’” (http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004889331.html).

    ”’Näin nimenomaan päällikkö Marjo Ahonen sanoi toimituksellemme perustellessaan linjausta. Jan Andersson kysyi häneltä, voisiko hän avata noita muita syitä, kun kyseessä niin poikkeuksellinen linjaus. Ahonen ei avannut. Kokouksessa olijat kuulivat tämän kaikki, kukaan kokouksesta poistunut ei tuollaista väittänyt’, Päivärinta kirjoittaa” (http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004889331.html).

    [Lainaus alkaa:]”Näin tapahtui. Kysyin asiasta tarkentavan kysymyksen, eikä selvyyttä tullut sen suhteen, mitkä ’muut syyt’ voisivat olla linjauksen takana”, vahvistaa Andersson sähköpostissa.[Lainaus päättyi.]

    ”Kaksi muuta Ylen työntekijää vahvistavat Päivärinnan ja Anderssonin väitteet” (http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004889331.html).

    [Lainaus alkaa:]”Marjo Ahonen todella puhui ’muista syistä’. Hän sanoi useampaan kertaan, että ’tietysti tässä on takana myös muitakin syitä, mutta niitä en nyt tässä voi kertoa’”, sanoo paikalla ollut työntekijä.[Lainaus päättyi.]

    ”Lybeck twiittasi keskiviikkona [30.11.] luottamuksensa Jääskeläiseen ’olevan nolla’” (http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004889331.html).
    ¤
    Anu-Elina Ervasti (HS): Mistä pääministerin ja Ylen välisessä jupakassa on kyse? Yhteenveto kohun keskeisistä vaiheista. HS 1.12.2016 (julkaistu 1.12.2016 kello 20:40) (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html)

    Pääministeri Juha Sipilän ja Yleisradion suhde nousi valtakunnan ykkösuutiseksi tällä viikolla, kun Ylen johdon kerrottiin suitsineen uutisointia Sipilän jääviysepäilyistä. HS kokosi yhteen jupakan olennaisimmat vaiheet.

    ”Pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja Yleisradion suhde nousi keskiviikkona [30.11.2016] valtakunnan ykkösuutiseksi, kun Ylen johdon kerrottiin suitsineen uutisointia Sipilän jääviysepäilyistä” (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html).

    ”Useat Ylen toimittajat kokevat, että Ylen johto sortui poliittisen paineen alla sensuroimaan omaa uutisointiaan” (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html).
    #
    [Tapahtumien kulku:]

    Perjantai 25.11. Ylen uutisointi suututtaa pääministeri Sipilän

    Yleisradio uutisoi, että pääministerin sukulaisten omistama konepajayritys on saanut valtionyhtiö Terrafamelta merkittävän kuljetintilauksen. Aiemmin myös Kansan Uutiset oli kertonut samasta aiheesta.

    Tuohtunut pääministeri lähettää perjantain [25.11.] ja lauantain [26.11.] aikana Ylen toimittajalle Salla Vuorikoskelle ja vastaavalle päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle lähes 20 sähköpostiviestiä, joista osa sisältää pääministerin saamaa kansalaispalautetta.

    Viesteissään pääministeri arvostelee sitä, että Yle pyysi häneltä kommenttia niin lyhyellä varoitusajalla, ettei hän ehtinyt kertoa näkemystään ennen jutun julkaisemista. Sipilä kirjoittaa muun muassa, että hänen arvostuksensa Yleä kohtaan on ”täysi nolla”.

    Maanantai 28.11. Yle lyö uutisointijarrun pohjaan

    Pääministerin jääviysepäilyjä puidaan viikonlopun ajan ja vielä maanantaina [28.11.] Ylen uutisoinnissa. Maanantaina [28.11.] Ylen johto kuitenkin päättää, ettei pääministerin mahdollista esteellisyyttä Terrafame-asiassa saa käsitellä keskusteluohjelmissa. Julkisuuteen päätös tulee vasta keskiviikkona [30.11.].

    Illalla [28.11.] Ylen Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller julkaisee useita närkästyneitä, pääministeriaiheisia twiittejä.

    ”’En missään tapauksessa sano sanaakaan seuraavista aiheista: Sipilä, jääviys, Terrafame. Ovat niin herkkiä aiheita. Ei sanaakaan’, yhdessä twiitissä lukee” (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html).

    Keskiviikkoaamu 30.11. pääministerin Ylelle lähettämät viestit ja Ylen johdon linjaus käyvät ilmi.

    Suomen Kuvalehti julkaisee varhain aamulla [30.11.] uutisen otsikolla ”Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen”.

    ”Uutisessa tuodaan julki Sipilän Ylelle lähettämät vihaiset viestit. Kolme Ylen työntekijää kertoo lehdelle nimettömänä, että Ylen johto torppasi kolme Sipilän jääviysepäilyistä suunniteltua jatkojuttua” (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html).

    SK paljastaa myös, että Ruben Stiller sai tiistaina [29.11.] kirjallisen varoituksen, koska hän valmisteli pääministeriä käsittelevää Pressiklubi-ohjelmaa vastoin johdon antamia ohjeita.

    ”Vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen myöntää Ylen linjanneen, ettei Sipilän jääviysepäilyillä ’spekuloida’ keskusteluohjelmissa” (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html).

    Suomen Kuvalehden paljastuksista uutisoidaan keskiviikkona [30.11.] myös Suomen ulkopuolella, muun muassa Britanniassa ja Ruotsissa.

    Keskiviikkoilta 30.11.

    ”A-studiota juontava toimittaja Susanne Päivärinta sanoo lähetyksessä, että häntä ohjeistettiin olemaan hiljaa pääministerin perumisesta” (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html).

    ”Päivärinta sanoo myös, että maanantain [28.11.] linjausta perusteltiin Ylen työntekijöille paitsi oikeusasiamiehen tutkinnalla ja tapauksen runsaalla uutisoinnilla, myös toteamalla, että linjaukseen on ’muita syitä, joita ei voida kertoa’” (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html).

    Torstai 1.12. pääministerin sähköpostit julkaistaan
    ”Sipilän viikonloppuna Ylelle lähettämät sähköpostit tulevat ilmeisesti kokonaisuudessaan julki, kun toimittaja Salla Vuorikoski julkaisee ne Facebook-tilillään. Hän jättää kuitenkin julkaisematta Sipilän lähettämät kansalaispalautteet” (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html).

    ”Lisäksi Helsingin Sanomat saa torstaina tietää, ettei tapaus ole ensimmäinen laatuaan. Sipilän lähipiiriä koskeva uutisointi on aiemminkin hiertänyt Ylen ja pääministerin välejä” (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html).

    ”HS:n tietojen mukaan Sipilä lähetti keväällä Yleen sähköposteja, kun MOT-ohjelmassa oli käsitelty hänen käyttämäänsä sijoitustuotetta, vakuutuskuorta. Tämän jälkeen Ylen johto rajoitti HS:n tietojen mukaan vakuutuskuoren käsittelyä muissa kuin puhtaasti uutisellisissa jutuissa” (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html).

    ”Myös Pressiklubin Ruben Stiller avaa HS:lle tiistaina [29.11.] saamansa varoituksen taustoja. Stiller kertoo myöntyneensä tuolloin päätoimittaja Jääskeläisen ehdotukseen, että Pressiklubin alussa kerrottaisiin Ylen virallinen linja ja se, miksi ohjelmassa ei käsitellä Sipilä-jupakkaa. Tämän jälkeen varoitus peruttiin, Stiller kertoo” (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html).

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890340.html

  36. Suuri Kunnia Jussi Eroselle ja Salla Vuorikoskelle !
    ¤
    Ikuinen häpeä Atte Jääskeläiselle ja Lauri Kiviselle (alias Ilari Vinkuen[x]) !!! Samoin Yleisradio Oy:n hallintoneuvostolle ja hallitukselle !
    ———-
    [x] Ilari Vinkuen tuli kuuluisaksi laulettuaan julkisuudessa pilkkalaulua Olof Palmesta:

    ”Olof Palme gick på bio,
    tra la la la laa, tra lal lal laa.
    Han kom ut strax efter tio,
    tra la la la laa, tra lal lal laa.
    Skottet brann, blodet rann,
    Olof Palme – han försvann.
    Olof Palme gick på bio,
    tra la la la laa, tra lal lal laa.”
    ¤
    Ylen esimies Eronen ja toimittaja Vuorikoski irtisanoutuivat – ”Tiimiäni on pyydetty vähentämään paljastusjournalismin tekemistä”

    Mtv.fi Kotimaa Julkaistu 14.12.2016 11:17 (Päivitetty 14.12.2016 11:26)

    Jussi Eronen kertoi Twitterissä eroamisensa syyksi näkemyserot sananvapaudesta päätoimittaja Atte Jääskeläisen kanssa. Lehtikuva

    Ylen ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen on tänään [14.12.2016] irtisanoutunut tehtävästään. Hän kertoi Twitterissä eroamisensa syyksi näkemyserot sananvapaudesta päätoimittajan kanssa.

    Myös toimittaja Salla Vuorikoski on irtisanoutunut vedoten etenkin ongelmiin Ylen riippumattomuudessa.

    Hän [= Salla Vuorikoski] kertoo asiasta Facebookissa. Vuorikoski on toimittaja, jolle pääministeri Juha Sipilä lähetti useita viestejä liittyen sidonnaisuusuutisointiin, mistä nousi kohu.

    Eronen puolestaan kertoo Facebookin julkisessa päivityksessä, että ei pysty tekemään työtään omien arvojensa ja journalistien ohjeiden mukaan.

    – Minua ja tiimiäni on pyydetty vähentämään väärinkäytöksiin ja epäkohtiin puuttuvan paljastusjournalismin tekemistä. Tähän en voi suostua. Journalistin ohjeiden ykköskohdan mukaan yleisöllä on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, Eronen kirjoittaa.

    Erosen mukaan ajankohtaistoimituksessa on painostava tunnelma. Hän kiittää päivityksessään työkavereitaan sekä yleisöä runsaista juttuvinkeistä.

    Eronen siirtyi Ylelle MTV Uutisista. Ylellä hän aloitti viime vuoden syyskuussa.

    Ylen mukaan Erosen tehtäviä hoitaa nyt uutis- ja ajankohtaistoiminnan esimies Petri Kejonen.

    Eronen on arvostellut kovasanaisesti yhtiön toimintakulttuuria. Hän myös kirjoitti Ylen hallintoneuvoston eilisen kokouksen jälkeen, että hallintoneuvosto vaikuttaa journalistisesti arvioiden kuurolta, sokealta ja halvaantuneelta.
    #
    Salla Vuorikoski

    Olen tänään [14.12.2016] irtisanoutunut Yleisradion palveluksesta. Lopputulos on kieltämättä harmillinen. Halusin olla mukana tekemässä Ylestä entistä notkeampaa, modernimpaa ja rohkeampaa tiedotusvälinettä. Tulin taloon vasta vajaa vuosi sitten valtavan ylpeänä siitä, että pääsin tekemään journalismia suuresti arvostamieni ammattilaisten kanssa. Viime aikojen ja kuluneen vuoden tietyt tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että Ylessä on perustavanlaatuisia ongelmia ratkottavana. Ne koskevat journalismin ydinaluetta: riippumattomuutta ja yleisön – Ylen rahoittajien – oikeuksien toteutumista.

