Jokaisella meistä lienee jonkinlainen käsitys siitä, mitä valta on, mutta huomaammeko ympärillämme olevat vallan rakenteet tai sen, kuinka niitä ylläpidetään? Tunnistammeko vallan symbolit ympäristössämme?
Miten valta määritellään?
Vanhimman merkityksen mukaan ”valta on voima tai kyky tehdä mahdollinen todelliseksi”. Erilaisissa teoriaperinteissä vallan käsitteellä viitataan nimenomaan poliittiseen valtaan. Max Weber ymmärsi legitimiteetin uskomuksena: Legitimiteetti tai yhteiskunnassa vallitseva moraalinen järjestys esittää vallitsevat yhteiskuntasuhteet oikeina, moraalisina ja luonnollisina. Vallanpitäjillä on oikeus käskeä ja alamaisilla on velvollisuus totella, ja tämä suhde perustuu yleiseen hyväksyntään, normien olemassaoloon, jotka osaltaan mahdollistavat sosiaalisen hierarkian ja suuret erot vallassa: Valtaroolit, valtaerot, valtaetäisyys ja niiden vaikutukset.
Legitimiteetti merkitsee siten, että vallankäytön kohteet kokevat vallan oikeutetuksi ja ovat sen vuoksi valmiita alistumaan sääntöihin ja määräyksiin, tottelemaan.
Englantilainen Steven Lukes katsoo, että vallalla on myös ”kolmannet kasvot”. Valta on sidoksissa ihmisten intresseihin; prosessi, jolla ihmiset tiedostavat omat intressinsä (”väärä tietoisuus”) on keskeinen vallankäytön kannalta. Jos ihmiset eivät ymmärrä todellisia intressejään vallitsevan valtarakenteen (yhteiskunnallinen hegemonia) vuoksi, he ovat alisteisia olemassa oleville valtarakenteille (vallan systeemiominaisuudet, byrokratia).
Ranskalainen yhteiskuntafilosofi Michel Foucault esittää, että kukaan ei omista valtaa vaan valta kuuluu vuorovaikutustilanteisiin ihmisten välillä; valta on ymmärrettävä monimutkaisena yhteiskunnallisten suhteiden verkostona, jossa valtaa käytetään erilaisten tekniikoiden avulla. Vallankäytön resurssit kuten fyysinen voima, taloudelliset resurssit tai ideologinen valta ovat tärkeitä vallankäytön kannalta.
Foucault’n erityisenä mielenkiinnon kohteena on se, kuinka ihmiset itse alkavat kontrolloida omaa käyttäytymistään altistuttuaan vallan tekniikoille (kasvatus, fyysisen tilan suunnittelu, tiede, koulutus, rangaistukset ja palkkiot/ keppi ja porkkana, kauppapakotteet, aseellinen hyökkäys, häpeärangaistus, leimaaminen, ”sosiaalistaminen” jne.)
Kielen ja ymmärtämisen suhde valtaan on oleellinen. Kielen rakenteet määrittävät ajattelun ja siten vallan rajoja. Toisaalta ymmärtäminen mahdollistaa kritiikin ja vallasta vapautumisen. Legitimiteetti perustuu nykyäänkin opittuihin sääntöihin ja tapoihin (perinne, koulutus), lakeihin ja oikeudenmukaisuuteen, mutta yhä enemmän myös tietoon. Kamppailut asioiden oikeista tulkinnoista vaikuttavat oleellisesti poliittiseen ja hallinnolliseen vallankäyttöön. Voittanut tulkinta ”on legitiimi”. Tässä medialla on roolinsa.
Mediavaltaa on median valta kertoa asioista, tapa rajata, tapa painottaa, tapa luoda mielikuvia ja merkityksiä mutta myös jättää kertomatta tärkeistä asioista. Toisin sanoen media ohjailee mielipiteiden muodostumista päättämällä puheajasta ja kehystämällä sallitut rajat. Medialla on roolinsa valtarakenteen ylläpitämisessä, vaikka media halutessaan kykenee myös valtaa horjuttamaan.
Vallan asymptootit – Kapitalismi vallan mallina
Vallan resursseja on talous ja talouspolitiikka. Vuonna 2012 Real World Economics Review julkaisi 38-sivuisen artikkelin, The Asymptotes of Power (”Vallan asymptootit”), jonka ovat kirjoittaneet Shimshon Bischler, joka opettaa poliittista taloustiedettä Israelin yliopistoissa sekä Jonathan Nitzan, joka opettaa poliittista taloustiedettä Yorkin yliopistossa Torontossa, Kanadassa.