    Talon johto on viestittänyt toistuvasti viime viikkojen aikana työntekijöille, että jos he eivät pysty hyväksymään johdon linjauksia, pitää miettiä, voiko talossa olla töissä. Myös tätä viestiä olen kuunnellut tulevaisuuttani pohtiessa. Oma polkuni vie nyt toiseen suuntaan.

    Kukaan ei ole painostanut minua irtisanoutumaan. En myöskään lähde vihaisena, vaan toiveikkaana.

    Ylellä on Suomessa arvokas tehtävä ja toivon kollegoilleni sen hoitamiseen paljon voimia ja menestystä. Erityiskiitos ja halauksia Ajankohtais- ja featuretiimin huippuammattilaisille – meillä on ollut mahtavia hetkiä yhdessä!
    #
    Jussi Eronen

    Olen tänään sanonut itseni irti Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnasta. Lopetan työni ajankohtaistoimituksen esimiehenä, sillä sananvapauttani on rajoitettu. En pysty täällä tekemään työtäni omien arvojeni ja journalistin ohjeiden mukaan.

    Minua ja tiimiäni on pyydetty vähentämään väärinkäytöksiin ja epäkohtiin puuttuvan paljastusjournalismin tekemistä. Tähän en voi suostua. Journalistin ohjeiden ykköskohdan mukaan yleisöllä on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

    Vallanpitäjien kriittisen tarkastelun pitäisi olla keskeisimpiä Ylen tehtäviä, mutta päätoimittajan tiiviissä käsiohjauksessa toimitus kohtelee juuri poliitikkoja – etenkin pääministeriä – kaikkein varovaisimmin.

    Tilanne on Yle-veroa maksavan yleisön kannalta sietämätön. Mitä merkittävämpi vaikuttaja, sitä tarkemmin Ylen tulisi asioita tutkia.

    Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa on nyt painostava tunnelma. Osa toimittajista on lannistettu tekemään omasta mielestään merkityksetöntä, vallanpitäjien kannalta harmitonta journalismia. Monet ovat hiljaa ja pelkäävät työpaikkojensa puolesta.

    Ajankohtaistiimini neljäätoista taitavaa, sinnikästä ja rohkeaa toimittajaa tulee toki ikävä, samoin A-studion huippujuontajia ja kaikkia journalismin tosissaan ottavia tekijöitä. Heistä moni on uskaltanut puhua Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vakavista ongelmista ääneen.

    Kiitos työkavereilleni näistä puolestatoista vuodesta ja yleisölle runsaista juttuvinkeistä ja palautteista! Omista tulevaisuudensuunnitelmistani kerron myöhemmin.

    Jo tänään aion hiihtää lasten kanssa!

    Jussi
    #
    Ylen johtoa arvostellut esimies ja Sipilä-uutisointia hoitanut toimittaja irtisanoutuivat: ”Näkemyserot sananvapaudesta liian suuret”

    Jussi Eronen ja Salla Vuorikoski irtisanoutuivat keskiviikkona [14.12.2016]. Atte Jääskeläinen on vastaavana päätoimittajana joutunut arvostelun keskelle.

    Samuli Tiikkaja HS, Jussi Pullinen HS

    Julkaistu: 14.12. 10:55 , Päivitetty: 14.12. 12:17

    http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005006290.html
    #
    Ylen hallintoneuvoston jäsen kiistää tuen Ylen johdolle: ”Puheenjohtajan lausunto outo”

    Mtv.fi Kotimaa Julkaistu 14.12.2016 12:43

    Ylen hallintoneuvoston jäsen Maari Feldt-Ranta (sd.) hämmästelee uutisia, joiden mukaan hallintoneuvosto olisi antanut eilisessä kokouksessaan tuen Ylen johdolle pääministeri Juha Sipilään liittyvien Terrafame-uutisten ympärille kasvaneessa kohussa.

    Feldt-Rannan mukaan hallintoneuvosto ei tukenut ketään tai mitään vaan merkitsi saadun informaation tiedoksi.

    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ylen-hallintoneuvoston-jasen-kiistaa-tuen-ylen-johdolle-puheenjohtajan-lausunto-outo/6211854
    #
    Ylessä tyrmistyttiin erouutisista – Luottamusmies: ”Kyllähän tätä kriisiksi voi kutsua”

    Mtv.fi Kotimaa Julkaistu 14.12.2016 12:56 (Päivitetty 14.12.2016 13:03)

    Tunnelma Ylen sisällä on tyrmistynyt Jussi Erosen ja Salla Vuorikosken eroilmoitusten jälkeen, kuvailee Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen luottamusmies Jyrki Saarikoski.

    – Kyllähän täällä ihmiset on ihan tyrmistyneitä, että he ovat tällaiset johtopäätökset tehneet. Heitä pidetään erittäin etevinä ja mukavina kollegoina. Kaikki ovat todella pahoillaan siitä, että tämä kärjistyi näin pitkälle, Saarikoski kertoo.

    Saarikosken mukaan irtisanoutumiset kertovat siitä, että kohu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lähettämistä sähköposteista ja tapa, jolla asia hoidettiin Ylen sisällä, ovat aiheuttaneet luottamuspulaa talon sisällä. Saarikosken mukaan Ylen sisällä on syntynyt ristiriitatilanteita, joita on vaikea käsitellä.
    Mainos (uutinen jatkuu alla)

    – Kyllähän tällaista kriisiksi voi kutsua, Saarikoski sanoo.

    Saarikoski toivoo, että asioita voidaan pian uudistaa ja muuttaa niin, että normaali työnteko ja journalismi olisivat taas mahdollisia.

    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ylen-luottamusmies-ylessa-tyrmistyttiin-erouutisista/6211884
    ¤
    Luottamusmies: Ylen uutistoimituksessa järkyttyneet tunnelmat
    Samuli Tiikkaja HS

    Julkaistu: 14.12. 11:54

    http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005006370.html

  37. ”Keskiviikkona [14.12.2016] irtisanoutunut Ylen ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen on Suomen Kuvalehden mukaan sitä mieltä, että Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen pitää suojeluksessaan etenkin keskustaa ja pääministeri Juha Sipilää (kesk)” (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612142200040762_uu.shtml).

    Yleltä irtisanoutuneen Erosen sähköposti katkaistiin heti – ”Johto olisi voinut toimia Sipilä-tapauksessa toisin” (Aamulehti 14.12.2016)

    Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen
    korostaa, että irtisanoutuminen oli Erosen oma ratkaisu.
    (http://www.yle.fi/tekstitv/txt/P106_01.html)

    ”- Näyttää siltä, että hän [= Jussi Eronen] ei voi hyväksyä Ylen journalistisia periaatteita ja arvoja, Jääskeläinen kommentoi Ylelle” (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612142200040474_uu.shtml).
    #
    On kiinnostavaa, etteivät ko. keskustataustainen vastaava päätoimittaja ja kokoomustaustainen toimitusjohtaja (pääjohtaja) ole ainakaan julkisuudessa pahoitelleet Erosen ja Vuorikosken eroa!?

    On kiinnostavaa, ettei ko. vastaava päätoimittaja puhunut Jussi Erosen eroa kommentoidessaan mitään sananvapaudesta eikä Journalistin ohjeista!

    Olikohan niin, että Yleisradion ao. keskustataustaiselle vastaavalle päätoimittajalle ja kokoomustaustaiselle toimitusjohtajalle oli tiedossa juhlat? Ehkäpä ihan hummerijuhlat snapsilauluineen? Kenties itsensä pääministerin kanssa?

    Ja snapsilaulusta vastaavasta ei liene aihetta spekuloida.[*]
    ¤
    [*] Mainittu Ylen toimitusjohtaja on siis se miekkonen, joka Åttopojat-lauluyhtyeessä esitti julkisesti Olof Palme –pilkkalaulua ja suututti ruotsalaiset. Kappaleessa lauletaan, kuinka Olof Palme menee elokuviin ja saa poistuessaan surmansa tappajan luodeista. Juomalaulu löytyy Åttopoikien snapsilaulu-levyltä. Yhtyeen perustaja ja johtaja on Nokian entinen toimitusjohtaja Kalle I**kallio. Vuonna 1986 murhatun Olof Palmen hyvä ystävä, kirjailija Harry Schein on todennut I**kallion olevan ”mitätön henkilö”, koska yhtye oli levyttänyt sellaisen kappaleen. (”On herran tähden itsestään selvää, että tällaista ei pidä mennä tekemään. Toivottavasti julkinen mielipide tuomitsee I**kallion tekemiset” [Schein].)

    Herrakuoron juomalaulu Palmen murhasta suututti ruotsalaiset
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000116614.html

    Mainitusta skandaalista huolimatta (vai senkö vuoksi) ”Ilari Vinkuen” poimittiin Ylen toimitusjohtajaksi!?

    Palmevisan

    ”Olof Palme gick på bio, sha-la-la-la-la-la-la-la-la / Klockan var strax efter tio, sha-la-la-la-la-la-la-la-la / Skottet brann, blodet rann, Olof Palme han försvann / Olof Palme gick på bio, sha-la-la-la-la-la-la-la-la.

    Lisbeth såg revolvern blänka, sha-la-la-la-la-la-la-la-la / Strax därefter blev hon änka, sha-la-la-la-la-la-la-la-la / Skottet brann, Christer sprang, Tunnelgatan bytte namn / Olof Palme gick på bio, sha-la-la-la-la-la-la-la-la.”
    ¤
    Olipa kerran sananvapaus, Yleisradiossakin.
    Sitten tulivat ”Ilari Vinkuen”
    ja eräs tietty vastaava päätoimittaja.

    Sananvapauden muistoa kunnioittaen … ?

  38. Putin ja Trump Finlandiaan !

    Leonardo da Vinci piti aina ametistikiveä työpöydällään ja kirjoitti päiväkirjaansa:
    “Ametisti haihduttaa pahat ajatukset ja nopeuttaa älyä.”
    ¤
    Heinäluoma ideasta saada Trump ja Putin Suomeen: ”Tätä lohta kannattaa pyytää”
    Iltalehti Keskiviikko 14.12.2016 klo 08.14

    Donald Trump ja Vladimir Putin voisivat tavata Arktisen neuvoston huippukokouksessa Suomessa.

    Ulkopoliittisessa johdossa on kaikessa hiljaisuudessa valmisteltu tärkeää hanketta.
    Tavoitteena on saada Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaamaan ensi kerran Suomessa.
    Kohtauspaikkana voisi olla esimerkiksi Lappi.
    (lähde: http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612132200040274_uu.shtml)
    #
    Loistava idea! Trump ja Putin Lappiin. Siellä heille voisi markkinoida idean kansojen ja valtioiden ystävyydestä. Toimiva esimerkki löytyisi historiasta, Lapin sodasta.[*] Palataan tähän, mutta ensin Lapin-käyntivinkki: Lampivaaran ametistikaivos.

    Ametistikaivos on avokaivanto tunturin päällä. Osa kaivualueesta on katettu, joka mahdollistaa ametistien etsinnän vaikka ulkona tunturin rinteessä olisi pari metriä lunta. Jokaiselle taataan oma ametistikivi mukaan! Pääsymaksuun kuuluu yksi, löytäjän suljettuun nyrkkiin mahtuva kivi. Putin ja Trump saavat tietysti oman ametistikivensä ilmaiseksi à la Suomen Lapin henki.

    [*] Ja nyt siihen Lapin sotaan. Sanoma on tietysti se, miten valtioiden ja kansojen ystävyys saattaa nousta tuhkasta Feenikslinnun tavoin. Juuri niinhän on käynyt Suomen ja Saksan tapauksessa. Eli lyhyt kertaus: Syyskuussa 1944 solmitun Moskovan välirauhan ehtojen mukaan Suomen tuli ajaa saksalaisjoukot pois maasta, mikä tarkoitti Lapin sodan syttymistä maiden välille. – Saksalaiset miinoittivat Lappia runsaasti vetäytyessään, ja tuhosivat suuren osan infrastruktuuria, esimerkiksi sillat, osia tiestöstä ja rautatiet. Sodan jälkeen Lapissa tarvittiin mittavaa jälleenrakentamista, minkä vuoksi monissa alueen julkisissa rakennuksissa on 1940-luvun funktionalistinen rakennustyyli.

    Ja kuten kaikki tietävät, tänään Saksa ja Suomi kulkevat käsi kaulalla Euroopan unionin puitteissa. Vanhat toverit ovat jälleen kerran löytäneet toisensa. Ja maassa rauha …
    ¤
    Lappi Trumpin ja Putinin sijoituskohteena on siis mitä kannatettavin ajatus. Toisaalta: entäpä, jos aikataulusyyt tuovat korkeat vieraat Finlandiaan sääskien, mäkäräisten, paarmojen ja polttiaisten aikaan? Voidaanko sellainen riski ottaa?

    Olisiko sittenkin syytä varautua Plan B:n käyttöön? Niin mienkä että? Mikä on Plan B. No,minä selitän.

    Nyt kun Jörn Donnerin puhallusyritykseksi paljastama G-heim-hanke kariutui pääkaupungin kaupunginvaltuuston torpedoon, käytössä on mitä uljain parkkipaikka. Tuota paikkaa ei tietenkään kannata tuhota. Paikoitusalue on syytä kaivaa maan alle. Sen jälkeen tila on vapaasti käytettävissä ’Kansojen ja valtioiden välisen ystävyyden tilaksi’: Arctic Peace Global. (Miten mahtanee käänytä kansan kielessä: AaPeeKee tai Kloppi vai …?)

    Lyhyestä virsi kaunis: ARCTIC PEACE GLOBAL olisi ’tila’, joka sisältäisi myös ’talon’ tai ’taloja’ eli rakennuksen tai rakennuksia, jotka tarjoaisivat puitteet taiteen ja kulttuurin eri sektoreille. En nyt hahmottele enemmän. Toteanpa vain, että pidän ehdottomana vaatimuksena ’Vapauden tyyssijaa’, joka toimisi eräänlaisena kansalaiskasvattajana ihmisoikeuksiin ja perusoikeuksiin.

    Ja juuri tuohon Vapauden tyyssijaan Trump ja Putin voitaisiin aluksi johdattaa. Ensimmäisenä teemana saattaisi olla sananvapaus suomalaiseen tapaan, jossa teatterikorkeakoululaiset esittäisivät sketsiä ’Alussa oli Sana ja sitten tuli Yle ja Atte’. Pääroolihenkilöinä toimisivat Sanna V ja Jussi E sekä heitä solmuruoskalla rusikoiva Atte J. Taustalla virnistelisi ”Ilari Vinkuen”, joka hyräilisi pilkkalaulua Olof Palmesta. Näyttämön äärikeskustassa olevan keittiöpöydän ääressä istuisi Juha S, joka ryystäisi kuuluvasti maitoa suuresta lasista ja kääntelisi vasemmassa kädessään itse luotua ’hajota ja hallitse -kakkaraa’. Takavasemmalla poliisin katupartio yrittäisi saada selvää filosofi Himasen sananmuunnoksista.

    Mutta hei! Ihan aluksi. Heti kun Trump ja Putin on saatu saman pöydän ääreen yhteiskuvaan, Jukka Puotila esittäisi aforismikoosteen seuraavilta ajattelijoilta:
    Trump, Putin, Stubb, Sipilä, Katainen ja Kanerva.

    Suomi nousuun ja Arktinen! Kyllä se siitä …
    ¤
    Donald Trump

    ”Minua on julkisuudessa haukuttu käveleväksi pilakuvaksi, suurkaupungin ökyliikemiehen sarjakuvaversioksi. Mutta tämä pilakuva on totta. Olen oman sarjakuvani luoja, ja viihdyn sen sisällä mainiosti” (Trump kirjassaan Haluatko rikastua?)

    ”He eivät olisi edes olemassa, rikkaudestaan puhumattakaan, ilman meidän suojelustamme. Me emme saa heiltä mitään. Emme mitään” (Trump Saudi-Arabiasta)

    ”Yhdysvallat on turvattomampi ja maailma epävakaampi kuin silloin, kun Obama päätti nimittää Hillary Clintonin Yhdysvaltojen ulkoministeriksi. Hillary Clinton perintö on kuolemaa, tuhoa, terrorismia ja heikkoutta. Mutta Hillary Clintonin perinnön ei tarvitse olla Yhdysvaltojen perintö” (Trump 21.7.2016 pitämässään puheessa).

    You know I’m automatically attracted to beautiful — I just start kissing them. It’s like a magnet. Just kiss. I don’t even wait. And when you’re a star they let you do it. You can do anything… Grab them by the pussy. You can do anything.
    (http://elitedaily.com/news/politics/trumps-worst-sexist-quote/1646980/)

    #

    Vladimir Putin

    “Russia is in favor of a multipolar world, a democratic world order, strengthening the system of international law, and for developing a legal system in which any small country, even a very small country, can feel itself secure, as if behind a stone wall. … Russia is ready to become part of this multipolar world and guarantee that the international community observes these rules. And not as a superpower with special rights, but rather as an equal among equals.”

    #

    Alexander Stubb

    ”Minun pelkoni on, että presidentti Trumpille tulee houkutus tehdä sopimus Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa Naton laajentumisesta, tarkemmin ottaen sen estämisestä” (Alexander Stubb; . http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000002017434.html).

    ”Jos olen ollut mulkku, pyydän anteeksi.” (Stubb Helsingin Sanomien haastattelussa 2.5.2014.) (http://www.hs.fi/politiikka/a1398999157653)

    ”Tykkään Natosta” ( Suomen Kuvalehti, , nro 1/2005, s. 52).

    ”Suurin osa päättäjistämme tietää, että olemme Natossa 3-5 vuoden kuluttua. Tämä pitää voida sanoa ääneen” (Verkkouutiset 29.5.2004).

    ”Vittu mitä paskaa, ei voisi vähemmän kiinnostaa.” (Pohjoismaiden neuvostosta)

    ”To be honest, varför ska man promovera Kyrkans liksom utlandshjälp – det är så där att ”en Nokia blev stulen, ska ni göra något? (”Suoraan sanoen, miksi Kirkon ulkomaan apua pitäisi mainostaa? Sama kuin huutaisi: ’kännykkäni on pöllitty, tehkää jotain!”) (Ulkoministerinä elokuussa 2009 Israelin asevoimien otettua kohteekseen ja tuhottua Suomen Kirkon ulkomaan avun rahoittaman klinikan Gazassa) ”

    [Seuraavana päivänä Stubb selitti sanojaan: ”Täysin mun moka ja mä pyydän anteeksi. En tiennyt, että mikrofonit olivat päällä.”]

    ”Jos aikoinaan professorilla oli kolme syytä olla professori — kesä-, heinä- ja elokuu — niin jatkossa näin ei enää ole.” (Helsingin Sanomat 27.05.2015)

    ”Stubb väitti (…) eduskunnan kyselytunnilla, että 90 prosenttia hallintarekisteriä koskevista lausunnoista oli myönteisiä. HS:n mukaan lausunnon antaneista 21 viranomaisesta kymmenen vastusti hanketta, yhdeksän ei ottanut kantaa ja kaksi kannatti” (Johan Jaakkola: Stubb myönsi virheensä hallintarekisterikohussa: ”Virhe oli minun, sori siitä”. Yle Uutiset 28.11.2015; http://yle.fi/uutiset/3-8488605)..

    #

    Juha Sipilä

    ”Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä” (Juha Sipilä A-studiossa joulukuussa 2015).

    ”Arvostukseni Yleen on nyt täysi nolla, ei tietysti poikkea teidän arvostuksestanne minua kohtaan. Tasoissa ollaan” (pääministeri Juha Sipilä 25.11.2016 Yleisradion toimittajalle Salla Vuorikoskelle) [ks. pääministerin ko. sähköpostiviesti jäljempänä].

    [Pääministerin ko. sähköpostiviesti:

    25. marraskuuta 2016 klo 23.07
    Lähettäjä: juha.sipila@eduskunta.fi
    Vastaanottajat: salla.vuorikoski@yle.fi” ,
    SPOSTI/Yle/Jaaskelainen Atte <atte.jaaskelainen@yle.fi
    Otsikko: Lähettämäni viestit

    Lähetin muutaman näytteen siitä, mitä tarkoitushakuisilla jutuilla saadaan aikaan. Ihmiset uskovat jostain syystä Ylen puolueettomuuteen. Me emme tarvitse oppositiota ollenkaan, niin puolueellista Ylen viestintä on ollut tämän vaalikauden aikana. Tämän ovat todenneet erityisesti ne kansanedustajat, jotka ovat olleet pidempään mukana. Tällaista ei kuulema ole nähty koskaan.
    Lestadiolaisjutut
    Yrityksen tuulesta temmatut työsuojelujutut
    Tulojen ilmoittamatta jättäminen
    Jne, jne.

    Arvostukseni Yleen on nyt täysi nolla, ei tietysti poikkea teidän arvostuksestanne minua kohtaan. Tasoissa ollaan.

    t. Juha]

    #

    Jyrki Katainen

    "Sen myönnän, että luottamus poliittisen järjestelmän uskottavuuteen on varmasti monen silmissä horjunut. Toisaalta meillä on tutkimuksia, joiden mukaan luottamus ei ole horjunut, koska se ei ole ollut alunperinkään kovin korkealla."
    (MTV3:n Huomenta Suomen haastattelussa 24.09.2009)

    "Sunnuntaina otamme niskalenkin hallitsemattomista markkinavoimista!"
    (Nelosen haastattelussa 8.5.2010 ennen sunnuntaiaamun lähtöä Brysseliin euromaiden valtiovarainministerien kokoukseen)

    "Venäjän puheita kuunnellessa on vaikeata uskoa, että sen talous on vain Hollannin kokoinen." (CIA World Factbookin mukaan Venäjän BTK vuonna 2009 oli 1232 miljardia vuodessa, suunnilleen saman suuruinen kuin Kanadalla tai Intialla, Alankomaiden 799 miljardia vuodessa.)

    #

    Ilkka Kanerva

    "Kuulostaa lähes fantasialta. Oletko pitänyt puutarhasi kunnossa?"

    "Haluatko tehdä sitä jossain jännässä paikassa? Mikä se vois olla?”
    (Viesti oli lähetetty Kanervan virkakännykästä 20.2.2008 kello 01.38.)
    [lähde: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000302305.html%5D

  39. ”Ei ole enää muuta mahdollisuutta kuin vaihtaa johto, jotta muutos saadaan aikaan” (kansanedustaja Hjallis Harkimo 16.12.2016 Iltalehden blogissa).
    #
    Kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo kirjoittaa Iltalehden blogissaan [16.12.2016], että Ylen johdossa olevat ihmiset on vaihdettava toisiin.