Matemaatikot käyttävät ”asymptoottia” kuvaamaan kvantitatiivista rajaa, ikään kuin ”kattoa tai lattiaa, jota käyrä ei koskaan täysin saavuta”.
Bischlerin ja Nitzanin artikkelissa asymptootti kuvaa niitä leikkauspisteitä, joissa sosiaalinen kuohunta alkaa; pisteitä, joissa vallan raja tulee vastaan.
Bischler ja Nitzan kysyvät: Millaisia vastauksia saadaan, jos ei tarkastellakaan kapitalismia tuotannon ja kulutuksen näkökulmasta, vaan vallan mallina?
Tästä näkökulmasta vastaukseksi saadaan:
”Tavallinen kapitalismin kriisi merkitsee sitä, että kapitalistit odottavat valtansa vähenevän, mutta saavansa sen ennen pitkää takaisin. Systeeminen kriisi taas merkitsee sitä, että kapitalistit pelkäävät valtansa suuresti vähenevän tai jopa loppuvan, hajoavan, ja että hajoaminen voi olla lopullista – ainakin kapitalismin ’voimassa olevien’ parametrien mukaan.”
”Kapitalistinen valta harvoin saavuttaa ylärajaansa… koska kapitalistit eivät voi olla etsimättä lisää valtaa: pääoma on voimaa ja valtaa: tarve akkumuloitua, kasvaa, on tarve lisävoimalle… Kuitenkin, mitä lähemmäs rajaa kapitalisti pääsee, sen suurempaa vastavaikutusta se synnyttää; mitä suurempi vastavoima, sen vaikeampi on voimaa kasvattaa; sen suurempi on tarve voimankäyttöön ja jopa sabotaasiin, ja mitä enemmän voimankäyttöä ja sabotaasia, sen suurempi todennäköisyys on vastaiskulle, joka hajottaa [pääoman] vallan keskittymisen.”
Tämä on asymptoottinen piste, kriisipiste.
Kirjoittajat uskovat, että kun ”1%” kurkistaa tulevaisuuteen, he käsittävät, että jos he aikovat lisätä nettovoitto-osuuttaan (joka on jo nyt ennätyskorkealla) kansallisesta tulosta – tai säilyttää sen, heidän on pakko lisätä ”alempiin luokkiin kohdistuvaa sosiaalista väkivaltaa” vaikka sen määrä on nyt jo melkoinen.
Sosiaalisella väkivallalla tarkoitetaan muun muassa alempien tuloryhmien toimeentulomahdollisuuksien huonontamista palkkoja alentamalla, eläkkeitä leikkaamalla/jäädyttämällä sekä leikkaamalla terveydenhuollosta, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Poliittisessa puheessa sosiaalinen väkivalta kulkee nimillä ”talouskuri”, ”tehostaminen”, ”uudistus”, ”rakennemuutos”, ”eläkereformi” sekä ”välttämättömyys”.
Sosiaalista väkivaltaa ovat myös lakko-oikeuden poistaminen, sensuuri, mielipide-rajoitukset sekä monet muut erilaiset pakkokeinot. Sosiaalisen väkivallan korkea aste lisää omistajaluokan pelkoja vastaiskuista.
Tämä on Bischlerin ja Nitzanin mukaan nähtävissä muun muassa eniten omistavan 10 prosentin ja vankityövoiman korrelaatiossa. Jotta vallan huippu on saavutettu, hallitsevan luokan on täytynyt käyttää uhkia, sabotaasia ja kivun tuottamista muuhun väestöön.
Yhdysvalloissa onkin maailman eniten vankeja suhteutettuna asukaslukuun. Erilaisia turvapalveluyrityksiä sekä vartioituja asuinalueita varakkaille on myös paljon.
Maista, joissa eriarvoisuutta ei esiinny siinä mittakaavassa kuin Yhdysvalloissa – demokratian ”kehdossa” ja innokkaassa asevoimin demokratisoijassa – ei esiinny myöskään muita eriarvoisuuden mukanaan tuomia ilmiöitä samassa mittakaavassa.
Eriarvoistuminen on lisääntynyt – tehtyjen poliittisten valintojen myötä – voimakkaasti eri puolilla maailmaa. Asymptoottinen kohta lähenee. Omistukseltaan voimakkaasti keskittynyt uutistuotanto kutsuu tätä ilmiötä populismin nousuksi – ellei syytä Venäjää.
Toisaalta, kirjoittajat toteavat, jos kapitalismi murskaa vastustajansa ja alemmat luokat perin pohjin (kuten esimerkiksi George Orwellin kirjassa 1984 tai Jack Londonin kirjassa Iron Heel), tämä eliminointi loisi kokonaan uuden vallan mallin, joka ei perustuisi avoimeen ostamiseen ja myymiseen – ja kapitalismi sellaisena kuin me sen tunnemme, loppuisi.