    Yleisradion hallitus kertoi, että toimitusjohtaja ja vastaava päätoimittaja nauttivat sen täyttä luottamusta.

    Kansanedustaja Harkimon mukaan Ylen johto tulisi vaihtaa.

    ”Yleisradion hallituksen olisi Harkimon mukaan ryhdyttävä pian pelastamaan Yleisradion uskottavuutta.
    – Ei ole enää muuta mahdollisuutta, kuin vaihtaa johto, jotta muutos saadaan aikaan, Harkimo kirjoittaa blogissaan.”

    ”Harkimo ei ymmärrä, miten Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivisellä ja vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläisellä on Ylen hallituksen täysi luottamus kohun keskellä.”
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612152200041408_uu.shtml
    #
    ”Ylen johto 
vaihdettava” (Hjallis Harkimo [HH] 16.12.2016)

    Yleisradion ”[h]allitus ilmoittaa, että sekä toimitusjohtaja Lauri Kivisellä ja päätoimittaja Atte Jääskeläisellä on täysi luottamus. Miten se voi olla mahdollista, kun koko yhtiö on selvästi ihan sekaisin? Kivinen ilmoittaa puolestaan, että hän ”tutkii asiaa”. Eikö hänen olisi jo pitänyt tutkia asiaa ja ilmoittaa hallitukselle, miten tästä eteenpäin toimitaan ja pitäisi toimia, jotta jokin ratkaisu saadaan aikaan?” (HH)

    ”Entä sitten hallintoneuvosto! Sen puheenjohtaja ilmoitti, että hallintoneuvostolla on täysi luottamus toimitusjohtajaan ja johtoon. Kukaan ei myöskään avannut suutaan hallintoneuvoston kokouksessa väittääkseen vastaan. Mutta kohta tiedotteen jälkeen hallintoneuvoston jäseniltä tuli ilmoituksia, että ei mitään sellaista luottamusta ole” (HH).

    ”Miten yhden yhtiön kohdalla on mahdollista, että kaikki on täyttä sekoilua?” (HH).

    ”Ei ole enää muuta mahdollisuutta kuin vaihtaa johto, jotta muutos saadaan aikaan” (HH).

  40. ”Ylen uutissivustoilla kiellettiin materiaali, joka sallittiin ruotsinkielisellä tai MOT:n sivuilla, sanoo Ylestä lähtenyt Jussi Eronen.”

    ”Ylestä tällä viikolla irtisanoutunut Jussi Eronen kertoo, että Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksesta on hyllytetty poliitikkoja käsitelleitä kolumneja. Erosen mukaan toimituksen johto haluaa ylipäätään vähentää Ylen toimittajien kirjoittamia näkökulmakirjoituksia.”

    ”Arkoja aiheita ovat olleet keskustaan ja pääministeri Juha Sipilään liittyvät aiheet.”

    ”(…) pari tuoretta hyllytystä koskee ajankohtaistoimituksen tutkivan toimittajan [J.L.:n] verkkojuttuja.”
    ”Nämä asiat Nuorisosäätiö-paljastukset kertovat maan tavasta” -kirjoitusta ei saanut julkaista.

    ”Ylen uutissivustolla ei saanut julkaista [L:n] uutisjuttua, jossa kerrottiin, miten liikemies Arto Merisalo pyysi tasavallan presidentin tervehdyksen Runnin kylpylän avajaisiin.”

    ”– On ollut erikoista, että usein juuri uutissivustolta hyllytetään sellaiset jutut, jotka ovat muualla Yleisradiossa sallittuja eli ruotsinkielisellä sivustolla tai MOT:n sivustolla.”

    ”Kyse on Erosen mielestä siitä, että Atte Jääskeläinen johtaa uutissivustoa. Päätoimittaja on ollut varovainen kaikessa keskustaan liittyvässä uutisoinnissa.”

    ”– Svenska Ylen toimittajat ihmettelivät, miksi suomalaisilla on Sipilä-kielto. Heillä ei ollut mitään sellaista.”

    ”Lukijan kannalta tilanne on Erosen mielestä suorastaa koominen. Yhden ja saman yle.fi:n sisällä on monia täysin toisistaan poikkeavia julkaisusääntöjä.”

    Eronen on kertonut saaneensa lähtönsä jälkeen työ- ja yritystoimintaan liittyviä tarjouksia.
    – Olen kokenut elämäni suurimman sympatian hyökyaallon, Eronen sanoo irtisanomisen jälkeisistä tapahtumista.

    Eronen kertoo saaneen tuhansia tukiviestejä eri kanavissa, Facebookissa, Twitterissä, WhatsAppissa, tekstiviesteillä, puhelimitse. Tukea on tullut parkkipaikalla, vastaantulijoilta, kavereilta ja lapsuudenajan tutuilta.
    – Kaikilta on tullut käytännössä sama viesti: kiitos Jussi, että sinulla on selkärankaa ja pidät sananvapauden puolta.
    (lähde: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005008958.html)

  41. Frankfurter Allgemeine Zeitung vertaa Sipilää Trumpiin: ”Ei kestä kriittistä mediaa”

    Frankfurter Allgemeine Zeitung (FAZ) näkee Sipilän ja Trumpin suhtautumisessa kriittiseen mediaan olevan jotain yhteistä: Trumpin tapaan Sipilä ei siedä kriittistä mediaa.

    Sipilän ja median suhteen osalta FAZ:n artikkelin taustalla kytee Yle-kohu, joka sai alkunsa, kun pääministeri lähetti Ylen vastaavalle päätoimittajalle ja toimittajalle monia kiukkuisia sähköpostiviestejä, joissa hän arvosteli Yleisradiota kovin sanakääntein. ”Tämän jälkeen Ylen uutistoiminnan johto päätti hyllyttää tekeillä olevat Sipilän mahdolliseen jääviyteen Terrafame-asiassa liittyvät jutut.”

    Kohun seurauksena kyseinen toimittaja ja Ylen ajankohtaistoimituksen esimies irtisanoutuivat samana päivänä koettuaan, että heidän sananvapauttaan oli rajoitettu. Eroilmoitukset huomioitiin ulkomailla tuoreeltaan, kun asiasta uutisoivat Reuters ja ruotsalainen uutistoimisto TT. Reuters kirjoitti, että kyseessä on erikoinen tapaus, koska kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -sananvapausjärjestö on useana vuotena sijoittanut Suomen maailman johtavaksi valtioksi lehdistön sananvapaudessa.

    FAZ nostaa kohun yhteydessä ohimennen esiin myös Puolan, jossa on viikonlopun aikana järjestetty mielenosoituksia, joissa vastustettiin hallituksen uusia linjauksia, joiden katsotaan rajoittavan median toimintaa ja sananvapautta. Puolan hallitus on ehdottanut parlamentin media-akkreditointien vähentämistä ja erillistä mediakeskusta, jossa poliitikot voisivat kohdata toimittajia omilla ehdoillaan. Maan viestimet ovat olleet ehdotuksista raivoissaan ja tulkinneet ne lehdistönvapauden rajoittamiseksi.

    FAZ arvioi, että Suomessa ollaan järkyttyneitä Ylen saamasta huomiosta, koska viesti on samansuuntainen kuin sellaisissa maissa, joissa parlamentti valvoo mediaa.

    (lähde: Katariina Karjalainen: Saksalainen laatulehti vertaa Sipilää Trumpiin: ”Ei kestä kriittistä mediaa”. http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005012061.html)

  42. [Lainaus alkaa:] (…)
    Vuoden 2016 lopussa ”sananvapaus” nousi otsikoihin (…). Sanaa käyttivät arvostetut journalistit. He eivät puhuneet sananvapauden juhlavuodesta vaan päätoimittajan asemasta ja pääministerin mahdollisesta ylireagoinnista.

    Pääministeri (…) vieraili marraskuussa Talvivaaran kaivoksessa, jota pyörittävä yhtiö oli uudestisyntynyt nimellä Terrafame Group. Sipilä kertoi hallituksen talous­poliittisen ministerivaliokunnan puoltaneen esitystä, jonka mukaan Terrafame saisi 100 miljoonan euron lisäpääomituksen.

    Pääministeri poseerasi tiedotusvälineissä Terrafame-pipo päässä ja nimitti sangen maallista rahoituspäätöstä ”ihmeeksi”. Pian selvisi, että Sipilän sukulaiset omistavat Terrafamelle keikkaa tekevästä konepajayhtiöstä viisi prosenttia. Alkoi pohdinta siitä, olisiko Sipilän pitänyt ymmärtää esteellisyytensä Terrafamen lisärahoituskysymyksessä. Tiedotusvälineiden puidessa tätä, Sipilä ehti uhriutua Talvivaaran entisen toimitusjohtajan Pekka Perän tyyliin ja nostaa perheensä kärsimykset mediakeskusteluun.

    Marraskuun lopussa Suomen Kuvalehti kertoi Yleisradion päätoimittajan Atte Jääskeläisen rajoittaneen asian uutisointia sen jälkeen, kun Sipilä oli reagoinut Yleisradion juttuun.

    Soppa alkoi kiehua yli. Toimittajienkin piireissä vaadittiin Sipilän eroa, Jääskeläisen eroa, molempien eroa, toimittajille työrauhaa, tai maltillisemmin asian selvittämistä median uskottavuuden ja sananvapauden varjelemisen takia.

    (…) [Lainaus päättyi.]

    (http://uusi.voima.fi/artikkeli/2016/maailman-vapaimman-sanan-puolustaja/)

  43. Pääministerin primaalipurkaus paljasti ’palvelulaitoksen’ pelin politiikan

    Finlandian nykyinen pääministeri ansaitsee tunnustuksen. Ilman hänen primitiivireaktiotaan suuri yleisö ei olisi päässyt kärryille ’Kauhujen talon’ (Yle) elämänmenosta.

    No, kaikella on syynsä. Pääministerin kamelinselkäongelmaksi muodostui Ylen toimittajan toiminta. Tragedian ja skandaalin tiimellyksessä moni näytti kuitenkin unohtaneen kriisin alkulähteen. Sehän löytyy Johan Alénin jutusta ’Pääministerillä läheiset yhteydet Talvivaaran urakoitsijaan’ (Kansan Uutiset 24.11.2016).

    Miten se taas menikään?

    Pääministerillä läheiset yhteydet Talvivaaran urakoitsijaan
    Johan Alén
    Kansan Uutiset 24.11.2016 kello 10.30 http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3634230-paaministerilla-laheiset-yhteydet-talvivaaran-urakoitsijaan

    (Johan Alén: Pääministerillä läheiset yhteydet Talvivaaran urakoitsijaan. Kansan Uutiset [torstai] 24.11.2016 kello 10.30
    http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3634230-paaministerilla-laheiset-yhteydet-talvivaaran-urakoitsijaan)

    Juha Sipilä kieltää tietävänsä nykyisin ”mitään” serkkujensa yritystoiminnasta, jossa hänen lapsilleen siirretty sijoitusyhtiö on osakkaana.

    Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) on ollut läheiset yhteydet Talvivaaran kaivoksen käyttämään konepajaan. Kajaanilainen perheyritys osallistui vuonna 2012 kaivoksen metallitehtaan rakentamiseen. Yhtiö on nyt palaamassa muutaman vuoden tauon jälkeen kaivokselle valtionyhtiö Terrafamen urakoitsijana.

    Sipilä osallistui Katera Steelin sukupolvenvaihdokseen vuonna 2011 ja ryhtyi tuolloisella sijoitusyhtiöllään Fortel Investillä vähemmistöosakkaaksi. Samana vuonna eduskuntaan nousseen Sipilän osuus oli tuolloin viisi prosenttia.

    Katera Steel laskutti Talvivaaran kaivokselta seuraavana vuonna 3,4 prosenttia liikevaihdostaan ja vuotta myöhemmin 0,8 prosenttia. Tämän jälkeen myynti kaivokselle loppui, mutta yhtiö on nyt saanut Terrafamelta uuden tilauksen purkumalmiin liittyvistä kuljettimista.

    ”Minulla ei tietenkään ole mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta.”

    Talvivaarassa harjoittaa kaivostoimintaa nykyisin valtionyhtiö Terrafame. Se toimii pääministerin johtaman valtioneuvoston kanslian alaisuudessa.

    Fortel Invest siirtyi vuonna 2014 Sipilän aikuisten lasten omistukseen, ja sen omistusosuus Katera Steelistä on edelleen viisi prosenttia.

    – Sen jälkeen minulla ei tietenkään ole mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista, Juha Sipilä kommentoi sähköpostitse avustajansa välityksellä.

    Katera Steelin pääomistajat ovat Talouselämä-lehden mukaan Juha Sipilän serkkuja.
    ———-
    Kuvateksti vaihdettu 24.11. klo 11.45. Uutisen yhteydessä oli aluksi kuvateksti, jossa väitettiin virheellisesti, että pääministeri ei olisi vastannut yhteydenottoon.
    ¤
    Eikö olekin outoa tai ainakin metkaa, ettei kukaan tai mikään ole raportoinut pääministerin protestista KU:n suuntaan!? Eikö hän ole vaatinut oikaisua tai käyttänyt vastineoikeutta?

  44. Eräänlainen pakina erään pikkuvaltion pääministeristä

    ”Erittäin masentavaa, että Yleisradio alistuu tällaiseen painostukseen koskien joitakin esiintyjiä, mielipiteitä ja ohjelmia. Osoittaa sen, että Yleisradiossa on johtoportaassa henkilöitä, jotka jossakin vähän kehittyneemmässä maassa olisi potkittu ulos” (Jörn Donner, IL 5.1.2017)
    #
    Hallintolain 28 §:n (Esteellisyysperusteet) 1. momentin mukaan ”[v]irkamies on esteellinen: (…) 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. [Muulla erityisellä syyllä tarkoitetaan muuta erityistä syytä kuin saman 1. momentin 1-6. kohdassa tarkoitettuja syitä.]

    Yleislausekkeen (= hallintolain 28. §:n 1.moentin 7. kohdan säännös) mukaisen esteellisyyden arviointi edellyttää tapauskohtaista asiaan vaikuttavien seikkojen painoarvon punnintaa ja harkintaa. Esteellisyyttä koskevan yleislausekkeen keskeinen tehtävä ja tarkoitus on turvata käsittelyn objektiivisuutta ja puolueettomuutta eli yleistä luottamusta virkamiesten ja viranomaisen riippu-
    mattomuuteen. Se tulee sovellettavaksi silloin, kun muiden esteellisyysperusteiden edellytykset eivät täyty. Säännös voi tulla sovellettavaksi tilanteissa, joissa yksittäiset seikat eivät sinänsä johtaisi esteellisyysarviointiin, mutta kokonaisuutena arvioiden ne voivat aiheuttaa epäilyn virkamiehen puolueettomuuden vaarantumisesta.
    ¤
    Kansan Uutisten toimittaja kysyi pääministeriltä tämän yhteyksistä Terrafamen alihankkijoihin päivää ennen [= 17.11.2016] kuin valtioneuvosto päätti [= 18.11.2016] lisäpääomittaa kaivosyhtiötä. Julkaisemme sähköpostiviestin, josta on poistettu yhteystiedot kuten sähköpostiosoitteet. Valtioneuvoston viestintäjohtaja vastasi viestiin muutamaa minuuttia ennen Terrafamen lisäpääomittamisesta päättäneen valtioneuvoston istunnon alkua toimittamalla linkin Juha Sipilän sidonnaisuusilmoitukseen.

    Lähettäjä: Johan Alén
    Lähetetty: 17. marraskuuta 2016 13:36
    Vastaanottaja: Juha Sipilä VNK; Markku Mantila VNK; Riina Nevamäki VNK
    Kopio: Juha Sipilä Eduskunta
    Aihe: Pääministerin omistukset Katera Steel Oy:ssä

    ”Hei
    Millä osuudella pääministeri Juha Sipilä pääministeri tai hänen avio- tai avopuolisonsa, omien tai puolison lapset tai muut huollettavat tai mainittujen määräysvallassa tai enemmistöomistuksessa olevat yhteisöt kuten yhtiöt omistavat tällä hetkellä kajaanilaista Katera Steel Oy:tä?

    Tietojeni mukaan pääministerin sijoitusyhtiö Fortel Invest on omistanut Katera Steel Oy:tä 5 prosentin osuudella (ja lisäksi edellä esittämääni kysymykseen liittymättä pääministerin kaksi serkkua ovat omistaneet yhtiöstä määräysvallan antavan enemmistön, ja nykyisin yksi pääministerin serkku on Katera Steel Oy:n toimitusjohtaja).

    Mistä Talvivaaran kaivokseen tai Terrafame-konserniin liike- tai yhteistyösuhteissa nykyisin olevista tai tarjouksia tällaisista suhteista mainittuun kaivokseen tekevistä yhtiöistä pääministeri tai hänen avio- tai avopuolisonsa, omien tai puolison lapset tai muut huollettavat tai mainittujen määräysvallassa tai enemmistöomistuksessa olevat yhteisöt omistavat osuuksia?”

    Kiitoksin
    Johan Alén
    KANSAN UUTISET
    toimitussihteeri
    (lähde: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3651667-tallainen-oli-kun-sahkopostiviesti-paaministerille)
    ¤
    Eduskunnan oikeusasiamiehelle

    Oheisena toimitan (…) eduskunnan oikeusasiamiehen 1.12.2016 (EOAK/5971/2016) pyytämän lausunnon kanteluiden johdosta sekä pyydetyn muun selvityksen.

    Väitetty esteellisyyteni päätöksenteossa

    Minun on väitetty olleen esteellinen päätöksenteossa, joka koski Terrafame Group Oy:n lisäpääomittamista. On vihjattu, että olisin osallistunut asian valmisteluun ja ratkaisuun antaakseni läheisilleni etua Terrafame Group Oy:n pääomitusratkaisussa, koska Terrafame Oy oli hankkinut sukulaisteni omistamalta Katera Steel Oy:ltä malmin kuljetuksessa tarvittavien kuljetinjärjestelmien teräsrakenneurakan.
    (…)
    Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli Terrafamen kaivoksen tilannetta ja vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi kokouksessaan perjantaina 11.11.2016. Asia oli valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä ja asian esitteli elinkeinoministeri Rehn. Ministerivaliokunta puolsi varautumista Terrafame Group Oy:n lisäpääomittamiseen ehdottamalla vuoden 2017 talousarvioesityksen täydentävään esitykseen Terrafame Group Oy:n lisäpääomitukseen 100 milj. euroa. Lisäksi puollettiin varautumista siihen, että Terrafame Oy:n kaivostoimintaa koskevassa ympäristöluvassa asetettavat jätteen käsittelytoiminnan vakuudet nousevat enintään 107 milj. euroon, jos vakuutta ei voida järjestää yksityisiltä vakuutus/takausmarkkinoilta.

    ”Valtioneuvoston yleisistunto päätti vuoden 2017 talousarvioesityksen täydentävässä esityksessä perjantaina 18.11.2016 sisällyttää talousarvioesitykseen Terrafame Group Oy:n lisäpääomittamisen. Ennen valtioneuvoston yleisistuntoa asiaa käsiteltiin valmistavasti valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan kokouksessa 18.11.2016.”

    Valtion talousarvion täydentävässä esityksessä Terrafame Group Oy:n oman pääoman korottamiseen ehdotetaan 100 milj. euron määrärahaa. Toiminta Sotkamossa sijaitsevalla kaivoksella ja metallien jalostuslaitoksessa on edennyt vuoden 2016 aikana hyvin ja ympäristöturvallisuus on saatu varmistettua valtio-omistajan tavoitteen mukaisesti. Määrärahalla arvioidaan katettavan toiminnan kustannukset loppukesään 2017 saakka ja sen turvin voidaan jatkaa neuvotteluja kaivostoiminnan omistuspohjan laajentamiseksi. Edelleen ehdotetaan enintään 107 milj. euron suuruisen valtiontakauksen myöntämistä Terrafame Oy:lle jätteen käsittelytoiminnan osalta asetettavien ympäristövakuuksien vastavakuudeksi.

    ”Osallistuin pääomitusasian käsittelyyn ja valmisteluun valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana ja myöhemmin raha-asiainvaliokunnan puheenjohtajana ja valtioneuvostonyleisistunnon puheenjohtajana.”

    ”Ministerin esteellisyydestä on säädetty valtioneuvostosta annetun lain 17 a §:ssä. Ministeri ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Ministeriin sovelletaan hallintolain 28 §:ssä säädettyjä esteellisyysperusteita. Ministerin tulee ilmoittaa esteellisyydestään ja sen perusteista asian käsittelyn yhteydessä. Esteellisen ministerin tilalle tulee tarvittaessa hänen sijaisensa. Ministeri saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa.”
    (…)
    Hallintolain 28 §:n 1 momentti sisältää kuusi erillistä esteellisyysperustetta ja lisäksi niitä täydentävän, esteellisyyttä koskevan yleislausekkeen. Ministeri on esteellinen hallintoasian käsittelyssä:
    – jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen,
    – jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa,
    – jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen;
    – jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa,
    – jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa,
    – jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan, tai
    – jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta syystä vaarantuu.

    Minulla tai hallintolain 28 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainituilla läheisilläni ei ole, eikä ole ollut omistuksessa Terrafame Group Oy:n tai sen tytäryhtiöiden Terrafame Oy:n ja Winttal Oy:n osakkeita, eikä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n tai konkurssiin menneen Talvivaara Sotkamo Oy:n osakkeita. Minulla tai läheisilläni ei ole muutoinkaan mitään sellaista asemaa tai suhdetta edellä mainittuihin yhtiöihin tai niiden toimintaan, jonka perusteella voisi epäillä menettelyn objektiivisuuden tai riippumattomuuden heikentyneen.

    Terrafame Group Oy:n pääomittamista koskevasta ratkaisusta ei ole odotettavissa minulle tai läheisilleni hyötyä. Myöskään Terrafame Oy:n kanssa urakkasopimuksen solminut Katera Steel Oy ei ole saanut eikä sille ole odotettavissa erityistä etua Terrafame Oy:n pääomitusta koskevasta ratkaisusta. Katera Steel on sopinut normaalissa kilpailutetussa hankinnassa urakkasopimuksen Terrafame Oy:n kanssa. Minulle tai läheisilleni ei ole myöskään voinut syntyä erityistä hyötyä Katera Steel Oy:n ja Terrafame Oy:n välisestä urakkasopimuksesta.