Kirjoittajien 38 -sivuinen artikkeli on selkeä, hyvin perusteltu ja tarjoaa kiinnostavaa ajateltavaa.
Lähde
Bischler, Shimshon. Nitzan, Jonathan | Real World Economics Review, issue 60 (2012): The asymptotes of power. http://www.paecon.net/PAEReview/issue60/BichlerNitzan60.pdf
”Kuitenkin, mitä lähemmäs rajaa kapitalisti pääsee, sen suurempaa vastavaikutusta se synnyttää; mitä suurempi vastavoima, sen vaikeampi on voimaa kasvattaa; sen suurempi on tarve voimankäyttöön ja jopa sabotaasiin, ja mitä enemmän voimankäyttöä ja sabotaasia, sen suurempi todennäköisyys on vastaiskulle, joka hajottaa [pääoman] vallan keskittymisen.”
Tässä unohdetaan eräs oleellinen tekijä: (dialektinen) integraatio: edustaako No logo T-paita kapitalismia vai sen vastavaikutusta. Toki molempia. Ts. kapitalismi on vihollinen, josta ei saa otetta, joka osaa integroida.
Ote syntyy mahdollisesti sivutuotteena ts. Rahaton ei osta. Tulojen epätasainen jakautuminen horjuttaa kapitalismia.
Ajatellaan pyramidimallin kautta. Rahapyramidi seisoo kärjellään, 1 % prosentti omistaa noin 80 % maailman varallisuudesta. Asetetaan viereen väestömäärä-pyramidi. Tämä seisoo leveä puoli alaspäin: enemmistö omistaa alle 4 % maailman varallisuudesta. Lisätään rahan virtausta osoittavat nuolet ja nähdään vielä selvemmin, että ”juuristoa” ei rahasade ruoki.
Nykymallissa ”tuotto” syntyy pörssissä, ei tuotannossa eli varallisuutta ei siirry ”juuristolle”, edes tihkumalla. Finanssikapitalismissakaan latva ei ikuisesti kukoista, jos juuret kuolevat.
” Finanssikapitalismissakaan latva ei ikuisesti kukoista, jos juuret kuolevat.”
Latvan agendaanhan kuuluu juuriston pienentäminen murto-osaansa nykyisestä. Ilmeisesti ajattelevat, että NWO-orjiakaan ei kovin suurta määrää tarvita robottien hoitaessa niin suuren osan erilaisista työtehtävistä jo melko lähitulevaisuudessa.
Huono sana tuo asymptootti otsakkeeksi hyvään artikkeliin.
Monikaan ei ymmärrä mitä se tarkoittaa ja voi jättää siksi lukematta.
Tämä kaikki perustuu valheesseen ja massojen manipulointiin, siksi tämän päivän ”kunkku” ei voi luottaa huomiseensa on oltava aina varuillansa ja ryöstettävä tässä hetkessä mahdollisemman paljon, sillä heikäläisillä ei ole kaveria johonka voisi luottaa ja aina on pelkona massojen herääminen.
Jälleen taas eilen oli konkreettinen esimekki kansan manipuloinnista siinä kuinka Itsenäisyyttämme korostettiin Talvisodan ihmeellä, josta vuosikymmenet yksistään on syyllistetty Neuvostoliittoa, näin harkitusti jättäen huomiotta se vanha totuus ettei sota seiso yksinpuolin, mutta tästä syyllisyydestä löytyy myös muutakin tietoa esimerkiksi:
Talvisota pitänee nähdä osana tuon ajan tuhoisaa poliittista prosessia, jonka tältä osin voidaan katsoa käynnistyneeksi jo paljon aikaisemmin. Heinäkuussa 1935 Berliinissä allekirjoitettiin Neuvostoliittoa vastaan tähdätty Suomen ja Saksan välinen sotilaallinen sopimus ”antikommunistisen internationaalin” perustamisesta. Suomalainen media suorastaan hykerteli tällä uutisella. Näitä mikrofilmattuja uutisartikkelita on luettavissa Kansalliskirjastossa.
Näitä suuria imperiumeja on ollut kansojen historiassa, ovat murentuneet ja uudet nousseet raunioiden päälle, eikä mitään kestävää synny koska ihmislaji on mitä kavalin, pettävä, itsekästä, ahnehtiva ja epäonnistunut organismi.