    Pidän tärkeänä kaikissa valmistelun vaiheissa ja päätöksenteossa varmistaa valtioneuvoston toiminnan puolueettomuus ja objektiivisuus. Sen vuoksi käyn aina ennen päätöksentekoa mielessäni läpi omat edellytykseni päätöksentekoon. Olen nimenomaisesti kiinnittänyt myös muiden päätöksentekoon osallistuvien ministereiden huomiota mahdolliseen sidonnaisuuteen asiassa. Tässä asiassa en ole omalta osaltani havainnut missään vaiheessa mitään sellaista omistusta, asemaa tai muuta sidonnaisuutta, jolla voisi olla merkitystä Terrafame Group Oy:n pääomitusta koskevassa asiassa. Missään valmistelun ja päätöksenteon vaiheessa ei tiedossani ollut Terrafame Oy:n kanssa liiketoiminnallisia sopimuksia tehneet tai neuvotelleet yritykset, eikä Katera Steel Oy:n urakkasopimus. Edes jälkikäteen arvioiden en voisi päätyä muuhun ratkaisuun kuin siihen, etten ollut esteellinen osallistumaan Terrafame Group Oy:n pääomitusta koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon.

    En ole ollut esteellinen osallistumaan Terrafame Group Oy:n pääomittamista koskevan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen, eikä minulle tai läheisilleni ole syntynyt tai odotettavissa mitään hyötyä asian ratkaisemisesta.

    Oikeusasiamiehen selvityspyynnössä 1.12.2016 mainittuihin erityisiin selvitettäviin seikkoihin vastaan seuraavasti:

    Kysymykset 1-2. Mikä on ollut Teidän omistussuhteenne ja asemanne Katera Steel Oy: ssä ja Fortel Invest Oy:ssä, ja milloin se on alkanut ja päättynyt? Minkälainen on Katera Steel Oy: n ja Fortel Invest Oy:n välinen suhde? Kuuluuko hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momenteissa tarkoitettuja lä heisiänne Katera Steel Oy:n ja Fortel Invest Oy:n omistajiin tai hallintoon ? Minkälainen heidän omistuksensa tai asemansa on ja milloin se alkanut ja mahdollisesti päättynyt Teidän tietojenne mukaan?

    En omista minkäänlaista osuutta Katera Steel Oy:stä eikä minulla ole mitään asemaa yhtiössä.Vuonna 2011 tuolloin pääosin omistamani pääomasijoitusyhtiö Fortel Invest Oy tuli Katera Group Oy:n (myöhemmin Katera Steel Oy) omistajaksi 28.9.2011 helpottaakseen konepajayhtiön sukupolven vaihdosta. Fortel Oy:n sijoitus oli 30 000 euroa ja se muodosti 5 % Katera Group Oy:n osakkeista. Myöhemmin vuonna 2013 olen luopunut omistuksestani Fortel Invest Oy:ssä. Annoin vuoden 2011 lopussa neuvoja Katera Group Oy:n hallitustyöskentelyyn ja osallistuin muutamaan yhtiön hallituksen kokoukseen vuonna 2011, mutta en ollut yhtiön hallituksen jäsen tai muu toimihenkilö. Sukupolven vaihdoksen yhteydessä yhtiön strategiaa muutettiin kohti sopimusvalmistajan roolia perinteisen konepajayhtiön toiminnan osuuden vähentyessä. Minulla ei ole tämän jälkeen mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta ja sen kehittymisestä.

    [Huom: Seuraavassa kohtaa selvitystä Sipilä listaa sukulaistensa omistuksia Katera Steel Oy:ssä ja Fortel Invest Oy:ssä. Näissä kohdissa on poistettu yksityishenkilöiden nimiä, koska niillä ei ole yhteiskunnallista merkitystä.]

    Katera Steel Oy:stä 28.11.2016 hankkimani tiedon mukaan Katera Steel Oy:n sen hetkinen omistus jakautui seuraavasti:
    – xxxxx xxxxx 15 % osakkeista (äitini veli),
    – xxxxx xxxxx 15 % osakkeista (äitini veli),
    – xxxxx xxxxx 37,5 % osakkeista (äitini veljen poika), toimitusjohtaja
    – xxxxx xxxxx 27,5 % osakkeista (äitini veljen poika), hallituksen puheenjohtaja
    – Fortel Invest Oy 5 % osakkeista.

    Perustin pääomasijoitusyhtiö Fortel Invest Oy:n kaksikymmentä vuotta sitten. Olin Fortel Invest Oy:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja aina vuoteen 2013. Lapseni xxxxx, xxxxx, xxxxx, xxxxx ja xxxxx tulivat Fortel Invest Oy:n omistajiksi vuodesta 1996 lukien, vaimoni Minna-Maaria oli omistaja yhtiön perustamisesta saakka. Fortel Invest Oy siirtyi kokonaan lasteni omistamaksi yhtiöksi 16.12.2013, kun yhtiö lunasti muut osakkaat pois omalla vapaalla pääomallaan.

    Vuonna 2015 yhtiö lunasti poikani xxxxx osakkeet hänen kuolinpesältään. Fortel Invest Oy on nykyisin lasteni xxxxx, xxxxx, xxxxx ja xxxxx yhtäläisin osuuksin omistama pääomasijoitusyhtiö. Luovuin vuonna 2013 kaikkien yritysten (mukaan lukien Fortel Invest Oy) osakkeiden omistuksesta.

    Kysymys 3. Mitä urakoita , liiketoimia tai muita yhteyksiä Katera Steel Oy: llä ja Fortel Invest Oy: llä on ollut Terrafame Group Oy:n ja Terrafame Oy:n tai niiden edeltäjien kanssa Teidän tietojenne mukaan
    a. sinä aikana, kun olette omistanut edellä mainittuja yhtiöitä tai ollut mukana niiden hallinnossa?
    b. sen jälkeen, kun omistussuhteenne ja asemanne mainituissa yhtiöissä ovat päättyneet?

    ”Milloin Te olette saanut tiedon Katera Steel Oy: n Terrafame Oy:ltä saamasta malminkuljetinta koskevasta tilauksesta?”

    Valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsitellessä 11.11.2016 Terrafame Group Oy:n pääomitusta koskevaa asiaa tiedossani ei ollut, että Katera Steel Oy:llä olisi mitään urakoita liiketoimia tai muita yhteyksiä Terrafame Group Oy:n, Terrafame Oy:n tai niiden edeltäjien kanssa.

    Fortel Invest Oy:llä ei ole eikä ole ollut omistuksia, urakoita, muita liiketoimia tai muita yhteyksiä Terrafame-yhtymän tai Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n tai Talvivaara Sotkamo Oy:n kanssa.

    ”Sain ensimmäisen kerran tiedon Terrafame Oy:n ja Katera Steel Oy:n mahdollisesta yhteistyöstä, kun Kansan Uutisten toimittaja 17.11.2016 kysyi suhteestani Katera Steel Oy:öön. Selvitin asiaa tämän jälkeen ja Terrafame Oy:ltä 28.11.2016 saamani tiedon mukaan Terrafame Oy:n Katera Steel Oy:ltä hankkima kuljetinjärjestelmien teräsrakenneurakka on normaalia kaivosyhtiön investointi- ja kunnossapitotoimintaa. Terrafame Oy hankkii palveluita ja muita tuotannontekijöitä kaivos- ja jalostustoiminnan alihankkijoilta ja muilta kaivosyhtiön tarvitsemia tuotannontekijöitä valmistavilta tai toimittavilta yhtiöiltä ja muilta elinkeinonharjoittajilta. Myöskään lapseni eivät ole tienneet Katera Steel Oy:n solmimasta urakkasopimuksesta ennen asian esillä oloa julkisuudessa, kun sitä olen heiltä marraskuun lopussa tiedustellut.”

    (…)

    Helsingissä 21.12.2016
    Pääministeri Juha Sipilä

    (lähde: http://yle.fi/uutiset/3-9384958)
    ¤
    ”KU:n tiedustelun olisi pitänyt herättää pääministeri selvittämään esteellisyyttään Terrafamessa”

    Johan Alén 4.1.2017 [kello 12.17]

    ”Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään valtioneuvoston yleisistunnossa 18. marraskuuta [2016], sillä Kansan Uutiset tiedusteli häneltä 17. marraskuuta [2016] hänen yhteyksistään Terrafamen alihankkijoihin.

    Ylen haastattelemat julkisoikeuden asiantuntijat Teuvo Pohjolainen ja Markku Suksi nostavat KU:n tiedustelun merkittävään asemaan, koska se toimitettiin pääministerille ja hänen esikunnalleen päivää ennen kuin valtioneuvosto kokoontui päättämään muun muassa Terrafamen pääomittamisesta.

    Åbo Akademin julkisoikeuden professorina toimiva Suksi sanoo Ylelle, että pääministerin olisi tullut kiinnittää huomiota esteellisyyden mahdollisuuteen. (…)

    Valtioneuvoston viestintäjohtaja vastasi KU:n kysymyksiin muutamaa minuuttia ennen valtioneuvoston istunnon alkua.

    Yle julkisti tiistaina Sipilän vastauksen jääviyskantelua tutkivalle eduskunnan oikeusasiamiehelle. Pohjolainen ja Suksi kiinnittivät huomiota siihen, että lausunto ei käsittele lainkaan marraskuun 11:nnen päivän [2016] jälkeisiä tapahtumia. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli tuolloin Terrafamen kaivoksen tilannetta. Valtioneuvosto päätti lisärahoituksesta kuitenkin vasta 18. marraskuuta [2016].
    – Jos jo ennen kuin asia on lopullisesti käsittelyssä, on tullut vihje vaikkapa Kansan Uutisten kautta, kyllä sen olisi pitänyt hälytyskelloja soittaa, Pohjolainen sanoo Ylelle.

    Kansan Uutiset julkaisee nyt kyseisen sähköpostiviestin. Siinä Sipilältä kysyttiin Katera Steel Oy:stä hänen sukulaistensa tunnettuja omistussuhteita luetellen ja yleisesti Sipilän ja hänen lähipiirinsä suhteista Talvivaarassa toimivalle kaivokselle tarjouksia tehneisiin yhtiöihin.

    Valtioneuvoston viestintäjohtaja vastasi KU:n kysymyksiin muutamaa minuuttia ennen valtioneuvoston istunnon alkua 18. marraskuuta toimittamalla ainoastaan linkin Sipilän sidonnaisuusilmoitukseen. Seuraavalla viikolla pääministerin esikunnasta toimitettiin uuden pyynnön jälkeen hänen kommenttinsa:
    – Fortel Invest Oy omisti Katera Steel Oy:sta 5 prosenttia vuonna 2013, kun luovuimme vaimoni kanssa Fortelin omistuksesta. Sen jälkeen minulla ei tietenkään ole mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista.

    Sipilä jatkaa samalla linjalla eduskunnan oikeusasiamiehelle antamassaan vastauksessa.

    (lähde: Johan Alén: KU:n tiedustelun olisi pitänyt herättää pääministeri selvittämään esteellisyyttään Terrafamessa. KU 4.1.2017 [kello 12.17]
    http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3651665-kun-tiedustelun-olisi-pitanyt-herattaa-paaministeri-selvittamaan-esteellisyyttaan-terrafamessa)

    Summa summarum: Hallintolain esteellisyyssäännösten tarkoituksena on turvata yleistä luottamusta hallintoasian käsittelyn puolueettomuuteen.

    On perusteltua katsoa, että Kansan Uutisten 17.11.2016 tapahtuneen sähköpostitiedustelun olisi tullut herättää pääministeri selvittämään esteellisyyttään Terrafame Group Oy:n lisäpääomittamista koskevassa asiassa (Terrafame-asia).

    Pääministerillä olisikin ollut aihetta katsoa itsensä esteelliseksi valtioneuvoston päättäessä 18.11.2016 kyseisen kaivosyhtiön lisäpääomittamisesta. Onkin perusteltua syytä katsoa, että luottamus pääministerin puolueettomuuteen on vaarantunut hallintolain 28. §:n 1. momentin 7. kohdassa tarkoitetusta erityisestä syystä.

    Erityinen syy muodostuu seikoista, jotka on mainittu Kansan Uutisten toimitussihteerin (edellä selostetussa) sähköpostiviestissä 17.11.2016 pääministerille. Pääministeri on myöhemmin itse vahvistanut kirjallisesti (21.12.2016) muun ohella seuraavan: ”Sain ensimmäisen kerran tiedon Terrafame Oy:n ja Katera Steel Oy:n mahdollisesta yhteistyöstä, kun Kansan Uutisten toimittaja 17.11.2016 kysyi suhteestani Katera Steel Oy:öön.”

    ’Jossakin vähän kehittyneemmässä maassa’ Yleisradion pääjohtaja ja vastaava päätoimittaja olisivat saaneet jättää paikkansa.

    ’Jossakin vähän kehittyneemmässä maassa’ Yleisradio olisi pyytänyt anteeksi Jussi Eroselta, Salla Vuorikoskelta ja Ruben Stilleriltä sekä palkinnut heidät ’sananvapauden ritareina’. Eronen ja Vuorikoski olisi pyydetty takaisin Yleen ja kaikille kolmelle olisi turvattu työrauha.

    Ylen hyllyttämiä juttuja pääministeri Juha Sipilästä (kesk) tekemässä olleen toimittajan Jarno Liskin määräaikaista työsopimusta ei jatketa. ’Jossakin vähän kehittyneemmässä maassa’ Liskin työ olisi vakinaistettu.

    ’Jossakin vähän kehittyneemmässä maassa’ pääministeri olisi eronnut. (”Meidän kaikkien on myös uskallettava luopua jostain. Isänmaan etu on nyt yksinkertaisesti laitettava oman edun edelle” [pääministeri 25.4.2015].)

    MUTTA eräässä pikkuvaltiossa (prognoosi):
    – pääministeri ei eroa
    – Yleisradion pääjohtaja ja vastaava päätoimittaja eivät eroa eikä heitä eroteta
    – Yleisradion pääjohtaja ja vastaava päätoimittaja palkitaan jollakin kunniamerkillä
    – korkea laillisuusvalvoja antaa ratkaisunsa, joka antaa pääministerille ’synninpäästön’

  45. Pääministerin täydennys

    ”Yleislausekkeen mukaisen esteellisyyden syntyminen ns. ulkopuolisen arvion pohjalta ei välttämättä edellytä, että virkamies on ollut tietoinen puolueettomuutta vaarantavasta olosuhteesta tai että hän on toiminut vilpillisesti tai muutoin epäasiallisesti” (apulaisoikeusasiamies 15.5.2013 dnro 182/4/12).

    ¤

    =>”Täydennyksenä 21.12.2016 antamaani lausuntoon eduskunnan oikeusasianmiehen 1.12.2016 tekemään selvityspyyntöön totean, ettei minulla ollut tietoa Terrafame Oy:n ja Katera Steel Oy:n välisestä malminkuljetustilauksesta myöskään raha-asiain valiokunnan ja valtioneuvoston yleisistunnossa 18.11.2016” (pääministeri [http://yle.fi/uutiset/3-9389792]).
    #
    =>Lähettäjä: Johan Alén
    Lähetetty: 17. marraskuuta 2016 13:36
    Vastaanottaja: Juha Sipilä VNK; Markku Mantila VNK; Riina Nevamäki VNK
    Kopio: Juha Sipilä Eduskunta
    Aihe: Pääministerin omistukset Katera Steel Oy:ssä

    ”(…)
    Millä osuudella pääministeri Juha Sipilä pääministeri tai hänen avio- tai avopuolisonsa, omien tai puolison lapset tai muut huollettavat tai mainittujen määräysvallassa tai enemmistöomistuksessa olevat yhteisöt kuten yhtiöt omistavat tällä hetkellä kajaanilaista Katera Steel Oy:tä?

    Tietojeni mukaan pääministerin sijoitusyhtiö Fortel Invest on omistanut Katera Steel Oy:tä 5 prosentin osuudella (ja lisäksi edellä esittämääni kysymykseen liittymättä pääministerin kaksi serkkua ovat omistaneet yhtiöstä määräysvallan antavan enemmistön, ja nykyisin yksi pääministerin serkku on Katera Steel Oy:n toimitusjohtaja).

    Mistä Talvivaaran kaivokseen tai Terrafame-konserniin liike- tai yhteistyösuhteissa nykyisin olevista tai tarjouksia tällaisista suhteista mainittuun kaivokseen tekevistä yhtiöistä pääministeri tai hänen avio- tai avopuolisonsa, omien tai puolison lapset tai muut huollettavat tai mainittujen määräysvallassa tai enemmistöomistuksessa olevat yhteisöt omistavat osuuksia?”

    (…)
    Johan Alén
    KANSAN UUTISET
    toimitussihteeri”
    (lähde: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3651667-tallainen-oli-kun-sahkopostiviesti-paaministerille)
    #
    =>”Sain ensimmäisen kerran tiedon Terrafame Oy:n ja Katera Steel Oy:n mahdollisesta yhteistyöstä, kun Kansan Uutisten toimittaja 17.11.2016 kysyi suhteestani Katera Steel Oy:öön” (pääministeri 21.12.2016 [lähde: http://yle.fi/uutiset/3-9384958%5D).
    #
    =>”Ylen haastattelema julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen muistuttaa, ettei tietämättömyys ole peruste, joka välttämättä poistaisi esteellisyyden” (http://yle.fi/uutiset/3-9389792).
    #
    =>”Tietämättömyys ei riitä vapauttamaan esteellisyysongelmasta, sanovat asiantuntijat.”

    ”Julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että hallintolain esteellisyyssäännös on hyvin laaja ja velvoittava.”

    ”’Hallintolain mukaan jokainen päättää omasta esteellisyydestään ja jokaisella pitäisi olla selvyys siitä, onko esille tulevassa asiassa mahdollista esteellisyys’, Pohjolainen sanoo Uudelle Suomelle.”
    ”Minusta on virhe, jos lähtökohtana on, että esteellisyyskysymys ei ole tullut mieleenkään. Sen pitäisi aina olla mielessä silloin, kun asioita käsitellään ja ratkaistaan” (julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen).

    ”Liiketaloustieteen emeritusprofessori Pekka Pihlanto sanoo, että tietämättömyys tarjouskilpailusta tai tehdystä tilauksesta ei vapauta Sipilää velvollisuudesta selvityttää mahdollinen esteellisyytensä. Hän perustelee tätä yhtiöiden aiemmalla yhteydellä.”

    ”Ulkopuolisten on tietenkin mahdotonta tarkistaa, onko hän puhunut asiasta lastensa tai muiden sukulaistensa kanssa vai ei, mutta luulisi Sipilän tienneen rahoituspäätöstä tehdessään, että kaivoksessa tarvitaan laitteita, joita Katera Steel valmistaa – olihan Katera Steel asiakassuhteissa Terrafamen edeltäjän kanssa jo silloin kun Sipilä omisti Katera Steeliä.”

    (lähde: http://m.kauppalehti.fi/uutiset/professori-terrafamesta-tietamattomyys-ei-vapauta-esteellisyydesta/zrZJMTAv)

    ¤

    ”Perustuslakivaliokunnan mukaan virkamiehen puolueettomuuden vaarantuminen voi aiheutua, paitsi asiaa käsiteltäessä vaikuttavista olosuhteista, myös hänen aikaisemmasta toiminnastaan.

    Yleislausekkeen mukaisen esteellisyyden syntyminen ns. ulkopuolisen arvion pohjalta ei välttämättä edellytä, että virkamies on ollut tietoinen puolueettomuutta vaarantavasta olosuhteesta tai että hän on toiminut vilpillisesti tai muutoin epäasiallisesti. Virkamiehen tietoisuuden asteella on kuitenkin vaikutusta toiminnan moitittavuuden arviointiin” (apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 15.5.2013 dnro 182/4/12).

    ”Perustuslakivaliokunta on mietinnössään viitannut hallintomenettelylain esitöihin, joissa todettiin, että yleislausekejäävi voi tulla kysymykseen myös silloin, kun asian luonne on sellainen, että henkilön puolueettomuutta saatettaisiin yleisön keskuudessa epäillä” (ibid.).

  46. Erään ’viikatetanssin’ kronologiaa

    ”Vaan kyllä itseni tunnen suureksi syntiseksi, vaikka olenkin uskossa” (Lars Levi Laestadius).
    #
    Hallintolain (434/2003) 28. pykälän (Esteellisyysperusteet) 1. momentin mukaan ”[v]irkamies on esteellinen: (…) 7. jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu”.
    #
    Pääministerin ympärillä on kuohunut esteellisyyskohu marraskuusta 2016 lähtien.

    Marraskuu 2016:

    11. marraskuuta
    Talouspoliittinen ministerivaliokunta
    Terrafamen kaivoksen pääomittamista 100 miljoonalla eurolla. Esittelijänä elinkeinoministeri Olli Rehn, puheenjohtajana pääministeri.

    14. marraskuuta
    Pääministeri vierailee Talvivaarassa ja antaa medialle lausunnon Terrafamen mainospipo päässä. Seurauksena kohun synty.

    17. marraskuuta
    Kansan Uutiset lähettää pääministerille haastattelupyynnön Katera Steelin Terrafamelta saamasta urakasta. Tämän viestin sisältöön eduskunnan oikeusasiamies tulee myöhemmin kiinnittämään huomiota.

    18. marraskuuta
    Valtioneuvosto lyö pääministerin johdolla lukkoon Terrafamen lisärahoituksen.

    24. marraskuuta
    Kansan Uutiset julkaisee jutun, jossa kerrotaan Kateran urakasta ja pääministerin läheisistä suhteista Katera Steeliin.

    25. marraskuuta
    Yle jatkaa uutista ja kertoo Kateran saaneen Terrafamelta noin puolen miljoonan euron urakan. Pääministeri syyttää uutista vihjailevaksi. Seuraa sähköpostivaihto, jossa pääministeri välittää toimittajalle 12 kansalaisilta saamaansa viestiä.

    26. marraskuuta
    Valtiovarainministeri Petteri Orpo pitää välttämättömänä, että pääministerin esteellisyys selvitetään.

    30. marraskuuta
    Suomen Kuvalehti kirjoittaa pääministerin vaientaneen Ylen Terrafamea koskevaa uutisointia.

    Joulukuu 2016:

    1. joulukuuta
    Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Valtioneuvoston oikeuskanslerille tulee Katerasta ja Terrafamesta yhteensä parikymmentä kantelua. Eduskunnan oikeusasiamies pyytää pääministeriltä tarkkaa esteellisyysselvitystä.