Suomen kansallisen kivääriyhdistyksen puheenjohtaja Runo K. Kurko:
”ITSENÄISYYSJULISTUKSEN MUISTOPÄIVÄ
Suomen Senaatti antoi P.E. Svinhufvudin johdolla itsenäisyysjulistuksen 4 pnä joulukuuta 1917. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen äänin 100 vastaan 88, 6 pnä joulukuuta 1917 ja merkittävää on, että itsenäisyysjulistusta vastaan äänestivät sosiaalidemokraatit. Läheiset suhteet bolshevikkijohtajiin, kuten Valdimir I. Leniniin olivat johtaneet sosiaalidemokraatit siihen käsitykseen, että Suomi tarvitsee Leninin suostumuksen itsenäisyyden tunnustamiseen. J.V. STALIN oli käynneillään Suomessa syksyllä 1917 esittänyt, että itsenäisyysjulistus ei ole toivottavaa, sillä TAVOITTEENA OLISI TULEVAN NEUVOSTO-VENÄJÄN OSATASAVALTANA oleminen. Sosiaalidemokraatit olivat valmistautuneet kapinaan jo keväällä 1917, punakaartien järjestäymisen kautta.
Vuonna 2016, 06.12 on itsenäisyyjulistuksen hyväksymisestä 99 vuotta, mutta käsitys maamme itsenäisyydestä nykyisin on ainoastaan harhakuva! Suomen liityttyä Euroopan Unioniin 1995, menetimme itsenäisyyden, mutta säilytimme näennäisen autonomian. Olimme yli 300 vuotta Venäjää johtaneiden Romanovien tsaarien sodissa valloitetuista Venäjään liitetyistä maista niitä harvoja, joissa oli hyvin poikkeuksellisesti oma Senaatti ja oma raha, Markka, sekä armeija. Eroaminen Venäjästä 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen ja itsenäisyyden varmistamiseksi oli Suomen Senaatin joukkojen lyötävä maassa olevat venäläiset joukot.
…
Menetettyä itsenäisyyttä ei voi saada takaisin muulla tavalla kuin eroamalla nykyajan Neuvostoliitosta eli Euroopan Unionista. Itsenäisellä valtiolla on tunnusmerkkinään oma raha, oma armeija ja oma lippu. Euroopan Unionin tähtilippu ei kuulu suomalaisen liputuspäivän lippuihin, sillä Komission komissaarit muistuttavat meitä Neuvostoliiton aikaisista komissaareista ja Stalin keskitysleireistä toisinajattelijoille! Luottamus valtioiden välisiin sopimuksiin on osoittautunut itsenäisyytemme aikana virheeksi, sillä ilman tahtotilaa puolustaa isänmaataan, Suomi ei olisi valtiona olemassa…”
Koko artikkeli: http://nra.fi/puheenjohtajalla-on-asiaa-132/
”Heinäkuussa 1935 Berliinissä allekirjoitettiin Neuvostoliittoa vastaan tähdätty Suomen ja Saksan välinen sotilaallinen sopimus ”antikommunistisen internationaalin” perustamisesta.”
Annapa tuosta vähän tarkempi lähde.
Pelottava Tanskan eduskunnan jäsen Ida Aukenin visio amerikkalaisesta unelmasta — näinkö eliitti haluaa rakentaa tulevaa yhteiskuntaa ?
Proof That The Elite Really Do Want A Global Society With No Possessions, No Privacy And No Freedom
The American Dream Is Becoming A Nightmare And Life As We Know It Is About To Change
We are constantly being told that we need to make sacrifices “for the good of the planet”, but the truth is that their agenda would open the door for global tyranny on a scale that most people do not even think is possible.
http://endoftheamericandream.com/archives/proof-that-the-elite-really-do-want-a-global-society-with-no-possessions-no-privacy-and-no-freedom
> vallankäytön kohteet kokevat vallan oikeutetuksi
> ja ovat sen vuoksi valmiita alistumaan
> sääntöihin ja määräyksiin, tottelemaan.
Alistuminen on kansan henkivakuutus (uutta) hallitsijaa vastaan siinä kuin kruunun jalokivet ovat vakuutus hallitsijalle.
— Kun uusi hallitsija ottaa vallan maassa, tottelevainen kansa ei ole sen vihollinen. Vain tottelemattomat tapetaan.
— Kun kaadettu kuningas lähtee pakomatkalle voi hän yleensä ottaa mukaansa vain sen verran varallisuutta kuin yhteen hevoskuormaan mahtuu (ja on otettavissa mukaan tunnin varoitusajalla). Ja kaikella tuolla on maksettava elanto lopuksi elämää.
”Alistumisen geeni” on kymmenien tuhansien vuosien saatossa tullut ihmispopulaatiossa vallitsevaksi ominaisuudeksi. — Siksi olemme orjia jo syntyessämme.