    14. joulukuuta
    Pääministerin ja Terrafamen yhteyksistä kirjoittanut Yleisradion toimittaja sekä hänen esimiehensä irtisanoutuvat tehtävistään.

    21. joulukuuta
    Vastauksessaan Eduskunnan oikeusasiamiehelle pääministeri kiistää olleensa esteellinen ja kertoo kuulleensa ”mahdollisesta esteellisyydestä” ensi kertaa Kansan Uutisten haastattelupyynnön yhteydessä.

    Tammikuu 2017:

    3.-10. tammikuuta
    Päivämääräristiriitatilanne
    Pääministeri täsmentää Eduskunnan oikeusasiamiehelle oma-aloitteisesti päivämääriä.

    Oikeusasiamies pyytää vielä uutta täsmennystä. Pääministeri vastaa saaneensa tiedon Katera Steelin urakasta 21.11.2016.

    10. tammikuuta
    Iltalehti kertoo pääministerin lasten osittain omistaman biojalostusteknologiayhtiö Chempoliksen 110 miljoonan euron tilauksesta. Pääministeri osallistui Chempoliksen kanssa samalle vienninedistämismatkalle helmikuussa 2016 ja tuntee yhtiön, sillä hän on Chempoliksen entinen osakas ja neuvonantaja.

    Käy ilmi, että valtionyhtiö Fortum pelasti syksyllä 2016 Chempoliksen konkurssilta ostamalla siitä osuuden.

    Pääministeri kertoo Fortel Investin myyneen Kateran viiden prosentin osuutensa.
    #
    Pääministeri ”halusi poikkeuksellisesti valtionyhtiöiden omistajaohjauksen itselleen. Yleensä se on ollut osana jonkun muun ministerin salkkua” (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005041403.html).
    #
    Pääministeri tapasi viime vuoden helmikuussa [2016] Intian pääministerin Narendra Modin. Sipilän mukaan ”Intiassa pääministereiden tapaamisessa oli esillä suomalainen biotalousosaaminen yleisesti”.

    ”Kolmipäiväiselle vierailulle osallistui Sipilän lisäksi suomalainen yritysvaltuuskunta, johon kuului edustajia 17 yrityksestä ja organisaatiosta. Mukana oli Fortumin, Nokian ja Wärtsilän kaltaisia suuria pörssiyhtiöitä, mutta myös pienempiä yrityksiä. – Yksi tällaisista yrityksistä oli oululainen biojalostusteknologiayhtiö Chempolis, jonka tähtäin on voimakkaasti Aasian markkinoilla. Yhtiön suurimpia omistajia ovat Rousun perhe, Sipilän lähipiiriin kuuluva, oululainen it-miljonääri Juha Hulkko sekä Sipilän aikuiset lapset” (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701102200051346_uu.shtml).

    ”Team Finlandin Intian-matkan viimeisenä päivänä, 14. helmikuuta 2016, Chempolis ilmoitti rakentavansa 110 miljoonan euron arvoisen biojalostamon Koillis-Intiassa sijaitsevaan Assamin osavaltioon. Hanke otti ison harppauksen eteenpäin, kun intialaisen öljyjätin Numaligarh Refinery Limitedin (NRL) hallitus antoi sille hyväksyntänsä. – Chempoliksen tiedotteen mukaan Sipilä, Modi ja Jaitley keskustelivat aiheesta tapaamistensa yhteydessä” (ibid.).
    #
    ”Näin Sipilän muisti pätkii ja selitykset muuttuvat – asiakirja asettaa pääministerin vastauksen outoon valoon” (Iltalehti 10.1.2017 klo 19.23).

    [Lainaus alkaa:] Asiakirja paljastaa pääministerin muistin pätkivän. Sipilä keskusteli Intiassa Chempoliksen jalostamosta.
    Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi maanantaina Iltalehdelle, että hän keskusteli Intian-vierailullaan vain yleisellä tasolla suomalaisesta biotalousosaamisesta.
    Vierailusta tehdyn asiakirjan mukaan Sipilä kuitenkin puhui 13. helmikuuta Intian pääministerin kanssa erikseen juuri Chempoliksen biojalostamohankkeesta Intian Assamissa.
    Chempolis julkisti 110 miljoonan euron biojalostamohankkeensa pääministereiden tapaamisen jälkeen. Yhtiön omistajiin kuuluu Sipilän lasten sijoitusyhtiö ” [Lainaus päättyi.] (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701102200051780_uu.shtml).

    ”Virallisen raportin mukaan Suomen pääministeri Juha Sipilä ja Intian pääministeri Narenda Modi keskustelivat helmikuussa 2016 erikseen myös Chempoliksen biojalostamohankkeesta.

    [Lainaus alkaa:] Kun Iltalehti kysyi maanantaina pääministeri Juha Sipilältä (kesk) hänen roolistaan Chempolis-yhtiön vientiponnistelujen tukemisessa Intiassa ja sen mahdollisesti aiheuttamasta esteellisyydestä, Sipilä vastasi keskusteluja käydyn vain yleisellä tasolla.
    – Intiassa pääministereiden tapaamisessa oli esillä suomalainen biotalousosaaminen yleisesti, Sipilä kirjoitti maanantaina sähköpostissaan Iltalehdelle.

    Sipilä tapasi Intian pääministerin Narenda Modin Mumbaissa 13. helmikuuta 2016. Tapaamisesta julkaistu englanninkielinen raportti kertoo kuitenkin toista kuin Sipilä sähköpostissaan Iltalehdelle.

    Suomen ja Intian yhteisen julkilausuman mukaan pääministerit keskustelivat muun muassa siviili-ilmailusta, ydinvoimasta, kansainvälisestä poliittisesta tilanteesta sekä turismista.

    Lisäksi raportissa mainitaan aivan erikseen pääministerien keskustelleen myös Assamiin rakennettavasta biojalostamosta, joka tuottaa etanolia bambusta. Pääministerien todettiin ”arvostavan” hankkeen etenemistä.

    Kyseessä on juuri Chempoliksen ja intialaisyhtiö NRL:n yhteishanke, vaikka yhtiöitä ei raportissa nimeltä mainita. Chempolis julkisti 110 miljoonan euron arvoisen yhteistyöprojektin pääministerien tapaamisen jälkeen [Lainaus päättyi.] (http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701102200051780_uu.shtml).
    #
    Mediatietojen valossa on perusteltua päätellä, että monet tavalliset kansalaiset, toimittajat, poliitikot ja oikeusoppineet ovat menettäneet luottamuksensa pääministerin puolueettomuuteen.
    #
    ”Perustuslakivaliokunnan mukaan virkamiehen puolueettomuuden vaarantuminen voi aiheutua, paitsi asiaa käsiteltäessä vaikuttavista olosuhteista, myös hänen aikaisemmasta toiminnastaan.

    Yleislausekkeen mukaisen esteellisyyden syntyminen ns. ulkopuolisen arvion pohjalta ei välttämättä edellytä, että virkamies on ollut tietoinen puolueettomuutta vaarantavasta olosuhteesta tai että hän on toiminut vilpillisesti tai muutoin epäasiallisesti. Virkamiehen tietoisuuden asteella on kuitenkin vaikutusta toiminnan moitittavuuden arviointiin” (apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 15.5.2013 dnro 182/4/12).

    ”Perustuslakivaliokunta on mietinnössään viitannut hallintomenettelylain esitöihin, joissa todettiin, että yleislausekejäävi voi tulla kysymykseen myös silloin, kun asian luonne on sellainen, että henkilön puolueettomuutta saatettaisiin yleisön keskuudessa epäillä” (ibid.).
    ¤
    Kysymys kuuluu: Onko luottamus pääministerin puolueettomuuteen vaarantunut ”muusta erityisestä syystä” sillä tavoin kuin hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetaan?

  47. ”Olen tätä vähän miettinyt ja minusta tuntuu että pääministeri Sipilä silloin, kun hän luopui kaikesta henkilökohtaisesta osuudestaan varmasti tunsi tehneensä paljon, ja olevansa ikään kuin vapailla vesillä. Sitten nämä lasten kautta omistukset ja muut, ne pitäisi kuitenkin ottaa totta kai myöskin huomioon” (Tasavallan presidentti Sauli Niinistö TV1:n Ykkösaamussa 14.1.2017).

    ”Uskon että asiasta käyty keskustelu on kyllä valistanut häntä, ja monia muitakin. Jatkossa hän tulee varmasti olemaan hyvin varovainen” (ibid.).

  48. ”Pääministeri Juha Sipilä. Moraalinvartijalla on todellakin Teille kysymys.
    Ylen tutkivat toimittajat eivät saaneet siihen vastausta yrityksistään huolimatta.
    Te allekirjoititte vuonna 2011 750 000 euron vaihtovelkakirjalainan Chempolis-yhtiölle. Kysymme Teiltä, Chempolis-yhtiöltä ja Fortumilta, mitä tälle lainalle on tapahtunut? Onko se maksettu takaisin ja milloin? Miksi kysymme tätä. Te olette omistajaohjauksesta vastaava ministeri. Te olette allekirjoittanut lainan yhtiölle. Lastenne sijoitusyhtiö omistaa tästä Chempolis-yhtiöstä osan ja mukana on myös valtionyhtiö Fortum” (Ylen Pressiklubin vetäjä, toimittaja Ruben Stiller: Pressiklubi 27.1.2017; http://areena.yle.fi/1-3835607).

  49. Ylen poliittinen ja journalistinen valvonta on tuhottu.

    Kukaan ei reagoi, mitään ei tapahdu, poliitikot katsovat kengänkärkiinsä, hiljaista, seisovaa on, vaikka Ylestä parhaat toimittajavoimat Päivärinta ja Stiller eroavat, Päivärintä kokonaan, Stiller pyytää siirtoa muihin töihin.

  50. Lainatarjous on voimassa nyt

    Teille ilmoitetaan, että Robert willam MD -säätiö antaa tällä hetkellä lainoja yksityisille, yrityksille ja organisaatioille yhteistyössä kohtuuhintaisten korkojen kanssa.

            Meillä on varaa antaa sinulle laina 1%: n korolla, ja tämä laina auttaa sinua paljon elämässäsi

           Oletko taloudellisissa vaikeuksissa tai määritteletkö? Pankit ovatko koskaan hylänneet sinut tai haluatko maksaa velat maksaa laskun lopullisesti, haluat maksaa laskut. Täällä loistava tilaisuus saada laina nopeammin ja helpommin, rakentaa oma unelmasi itsenäisen yrityksen omistajaksi ja henkilökohtainen yrittäjäksi.

           Lisätietoja saat käymällä osoitteessa Mr Miotti stefanoa MD LOANS FOUNDATION sähköpostitse atrobertwillam39@gmail.com yllä olevat yhteystiedot. Takaamme sinulle avoimen ja tehokkaan palvelun.

     Voin auttaa sinua lainalla.

     Sinun on annettava seuraavat tiedot, jotta voimme jatkaa lainaasi.

     Koko nimesi…..

     Tarvittava lainasumma …….

     Sinun Coountry …….

     Kuukausitulosi

    Ammatti ……….

    Seksi ……..

    Ikä…….

    Osoite…..

    Maksa takaisin kesto …….

    Puhelinnumero ……….

    Kiitos
    Herra Robert willam, MD
    Ota yhteyttä sähköpostitse (robertwillam39@gmail.com)

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here